Canadan uutiset, February 14, 1924

              T l - * T i J l l l l - r n t . -»
sivtr 2 CANADAN UtJOOÖET, ABl^i^trÄ;'ONT.,' OANAÖA, TorstainarHeliiiik. 14;, 1924 N U M E R O 7
J O K O S I N U L L A ON
« i i
Ellei niin tilaJa se heti, sillä se on nyt valmis.
knhi ostat ,niin silloin olet. koko vuodeksi varattu vält-täniättömillä
tiedoilla. Jokapäivälle on SIIRTOKAN-SAN
KALENTERISSA ilmatiedot, jotka ovat osoitautu-neet
paikkansa i)itiiviksi odellisinä vuosina. Samoin
on siinii paljon yleisliyödyllisiii tietoja käytänriöUisiltä
aloilta ja SIIRTOKANSAN KALENTERI tarjoaa niin
vaihtelevan kaunokirjallisen osaston runsaasti kuvitet­tuna,
että vercjistaan saatte etsiä.
O s t a
SIIRTOKANSAN KALENTERI
T ä n ä ä n
SEN HINTA ^N AINOASTAAN 60 SENTTIÄ.
Lähetä tilauksesi osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ontario,
V.-Keto. Ehaotiiksen vierNobe-
Iin komitealle henkilökohtaiöestl
Touva Aino Malmberg, joka vii­me
k^unlla siinä tarkoituksessa
matkusti ulkomaille. ,
Vaarallista harjoitttsamlnun^
Tammik. 9 p:nä toimitettiin
tykistön koeampumakentäUä A i -
toniäessä koeammuntaa kolmen
t u u m a n granaateilla. Edelliseliä
iltana ilmoitettiin tästä koeamr
pumakentältä puhelimitse Ut­tiin
y ; m. lähikyliin, ja kehoitet-tiln
y l e i f l ö ä noudattamaan varo­vaisuutta
kuljettaessa maanteitä
ampumalinjan poikki Utin ilmai-luaseman
kohdalla. Tarkoituk­sena
oli ampua Saarelan autioil­le
pelloille IXtin ja -Kaipaisten a^
semien viilille, rautatien pohjois­puolelle.
Ammuttaessa putosi
kuitenkin v i i s i granaattia Kuiva
lan kylään, lähes 4 kilometriii
K y r j ä ä n arapumalinjasta. Pyötsi
ä n ja Brunil|\n talojen välille
Räjähdykset herättiviit suurta
säikähdystä kylässä vaikka ih
mishenkiä ei onneksi mennyt ei
kä muutakaan vahinkoa tapahtu­nut.
Pyötsiiin talon pihamaalla
laiiten kin h e voset pillastuiva t ja
säpkivät joitakin valjaita ja ajor
| ) e l e j ä . jViiineinen granaatti taae
räjähti noin 30 metrin piiassa
kauppias Brunilan talosta, joten
hengenvaara siinäkin oli lähellä.
Mainittakoon, että tulen oh­jaajana
toimi koeampumakentän
päällikkö, kapteeni Oranherg.
Leipää, voita ja pirtua.
Tosijuttu eräästä Pohjois-Här
meen kunnasta: Kansakoulun­opettaja
oli juuri alkamassa tun­tia.
Siinä kirjaa" selaillessaan
hän, äkkiä tunsi otoltulsta hajua
ja" alkoi tutkia syytä siihen. 'Hän
jsääntyi luokan puoleen kysyen:
'Tietääkö kukaan mistä tämä
ällalneii haju tulee?" Luokka
viittaa vilkkaasti; Ja eräs oppi­lailta
vastaa: '' TUtaä haju tu­lee
siitä, että-Kujalail Matilla on
pirtua eväänä.' Ja kun Kujalan
Matin eväspussi avattiin, niin
ilöylyi sieltä todellakin leipää,
voita ja pieni pullollinen pir­tua.
, "
Eoko miaata kä^ttäyä hiihto­päivä
pidetään helmik. 24 p.
Antaakseen hiihtoharrastukfiel-
I e uutt a V ir iket t ä j a t e h dä kseen
propagandaa hiihtourheilun hy-
\'äksi, on SVUL tn hiihtojaosto
päättiinyt kuluvana• A^onna va­rata
yhden stinnuntain kokc
maata käsittävän hiihtopäivän
viettoon. Hiihtojaosto toivoo
- että hiihtopäiville, jotka tiinä
vuonna pidetään helmik. 24 pnä,
kaikkialla maassa annettaisiin
sille kuuluva arvo.
Suomen varakonsulit
Amerikassa.
Portlandissaj Ore., toimineelle
-Suomen varakonsulille, lierra.
-lolm Saarelle; myönsi Suomen
IJlkoasiainrainisterii) joku aika
^ Ostohinta on 120,000 markan
paikkeilla. Siihen käytetään ka­ni
a r i herra H j ai m a r. Li ml eri n lah­joittamia
varoja.
Tämä kauppa lienee suurin
Suomessa tehty taulunofito.
Eduskunta saa jäädä
Heimolaan.
Vaasasta saadun tiedon mu­kaan'on
Heimolan talon uusi o-nvistaja
ilniottanut, ; että edus-s"
tten pyynnöstä eron^ varakon- kunnalla on tilaisuus vuokrata
^ulinvirastaan. j talolta edelleen kesäkuun 1 päi-
Yhdysvaltain Valtiodeparte-. vini jälkeen, jolloin nykyinen
menttiin asiasta aikanaan teh-j vuokrafiopinnis päättyy, tähänas-
;Lvn ilmoituksen-johdosta on nyt-: tineii huoneustonsa. Kun nykyi-temmiu
virallista tietä saapunut! nen vuokra on katsottu aivan lii-vastaus,
josea varakonsuli Saa-j au alhaiseksi, tullaan vuokraa
ren virkaero ilmoitetaan Valtio- nostamaan. Omistaja aikoo lälii-di-^
partementissa. • huomiooniote-tuksi.
^
. Tässä vhtevdessä mainittakoon
päivinä; käämtyä ednskunnah ta­loudenhoitajan-
puolc^^^^
lema 11a. paijonko eduskunta on
f^ttä, kuten tunnettua, Suonion' halukas maksamaan. Kaikissa
konsuliksi Astoriaan, Ore., liil- tapaukeissa tulee eduskunta pi-jattain
nimitettiin herra \V. fl. dettäväksi ensi sijassa talon huo-
Fellman. . neustoja vuokrattaessa, kunnes
se saa oman taloh;
Uusia arv<ynimiä.
Tasavallan presidentti: on suo­nut
porfesorin nimen ja arvon
in. m. f il. maisteri. I f ei kkr K U>-
metille sekit kauppaneuvoksen
; rvonimen m. m. kauppias E.
OUonqyistille Vaasasta.
Kunniaeläke.
Valtioneuvosto I on niyöntänyt
cnt.^ valtionhoitajalle, senaattori
\ \ E. 'SvinhutVudille J:K),00() mar­kan
suuruisen kunniaeläkkeen.
Kadonnutta postiMlkkiä
I ei löydetä,
Helsingin asemalla joku aika
sitten kadonnut postisäkki on y-hä"
vielä teillä tietymättömillä
huolimatta uutterasti suoritetuisr
ta tutkimuksista. Postikontto­riin
saapmi edelleen kyselyjä
kadonneista kirjeistä, joita va-rastetu.
ssa säkissä oli 54 kirjat­tua.
Jollei asiaa piakkoin saada
selvitetyksi, ryhtyy postilaitos
suorittamaan kadonneista kirjeis
tä korvausta, joka, kuten tiede­tään,
on kirjatuista kirjeistä ai­noastaan
TxO mk. Mikäli täyttä
korvausta halutaan, voi se ta^-
paJitua' ainoastaan nostamalla oi­keudenkäynti
sitä henkilöä vas-taan,
joka on katsottava syylli­seksi
postisäkin katoamiseen. U-seassa
tapaukse.ssa lienee kuiten­kin
vaikea näyttää toteen, kuin­ka
paljon kirje sisälsi rahaa, jo­ten
kirjeenlähettäjä tai osoitteen
omistaja joutuu kär.simään va­hingon.
Sucmen valtiovelka vuoden
lopussa!
Suomen valtiovelan koko mää­rä
o li j o u 1 u k u u n . V i im e is e n ä päi­vänä
: ulkomaista - vakautettua
velkaa 'Smk. 1,477,797,127:75 ja
kotimaista Smk. 937.369,1."30:—
yhteensä Smk. 2,4\15,16G,277:75.
Vakauttamatonta velkaa ei ole
enää ollenkaan; molemmat dol-larilainat
ovat vuoden kuluessa
^-nkautetut. "
Vuoden 1922 päättyssä oli ko­ko
valtiovelan määrä Smk. 1,-
877,899,968:60, josta vakautettua
ulkomaista Smk. 659,793,056:—
ja kotimaista Smk. 955,978,100—
sekä vakauttamatonta ulkomais­ta
velkaa Smk. 167,000,000:—.
Vuoden -kuluessa on valtiovelka
lisääntynyt Smk. 537,253,709:15.
-Kanteleensoittoa esitetty
Tanskan' hovipiireille.
Taiteilija Olli Suolahti, joka
jonkun aikaa .on o l e B k e l l u t Kö-penhaminassa,
esiintsvi v. k. 10
I>iiivänä .eräässä illanvietossa
Suonien lähetyst iissä. Lukuisat
vieraat, joiden joukossa oli m.m.
kuninkaan veli, prinssi (lustaf,
ku u n t e 1 iva t • sn u r e 11 a . mi ele mk i i n -
nolhi, hiinen soittoaan^ ja olivat
kaikki läsnäolevat erittäin ihas-tuneila
kanteleeseen, jota h e ei­vät
koskaan ennen olket kuul­leet
soitettavan.
Arkkipiispa Johansson
80-vuotias.
Tammik. 10 p:nä täytti Suomen
arkkipiispa Ou.staf Johansson 80
vuotta.
Suomen kirkollisen elämän joh­tavassa
palveluksessa on arkki­piispa
Johansson .suorittanut
suurimerkityksellisen päivätyön.
Mutta vatliollisessakin elämässä
on hän näytellyt huomattavaa o-saa.
Arkkipiispan ehdokkaaksi
tuli hän 1899 ja tuli etevämmyy-tensä
vuoksi valituksi suurella
enemmistöllä. Hän on suoritta­nut
laajakantoisen kirjallisen
työn sekä tehnyt paljon ulko­maanmatkoja.
Hän on saanut
nauttia erinomaista terveyttä,
niin että hän yhä edelleenkin
jaksaa kutsumuksestaan huoleh­tia.
tä' keskustelemaan oli Ritola jd
Turun matamaan kutsunu Hannes
Kolehmaisen. Mahdollisesti tulee
tällöin ensi tilassa kysymykseen;
Tampere, jossa olisi saatavissa
jonkun verran seuraakin, — ai-nakin
alkuharjoituksiin. — Suo­mesta
on Ritola lähtenyt Ameri-kaan
1913 ja on hän kotoihin Sei­näjoelta.
Haapaveden hiihtäjä--
Ritolat eivät kuulu olevan m ir
tään sukua hänelle.
Turusta jatkui- 'matka pikaju­nalla
Helsinkiin, jossa luultiin
hänen heti matkustaneen Tampe­reelle.
Tulo oli siis aivan odot­tamaton,
minkä vuoksi vastaan­otto
oli yhtii huomaamaton kuin
Turussakin. Suomen Voimistelu­j
a Urheiluliiton edustajana oVf-vat
vastassa luutn. Teivaala, i)ru-kuristi
l^ang ja S.V.U.L:n sihtee­ri,
opettaja Santala.
Vaikka Ville Ritola siis saikin
saapua kotimaahansa verrattain
huomaamattomasti, saa hän olla
varma siitäj että Suomeu koko
kansa m i t ä l a m p i m immin h ii n et
tervetulleeksi toivottaa. A^lvteis:
esiintyminen tällaisina toimin-nau
hetkinä kuin nytkin on odo­tettavissa,
on omiaan m i t ä suu­rimmassa
määrässä li.sää miiiin
maan voimaa ja iskemiskykyii,
Ville Ritolan miehekkään teon
arvon ymmärtävät täydellisesti
kaikki ne. jotka tietiivät, kuinkit
liäikäileinät tömästi a merikala isel
voivat urheilijoita värvätäkseen
dollareita heiluttaa.
\Mielestämme on Suomi V i l le
Ritolan saapumisen kautta voit­tanut
ensimäisen kultamitalinsa.
•Sellainen arvo sillii on I
D O L L A R I S T A
NYKYISEN KORKEIMMAN KURSSIN
^Maksamme RAHALÄHETYKSIST^Ä SUOMEEN. {{aiiojen
pikaisesta nlosmaksu.sla. huolejitivat rohjoisuuiiden YJrdys-pankki
ja Helsingin Osake j^ankki.
NIELSEN & LU,1^DEECK,
Vanhin ja Suurin Suomalainen Pankkiliike Amerikassa.
21-24 STATE ST. NEW YORK
a
mmm,
mm
Edullisin jamukavin tulo Suomesta
Canadaan on Ruotsin kautta.
Läli.ett.iikää t u l l a v i l l e n u e . ja . o i i i a i s i l l e n n c pilejii Siioiiu"^-
Ta t ä n n ( Kuotsin linjaa l u y i i l e i i , joka luo l i y v i l l a laivoilJaan
m a t k u s t a j a t suoraan ( l ö l c h o r n i s t a |( anadaan. Näin s^äaslyväi
he . i k ä v ä s t ä m a t k a s t a inenellä. l a i v a l l a yli iiiyr--ky;f;V.n
janme!'en,
O S T A K A A P I L E T I T M E I L TÄ
PAUL GU
518 St. Catherine Street West,
A i n o a s u < rm a 1 a i n e n lii ke 0^ 1 o n t r (»a 1 i ss a.
niissii on Suomeu Konsulinvirasto.
K ä ä n t \ k ä r i kaiki^qa asioi.ssa lunl ( a T u i i k s c l l a piKilc-Miuiie.
MONTREAL.
•Samassa. I alitssa-r
Kasvonäppylät.
WILLE RITOLAN SAAPUMI­NEN
K0TIMAAIIAN8A.
fiuomattava lisäys Ateneumin
taidekokoelmiui.
Joku aika sitten tarjosi eräs
Suomessa asuva venäläinen Ate­neumille
arvokkaan Terboch-tau-lun..
Aiheena on valkoiseen silk^
kiin puettu viinilasia kädessään
liitävä nainen. Taulu on laatn-maaTaus
ja erittäin tyypillinen
ta^teilijaller''
Sen alkuperäisyyden varmenta­miseksi
lähetettiin se varmuu­den
vuoksi Lontooseen prof.
Tancred JBoreniuksen tutkitta­vaksi.
Nyttemmin on Lontoosta
ilmoitettu että se on todella a 1-
kuperäiiien Terboreh4aulu.
Nobelin rauhanpalkinto.
Europan eri mais?a on vallalla
mielipide, että Nobelin rauhan­palkinto
annettaisiin Englannin
työväenpuolueen (Labour Par­ty)
parlamenttijäsenelle, E. D.
Ot!orelille, joka vuosikausia on
tarmokkaasti työskennellyt rau-lianaatleen
hyväksi. Maailman­sodan
puhkeamista yritti i\Iorel^ Russaröstä, ^ josta
kaikin tavoin vastustaa ja on
viime aikoina huomattavalla ta­valla
työskennellyt Versaillesin
rauhansopimuksen tarkistamisek­si
sekä Ruhrin. kysymyksen sel­vittämiseksi.
V. 1914 oli Morellilla huomat­tava
osuus siinä, että Venäjän
silloinen hyökkäys Suomea vas­taan,
n. s. valtalaki, tuli Eng­lannissa
tunnetuksi ja herätti
siellä mielenkiinnon Suomea koh-taan.
Myöskin suomalaisella taholla
on tehty esitys Nobelin rauhan­palkinnon
antamista Morelille.
Eräät eri eduskuntaryhmiin kuu­luvat
edustajat ovat nim. alle­kirjoittaneet
Nobelin komitealle
osoitetun kirjelmän, jossa ehdo­tetaan
Nobelin rauhanpalkinnon
antamista Morelille. Kirjelmän
ovat allekirjoittaneet prof. R.
Efieh, ministeri Niilo Liakka,'
ministeri O. Mantere^ tuomani
Väinö Tanner sekä maisteri^ J ;
Neljä sotilasta hukkunut
Hangon edustalla.
Tammik. 15 p :nä klo 8 ap,
lähti Hangon edustalla olevalta
Russarön saarelta vääpeli Gus­tafsson,
korpraali Landstedt se­kä
tykkimiehet Björkroth ja
Hellbom, kaikki erillisestä patte-riosasta,
soutuveneellä päästäk­seen
kiintojään reunaan, josta
heidän tarkoituksenaan oli jal­kaisin
.jatkaa matkaa Hankoon.
He olivat päässeet Ragskärin
'luo, jonne meri oli avoinna ja
joutuneet siellä jääsohjuun, jos­sa
eivät pääfiseet enempää eteen-kuin
taaksepäinkään. Tuuli oli
verrattain navakka ja ajoi jäitä,
joiden mukana vene kulki An-dalskäriä
kohti.
Niinpian kun hätämerkki oli
huomattu lähetettiin saaresta he­ti
luotsikutteri hädässäolevien
avuksi, mutta se ei jääsohjossa#
päässyt perille, vaan täytyi sen
palata takaisin.
kiikarilla
seurattiin hädässä olevia; nähtiin
heidät vielä klo puoli 3 aikaan,
mutta sen jälkeen katosivat • he
näkyvistä. Myöhemmin ei jään­murtaja
''Apu" matkallaan
myöskään löytänyt heitä vaikka
lähisaaretkin' tutkittiin. -
Todennäköisesti on vene jäi­den
mukana joutunut karikkoi­hin,
missä 1—2 metrin paksuinen
jääsohju on täyttänyt veneen ja
upottanut sen miehineen.
Vääpeli Gustafsson oli tunnet­tu
erikoisesti tunnolliseksi ja
nautti päälljkönsä suurta luot­tamusta:.
Han oli syntynyt Mänt
sälässä, mutta hänen vanhem­pansa^
asuvat nykyään Loimaal­la.
Korpraali Landstedt ja iyk-kimies
Björkroth ovat kotoisin
Paraisista ja tykkimies Hellbom
Kemiöstä ja ovat hekin olleet
kaiki;i puölitt kuntiölUsia sotilai­ta.
ICöhnen vHfilel^iiöäiöitna^
palvteluaika olisi pȊtty^yt te^
pahttman jälketoH päM^le
Keinuttuaan kymmenen päivää
valtamerellä ja istua jyrryytet-tyään
junassa lisäksi erinäisiä
vuorokausia saapui maailman­kuulu
juoksijamme Ville Ritola
rouvineen tammik. 18 p:nä höy­rylaiva
Heimdalilla Tnrun sata­minen
Tampereelta. Laiva saapui
mj^öskin toista vuotta Amerikas­sa
oleskellut insinööri Yrjö Sal­minen
Tampereita. Laiva; saapui
rantaan hieman ennen määräai-kaansa,
joten vastassa ei ollut
montakaan henkeä. Hiljaa ja^
vaatimattomasti sai olemuksel­taan,
biljainen ja vaatimaton
suurjuoksijamme a.stua kotimaan
kamaralle. Touveja kiinnitettä­essä
lausui maisteri Martti Juko­la
Suomen Voimistelu- ja Urhei­lu
liiton ja Suomen Urheilulehden
puolesta tulijat tervetulleiksi o-dottavaan
isänmaahan. Tehtaili­ja
Eero Sorjonen esiintoi Varsi-nais-
Suomen urheilupiirin ter­vehdykset.
^ Vastassa oli. myöskin
valmentaja Jaakko Mikkola.
J2nsi vaikutelma Ville Ritolas­ta
oli mahdollisimman edullinen.
Kasvoilla lännen tumma hipiä,
silmät terävät ja silmäkulmissa
suurta tarmoa ja sijiua todistavat
rypyt. Vartalo hoikka ja laiha,
oikean ajokunnon varmin merk­ki
1 Olemukseltaan tyypillinen
suomalainen suurUrheilija: hil­jainen
ja tyyni. Kovalla utelemi-sella
sai sanan, pari miehen suus­ta.
•Matka oli kulunut muuten mai­niosti
paitsi että rouva Ritola oli
merellä pahasti sairastellut. Tans
kalaisia oli ollut paljon mukana
laivalla ja olivat he pitäneet tun­nettua,
hilpeätä seuraansa. Ame­rikan
lehdet olivat lausuneet
karvaita sanoja Ritolan lähdön
johdosta, mutta suurin osa ylei­söstä'lienee
kuitenkin suhtautu­nut
siihen lojaalisestl ja ymmär­tävästi.
Lähtiessä hän oli saanut
Amerikan urheiluUitolta täydel­lisen
amatööritodiStTiksen, joka
oikeuttaa hänet kil|)atlemaän'Eu-ropässa,
miten vain itse haluaa.
Lopullinen jääminen Öuomeen ei;
ollut aivan vätmaä ja riippuen
s^ myöhemmistä olosuhteista. Sa-^
moin ei bilut lopuUiöeBti varmaa,
millb paikkaktitinalie Ritola a-setttitt
asumaan. Tärkeimpänä
vaiittttiiittehä siinä suhteessa o-
Terve eli i n en ru ok a, s ää n n i ii 1 i -
set syöntiäjat ja terveyden tiy-vä
hoitaminen -estäviit iliolaulieu
syntymisen useimmissa lajiauk-sissa,
mutta joskus saattaa iho-ta
nti myöskin syntyä jon ki n la i -
sen taudinsiemenen kautta. .1 o-s
tämä taudinsiemen ajoissa hiivit'!
tään, estetään samalla ihotaudin
syntyminenkin.
Näppylät tavallisesti katoavat,
kun henkilö saavuttaa täysikas-vuisuuden
iän, sillä silloin ale­taan
pitää huolta itsekohtaisestcv
puhtaudesta j a i-avinnon suhteen
ollaan jo tarkempia. Poikkeuly-sia
kumminkin on olemassacikii
ole totta, kuten usein kuulee \iäi-tettävän,
että näppylät ja mär-käpäät
häviävät, kun li.enkili) ou
sivuuttanut kolraenkyinmenen i^
kävnotensa. Hyvällä hoidolla
kumminkin saadaan tällainen i-;
hotauti paranemaan, uvutta Kiy
tyy tapauksia, että pai-hainkaau
hoito ei auta. I^arhaat hoitota­vat
ovat ta r kka j )u h taus, a 11 k e -
rai kylpeminen, ravinnon järjes­täminen
ja vat.san byvässä kun­nossa
pitäminen. Ulkoilmassa
liikkuminen on osaltaan hyvä ta­pa,
sillä se vaikuttaa puhdista-vasti
elimistöön. On sanomatta­kin
selvää; että jos on näppylöi­tä,
on sokerin, makeiden leivos­ten,
rikkaiden kastikkeiden ja
liemen, teen ja kahvin kiiytöstä
luovuttava, sillä ne kiihoittavat
näppylöiden syntyä. Jos vatsa
er pysy säännöllisessä kunnossa
on ulostuslääkettä käytettävii.
Siihen suositellaan kalanmaksa­öljyä.
; Useimmissa tapauksessa on ul­konainen
hoito sangen hyödylli­nen
näppylöiden poistamiseksi.
Jauheet, seokset ja öljyt voivat
olla hyödyllisiä, mutta paras kai­kista
on ihon puhdistaminen ja
antiseptisten aineiden oikea kävi
täminen sen yhteydessä. Rönt-genin
säteitä on käytetty hyväl­lä
menestyksellä. ,
Kasvojen: peseminen on hy vii
'keino mustapäitä ja näppylöitä
Vastaan. Ei saa pelätä käyttää
saippuaa ja hieroa vedellä iho
hyvin, ei vain kastella ja sitten
'hätäisesti pyyhkiä. Pesun jäl­keen
tulee hieroa hyvin karkeal­la
pyyheliinalla, sillä se poistaa
'kailjen lian,- jota ihoon kokoon­tuu.
Pyyhkimisen jälkeen on hy­vä
käyttää n* k. eold eream voi­detta.-
Sen jälkeen pyyhitään
taasen pois coldcream karkealla
pyyhinliinalla. Kun on pyyhki-jayt
pois rasvan ihostaan, huo­maa
hämmä.sfyksekseen kuinka
pyyheliinaan on vielä tullut l i -
ka^. Kasvojen peseminen- tulisi
toimittaa vähintäin kaksi kertaa
päivässä. Kummallakin kerralla
tulisi käyttää pesun jälkeen ras-
Yati, ä^UÄ lopp^lika 'poistetaan
mnmi
(Ainoa Suomalainen Pankkiiri-liike Amerikassa)
5 STATE ST., NEW YORK, N. Y.
. Maksavat rahalähetyksistä Suomeen
DOLLA­RISTA
m
'M,
Matkalippuja Suomeen ja Suomesta
myynmie kaikille linjoille.
FINLAND STEAMSHIP CO. AGENCY
( S u u r i n ja vanliiu Suomalainen P i l e t t i l i i k e Amerikassa.)
5 STATE ST., NEW YORK, N. Y.
IS
i
i
8
i h o l l a . :\lutta ci i>id;i kiiyttiiä
paljon: i l i i i o i t e t ( u j a rasvoja • ja
s a i p p u o i t a ; sillä usorminissa .1a-
])auksissa ovat ne i l i o l l i ' vaaralli­sia.
. J ly vii; y k s i u k r r i a i i i en ;say>-
pua (in aiii;! paras. I' i i i M i a s . c i i ld
(;i*t'am voide-(Hl lt i r v a l l i s i u l a , s i l ­lii'
siitiii ei o l e ihoa synpiri aineita.
Uusi menestyksellinen spitaalin
parantamistapa.
•• • • •• •••• •• T r o o p i l l i s t e n t n u t i v i ^ . c r i k o i s l i m -
t i j a , ^ir hei-nard 1\O<;IM'S u n k v k -
s i n y t ' uuden spitaalin parannus
tavan. ••••• Ka 1 k u t ta l a i n en . i o h l o i -i
M u i r on ni*'ne.t('lmäii y h ä i)arau-t
a n u t . j a : liiinon k o k e i M i s a o v a t - o l ­leet
. n i i n M i ( M i e s l y k i > U ' l ] i s i ; i , että
t r o o p i l l i s t e n i^airauksien erikois­t
u n t i j a t aj'Velevat u u d e n , paran-n
u s m e n e t e l m ä u ; a v i i l l a saa ta van
s p i ^ a a l i t a u t i y h d i > s s ä Huku!)olves-sa
. 11 ii \' i t et >• k si I n• i 11 i 1 ii is e n \' a 11 a -
'kunnan alusmaista. Tiiiiiän suu­r
e n m a a i l m a n v a l l a n alueella mai­n
i t a a n olevan 300,000 s p i t a a l i s t a,
j o i s t a kaksi kolmasrisa Intiassa.
E n g l a n n i s s a toimivan si)itaali-l
a n n i n tnimeMiinipifr nimiä eri a-l
o i l l a , laakarrii; i . \<illin. i^. 'ila^
J.n.ev
Rahallista avnstusta [ j j i x t o -
laisille.
(-'an.adan. s n r t o l a i - s i i r m i s i o i ' u-:
montaa Dominionin hallitii!.
! 1 y v ä k.sy n ec 11 s U11 n 1111 e i i i i ;i n i ii a! -
ka - avustukx^n my<;ni;iniiM' s t ;i
e n u l a n l i l a i s i l l c s i i r t o l a i - i l j c . \.A\,.
sien, e r i Ivoiscsti uini i i c i t y j - n i i c i i -
k^ijoiilen ja t a l ( i i i s l y o \ ' a " s t o i . : • i r ; - -
l y i n i s i i i Canadaan in ipo' l i ' i i .m
, t i i k i i l ; i i s en •iiallit uksen taiioUa
( ä y s i - i k ; i > i l l e lifnkihnlh' anne­t
u i l l a lainoiUa )a s u o r a i i a i s ' l l .i
a\'Ustuksel]a lapsille.
Winnipeg suree Leniniä.
M u i s t o | ) a l v e l n s ' hoMu-vikit-n
l ^ ä i i m i n i s t e r i Leninin • kuoleman
j o I ui OS 1: a: p i (1 e 11 i i n. . \\' i n n i p ir I s s ; i,
sunnuntaina, t. k. p -.nii: Pu-l
i u j i n a surutilaisuudes.-,a esiintyi
•lohu ^ (^hieen. työväcniniolneeii
johtaja,- m a a k u n n a n l a i n l a a t i j a -
kunnaassa,. AViliiam: Ivens, maa-t
a u t i s t en auttamisyhdistyksen H h i k u n t a i n i r l a m e n t i n j ä s e n ja Jaeob
Penncr, Canadan XVorkei-s' Par-t
y n puheenjohtaja. Juhla, p i i i i -
1 et ti i n Jaulamal la '" P u n a in en lip­p
u j a puhujalavalla oli harsoin
j a .sej)pel(;in koristettu l i e n i n i ii
kuva.
Hänen huono ruuansulatuk^
sensa mennyt
Hermonsa ovat erinomaisesti
vahvistuneet.
teeri on Daily Mailin" kirjeen­vaihtajalle
ilmoittanut nii Iineen­sä
1,1 ()0. s i) i ta a 1 i t a p a u s t a 11 o i d e i -
tavan sir Leonard' Ivo^'ersin me­netelmiin
avulla ja niistii ovat
11 sei m m a t pai -a n t u m a s s a. 11 iin u s -
koo varmasti, että .10 vuoden ku­luttua
on sairau.s . kokonan saa­tu
Iiiivitetyksi alusmaista. : Spi­taali
on •hirvittiivii tauti. Se
tappaa potilaan tavallisesti.! 14 , n T * TT T ' ' ' I Rouva David Hackert/.Iiagcnsbur;;-
vuoden kuluessa. Sairauten-'N. , y., kirjoiUaa meille seuraava;;!!:
sa aikana muuttuu potilaiden fSon jiilTveen kun ojcn alottannt oi
. . . . . . . . amaan Nuga-Tonea, olen vanvi.slu-ulkomuoto
säiilitt;iväk«i, he ,.ervai nu-:. e inomaisesti. Minun luM-moft
voi tehdii mitiiiin työtii, entiset »"ni. vatsani ja kaikki muun ruu-
. ! .. . . .. miiii: jäsenet ovat liyvin: jvaljon va!v-ystävät
vierov-at lieita, .la luuta visluneet. Niin kauan kuin olo^>
pidetiiiin iumalten kiroamina. Ra- "ttanut Nnya-Tonea. en ole käuinvi
1 .- ••' , TW 1 linonoHta rnuansulatuksesua. Ivuvltit
hasto.ien puutteessa saa 'Lnslan- j^ää Nusa.Tonea ja te tulotta Jmo,
uin aluemaiden .'100,000 potilaasta maaraaan että | se liUitcc valivt-.taa
ainoastaan noin 20,000 tiiliä het-^ ^ ^ ^ ^ ^^^^^^^ lukijoiden tulisi
kellä hoitoa. Tulvimalla tulvii Ifoetclla Nuea-Tonea ja ivc' ruioyat
.. -,. . - ... .. , / huomaamaan J kuinka noi)ca'-ii se.
spitaalisia sinne, missa luvataan^ ^.^^.j.^^^^^^ joka;1scssa laivnik^sessa.
hoitoa. Ensi kuun aikana tul­laan
Lontoossa pitämiiiin suuri
kokous, jonkji tarkoituksena on
saada kokoon niin «uuri summa
— 250,000 puntaa — el tii valta­kunnan
kaikki- s]ntaalitautiset o-lisivat
tilaisuudessa saamaan hoi­toa.
^Mainitun brittiliiisen ^ni-
Niiga-TonG an taa voi maa • Ja ly öh a-.
1 ua, vahvistaa nopeas ti h qr m ost oa;
verta • ja ruunnsta.' Antaa.. Virkistu-yitn
unen; jäVjestää vnt'^n!v j
tou toiminnan ja riia-nsulatukgen..:
NnjgäJTonen yalniistäjat ^ tietävät
mitä h.vyiiä sei voi ' a saada ja
sentähden vaativat he kaikkia ap­teekkeja
i takäafnaah :-s^^^^ tai palaut- :
'tarhaan rahanno takaisin, jos el sä
teitä miellytä; SuosUe
. , Iteerat.tu, myytävänä kaikissa apl:ee-taalist^
n avustainisylidistyksen keissa. Lähettäh^ällä 1.25, sitä voi
suojelijana on Walesin prinssi jll myöskin tilata suoraan osoitteella:,
. , -- - t-z:.-'^ The National Laboratory, 1026 §.
sen hallintoon'toluuuseituE»g-fWal)ash Ave., Chicago. lU
I •rl
^=1
1
I
1
4 s'.
& i
.1
i l
4'
Sir
i MP
f
I
m
Mi
m
i
y1
i
s
m