Canadan uutiset, August 9, 1923

              mli
. t e
i
i l
FINKISH K1WSI>API!R !N CANADA AND TklS BBST ADVlETlSXNd m D i m ^ iANOmLEmi CANADABSA JA PAEAi imomTS^AUNa
m
c
SOVINNOLLISUUS YHTEISISSÄ, VAPAUS YKSITYISISSÄ JA HYVÄNTAHTOISUUS KAIKISSA ASIOISSA.
NUMERO 32 Torstaina, Elok. 9 p. 3923 — POET AETHUE, CANADA — Thursday, August 9, 1923 IX Vuosik.—Voi. IX.
Kuollut äkkiä ja odottamatta to rstai-iltana San Franciscossa.
Vaip muutamia päiviä kestänyt sairaus päättyi kuolemalla,
kun jo oltiin varmoja hänen täycLellisestä paranemisestaan.
Maailman suurimman tasavallan kansa suree johtajansa
kuolemaa ja koko maailma ilmaisee osanottonsa.
San Fran(-'iseo.sta ilinoitelaau
t. k. 3 p :nä :
Yhdysvaltniii kansa snroe tä­nään
johtajaansa, joka on tä­män
maallisen oläniän jäilänyt.
Kannikolta rannillolle, Buurilta
Järviltä Meksikonlahteen saak­ka
j a m e re n t a k a i s j s s a s i i r t o m a i s -
sa kumartaa kan^a pä<in>ä prosi-clenttinsä
poismenoa murehtien.
Eilisillan aikaisina tunteina, päi­vä
senja Ikeen, kii n o 1 i sa a t u un -
sia toiveita presidentin: parane­misesta,
saapui kuolon enkeli
äkkiä aiVohalx aukscn niuodo^^sa
ja poisti Var-rcn^ O. Ilardingin
kansansa keskuudesta.
Kuolema saapui äkkiä, sekun­ninkaan
vai'Oituksetta, kello
illalla. Ki ollut aikaa kutsua l i ­sää-
lääkäreitä, ei aikaa kutsua
koolle: vainajan, perheenjäseniä,
eikä inhimillisille ' voimille ,iäil-nyt
tilaisuutta taitonsa koettele­miseen.
Alkuna presidentin sairaudel­le'
pidetään sitä, kun hän mat­kalla
Alaskasta Vancouveriin
nautti laivalla säilyke-krapuja
jotka niissä olleen < virheellisyy­den
vuoksi aiheuttivat kaikissa
seurueen jäse.nissä lievemmän
myrkytyskohtaliksen. Liikarasi­tus
matkan varrella muutti pre­sidentin
tilan pahemmaksi.
'Mrs. llardin^, joka aina seura­si
kuuluisaa puolisoaan, oli us­kollinen
lopppun saakka. Hän
oli lukemassa' presidentille eräs­tä
kirjaa, kun Ihän äkkiä havait­si
väristyksen käyvän läpi sen
. miehen, jota |hän aina oli i-akas-tanut,
vastoinkäymisissä roh­kaissut
ja myötäkäymisissä
kiittänyt. Ennenkuin hän ehti
tuoliltaan nousta, oli .Mr ILnrding;
siirtynyt pois. Presidentin vii­meisiksi
sanoiksi, jotka hän lau-
. suivaimollfeen,' ilmoitetaan Tuo
kuulostaa hyvältä. Luehan" e-teenpäin.'
^
Tieto presidentin kuolemasta
levisi Palace Hotelliin ja kaik­kialle
San Franciscon kaupun^
kiin sähkövirran nopeudella. Ho-
Murheellinen matka ,halki
mantereen.
Koko maailma ilmaisee
osanottonsa.
Suur-Britannia olji ulkomaisis­ta
valloista ensimäinen, joka
lausui osanottonsa ja valittelun­sa
presidentin kuolemasta Sen
esitti Suur-Britannian pääkonsu­l
i San Franciscossa. Bucking-ihamin
palatsisia annettiin per-jantai-
aamuna seuraava julistus:
:'.Kuninj?as käskee täten että
hovissa on käytettävä surupu­kua
yhden viikon ajan Ameri-
Ican .Yhdysvaltain presidentin
\Varren Gamaliel ilardingin
kuoleman johdosta.'.'
Canadan pääministeri Mac-
Kenzie King lähetti perjantaina
M rs : Hardingille seuraavan säh­kösanoman
: "Hallitusvirkaili-jaini
kanssa lausun teille syvim­män
myötätuntoni teitä kohdan­neesta
'raskaasta surusta. Sii­hen
ottaa osaa. ei ainoastaan Yh­dysvalta
in, vaan yhtä suuressa
määrässä myöskin Canadan kan-:
sa. Syvällä kiitollisuudella muis­telemme
niitä sanoja ,jotka Mr.
Harding lausui äskettäin meidän
maassamme käydessään. Uskon,
että tasavallan ja meidän väli­sestä
ystävyydestä löydätte loh­dutusta
surun hetkellä."
Näiden- osanottosanomain l i ­säksi
saapui sähkösanomia maa­ilman
kaikkien valtioiden pää-miehiltä
ja hallituksilta, Cana­dan
.kaikista maakunnista, enti­siltä
prseidenteiltäAYilsonilta ja
Ta f t i 11a, . Wa 1 esi n pr i nssil tä,
muilta • huomatuilta henkilöiltä,
presidentt i-va inajan ja hänen
puolisonsa henkilökohtaisilta ys­täviltä
y. m..
Äärettömän työtaakan
uhri.
Presidentti Harding oli toinen
uhri, joka sortui presidentinvir­kaa
ympäröivän ja kontrolloi­van
säälin\ättömän systeemin
vaikutuksesta, lausuu Will H .
Ilays; mies, joka republikaanien
kansalliskomitean p uh ee n j o h ta -
jana vuonna 1920 lähetti Mr.
PORT ARTHUEIH POS­TIRYÖSTÖ
SELVI-TETTY.
Mies, joka huhtikuulla 1921 va­rasti
C. P. R:n asemalta $11,-
400 sisältäneen postisäkin, on
on saatu ilmi ja tuom. rangais­tukseen.
~ Varastetun rahan
oli hän käyttänyt väkijuomiin,
automohiileihin, matkustami­seen
ja uhkapeliin.
Kun a am unsa rasr ns perjantai­na
kohosi vuoriston yläpuolelle
ja valaisi (lokien (Jaten rantoja, | Valkoiseen Taloon,
oli .1()iiiu'ni)iteer presidentin ruu-m
11 n. lv u 1 j et ta t n ise ksi t eh ty j a su -
rullisiunnan mantereen halki ta-palituvan
; inatkan valinistelut
loppuunsuoritettu, Knumis lähti
Port Arthurin poliisioikeudes-sa
tuomittiin viime torstaina
NMUiam Rädmore Fulford, sota­veteraani
ja kaupungin postilai­toksen
entinen palvelija, kol­meksi
vuodeksi StoneyMountai-nin
kuritushuoneeseen $11,400
sisältäneen postisäkin varasta­misesta
Canadian Pacific rauta­tien
asemalta huhtikuun 30 päi­vän
iltana 1921. Jutun käsitte­ly
oikeudessa alotettiin kello
2.30 iltapäivällä. Fulford tun­nusti
syyllisyytensä ja tuomio
julistettin neljännestuntia myö­hemmin.
Yllämainittu postivarkaus on
suurimpia ja huorniotaherättä-vimpiä
rikoksia mitä Port Art­hurissa
on tapahtunut. Kysees­sä
oleva rahamäärä oli matkalla
Montrealin pankin konttorista
Torontosta saman pankin kont­toriin
Schreiberissa. Junan myö­hästymisen
vuoksi lähetys siir^
rettiin' Canadian National j u ­naan
ja vietiin Port Arthu­rin
postilaitoksen holviin sieltä
edelleen lähetettäväksi Schreibe-riin.
Huhtikuun :^0 päivän ilta­na
vei postinkuljettaja Delaron-de
rahamäärän muiden arvplä-aihei^
tunut, koska todistajia oli­si
täytynyt tuottaa useilta seu­duilta
Canadasta ja Yhdysval­loista.
Tuhansia elonkorjaajia
Englannista.
Montrealista ilmoitetaan, että
»^enjälkeen kun Canaduni Paci­fic
hoyrylaivayhtiö tarjosi elon-korjuutyömiehille
, Englannista
matkan C 'a n a da n a a \' i k k o ui a a -
kuntiin 56 dollarilla, on sanottu
yhtiö myynyt lähes r),000 pilet­tiä-
Yhtiön toimistoon Lontoos­sa
saapuu joka päivä tuhansia
tiedusteluja, joissa pyydetään
lähempiä matkaohjeita. Alen­nushinta
on voimassa elokuun
11 päivään saakka, ja siihen
mennessä, odotetaan useiden tu­hansien
liihtevän matkalle Cana­dian
Pacific yiitiön laivoilla Ca-nadaa
kohti.
Hallituksen rautatiet itse­kannattaviksi.
Montrealissa kuluneella vii­kolla
pitämässään puheessa en­nusti
. hallituksen rautateiden
presidentti Sir H e n r y Thornton,
että Canadian National rauta­tiet
tulevat kolmen vuoden sisäl­lä
itsensä kannattaviksi, joten
ne e i V ät enää' oi e veronmaksa^
jäin rasituksena. Kaikki tämä
kuitenkin sillä edellytykselläi
ettei mikään odottamaton onnet­tomuus
Canadaa kohtaa.
Pieniä halloja Lännellä.
Muutamilla seuduilla Länsi-Ca-nada^
sa vallitsi heinäkuun ; l l
pn iltana kylinä sää ränkkasatei-hetysten
jouko.ssa C. P. R:n ase- den jälkeen, mutta vain harvois-maile.
Fulford seurasi postin-j sa paikoissa oli halloja. Drum-hellerissa,
Alta., ja Macklinissa.
Sask-.,' laski lämpömittari 28 as-
Bolshevikit uhkaavat takavari­koida
canadalaisen aluksen.
Harold Noice, AVrangel saa­relle
Alan Crawfordin rbtkikun-lähetettävän
San . i^riVnciscosta ylimääräisellä
luucilla perjantni-iltana suoraan P^'^ avustamaan
\Vashin-lon.in Rcnon, O-denin.P"'^^^^^^'^^'" .lohtaja, on saanut tie-ennen,
Omahan ja Cliica-r^^^^ ^'^^'^ Vonmi neu vostohalli-uon
kautta. Se )ätetään pienek-si
nikan ('apitolirakennukseen,h»^"'^^^"«'^' ^^^^^ i<Ksa Ait.erikan kansa niin mon- «^^-^^ poikkeamaan Petropavlos-ta
kertaa on saanut osoittaa vii-P^^^^^'^ Siperian rannikolla .la otta-meistä
kunnioitustaan rakasta- »'««^^ «^^^tä mukaansa punaisia
milleen johtajille ja sankareille. h'^^'^'J^i^^ Wrangelin saarelle.
Venäjän neuvostohallitus katsoo
nimittäin \Vrangel-saarta omak­seen
ja aikoo sinne lähettää pii-naisiä
sotilaita keräämääh veroa
Ohion valtion kau-j Ci-c^f»'''!^" seurueen.pyjrtSnvistil
turkisnahoista. Harold Noice e
kuitenkaan aio neuvostohalli-
Hautajaiset kotikaupun­gissa.
Pienessä
pungissa, Marionissa, jonka pre­sidentti
Harding teki tunnetuksi, . ,
, 1 • n M 1 1 + 4 - , tuksen vaatimukseen suostua,
kaikkialla maailnmssa, kohottu- , ,. . -.r .
aan vaatimattomi1s t,a o1lo i•s fta kor- vaan puriehtii suora,a n , N...o.m e, st,a
kI ei•m paan asemaan, j'o nk) a. \Vruh -n Vrangel saa.relle., ry.hty.k ö.ö.t b. ol-shevikit
mihin toimenpiteisnn
tahansa.
dysvallain: kansa kenenkään o-salle
voi antaa, pidetään suuren
vainajan hautajaiset. President­ti
oli mies, joka rakasti .koti­paikkansa
väkeä. :Siitä syystä, , , rt 1 . n . , r - V
. , , . . ; loka -kulki Sault Ste. Marien yh
on .lotenkiu varmaa, etta jos vai-H"""**
Ankara myrsky Soo *ssa.
Kova tuuli ja ukkosmyrsky.
naialln olisi ollut aikaa sanoa | ^ ' • ' ^ » »P kis^
iiliihyväisot ja antaa lopulliset ta jUurmeen^vahmgmU. kylvö-määräyky
s.en. sä, ohsi• ili an halun-1I tä i^a - a,i k• aansa, attoi . p^a .l"jo n .m uu.^
nut, 7 tulul a hi aud1at^uk1s i• si-inh,e^n^ uk„awu- Il ;t"a v^a ^h inko. a. P^u„o l,e n tunni.n - a. i­punkiin,
joka tunsi hiinet „in,ellka;na salorT^lO^
la "\Van-en" ja jossa hän itse rÄ^l^s': ''«'^»t
melkein jokaista kansalaista p<>''t»»^«t^^^'*W^ valtaafe
, ^ . . Ivalon ja voimavirran saanti kes-kutsui
ristimanimelta. , , . ^ ^ „ • i -x i
keytyi, mutta teollisuuslaitokset
Presidentin ruumis kuljete-Iseiviytyivät rytäkästä^^ yäurioit-taan
kotiin samassa vaunussa, [ta.
jossa hän matkusti Lännelle.
?>rukana kulkee sama seurue^ jo-l
ka ^ir. Hardingin mukana lähtil • tutoen stJite^
Washingtonista kesäkuun 20 /Toki
pnä, ja sen lisäksi ylilakimies 1 senä; päivänä lop:puunsuoritettU:
Daugherty, kenraali Pershing 1 alustavat neuvottelut diplomaat-sekä
Mr. ja Mrs. E . E . Rems-|tisten suhteiden uudelleen sol-berg
Sant|i Anasta, Calif.,; Mrs. miamisesta Japanin • ja Neuvos-teliin
virkailiirtt jotka surulli- ^ Remsberg kun on Mrs. Hardiur tohallituksen välillä. Kumman--
gin sisar. ^Laivaston' ja sotaväen kin asianomaisten on nyt lopul-edustajat
osoittavat vainajalle lisesti jpäätettävä, ibsko näissä
kunniaa matikan kestäessä. Ruu- neuyotteluissa on onnistuttu päa-misvaunu
pidetään valaistuna 9Wöääö
•inm jHicpko juna vevHotftftn iö^fej^^ji^^
Jiiu^ifin. konferenssi voitaiuiin avata,
kuljeteta ja a asemalle, ja kun tä­mä
Olkiseksi pistäytyi ratapi-liatoiraistooTi::
jättäen ppstisäkit
vartioimattomina asemasillalle,
otti Fulford,' .ioka aikaisemmin
samana-;, }V^ärA'änä postitoimistossa
käytyäiin'oli päässyt selville ra-hasutaan
lähettämisestä ^ itään
menevällä junalla, kenenkään
huom-aa>natta rahasäkin postjikär-ryiltä,''
vei sen läheiselle autiolle
lotnie' ja ryösti siitä setelikää-röh.
Postinkuljettaja havaitsi
varkauden vasta kaksikymmen­tä
minuuttia myöhemmin ja il­moitti
tapahtumasta poliisilai­tokselle.
Pitkään aikaan ei viranomais-ten
k\iitenkaan onnistunut saa-da
mitään valoa tähän peräti sa­laperäiseen
tapahtumaan, ja vä­hitellen
alkoi yleisö luulla, että
se lopultakin jää selvittämättä.
Mutta lainvalvojain taholla ei
kuitenkaan oltu toimettomia.
Canadan ratsupoliisilaitoksen et­sivä
osasto ryhtyi asiaa tutki­maan
sillä tuloksella, että vähi­tellen
epäilykset alkoivat koh­distua
Fulfördiin. Siinäkin tuli
avuksi onnellinen sattuma. F^il-ford
oli paha juomaan ja juo­vuspäissään
'hän jutteli yhtä ja
toista, jonka hän muuten olisi
pitänyt omana tietonaan. Kai-ken
lisäksi oli hänellä runsaasti
ahaa; jonka tulolähdettä hän ei
kyennyt tyydyttävästi selvittä
mään. Epäluulojen häneen koh
teeseen. Stettelerissa ja Lloyd-ministerissa
painui se aina jääty-mäpisteeseen
saakka.
SI presiem o
1 V i '4
Entinen varapresidentti, joka Yhdysvaltain perustuslain mu^
kaan tuli tasavallan korkeimmaksi toimeenpanevaksi johta­jaksi
presidentti Hardingin kuollessa, teki virkavalan per­jantaina
ja matkusti samana päivänä Washing'toniin.
Albertaan tulee vehnänmyynti-rengas.
Va p a a e h t o i n e n V e h n ä n my y n 11 -
rengas, jonka tehtävänä on te-liokkaasti-
pitää huolta vuoden
1923 vehnäsadon markkinoille
äliettämisestä, muodostetaan A l -
)ertaan kolmenkymmenen päi­vän
kuluessa/Alustaviin toimen-liteisiin
on jo ryhdytty. Siten
Alberta on toiminnallaan ryhty­nyt
vakiinnuttamaan maailman
vehnänhintoja. Yrityksen ame-ikalainen
järjestelijä Aaron Sa-piro
vakuutti, että ellei Canadan
pankit ole valmiit Albertan hal­litusta
rahastamaan, on yhdys­valtalaista
pääomaa tarkoitusta
rarten saatavissa 300 miljoonaan
dollariin saakka.
Calvin C()olidge, joka. uiuuta-m
i a tu m i a a i k a i .se I n t ni n o li - teh­nyt
virkavalansa Y l i d v s x altain
presidenttinä lapsuutensa kodis­sa
Plymouthissa. Vei-inont. läl-ti
Washingtoniin kello 7..U) perjan-tai^
aamuna.
neksi Xortliamptonissa, ^fass.,
missä-'hän oli asunirt "äiTiiesta^"
j ä k s 1 11. u 1 emi se s t a a n 1 ii 11 tie n. Sen-jälkeen
hän vakaasti ponnisteli
yl()si)äiii kaui)unginlakjiiiiehen,
majurin, edustajahuoneen ; jäse-
)nen:Ja.Massachusettsin senaatin
i\ruodollinen vnunomistoiniitus
oli lyhyt ja 3 k^sinketramon. Kar-mitalon
pienessä, kodikkaa^^ti si-suhtetussd
viei-ashuonet'.ss,a ^ci^oi
presidentti \ aimonsa rinnalhi oi­kea
käsi ylös koliotettUiia. Voy-dän
toisella {)uulella oli iinacn
isänsä, julkinen notario. joka
kasvot yli)eydesiä säteillen luki
[)ojalleen valantekokaaxau s.irat
"säilyttää, suojella j a j)ii()lu^taa
Yhdysvaltain perustusla kia. Va li­han
miehen ääni vapisi hänen
lukiessaan, mutta Mr. Coolidge
toisti sanat selvästi ja tyynesti
liittäen lopi)uiiu' juhiallisen va­kuutuksen
"niin^ totta, k u i n .lu-mala
minua auttakoon."
distuttua ei, hän pieneksikään
Kuritushuonevankeja kuver-nöörin
seurueessa.
Ohion valtion kuvernööri. Do-nahey
on ollut Canadan puolella
kalastelemassa ja lähti hän pa.-
luumatkalle viime sunnuntaina
kiirehtien presidentti-vainajan
hautajaisiin. Kuvernöörin mu-kanfi
lähtee hänen suuri kalas-tusseurueensa,
johon kuuluu
myöskin kaksi kuritushuonevan-kia
Jennings ja Zipriani. Hy­vän
käytöksensä perusteella 0-
(jen tiedon ensiksi saivat kuulla,
laskivat heti suuren. Yhdysval­tain
kultaisella vaakunalla va
rufttetun presidentillisen UpUn'
i,hvi ja 1 vetivät «en sittc^n puo'
taukoon.
aikaa päässyt erilleen poliisien
silmälläpidosta, vaikka hän sitä
A^älttääkseen koetti m. m. lähteä
pakoon Yhdysvaltain puolelle.
Lopulta saatiin kokoon niin si*
tovia todistuksia, että hänet nii­den
perusteella voitiin pidättää
ja syyttää rikoksesta. Kaikesta
päättäen on luultavaa, • että hä­nellä
ei ollut rikostovereita, vaan
että hän kaappauksen suunnitte,
li ja toimeenpani yksinään. Niiii
hän ainakin tunnustuksessaan
vakuuttaa./
Oikeudessa esiintyessään ei
Fulfordilla ollut pu^olustavaa la­kimiestä.
Postitoimiatoa edusti
A. J. ÄleComber, joka myös pyy­si
syytetylle armoa siihen katso­en,
että hän oli suursodassa an-livat
he päässeet viranomaisten
kanssa hyviin väleihin ja ku­vernöörin
palvelijoiksi.
Valkoinen varis tavattu.
Muuan 10-vuotias poika sai
kiinni valkoisen variksen kuljes-kellessaan
viime Rikolla Sault
Ste. ^Marien läheisyydessä. Lin­tu,
joka ei vielä ole täysikasvui­nen,
on täydellisesti valkoinen,
lukuunottamatta äärimäisiä pyr^-
töhöyheniä.
tJi Erie-jäxven'^ yli
Carbis A. Walker, N. M. K. Y :n
ui ra a m es tar i Cle vei a ndLsta, saa­pui
Lorainiin kello 5:80 aamulla
t; ~k. 2 p :nä uituaan Erie-järven
yli Peleen salmen majakalta On
Presidentti Coolidge saapu
AVasJiingitoniin [)ei'jantai-iltaua
ja; ryhtyi heti neuvottelemaan
valtiosihteeri lluirliesin j a mui­den
hallitus virkailijain kanssa.
Hän aikoo m a t k u s t a a pr<'siden^
tin hautajaisiin Marioniin eikä
hän sitä ennen joutune paljon­kaan
. kiinnittämään huomiotaan
poliittisiin asioihin, v Tähänastisr
ten * suunnitelmien mukaan,
joihin ]\[rs. Hardingilla on va-
.paus - tehdä kaikki: haluamansa
muutokset, siirretään ruumis en­sin
Valkoiseen Taloon. Siellä se
pidetään keskiviikkoon saakka
ja kuljetetaan sitten C^pitolira-kennuksen
rotundaan, jossa kan­salaisilla
on tilaisuus käydä sitä
katsomassa. Keskiviikkoiltana
lähtee saattue Marionin, missä
hautajaiset pidetään mahdolli­sesti
perjantaina. i\Ir, Coolidge
julistanee hautajaispäivän kan­salliseksi
surujuhlaksi kaikkial­la
Yhdysvalloissa.
Lyhyitä tietoja uudesta
presidentistä.
Calvin Coolidge, Yhdysvaltain
nykyinen presidentti, on amma
tiltaan lakimies, mutta tuli jui
giokkaasti palvellut, Vapaaeh- tariosta 20 tunnissa 15 m'nuuti8- kisessa elämässä huomatuksi
toisella tunnustuksella säästi sa. Walkeria seurasi koko ajan henkilöksi kohta korkeakoulust
päästyään. Kn«i^nä; yaliniin
hän kaupungin valtuuston jäso
- r < ^
vij'oissa, palvelen siinä senaatto­rina
ja sen.ialkeen lu-utiiäuttiku-
,'eVnoorina;^ kunnes valittiin
kuvern(j(rrjksi la vuonna 1920
Yhdys\ altain \ ai'api'esidentiksi.
Fjuemmän kuin kalidenkymme-nen
vuoden kuluessa näitä vir-icoia.
hoitaessaan. käytti hän;
suurimman o s a n aikaansa julkis-,
ten asioiden selvirtelyyn. Vain
sarunnaisesii harjoitti hän laki-,
m ieh en a m m a t ti a. va 11< ka kin hä-nellä
oli liiketoverinsa hoitama
toimisto N'or.thami)tonissa
Ankaralla tyolla ja sitä sen- .
ranneella .. im.'nestyksella . jatkoi .
hän nousuaan niin pitkälle, että
häntä voitim pilaa sopivana hen­kilönä
korkiiisiin vahiovirkoi-.
h i n. I\ I u u t a ma 1. v a i k u t \ i s va 11 a isot
Kenaatt^)rit .sai\at sitten iiänelle
luutnanttikuvernöörin nimityk­sen,
jonka jälkeen o l i itsestään .
selvää^ että hauet valittiin Mas-sacliusettsm
valtuui kuvernöö­riksi.
Siinä toimessa oli hän
vaksi eri virkakautta, tullen
919 Bostonin poliisilakon yhte­ydessä
huomatuksi kaikkialla
naassa lain ja järjestyksen hot-jumattomana
puoltajana. Puhut-iinpa
yhteen aikaan, että hä­nellä
oli varsin suuret mahdolli- .
uudet presidentin virkaan.
Presidentti . Coolidge syntyi
Plynumthin kylässä, Vermontin
aitiossa, h ei n ä k u u n 4 p 1 lä 1872
puritaanisista vanhemmista, joi­den
edeltäjät olivat saapuneet
Amerikaan 1680 j a asettuneet ;
Waterto\vniin, M a s s . Vuonna^
1891 lähti Coolidge vanhempain-sa
farniiltaAmherstin korkea­kouluun
päästen/ sieltä hyvillä
arvosanoilla 1895. Heti senjäl-keen
lähti hän Northamptoniin
lakia opiskelemaan ja asettui
sinne lopullisesti asumaan.
Mr. Coolidge -mpni naimisiin
Miss Grace Goodhucn kanssa,
jonka I hän7ensinnä tapasi Nort-haniiptontssa^
opettajattarena ;;n0S, ja on heillä avioJiUostaan'
koUäi pcTikaa, ) ' '
l i .
"1
r
f ^ h
% I
I
m
n
f
I
I
I 1
1
4
4
I
I
I 4 I
\\
r ^
11
V M