Canadan uutiset, October 4, 1923

              OANADÄN trOTISET, >ÄBTHOT, ÖNT., CANAITÄ, ToSsfaka BokaE. 1 p. 1923 SIVU a
ti
MAAILMAN SUURIN
NÄYTTELY.
Maailman suurin tähänastineu
n ä y t t e l y avaa. porttinsa tulevan
vuoden huhtikuulla WeniVl ey 's-sä,
Lontoon luoteisosassa.
Tämän näyttelyn tarkoitukse­na
on antaa osoitus Bnttilhisen
Valtakunnan mahtavuudesta ja
kaikesta siitä, mitä voi ai­kaansaada.
tSamalla kertaa ' se
tekee yrityksen koota tämän
suunnattoman valtakunnan eri
osat lähemmäksi toisiaiT.. Li­säksi
on pyrkiniykseivä iälientää
emämaan, dominioiden ja siirto­maiden,
tuottajia ja kuluttajia,
antaa toiselle tilaisuus nähdä mi­tä
toinen tuottlaa, jotta kumpi­kin
voisi ostaa toinen toisensa
raaka-aineita i^tai valiniita tuet-teitä.
•Näyttelyn suunnitelmat laati
valmiiksi vuonna 1913 nyttem-.
min kuollut lordi Straehond. h>()-
ta tuli silloin väliin, mutta aiot
teen otti iliudelleen eteenpiiir
vietäväksi British Empire Loa
gue niminen järje.stö ja kesä­kuulla.
1919 asetettiin virkaansa
valmistava näyttelykomitea. >?a-man
vuoden elokuulla sai kaup­pakamari
myönnytk<jen näytte­lyn
. järjestiimisecn ja kutiin^^as
George lui">autui : scu korlceim-
. maksi suojelijaksi Lopullinen
. päätiis näyttelyitä tolitiiu kesä­kuun
6 p-.nä 1920 Mansiou IIou-se.
sa pidetyssä kokouksessa, jos­sa
Walcs^'n iprinssi johti asiain
käsittelyä. Joulukuulla 1920 laa­ti
parlamentti erikoisen lain, jo­ka
myönsi hallitukselle luvanta-nen
nimityksensä osuneen pai­kalleen.
'Näyttely jakautuu kymmeneen
pääosaan jotka ovat seuraavat:
Osasto A.: Valtakunnan ra­vintoaineet
(maanviljelySj. kasvi-tarhanhoito,
viininviljelys, kalasf-tus,
elintarveteoUisuus ja juo­mat).
Osasto B.: Valtakunnan 'ra­kennusaineet
(mineraalit puuta­varat
ja met.sätuottet, tekstiili-tavarat,
tupakka, villa, nahat,
silkki y m.).
Osasto C.: Ticdonantovälineet
(ma ai la, merellä ja il massa : poa
ti, puhelin ja sähkölennätin).
Osasto D.i Kaikenlaatuiset
koneet.
Osasto E . : Teollisuustuotteet
(metalli-, te^^stiili-, nahka-, väri-ja
hajuvesiteollisuus; valokuva­us,
elävätkuvat, radiolennätys,
kultasepäntuotteet, leikkikalut
ia tupakkatuotteet).
Osasto F . : Valtakunnan kodit
(kaupunkien asein a k a a v at, . k o r is -
teet ja nykyaikaiset huonekalut,
V a la is t u s, lä m m i t y s j a il in a n v a vii­to,
terveydenhoito, puutarhat),
Osasto Valtakunnan .kou­lulaitos
(alustavat, keski-, kor­kea-
ja teknilliset koulut, lääke­tiede,
kaunotaido,. taidetollisuus.
kirjat, kirjansitomot^ ja kartat).
Osa st o l i . . V a 11 a k u n n a n a j a n -
vietteet (urheilu ja urheiluleikit,
matka- ja urheiluvarusteet, nui-siikki,
teattoritl.
O.sast o T.: Valtakunnan puo-lustus
(laivasto, armeija ja i l ­ma
il u voimat V
Osa.s'0 J.: Asutus ja yhteis­kuntatalous.
N. k. " l i u v i t u s t G T i kaupunki''
T
kuurahaston käyttämiseen, ja lä­hetti
dominioille virallisen osan- (City of Pleasure), jonkji Arnold
ottokutsun. Samanaikaisesti pää- Hennetiu mieliku\itus on loihti-tettiin
1924.
n ä y 11 e 1 y. pitää v u o u n a
Australia on päättänyt näytte-lyalueelle
pystyttää i:{().0()0 ne­liöjalkaa
käsittävän . rakennuk­sen
ja myöntää 2|JO,0()0 puntaa
osanottoaan varton. ..Canada ra­kennuttaa
100,000. neliöjalan
su UTU i se n m a h t a v a n p a l ats in j; i.
: sen lisäksi kaksi, canadalalsta
rautatieyhtiötä
kaa käsittävän p
si Seelanti uhraa 60,000 puntaa,
Etelä-Afrika > lOO^fHH), Länsi-Af-rika
saman verran, Intia 167.000
puntaa ja valtakunnan muut osat
samassa suhteessa. Kaikkiaan
pystyttävät valtakunnan eri osat
20 näyltelyrakeiilnusta, joiden
ra k e n n u s ty ö on jo o s i 11 ai n; pa n t u
alulle. ^ i
Näyttelyalue oin s u u r i n , m i tä
sellaiseen tarkoitukseen koskaan
ennen on varattu, käsittäen 21i)
eekkeriä. AVembley Park, yksi
'Su u r- L o n to o n k a u n (U m m i s t a p u i s
toista, valittiin: etupäässä sillä
perusteella ,että se on useiden
ra u t at i el in j o je n vä li 11 ö i n ä ssä • lä-heisyydessä.
Kaksi 'rautatiease­maa
sijaitsee aivan näyttelyalu­een
sisäpuolella ja parhaillaan
rakennetaan kolmatta, joka ky­kenee
''käsittelemään" 16,000
matkustajaa tunnissa.
Suuri konehalli peittää yli f)uo-
.len miljoonan neliöjalan laajui­sen
alueen Viisi rautatieraidet-ta
kulkeev hallissa näyttelyesinei­den
kuljettamiseksi niitä pitkin
paikoilleen. Teollisuuspalatsi on
yhtä suuri, .myös rautatieraiteil-la
varustettu. 'Näyttelyn ehkä
merkittävin rakennus on kuiten­kin
eräällä mäellä sijaitseva val­tava
stadio. Se on puoli toista
kertaa niin suuri kuin Rooman
koloseumi ja on maailman suurin
urheiluareena. ] Stadio, jo-
: hon sopii 125,000 katsojaa, on jo
valmistunut. Se rakennettiin te­räksestä
ja betdonista (betoonia
käytettiin 25,000 tonnia j a teräs­tä
1,400 tonnia) ihmeteltävän
lyhyessä aja.ssa, 30ö vuorokau­dessa.
Pasaadia l|^oristaa kaksi
mahtavaa tornia.
Näyttelytoimikunnan johtoon
asetettiin enoiksi' diktaattorin
valtuuksilla varustettu henkilö,'
Mutta kun sen johdosta ,alkoi
kuulua vastustavia ääniä on hal­lintosysteemi
kokonaan uusitttu.
Sen etunenässä >on viideltä hen­kilöstä
kokoonpantu toimeenpa­neva
komitea Sir James Steven-sonin
ja Sir Travers Clarken joh­dolla.
Viimemainittu on britti­läisen
armeijan ylimajoitusmes-tarina
äskeisen sodan aikana tot­tunut
ratkaisemaan suuria ihmis
-ja tavaramassoja koskevia asioi-
;tä. 'Siitä syystä katsotaan hä-iiut;
sanianninusessa.' kirjassa,
valmistuu ensi vVionna; todelli­suudessa.
Hen Ikim: j a Carpipn-t
a r i a o n y h d i s te tty;; VTem ivley
Ani useine n t Ltd :n t oli liee n pa ne­van
joilta jan, Mr, Ered-^E. ;Bus^
syni)ersoonassa, joka Oli saanut
yksinoikeuden kaiken, huvittelu-puolen
järiestämisecn. ; Iluyitte^
liialue käsittää ru)iii3() tynnyrin'-
alaa ja M i " . Bussy "on saanut va-
20,000 neliöjal-i,,.,^t ^y^y\,\,,y,, harkintansa
aviljonf^MTt. Uu- tarkoitukseen uhrata
600,000 puntaa. Ja l i ä n on .saa­nut
luvan; sijoittaa siitä määräs^;
tä puolet jolyonkin 'sellaiseen, jair
tä ei koskaan ennen> ole nähty
missään 'Suur-Britanriian :K
paikassa; Paitsi" teattereita,tans­si
pai a tseja, vuoriratoja y. mr lai­toksia
suuremmassa kaavassa tu-lee
hän 800,000 punnan kustan­nuksella:
1 u oma a n : j ota in k o k o
naan uutta, ennen näkemätöntä
ja kuulumatonta.
ellei arvoisa lukija ole kos­kaan
käynyt Suomep Höyrylai­va
Osakeyhtiön 3 :n luokan lai-yä^
hyteissä—kehoitan häntä me­nemään
' esim. " Aroturukseen' •
j a koettamaan, mahtuuko tai
pääseekö hän ryömimään sen
makuulavörille.
Ja mitä siirtolaisten kohteluun
tulee, niin rahan vaihto ''kor­keimmalla
kurssilla" on ainoa
toimenpide,, joka siirtolaisviran-omaisten
mieltä siirtolaisiin kiin­nittää.
J a en t ä s i t s e ' ' em i gr a nt i t." sit­ten
!
Ainakin 80 pros. Hangosta vii­me
kesäk. 27 p. lähteneistä suo­malaisista
oli vankileireillä en­nen
tai myöhemmin vapautunutr
ta. Kuunnellessa, heidän kama-loi
ta puhe i ta a u " la htareista " ja
pöyristyttäviä uhkauksiaan nii­tä
ja koko maanosaansa kohtaan
— tuli tässä joukossa mieleen
V' Tiit uksen lierra Kenonen " . j o ­ka
Ka kolan pihamaalla puristi
6,000 roiston kättä!!
M i t ä sitten muuten oloon ja
elämään laivalla tulee, niin en-'
sinuakin siellä näin ollen on
luonnollisesti paljon ääntä.;
"Matruuseilta" . saa saksalaista
konjakkia ja ruotsalaista jjuns-sia
ja - - lasien ääressähän aina.
käy puhe paremmin! Kapitalis­tinen
politikko " lahtareineeU"
joutuu siinä näiden "kokenei-r
den ' miestx^n" käsiteltäväksi.
Muina ohjelmanumeroina ovat
raadat, kovaääniset'laulut ja i)U-heet
sekä tappelut ja naisten
kanssa seurustelut .j.n.e. Kaikis­ta
näistä " m e r k e i s t ä " tuntevat
ulkomaalaiseti ".Finlanderit"v
joilla nämät kansallisuutensa ar­voa
ja mainetta kohottavat—.
" J a kun päästään Amerikail
rantaan" niin — jännitys lau­keaa.
Mutta ompa jo aikakin!
matkustamista varten. Sen vuok-[vä tapa on hankkia sairaalle |
si ilmoitetaan yleisölle että Ca-nadasta
ei sellaista viisumia
runsaasti pehmeitä paperisia
ruok^liinoja, jotka voidaan pnlt-,
myönnetä, vaan jokaisen Yhdys- taa käyttämisen jälkeen. • Kaik-valtoihin
aikoVan ulkomälaisen ki se, mikä on ollut potilaan yh-on
saatava matkalupansa Arne- teydessä jollakin tavalla, tulee
rikan konsulaatista siinä maassa
tai konsulaatti piirissä, mistä
siirtolainen lähtee matkalle Yh­dysvaltoihin.
Kaikki suomalain
set, jotka menevät Canadaan ei­vätkä
ole saaneet "'matkalupaa
Yhdysvaltoihin, o^at pakoitetut
olemaan yhd. vuoden Ganadassa
ennenkuin heidän matka-ano­mustaan
Yhdysvaltoihin otetaan
harkittavaksi, tai muussa tapa­uksessa
heidän on palattava ta-'
kaisin Suomeen viisumin saantia
varten.
HINKUYSKÄN ESTÄMINEN.
(Yhdysvaltain Yleisen Terveys­viraston
julkaisuja).
Tuo lähes >l viikkoinen taipale
odotuksineen, jonotuksineen, tar
kastuksineen, meritautoineen j .
•n, e. — on jo tehnyt monestali:in
verrattain hiljaisen ja rauhalli­sen.
'Tyyntyneet ovat jo tällöin
myöskin poliittiset kiihkoilut ja
svunvinmaan tuomitsemiset —
Jokaisen äidin tulisi olla sel­villä
siitä,, että hinkuyskää sai­rastavan
lapsen ei saisi antaa
jäädä i l m a n h uol eli is ta hoito a j a
lääkärin apua.; Tärkeää on myös
kin tietää, että mitä vanliempi.
lapsi on, sitä paremmin se kes­tää
taudin. Valitettava puoli u-siassä
on; ett i l monet äidit, eivät
van ha n • t otu t u n ta va n perusteel­la
pidä hinkuyskää niin vaaral­lisena
kuin se todellisuudessa on,
eivät aavista kaikkia niitä niali-dollisia
jälkiseurauksia, joiden
alaiseksi hinkuyskää sairastava
lapsi voi joutua, ja-niinollen ei­vät
katso tarpeelliseksi hankkia
lääkärinapua ja siten lieventää
taudin vakavuutta ja estää jäl­kiseurausten
vaikutusta.
Hinkuyskän paraneminen ja
mahdolliset seuraukset riippuvat
erityisesti kolmesta eri seikasta:
1. Sairaan lai)sen ruokkimises­ta.
2. Salra an lapsen kyvystä sa;i -
da nautituksi riittävä määrä le­poa
ia unta...
3. Taudin yhteyde^-sä ilmene-:
vien muiden lisätautien laadu.s-ta.
Hyvällä hoidolla voidaan sai­raan
lai)sen' k'ärsimyksiä suuresti
Siirtolaisena Amerikaan.
Muuan äskettäin "uuteen maa
ilmaan" siirtolaisena matkusta­nut
maanmiehemme kuvailee
matkan vaiheita, rasituksia ja
siirtolaislaivalla. näkeiniään Suo­mala
istyyppejä seuraavalla, mo­nessa-
koliden varmaan hyvinkin
pa i k a 11 e en: sa 11 u vai 1 u t a v a 11 a :
''Jonotuksesta toiseen, tarkas­tuksesta
tarkastukseen. Alituis­ta
odottamista ja tunj,'osta, li.er-mostuneisuuteen
ja : väsymyk­seen
asti — kas tässä lyhyesti
.sanottuna siirtolaisen Amerikan
seurauksia.' . iMiitta tärkeää ei
ainoastaan ole; että tautia voi­daan
lieventää hyvällä hoidolla.
vaistomaisesti aletaan jo aavis-• lifventää taudin pitkittymistä
taa, e t t ä " u u s i niaailma" ei, ku- lyhentää ja estää vaikeita jälki-ten
sanotaan, ole mikään " a r i n o -
piiytä." Kuinka hyvin moniin
silloisella taipaleella olleiseen
pitääkään paikkansa tuo sanan­parsi:
" Ä l ä : ennen vanliaa moi­ti,
ennenkuin uuden tavat tun­not
! " l ' s e i m m a t menivät Cana­dan
puolelle, jonne " k a i k k i " on
lausuttu — tervetulleeksi!
Paljon on toivomisen ja pa-matkan
ohjelma ,ia nautin-to!"
Mutta siitä ei juUri julkisuu­dessa
puhuta. Riittää, kun mai­nitaan
yleensä Amerikkaan läh­döstä
ja silloin tällöin luetaan
lehdistä tuo lyhyt tiedonanto.
"saapuneen sähkösanoman mu­kaan
on se ja se laiva " onnelli­sesti"
päässyt Amerikan ran­taan."
Ja siinä kaikki!
xMutta jotain toista se on itse
tuo umtka.
J^o Hangossa siitä saa himme­än
aavistuksen; 'Niin pian kuin
sinne ehdit joudut^"virran vie­täväksi."
Lääkäri- tarkastaa si­nut
jli ellei muuta niin — rokot­taa
ja tämä kaikki maksaa ra­haa
josta ei tietysti edeltäpäin
ilmoiteta. Kun niistä pääset,
liuudetaan passii-, piletti- y.m.
tarkastuksiin, joissa, kuten sa­nottu,
jonottaminen j.n.e. pane­vat
sielun ja ruumiin ; voimat
"korkeajännitykselle.'!"
Ja sitä kestää yhtä kauan
:kum matkaakin. Pohjan- jä At-lannin
merien aallot vain lisäk-tuudittelevat
sinut meritau-rantamisen
varaa, sekä itse siir­tolaisiin
nähden, että siihen toi-mijitaan,
joka tätä liikettä, yllä-pitiiä.
Mitä siirtolaisiin — juuri
suomalaisiin — tulee, niin ker­rassaan
täytyy ihmeteliä sitä täy
flellisesti halpamaista, jopa eläi­mellistä
esiintymistä ja käytös­tä,
jota lie todella kehtaavat e-sittää
svniren maailman silmissä.
Samaten on tuomittava se siir­tola
i s-V i ra no ma-i s t e n jä r j estä m ä-t
ön t o i m i n ta et tä h e a n t a va t m o-nasti
tuntimääriä seistä, odottaa
jonossa turhanpäitten ja kohte­levat
muuten siirtolaisia todella
kuin karjaa mutta klikapa si­tä
ihmettelee!
Näitä kaikkea ja tällaista si­sältyy
pääpiirteissään siirtolai­sen
Amerikan matkaan. Paljon
kuuli matkalla, uhkauksia, että
kaikesta tästä '•siirtolaisten ki­duttamisesta"
tultaisiin nyt hei­dän
taholtaan vahvasti Suomen­kin
lehtiin kirjoittamaan ja [Pa­rannuksia
vaatimaan. Mutta
toiset " tovereistakin'' olivat;
taas sitä mieltä jotta: •
"Antaa ^öistenkin kärsiä!"—;
J a se ni\ula on kai vetänyt. Ku­vaavana
tämän nmtkan rasiita-vaisuudesta
on erään siirtolaisen
sanat, jotka hän Amerikan ran­taan
saavuttuamme sanoi: ^
''JOS minun nyt, heti täs.5ä-^sa-massa
laivassa pitäisi takaisin pö.
sterilisoida ennenkuin ne joutu­vat
muiden käsiteltäväksi ja käy
tettävlksi. Vuodeliinat, pyyhki-inet,
pöytäliinat ja muut sellai-tön
jälkeen pestä kiehuvassa ve­dessä
taikka suorastaan keittää.
Ruoka-astiat tulee jokaisen käy­tön
jälkeen pestä kiehu vasa ye-dessä,
sillä jos ne vain virute­taan
haaleassa vedessä ja sitten
kuivataan, voivai; ne tartuttaa
taudinbasilleja toisiin. Jos koti-taloude.
ssa yleensäkin pestäisiin
ruoka-astiat ja -välineet kiehu­vassa
vedessä, olisi paljon vä-hemmän
sellaisia tarttuvia tau-teja,
jotka tarttuvat toisesta toi­seen
sylen kautta.
Hinkuyskää sairastavia lapsia
ei saisi viedä raitiotievaun. eikä
muihin/ yleisiin kulk\ineuvoihin.
11 eitä ei saisi: 1 askca kouluun eika
viedä teattereihin ja yleisiin ko­kouspaikkoihin.
Terveille lap­sille
tulisi selittää että- heidän
tulee karttaa liinkuyskää sairas­tavan
: seuraa. Laixsille tulisi
myöskin opettaa ' e t t ä eivät vaih­da
toisten kanssa lyijykyniä,
purukumia ja m u i t a sellaisia e-sineitä,
, joita , lapset tavallisesti
käyttävät suussa^jin . ja joiden
kautta toisen sylenjätteistä tauti
voi sirtyä toiseen.; Jos hinkuys­kää
sairastava lapsi viedään.ka­dulle,
tulee jonkin aikaisen seu­rata
mukana, vartioidakscen si-tä,
ettei sairas sekaanhu leikkiin
terveiden kanssa. On esitetty,
e t t ä lapsille joilla on hinkuyskä,
pantaisiin jokin huomattava
merkki, niin että toiset lapset
t i e t ii i si v ä t A- a r o a: 1 e i k k i i n s e k a a n -
tumasta sairaan kanssa. MyOskin
on esitetty, että asunnot, joissa
hinkuyskää sairastava asuu mer­kittäisiin
jollakin huomattavalla
tavalla.
Hinkuyskään, kun se DII päiis-syt
vakavaan vauhtiin, on Yh-j
dysvalloissa kuollut 10,000 lasta;
vuodessa. Jos maassa kuolisi
vuodessa 10,000 lasta paiserut-toon,
varmasti muut maat aset­taisivat
garantinin meitä vas.
taan. llinkuyskään kuollut on
aivan vhtä eloton kuin ruttoon
^MONTREALISSA
hoi taa ka i kk i a vi rastoon kuujlu via iisi oi t a, a ntaa passeja,
vahvistaa nimikirjoituksia y. m. Osoite
518 St. Catherine Street West, , MONTREAL, P. Q.
MiSilmviri
Montrealissa.
»Sen johdosta, että Tasavallan Presidentti on mää­rännyt
allekii-joittanecn >Suonien /edustajaksi .Meijeri-koi^^
ressijn ^Va^hingtonissa, pyydetään pa^siasioissa,
ninii'kil'joitusten. vahvistamisissa y. m. virallista toimin­taa
koskevissa asioissa käänty|määii Varakonsulinviras-lon,
i)uolee]i Poi't Arthurissa lokakuun alkupuolen aika­na.
Sen jälkeen toimii KonsuliiVvirasto Monlredlissa
kaikissa asioissa, kulon ennen.
AKSELI RAUANHEIMO,
konsuli.
Vaan yhtä tärkeää on, että lap-Ikuollut ja hinkuyskä tarttuu sa-sen
vanhemmat ovat selvillä sii- m o i n kuin ruttokin. Siksi tulisi
tä, miten voidaan estäii ja rajot-taa
taudin tartunta ja levenemi-
Ellei vSairaassa ole muita hin-k
uyskä n i n u k ana esii n ty viä 1 isä-tauteja,
on tärkeää, että sairas
päivisin pidetään -Hilkoilmassa.
Jos voi käytiinnöllisesti niin jär­jestää,
eitä sairas voi nukKua
yönsä utkoilmasas, on mahdolli­suus
siihen valmistettava. Poti­las
tulee pukea hyvin ja lämpöi­siin
vaatteisiin.: Vaatetusksen tu­lee
olla siksi lämpöisen, että
kaikki mahdollinen vilustuminen
vältetiijin, mutta niin keveän",
e t t ä puku ei rasita eikä läminitä
l i i a k s i Niin kauan kuin sai­raassa
on "kuumetta ; ja hän on
heikko, tulee hän- pitää tarkasti
vuoteessa. Jos mahdollista, tu­lisi"
vuode sijoittaa portaille tailv
ka telttaan. Peitteet tulee niin
järjestää, että sairas nukkues­saan
ei voi niitä potlda pois
päältään.'
On muistettava, että keuhko­kuume
hyvin usein seuraa Ivin-kaikin
tavoin varoa ja • varjcl 1 a
terveitä, ettei heihin pääse hin­kuyskä,
jos se on päässyt raivo­amaan
vhteiskunnassa.
Eikö maapallo sittenkään pyöri!
Kopernikus ja (ralilei käänty­vät
varmaan haudoissaan luki­essaan
autuaiden kentiltä käsin
Leydenin yliopiston professorin
W. de Sitterin kirjoitusta hiljat­tain
i 1 m e s t yn ee st ä 1 u on non ti et e el
lisen aikakauslehden "Naturen"'
n u m erossa. K u t en j o kai n e n k o u -
lupoika tietää, esitti Kopernikus
400 vuotta sitten ^tunnetut teori­ansa
maailmankaikkeuden ra­kenteesta;
niiden mu'; maa-pallo
pyörii lännestä iiäaii kiin­teän'
a kselin y mpä ri sa in ai la k u n
se liikkuu auringon ymi)äri. Pyt-hagoralaiset
olivat esittiineet sa­moja^
oppeja jo paljon .aikaisem-m
in. ' 'm u t ta A i- i s t o t e le en k i i \' a s
vastarinta sai pythagoralaisen
maailmankäsityksen väistymään
geometrisen maailmanjärjestys-käsityksen
tieltä. Galiles Oali
kuyskää ja että katarille herk-jlei, joka noin 300, vuotta sitten
Aikataulun muutos-Syyskuun 30 päivästä
Juna No. l i idästä saapuu 'kello 6 :r)0 aanuilla, kaupungin
.aikaa, ja lalilee kello 7 :20 aamulla, kaupungin aikaa.
Juna Xo. -1 länneltä saapuu kello 10:.").") ap. ja lähtee
itään kello 11 .lö.
P. A. D . juna lähtee Port Arthurisi a kello 8:10 aamulla
joka päivä paitsi sunnuntaisin ja torstaisin, mennen Mackics
ISidingiin naakka.
Sioux, IjookoMlin paikallisjuna läht(!e Port Artliurista
kello'.J) aamulla maanantaisin, keskiviikkoisin, ja: perjantaisin,
palaten takaisiir seiira.avina päivinä, ja saapuen klo 1:2'> i[).
JellicoeJi paikallisjuna lähtee Port Arthurista kello 8 aa-
:.nuilla maanantaisin, keskiviii<koisin ja ijerjantaism kuten
^ Atrkoknn paikallisjuna lähtee Port Arthurista kello 9:15
aamulla:.maanantaisin keskiviikkoisin ja. perjantaisin kuten
•tähän asti. Takaisin seuraavina päivinä kloM:!') i.- p.
S. W. RAY,
Kaupungin!) i 1 ett i - a s i a m ie s.
Puh. X. 123:1
A. W. MARTIN,
P i i r in . piletti-asia mies.
Puh. i \ . 17L
teellisten . asemien; välillä, ovat
oso i t ta n eo t e r o a x- a i s u u k s i a.. j o t k a
eräissä tapauk^^issa ovat nousseet
useihin kyninieuesosa sekunlei-hin.
Kuun [)innalla on viime vuo­sina,
. h a v a i t t u samanlaista pin­nan
\' i r t a u s t a. Tä hl i t ie t: e il i j ä i n.
mielestä koko aurinkokunnassa
on I) a r ha i 11 a an t e k e il 1 ä j o t a k in
hyvin salaperäistä, sillä aui-inko-kin
kuuluu osoittavan tuollaisia
astronomisia tartunnan oireita.
Tulevaisuus on näyttävä, mis­sä
luääriii i)roi". >>vtterin; teoria
() n () t e 11 a \' a \- a k a \' a 11 a k annalta.
A'ähäiiäti'>isiltä näyttävät seikat
voivat joko aikaansaada suuria
murhenäytelmiä: 'Xiinpä seismo­logit
ja geologit ovat nykyjään
sitä mieltä, että inaapalh)n na­pojen
'vhorjuminen"- on salape-rä
sessä yhteydessä viinu^ aikoi­na
. ta|>a h tiineiden m a a n järistys­ten
ja tulivuorenpurkausten
kanssa.
kiä ei millään tavoin saateta vi­lustumisen
vaaraan, jos heillä
on hinkuyskää. Vilpoinen ilma
on para.sta, ei liian kylmä, ja tu­lee
ilman olla puhdasta, ei um­mehtunutta.
Huonolla ilmalla,
jos sairaassa on katarria taikka
keuhkokuumeen oireita, tulee
hän pitää hyvin ilmavassa huo­neessa,
jota lämmitetään niin et­tä
huoneessa vallitsee kaikenai­kaa
60 asteen (Fahrenheit) läm-palata,
niin varmasti matkalle'
kuolisin — sillä siirtolaisista
Ravinnoksi tulee antaa vain
sellaisia ruokia, jotka helposti
SI
tiin, jaka sitte /.^kruunaa"
kes^n edellisen!— i
kai-.
itsekin itsestänsä välittävät.
vielä tällä 20 vuosisadalla pide-' ja nopeasti sulavat Liemikeii
tiiän yhtä huonoa huolta kuinhc!toa, ' pasteroitua maitoa, munia,
jä muita sellaisia ga niitä tulee
antaa aika >usein. Hoitotavasta
tulee ottiaa. tarkka selko lääkä­riltä.
\ ;:->v''r
Hinkuyskän basilH kulkee sai­raan
sylessä. Yiskimisköhtauksen
^ilMit':f^Täi^K>^^^
alalle ympäristössä. Siksi; on
tärkeää täudiii' aikana estää tau-diii:
basiU
:hui>tieest?^^'lfe^^
Amerikaan aikoville suoma^
laisille
ilmoittaa Amerikkn konsulivi-rasto,
että sen tietoon on tullut
useiden si^ornalaisten- äskettäin
matkustaneen Canadaan aiko­muksella
sieltä käsin > saada hel-pommin
viisumi ThdysValtoihp
ryhtyi kannattamaan Koperni­kuksen
järjestelmää, kutsuttiin
inkvisitsionin eteen vastaamaan
herjauksestaan Raamattua vas­taan.
> Oikeuden edessäv lausui
hän kidutuksen avulla pakoitet.
tuna kieltämään Kopernikuksen­kin,
nuo sittemmin niin kuului­siksi
tulleet sanat: ^''Se pyörii
•sittenkin'-, tarkoittaen niillä
maan liikettä akselinsa ympäri.
* : Prof. 'Sitter väittää kuitenkin
nyt, 300 vuotta myöhemmin, et­tä
se ei sittenkään pyöri. ^Maa-pallo,
sanoo tämä oppinut tiede-mies,
on kuin- hyytelöä, jonka
pinta liikkkuu; sisemmän osan
pysyessä pai koillaan, li ikk u ma t-ta
ja pyörimättä. Toisin sanoen,
maan pinnan eri osat liikkuvat
toisiinsa verrattuina, mutta maa­pallo
ei ole kiinteä ja akselinsa
ym.päri pyörivät kappale.
Prof. "Sitterin teorian' mukaan
miiiittuvat etäisyydet maan pin­nan
eri paikkojen välillä hitaas­ti.
Langattomat ^ aika-signaalit,
jojta .on vaihdettr er t^h'it
Tämä lääke vaikuttaa min nopeasti, että sen vaikutuksen voi tuntea 30 muuta-i
löanpaivan kulutta. Se on erinomainen miehille ja naisille, joilla on huono ruuansulatus, makaa-tauU
tai jotka kärsivatepäsaannöUisestft ulostuksesta. Tämä lääke vahvistaa ja puhdistaa vatsan.,
lisää ruokahalua ja auttaa ruuansulatusta. Se poistaa kaasun vatsasta ja suolistosta, poistaa sairau­den,
henaostueisuudesta johtuvan päänkivistykseri ja pyörtymyksen, poistaa hman kielestäpä
jruhdistaa hengityksen. Se järjestää suoliston toiminnan, min että ne tomuvat s&ännöllusemmm
siten edistäen ulostusta.
' T&mä lääke sisältää erikoisen määrän
tautaa, joka tekee rikasta ja punaista 9erta 8el>
laista rautaa,.'Joka antaa värin kalvenneille
kasvolllerja eloa silmiin. Se myöskin sisältää
fosforia, parhaiden tunnettua l&äkettä antamaan
voimakkaita ja vahvoja hermoja. Fosfori on
luonnon ainoa hermoston ruoka Ja energian
rakentaja. Tämän lisäksi on siinä kuusi muuta
arvokasta lääkettä. Näitä' elämää antavia ja
voimaa rakentavia lääkkeitä käyttävät maailmana
>arhaimmat lääkärit rakentaessaan, vahvaa,
ervetta Ja voimakasta miehuutta Ja naisel-
Isuutta. \'
Tämä ihmeellinen lääke of Nuga-Tone.
Tuhannet miehet ja naiset ovat siitä saaneet parem­man
terveyden* lisääntyneen. voimakkuuden,
energian ja suuremman kestävyyden. Nuga-Tone
rakentaa, vahvistaa ja järjestää lihas ja hermos-tosystemtä
ja kftikkia heikontuneita ruumiin osia,
outaa nittA tekemOän tehtävänsä niinkuin luonto
on ne määrftnnyt. TSmfl on varmin Ja todellis­in
keino saavuttaa tyydyttävät tulokset.
; Nuga-Tone
suuremnian työlc^
lamaantuneille ifimisille ei ole mikään niin hyvä kuin on Nuga-Tone, panemaan heidät JälK
jalvilleea. Ota Nuga-Tonea muutaman pUlvHn, niin tunnet kuin uudesti syntyneeltU.
täyttäköön tämän kupongin; io tänään,-
Viivvtys voi saada paljon_ vahinkoa aikaan.
Nuga-Tone maksaa ainouiaan SI 25 paketilta sisältäen 90 tablettia/joka riittää kuukaudeksi. ^
Voitte ostaa kuttsi pakeitta $W0JOta Nusa-Tonea 20 pHivttn ajan kokonaan meidän vas-;
tuiillantme Ja Jos ette ole tyytyvlllnen sen tulokseen palauttakaa loppu IBako Ja me palau* V
tamme Teidän rahanne tokaisin. LUhettäkaa tänään, juuri nyt. Ette voi menettää pennt4~ ^
kään. Nuga*Tonea myyvUt myöskin apteekit Jotka vakuutovat sen tuloksen toi palaut*
^vatrahanne.^: Katsokaa takaus to Joka paketissa. ^ ; .
.«..LÄHErrÄMM TÄMÄ EIJFONEI JO T A N M N .
'NATI0NAI.LAB0R4T0RY,DEPT..FB|4 1618 S. Wal>ash Avo, Chicago, III.
HERRAT:-i^Mukana seuraa 8. ..paketista Nuga Tonea. , Otan Nuga«
Toncia 20 pävian ajan ja jos en ole tyytyväinen sen ttdokseen, palautan ^ takaisin ja Te lähetätte
rahani takaisin. i
Nimi
Katu & No.
iaiR.P. D,
f l i
ei M
> I
I at
• 1 -SI I
l i
JS f m
t
m
- f
Ti
3 '
'ff
I
1
\
-in,.
%
j l
I
a - i
Ä 1 -
f -
• ^ i 1
'M