Vapaus, November 20, 1924

              «Pybt mnDttflDiattoiBat paiaM
( V . 1873 k i r j o i t t i K a r l Marx Ita­l
i a n Vaosikirjaan kirjoitoksen, jota
« i ole näihin asti'laajemmin tunnet­t
a . Kirjoitus «n hyökkäys anarkis­t
e j a (bakunisteja) vastaan, jotka
siihen aikaan perustivat työväen po­liittista
toimintaa vastustavat op­pinsa
Proudhonin oppeihin. Kirjo-
'-tuksen sisältö sopii yhä meidänkin
/ päiviemme anarkistien typer}ryk8iä
' ikuhK>amaan. Sillä vielä tänäkin
päivänä näitten aineksien väite —
vastustaessaan - työväen poliittista
" toimintaa — on se sama, että mu­ka
poliittiseen taisteluun ryhtymi­nen
merkitsee porvarivaltion -
tunnustamista. Marx osottaa, että
taistelu lyhemmän työpäivän j a kor.
, keamman palkan puolesta merkiksi
— kuten proudhonilaiset aikoinaan
sanoivat palkkaorjuusjärjestel-män
tunnustamista. Ovathan nämä
väitteet samaan ajatusjuoksuun.
f
Työväenluokka ei saa muodostaa
r minkäänlaista poliittista puoluetta.
^ ® *' ^ minkäänlaisen tekosyyn
V " nojalla ryhtyä poliittiseen toimin­taan,
sillä valtiota vastaan taistele­minen
on valtion tunnusta­mista
j a se on ristiriidassa ikuisten
periaatteiden kanssa! Työläisten ei
V ' , N pidä loukkaantua saadakseen kor­keampaa
palkkaa j a lyhemmän työ­päivän
sillä se olisi palkkatyö-jär­jestelmän
tunnustamista ja täten
joutumista ristiriitaan työväenluo
<r^\ kan vapauttamisen ikuisten perlaat.
) ;. teiden kanssa!
^ Jos työläiset, ttfstellessaan po­liittista
taistelua kapitalistista v a i -
; tiota, vastaan, kokoavat voimansa
" kiskoakseen kapitalisteilta myönny-
;,; tyksä, tekevät he kompromissin ja
• ' se on ristiriidassa ikuisten periaat­teiden
kanssa! Sen tähden mei-
\ ^ dän tulee hyljätä kaikki sellaiset
poliittiset liikkeet, joita brittiläiset
j a amerikalaiset työläiset, ikävä
kyllä, pitävät tapanaan edistää.
: . Työläisten ei pida tuhlata ener­giaansa
hankkiakseen laillisia ra-jotuksia
työpäivälle, sillä se ojisi
vain kompromissoimista työnantajan
!kanssa, joa sopisimme hänen kans*
saan, että hän riistää työläisiä kyro.
menen taikka kaksitoista tuntia nel­jäntoista
ja fcuirdontoista tunnin
: sijasta. Työläisten 5 el myöskään
;T>idä yrittää saada lain avulla kiel-
> l e t y k s i alle kymmenenvuotisbon tjrös-lentelyä
tehtaissa. Siinä olisi yksi
3compromisfii lisää, yksi ikuisten pe­riaatteiden
väheksyminen lisää!
f :"P«r{««tteen pettäminen."
Vielä vähemmän tulee työläisten
vaatia, että valtio, jonka kulunki-arvio
perustuu työläisten riistännäl-le,
pakotettaisi (niinkuin Yhdysval.
: loissa) kustantamaan alkeisopetus­t
a työläisten, lapsille. Alkeisopetus
e i ole yleismaailmallista opetusta.
On parempi, että työläiamieliet ja
r -naiset ovat kykenemättömiä luke­maan,
Jdrjoittamaan ja. lasl^emaan
3cuin että he saisivat. opetusta val­t
i o n koulun opettajalta.- On parem«
' p i , että työläiset raaistutetaon tie­tämättömyydellä
j a teettämällä h e i i.
lä kuusitoista tuntisia työpäiviä
kuin, että he ^eroaisivat, "ikuiaistBi
periaatteista." • ^ '
K u n .työväenluokan poliittinen
taisielu . omi^suu vallankumoukset
l i s e n m u o d o v : kun työläiset asetta­vat
pojF<^arillisen diktatuurinsa, teke­vät
he hirmusen petturuus-rikoksen
, periaatteita v i t a a n . Omien kuN
. j i e n u j a j ' ' * ^ ^^
takia>;j» earkeäkseen porvarien^^ Y^^
tarinnAnyit^iie(-;iantavat val&olle y a l -
I. lankumöukÄHiöen. i j a haihin/yan
Muodon sen sijaan, että heidän yaiin
yksinkertaisesti tulisi laskea aseen,
sa j a hävittää valtio. ? Työläisten ei
: pidä .muodostaa- minkäänlaisia iam-anattiunioita/
sillä se aiheuttaa työ­läisten
jakautumisen yhteiskunnal­lisesti
niiden eläessä kapitalistisessa
yhteiskunnassa. Mutta timä
iäisten jakautuminen, j o k a eroj^taa
1 työläiset toisistaan, on todellisena
eyynä heidän orjuuteensa.
palvelijoita j a samaan aiicaan pro-testeerata
valtion olemassaoloa vas.
taan. Heidän huomattavaa teoreet­tista
valtion halveksimistaan tulee
todistaa valtion poistamista käsitte­levien
lentolehtisten ostaminen ja
lukeminen. Mutta heidän tulee huo­lellisesti
karttaa kapitalistisen yh­teiskuntajärjestelmän
vastustamista
millään muulla tavalla kuin lausun­noilla
tulevaisuuden yhteiakunnasta,
jollaiseksi nykyinen inhottava jär­jestelmä
täydellisesti muuttuu!
Liian pelknreiu mukantnakseen
totgateen.
:: YhtelakuaudUiten vallankuoiouksen
^ odoltaminea.
Sanaila sanoen, työläiste tulee
v a i n risaa,käsivartensa ja pidättäy­tyä
kulahtamasta aikaansa poliitti-
Been j a taloudelliseen taisteluun.
iSellaisilla liikkeillä voi^daan saavut,
t a a tuloksia; Niin knin todella us-
Icövaisten ihmisten , tulee työläisten
balvel^ien päivittäisiä tarpeitaan,
täydellä luottamuksella huudahtaa:
«Tulkoon luöKkamBie ristiinnauu-t
u k d , hävitköön sukukuntamme,
icanhän vain ikuiset 'periaatteet ei­vät
tule Ibakätaksir' ^
' « f ^
Odotellessaan tätä, kunniakasta
yhteiskunnallista^
tolee tySBusten kayttaytä siivosti
ja olla a i i a "-'kuin. . l i y v i n syötetty
lammaslauma, JätUä hallitus ran-l
i a a n , pelätä, i^olusia, koimioittaa l a ­k
e j a j a ^vastaan" sanomatta aataa
käyttää' itseään ' k a n u u n a n ruplana.
Jokapäiväisessä el8mä«i«wän tulee
iyoläistea olla valäon tottelevmsia
On ilmeistä, «ttä jos nuo poliit­tisen
eristäytyneisyyden apostolit
olisivat puhuneet näin selvästi, olisi
työväenluokka muitta mutkitta käs­kenyt
heidän mennä hiiteen. Työ­läisille
olisi selvinnyt, että nämä
opettajiksi pyrkivät olivat ainoas­taan
n.k. doktiriääri-porvareita, mie­hiä,
joiden tyhmyys (taikka ove­luus)
ajoi heidät kieltämään työ­läisten
käyttärai»«iE todella vaikut­tuvia
taistelukeinoja Sillä tämän
ajan yhteiskunnass* täytyy työläis­ten
varustautua edellä mainituilla
taistclukein nila ja vllttämättömät
taistelun ehdot ovat ikävä kyllä,
sellaiset, että ne tekevät mahdotto.
maksi sovelluttaa taistelukeinoiksi
sellaisia idealistisia haaveita, joita
meidän oppineet yhteiskuntatieteili-jänime
jumaloivat "vapauden", " i t ­sehallinnon"
ja "anarkian" nimillä.
Mutta työväenliike on nykyään niin
vahva, e t ^ näillä ihmisystävällisillä
lahkolpisillai e i , o l e rohkeutta uudel­leen
lausua "suuria totuuksja" ta­loudellisesta
taistelusta, j o i t a he ei-v^
t koskaan väsy julistamasta ppli-tlllisen
taistelun suhteen. He ovat
'liiaksi pelkureita sovittaakseen näi­tä
totuuksia lakkoihin, yhdistyksiin,
ammattiunioihin, nais- j a lapsityötä
sekä , työpäivän pituutta koskeviin
lakeihin j.n.e. ,
Tutkikaamme nyt' kuinka pitkälle
he vetoavat vanhoihin ,troditsionei-hiii,
häpeään, kunniaan j a muuttu.
mattomiin periaatteisiin.
,EntSsaikojen erehdjrvten ausiintani-
_^ " « 1 1 ' vilttäminen. X
; Pourierin, Owenln,; Saint-Simonin
j a muiden aikaisempien sosialistien
päivinä, ei yhteiskunnallinen kehi­tys
yieiä ollut tarpeeksi ptikällä
suodakseen työväenluokalle mahdol­lisuuden
muodostua poliittiseksi
puolueeksi. Sen tähden' nämä kir­joittajat
blivo^ aidotut tajöttomaan
toimintansa tulevaisuuden malliylt-tielskunnan
selostamiseen j a he tuo-mitsivat
työläisten k a i k k i ' yritykset,
jotka he tekivät parantaakseen
osaansa lakoilla, yndlstymällä : j a po­liittisella
toiminnolia. Mutta vaikka
meillä el olekaan oikeutta häväis­tä,
näitä sosialismin patriarkkoja,
enempää kuin nykyaikaisilla kemisr
teillä on oikeutta häväistä-(^i-isiään:
alkemistej'a,^ tulee meidän; siitä huo­limatta
varoa vajoamasta vanhoihin
erehdyksiin, sillä nämä erehdykset
meidän puoleltamme olisivat anteek-si
antamattomia.
kultenkin;-paljon myöhemmin näi­den
esitalstelljaln aikojen v. 1839,
kun brittiläisen työväenluokan po­liittinen
j a taloudellinen taistelu oli
jo vahvasti kiihtynyt, julkaisi Bray,
joka oli Owenln opetuslapsi j a keksi
h. k. keskinälsyysopln vuosia ennen
kuin Proudhon, - kirjan • nimellä
"Työläisiä kohdanneet vääryydet ja
niiden poistamiskelnot."
Kappaleessa "Nykyään käytettä,
vien pärannuskeinojemme, tehotto­muus"
hän tuomitsee poliittisen l i i k ­keen,
lakot, työpäivän lyhennyksen,
naisten j a lasten tehdastyön järjes­tämisen
j.n.e.^ sinä hänen mieles­tään
sellaiset toimenpiteet, sen s i ­jaan,
että' ne pelastaisivat työläiset
olevasta yhteiskuntajärjestelmästä,
kahlehtivat heidät siihen j a todelli­suudessa
lisäävät ; olojen vallitsevia
ristiriitaisuuksia.
joka julkaistiin muutama päivä hä­nen
kuolemansa jälkeen.
Hänen •polemiikkinsa tuotti niin
paljon iloa porvareille, että v. 1866.
Lontoon pukutyöläisten suuren l a ­kon
aikana Times (suuri lontoolai.
nen päivälehti) antoi Proudhonille
sen kunnian, että käänsi englannin­kielelle
muutamia hänen hyökkäyk­siään
käyttäen niitä hyväkseen lak­kolaisia
tuomitessaan. Tässä jul­kaistakoon
muutamia esimerkkejä
Proudhonin arvosteluista:
"Viranomaiset, joiden täytyi am­pua
Eive-de-Gierin. kaivostyöläisiä,
olivat onnettomassa asemassa. Mut­ta
he käyttäytyivät niin kuin van­hempi
Bruttis, kun M n e n tasaval.
lan turvallisuuden vuoksi, täytyi
uhrata isäntunteensa . täyttääkseen
velvollisuutensa konsulina. Eikä.
jälkimaailma sen takia ole Brutus-ta
tuominnut"
Marx konttaa Prondhooia.
Kukaan työläinen e i kykene muis­tamaan
yhtäkään tapausta jolloin
kapitalistinen työnantaja olisi ar­kaillut
uhrata miehiään omien etu­jensa
hyväksi. Porvarit ovat ilmei­siä
Brutuksia. Mutta antakaamme
Proudhonin vielä kerran puhua:
" E i , me voimme juuri yhtä vä­hän
väittää, että on olemassa yh-distymlsolkeus,
kuin että o n ' ole­massa
oikeus harjottaa kiristystä,
tai pettää taikka varastaa, taikka
että olisi oikeus. harjoittaa sukurut-sausta
tai tehdä aviorikoksia."
Meidän varmaankin täytyy todeta
että\on oikeus olla aasi.
Mutta mitkä ovat ne ikuiset pe­riaatteet
, joiden nimes3ä\opettaja
pauhaa kirouksiaan?
i i c m t «SosUvat viBapitimitto-
Herrat edustavat välinpitämättö­myyden
oppia taloudellisella alalla
turvatakseen vapauden eli kilpailun
meidän ainoan takeemme. Hänen
oppilaansa edustavat välinpitäonät-tömyyden
oppia taloudellisella alal­l
a turvatakseen säädyllisiä vapauk­sia,
jonka ainoan. takeen he huo­maavat.
Niin» kuin cnsiajan kris­tityt,
jotka myöskin saarnasivat po­liittista
välinpitämättömyyttä, käyt­tivät
hyväkseen keisarin vahvaa kät­tä
muuttuakseen sorretuista sorts-jikisi,
samoin nämä poliittisen vä­linpitämättömyyden
apostolit , ovat
kaukana ajatuksesta, että heidän;
ikuiset periaatteensa pakottaisivat
heidät eristäytymään maailmallisis­ta
iloista j a porvarillisen yhteiskun­nan
hauskoista etuoikeuksista. Ol­koon
sen kanssa kiiinka hyvänsä,
nie emme voi olla merkitsemättä
muistiin, että he stoalaisuudellaan,
joka arvokkaasti kykenee kilpaile,
maan kristittyjen marttyyrien stoa-l
i & u u d e l l a , saattavat sietää neljän­toista
ja kuudentoista tunnin päi­vittäistä
raadantaa, johon tehdas­työläiset
pakotetaan.
Lontoossa, tammikuulla 1873.
K a r l Marx.
Jokainen, joka on viettänyt joulun Suomesaa, maistaa aina tämän suurimman juhk
on joulu tulossa, tulevat mieleen omaiset j ä ystävät siellä kotona vanhassa n 4 ^ ° ^ ^
kaipaa: kotiin ~ kotiin rakastetulle lapsuuden seudulle, omaisten luo i o n l n r a n K l i ^.
Matkustakaa tänä vuoniia — siellä kotona Suomessa odotetaan
Anna heille ilo, että saavut kotiin joulupyhiksL Ihaile vielä kerran Suome t a l ^
ä elä vanhoja muistojasi — täyttäen aikanaan antamasi ^upauksen, että tuiet kerran
l u k s i , kotiin.
Amerikan ensimäinen
rautatie
Enslmiinen ikntnen periaate.
"Palkkataso .määrää kulutusai-neiden
hinnan."
(Yksinpä nekin, jotka ovat ehdot­tomasti
tietämättömiä poliittisesta:
kansantaloudesta, , yksinpä nekin,
jotka eivät "tiedä, että tämän tradit-sloonlsen
harhakäsltt^en kerta kaik­kiaan
kumosi suuri porvarillinen
taloustieteilijä Ricardo kirjassaan
"Poliittisen kansantalouden periaat­teet".
(1817-, hekin tuntevat sen
merkitsevän tosiasian, että britti­läisessä
mannfakturiteoUlsuudessa
tuotetaan kulutasaineita . halvem­malla
kuin muualla, vaikka siinä
teollisuudessa maksetaan; korkeam.
pia palkkoja kuin muualla Europas-sa.
• •' • •
Toinen ikmnen pniaate.
" L a i d , joka sallii työväeriyhdis-tykslä;
on terveitä lainopillisia ja
talousopllilsia periaatteita vastaan.-
J a se on ristiriidassa vapaan kil­pailun
talousoplllisen oikeudien kans­sa-*'.
-.V/--^-
Jos opettajan äly olisi oUnt vä­hemmän
rajotettrikanisaliisim puit­teisiin,
olisi hän ehkä kysynyt i t ­seltään
miten oli tapahtunut^ että
enemmän kuin neljä^rmmentä vuotr
ta aikaisemmin oli Englannissa j u ­listettu
yoimaain loki, joka oK suo­ranaisesti
"ristiriidassa', vapaan kil­pailun
kanssa; hän eikä apiisi tie­dustellut
miksi jokaisessa kapitaiis-tisessa,
maassa,: ikäänkuin ntutais-ta
kohtaloa toiellen, o l i nähty yält-tSmättömäksi.
teoliismiden, edistyes­sä
ryhtyä samsllarseen iainlaadin-taan.
Hän kenties olisi sattunut
hubmamaan, että tämä oikeus on
blemaissa ainoastaan t^busopinisis-sa
väitöskirjoissa, jolta ovat kokbon
kyhänneet kapitalististen taloustie­teilijäin
yhdistysten . tietämättömät
jäsenet; hän olisi oppinut, tietä­mään,
että se löytyy ainoastaan op­pikirjoissa,
jotka sisältävät sellaisia
helmiä kuin: "omaisuus on työn
hedelmä",, unohtaen lisätä, että se
on toisten työn hedelmiä.
Kolmas ikuinen periaate.
\ Yhteiskuntatieteilijäin oraakkeli-
.'''maisuus."'
Vaikka, opettaja; pontevasti oli
kaikkea taloudellista liikettä vastaan
(yhdistymistä, laldcoa j.n.e.), joka
oli ristiriidassa hänen pelastusta
tuovien keskinäisyys-teoriainsa kans
sa j a vaikka hänen kirjotuksissaan
j a henkilökohtaisissa esityksissääii
kulki työväenluokan poliittista tais­telua,
eivät hänen oppilaansa k u i.
tenkaan - rphjenrieet avoimesti/ aset­tua
poliittista liikettä vastaan.
Niin aikaisin kn\n V. 1847 vuosi' sen
jälkeen ^ 1 ^ ^ jolitava
työ "kurjuuden filosofia" julkais­t
i i n , minä (Marx) kuimosin kaikki
hiänen työyäenliiketlä, vastaan kphr
distamansa: sofistiset^^'.^^
Mutta V. 1864, Ollivierin l a i n hy-väk^^
isen jälkeen, jolloin Ranskan
työläiset saivat rajoitetun yhdis^-
misoikeuden, Proudhon jälleen pa­lasi
asiaan teoksessaan "Työväen­luokan
poliittinen kykeneväisyys",
"Täten pitäen tekosyynä työväen^
luokan kohottamista n.s. ala-arvoi­sesta
yhteiskunnallisesta asemana,
'alkavat ihmiset tuomitsemalla koko­naisen
luokan moitteettomia» Ican-salalsla,
herrojen, työnantajien, l i i k ­keenharjoittajien
ja porvarien luo­kan.
Ruumiillisen työn tekijäin
kansanvalta on yllytetty j halveksi­maan
ja vihaamaan, naita hirveitä
keskiluokan salaliittolaisia. On p i.
'idetty parempana taistelua kaupan
j a teollisella alalla, kuin pakollista
lainlaadlntaa; luokkataistelua on p i ­detty
valtiopoliisin menettelyä pa­rempana.
Sulkeakseen työväenluokalta kai­ken
ulospääsyn n.8. yhteiskunnalli­sesta'
alennustilastaan, . Proudhon"
tuomitsee työväenyhdistykset, jotka
johtavat työväkeä luokkavihollisuu-teen
omistajien, liikkeenharjoittaji­en,
kauppiaiden. j.n.e., arvoisaa
luokkaa vastaan. Porvarien luokka
puolestaan, niinkuin Proudhonkin,
epäämättömästi asettaa ivaltiopolii­sin
menettelytavat luokkataistelun
edelle. Säästääkseen arvossa pide^
tjm* luokan sellmsista epämukavuuk­sista,
suosittelee' hyväntahtoinen
Proudhon, että siihen saakka kan.
nes hänen mutualistinen yhteiskun­tansa
perustetaan, tulee sallia va>
paata kilpailua työläisten . kesken,
sillä se r - niin hän sanoo meille
huolhnatta ikävistä epäetaisoukäs»
taan tarjoaa meille "ainoan ta­keen."
•
Pian tulee kuluneeksi sata vuotta
kun ensimäinen rautatie Amerikassa
rakennettiin. Tämä rautatie oli
icuitenkin niin alkuperäinen j a vaa­timaton,
että sellaisen rakentami­seen,
ei nykyään kukaan ohikulkija­kaan
kiinnittäisi mitään huomiota.
Mutta siihen aikaan se oli suuri y r i ­tys
j a oli kaikesta huolimatta alku
Amerikan laajaan rautatieverkkoon.
Kesäkuun 17 päivänä vuonna 1825
laskettiin Bunker H i l l i n patsaan pe-rostus.
Patsas on; rakennettu gra-nitista
j a kivet siihen otettu Duin-cysta
Bunker Hillin murtimolta.
Tällaisen kivimääränkulettaminen
siihen aikaan ei ollut pikku asia.
Kun murtimo sijaitsi neljä mailia
vesfraj'asto, jonka mukaan kiviä
täsrtyi ensin kulettaa maata myö­ten,
kunnes ne voitiin lastata proo-mulhrn
j a niillä viedä Charles joel­le,
Josta ne taas nostettiin maihin.
Patsaan > rakentajaksi valittiin insi^
nööri Bryan. John Warrenin r a ­hastamana
hän osti Bunker Hill
murtimon. Hän alkoi heti suunni­tella
rautatien rakentamista murti­molta
meren rantaan, j^a niin sjrn-tyl
ensimäinen rautatie Amerikassa
jonka nimi oli Granite Railivay.' J a
vielä tänä päivänä on nähtävänä'äe
vanha kivisilta meren rannassa Ne-'
ponsefissa, johon rautatie . päättyi,
Huhtikuussa 1826 alettiin radan r a ­kennus
ja lokakuun 7 päivänä sa­mana
vuonna kulld ensimäinen j a ­ha*
rantaan. Mutta neljäänkymme
neen. vuoteen ei tällä ' ensimäisellä
rautatiellä ollut höyryveturia, -vaan
käytettiin voimana hevosia. Vasta
lokakutin 8 päivänä vuonna 1871
sai tämä ensimäinen rautatie vetu­rinsa,
kun- rautatie oli silloin^.jo
siirtynyt uusille omistajille' e l i ny­kyiselle
N e ^ Y o r k j*a N e w ' H a v en
yhtiölle. Tämä rautatieyhtiö siis
voi kerskata omistavansa Amerikan
vanhimman rautatien, joka vieläkin
on kunnossa ja jossa liikenne on
paljon kasvanut.
Vielä vuonna 1830, jolloin Nat­han
Hale alkoi agitatsioninsa Bos­ton
Albanyn radan rakentamisen
puolesta . j a jolloin tämän rataosan
alku, Bostonista "VTorcesteriin, r a ­kennettiin,
ei tälläkään radalla ol­lut)
höyrsnreturia, vaan kulkivat j u ­nat
hevosten vetäminä.
Suuremmolnen on siis ollut se
kehityskausi, mikä Amerikan rauta­teiden
kehityksessä on sadan vuo­den
kuluessa .tapahtunut.' Ja täs­sä
kehityssarjassa on pitkin matkaa
esiintynyt samat ilmiöt. Häikäile-mättömimmät-
riistäjät ovat - tästä
kehityksestä hyötyneet j a todelliset
kehityksen eteenpäin viejät ovat
kuolleet kerjäläisinä. Niinpä ker­rotaan,
että insinööri Bryankin, ju
ka tämän ensimäisen rautatien r a ­kensi
j a : j o k a sen jälkeen oli tehr
nyt monta hyödyllistä keksintöäkin
rautatielaitteiden. alalla, kuoli ruti­köyhänä
vuonna 1867, j a hänen m i -
meään harva niistä, jotka ovat ke­ränneet
rautatiekeinotteiulla sato­j
a miljoonia, edes tietää tai muis­taa.
VANHAT IHMISET VOIVAT LÖY­TÄÄ
LÄÄKKEEN MONEEN
TAUTIIN
rahannet ihmiset ottavat eriUta vnt-ta
liiketti ja: he sanovat, etta;.
se antaa ihmeteltiHan tervey»
' den aivan mnntaman^-paivan .
sisalla
Jos lääkäri e i ole sinulle sitä vie­lä
määrännyt, niin mene apteekldin
j a hanki pallollinen tätä nutta lää­kettä.
Sen a i m i on Naga-Tone. Ota
sitä ainoastaan muutaman päivän
j a jos et a l a tuntea itseäsa parem­malta
j a terveemmältä, niin ei se
maksa sinoUe mitään. Lokijaimne
oppivat tuntemaan Nuga-Tonen vaa­rattomaksi,
mieloisakä ja vukutta-
Matkustakaa tänä vuona suomalaisten suuresti suosimaa
UNJM
joka tyydyttäälcseen monen Canadan suomialaisen toivomuksia on päättänyt järjestää
HÖYRYLAIVALLA
"STOCKHOLM", joka lähtee Halifaxista joulukuun 4 päivänä
Matkustajat saapuvat* Suomeen joulukupn 14 pnä. Valtamerimatka käy Halifaxista soo.
raan Göteporiin, sieltä pikajunalla Tukholmaan, missä R U O T S I N - A M E R I K A N LINJAN uusi I.L
va odottaa matkustajia j a viepi heidät heti suoraan Suomeen. lu-
Pilettihinnat
k a l i f a k i s ta
Cabin luokassa $155.00
Kolmannessa Inolcassa $110.50
Lisäksi $5,00
Canadan veroa.
Matkalla Rnotsissa el ole mitaan ttollitarkastaktla, ei mitaan passiviseerauksia eika mitään riirytyia
Voimassa olevia passeja ei Suomen kansalaisten tarvitse missään leimauttaa.
NE JOTKA MATKUSTAVAT RUOTSIN AMERIKAN LINJAN
iSuurella Joulumatkalla Suomeen saavat todellisen huvimatkan kaikkineen ' mitä siihen kuulua. 1
suomalaisen ruuan, suomalaisen musiikin ja kaikki mikä voi herättää oikeata joulutunnelnJu
MATKUSTAKAA TÄNÄ VUONNA. Päätä asiasta nyt, j a tiedustele heti hyttipaikkoja, piiei.
tejä, passiasioita y. m. lähimmältä ' l i n j a n asiamieheltä t a i jonkun alla olevan osotteen mukaan-
SWEDISH AMERICAN LINE
21 State Street,
NEW YORK, N. Y.
Temple Baildtng,
DETROIT, MICH.
518 St. Catherine St., W. J. V. Kannasto.
MONTREAL, QUE. Box 69 SUDBURY,vOnt
Rnokaa ja Kahvia 1
ELGIN LUlSfCH
12 EIgin St., Sudbary.
Vastapäätä C, P. R. sähkösano-makonttoria.
Aatoajori samassa paikassa.
Phone 1396.
John Reipas.
lT:ri H. Quackenbushl
Hunmaslaakari
107 Cathbertson BIk.
»FORT WILUAM, ONTARIO.
A u k i iltasin sopimuksella
— Phone S. 2334 —
George H. Mier
LAKIMIES ja ASIANAJAJA
Canadian Bank of Comme^ce
yläkerrassa.
. Sadbnry, Ontario.
Phone 186 P. O. Drawer 360
Järjestömme Kustannusliikkeitten yhtei­sesti
kustantamana on nyt ilmes­tynyt
markkinoille
V U U I ^ I R U N O K I R J A
Jos haluatte
parasta saatavissa olevaa tySta soit^
takaa S./302 eU N .743.
THE BRILLIANT
Värjäys, j a puhdistuslllke.
230 Simpson St: Fort WilUam.
226i Arthar St^ Port Arthur.
Me olemme henkilöt palvelemaan
henkUöitä.
MATKAIUJAKOTl
Siistejä huoneita saatavana. '
EMIL JOHNSON
: 62 Edmond Lane >
30DBURY, ONTARIO
Lähellä G. N. R. asemaa
Telefooni 582
vaksi lääkkeeksi, joka lisää ruoka­halua,
rakentaahermostoa, verta ja
ruumista, antaa nuelnisan J a v i r k i s ­tävän
unen, puhdistaa maksaa ja
suolistoa sekä järjestää vatsan ja
suoliston ; toimintaa^ edistäen dten
ruuansulatusta. Nuga-Tonen val­mistajat
tietävät mitä se voi tehdä
sellaisissa tapauksissa j a sentähden
he vaativat kaikkia apteekkeja ta­kaamaan.
sen tai palauttamaan r a ­hanne,
jos ette: sattuisi olemaan s i i -
len tyyt3rväiset.v Katsokaa takaus-
& jokaisessa paketissa. Suodtelta;
aattn Ja myytäiranä kaikissa aptee­keissa.
LAULUJA
On aina valitettu Ininnollisen, meikäläisen runokirjaa pn.
1 tetta, eiki ilman syytä, sillä todellakaan ei ole ollut mitääs n>
dempaa runokirjaa saatavissa ohjelman esittäjillemme, lukonaoK
tamatta vanhempia Päiviön runoja. .Nyt on tällainen punte poii-i
tetttt, julkaisemalla tämä "MURROSAJAN LAULUJA", joki li-siHaa
parhaiten tySläisranoilijoiden tuotteita, niinkuin Aira Fii-vion,
Mikael Rutasen, Wm. Lahtisen ja Eemeli Rautiaisen Mpit-
-tamat,/parhaiksi tunnustetut runot.
Päättäen siitä kysynniista, mikä tämänlaatuisella runoldr^
on ollut jo vuosiar luulisimme taman nutuuden nyt löytävin tio*!
•a jokaisen tyolaismnontta harrastavan kotiin.
ASIAMIEHET! HeU toimeen ja levittämään tätä Idrja'
kaikkialla nyt kun se on uusi. ^
Sivuja on tassa kirjassa vahan yli 200 ja maksaa te nä j
$1.^25 sidottuna aistikkaisiin kansiin.
V A P A U S ,
, Box 69, SUDBURY, ÖNT.
Norjaii-Amerikan linja{
Suoranainen matkustajareitti Canadaan
Kristkniasta (Norjasta) Halifaxiin
(JOSTA EDEllLEEN N E W YORKIIN)
Lahti Kristianiasta. Nopeilla, nykyaikaisilla höyrylsiToills:
BERGENSFJORO Marrask 7, Joulnk. 9.
STAVANGERFJORD Lokak. 18, Marrask. 21
" Tuottakaa omaisenne Canadaan tai Yhdysvaltoihin^ NORfAj
L I N J A L L A , joka on tunnettu erinomaisista makayuuksistaa^^«-
, evästä hoidosta matkaUa j a muuterikin tunnoUisesta p a l y e l n^
PUeönhinnat Suomesta Halifaxiin tai New Yorkim: Cabm-^o»
k a $1&5. j a ylöspäin, m luokka $109.50. Täältä Snomeen^y^
luokka $110.60. Myymme pHettejä kaikkiaUe Canadaan ja ]
•altoijiin, perille astL
Lähempiä tietoja j a pUettejä paikallis-asiamiehatä tahi
22 WhitehaII St.
New Yoric
NORWEGIAN AMIÖRICA LINE.
Hobe a Co. 109 No. Dearfaom * j
319—2Ave.Sau Chicago, *«.
: : Blinneapelis, IGnn.
REIDAR GJOLME CO X Vw KANNASTO
919-.2 Ave. . Uber^ BIdff.
Seattle Wa;sli. Sndbnrr» Ont.
ER'CK J. KOBTS
Fort Artba».
Oatsno.-
Asialim &;Seppäläo SAUNA
AVoittBa 4 iertaa' Nikosia: tiistaliui, keAi;akfcona, perj»»**^,'*
lauantaina kello 1 j.p.p. kello 12:te yöu»
tSpraee St. Pnhelin 1107 S«il»«7» ^
LShdlä Vapaoden konttoria.
I v,hi olet kaivos-tai J
I*>^^; Tovens» ja
siinä jullcMst,
I ^ Irttesi tässä julkais
P * * ^ t y i s € n mmi oso
joka keräalO
I J ^ l O pros. asiamiesps
1 Täten lausumme Joi
I u ikttlaisiUe ja tutta.
reippautta ja ta
Jatkakaa listaa tar]
joulukuun 1 päivää raho.
Siellä missä ei ole
lukija katsokoon, että t:
Vapauden konttorin
' ietetavaksi siitä huolims
pyydetty ettei niitä tuoi
lainoja. Tämän seikan
puolesta tehty sopimus
Sndburyn konttorih ka
pankin konttoriin talletl
tilin korolla. Asian voi
taitamattomat sudburyli
Ulkona asuvat läh
Money Orderina tai pi<
Vapauden konttoriin, Ij
vat pankkiin lähettäjän
Sudburylaiset voiv)
Lähetyksen matkas
ja 3.tuumaa leveä vall
lettajan täysi nimi, silt
rahaa pankista pois ote
Pankin antama va
jalle, tai jos tallettaja ni
Rahoja pankista p<
'Sndburyssa, voidaan ne
: sella postissa. Postlma
Korvausta on Vaps
kalseita kerralta k u r i]
hoitamassa.
Lopuksi olkoon san
tehdä' mitään erikoista
keen konttorin tehtävii
löitä, jotka asuvat ulköi
kin henkilöltä jotica en
panttaakseen Vapauden
Ennenkuin teette
lostus.
Turhaan el puhuta amei
kapitalismin vaikutusvallat
tymisestä maailman finai
«a viimeisinä vuosina. 1
rientomarssinsa varsinaisesi
dan aikana. Valtaustensj
antoivat amerikalaiset ra
ikäänkuin taisteluhaasteen
lauiDe rahakuninkaiUe. •
)ainen tavaralähetys, laivaj
t€räa, kivihiili sekä puuvill
Het muut tuotteet joutuin
tnnn asemaan. Jollei vai
toimenpiteisiin ryhdyttäis
l>rittiläistä imperialismia u
^5 ja englantilaiset kaappi
^at sulkea ovensa. -
Knn vanhan kapitalistia
telmän perinnäistai>oja om
I l«ät pohatat joutuivat tä;
sian kanssa vastatusten
^ mobilisoida kaikki voin
. tenäiseen j a päättäväiseen
»een maailman ylivallan'sa
»ksL Nuo brittiläisen i
loin rakentajien ylpeät pei
teoDisunskapteenrt,' kaupi
"anssimiehet, vjekkaat di]
ise. eivät milloirikaan antai
Jaan taistelua. Liian iax
^ oUeet noiden lukmsie?
-t^ffitsijoina tuossa suuresi
• Sasknnnassa "jossa anriäk
^ laske", l i i a n kauan
.tottuneet mahtailemaan >'!
tä »ereltäf anastetulla ~
antaakseen nyt valtansa j