Canadan uutiset, March 11, 1926

              CANADAN TJTJTISET, PORT ARTHUR, ONT., CANADA, Torstaina, Maalisk". n\ 1926 5 imTMERÖ^IO';
CANADAN UUTISET
Buomalainen sanomalehti Canadaosa
i l m e s t y y Jokaiseria Torstaina.
K u s t a n t a ja
The Canada Nevvs Publishing Co.
firick J. Korte, L i i k k e e n h o i t a j a,
j l»auri Maunu, Toimittaja.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.50 koko vuodelta,
puolelta vuodelta, 75c 3 kuu
kaiidoltjx j a 25 s e n t t i ä kuukaudelta.
Y h O y s v a l t o i h i n ja Suomeen:' $3.50
koko vppdelta ja $2.00 puolelta vuo­d
e l l a .
kiven •'Seitsemän veljestä"
ranskaksi.
I L M O I T U S H I N N A T :
50 .^onltiä palstatuumalta kerran ju-l
a i s t u n a . P i t e m p i a i k a i s i l l e i l m o i t u k s i l ­le
kohtuullinen alennus. Halutaantie-tc>
i a nimenmuuttoilraoitukset 75 sent­t
i ä k o r t a ; $2.00 kolme kertaa. Naima.
Jimojtiikset $2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa.; Avioliitto- ja kihlaus-limoi­tu
k s c l nOc ivilstatuumr^lta: |- K u o l o n i l -
uioifiiksot $2.50. m u i s t o v ä r s s y l l ä 3.00.
fc-viii v u i j i i l i n n i t u k s e t $1.50. Avioeroil-moitukspt.
$2.00. V .
r ( i \ i { i k i r j a t , t i l i s e l v i t y k s e t , keräys-iuniiolnf,
luenlo-ilraoitukset y. m. 30
t ; c i v r n ; i t m i n i ä l t ä . .
1' u l i s s en joukkoon a i j o t u l s t a l l m o i -
ti|liii;^fa p e r i t ä ä n 15 sentticä r i v i l t ä.
, r i i>nniimänkin i l m o i t u k s e n h i n t a on
r>Or. Postissa tulevia i l m o i t u k s l ^ el
liyvnic^jvia velaksi tuntemattomilta.
T\MiiUiPct ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
•; .•• -.1. : • . •*
Kaikki l i i k k e e l l o a i j o t u t klrjoet, ti-
: |{-.uks<-tj j a rahat ovat lähotettäväl
v.'^oiMoolia •
- C A N A D A N UUTISET,
Port Arthur, Ont.. Canada.
. « a nnflan Uutisista lainattaessa on
lulnlo mainittava, :
<^s()!,rnnintokso&ia tuloe ilmoittaa
Ipliflfii k o n t t o r i i n s e k ä vanha e t t ä uu-pi
ovcjto.
CANADAN ilUTISET
(The Canada News.) ,
T l i e l''innish NeAvspaper i n . Canada,
i^ubiishod every Thur^pday by
TIte Canadian News Publishing Co.
I C r l r k . T . Korte, Manager.
• L a u r i Maunu, Editor..
rvailv No\v-s PUlf:., Port Arthur, Ont.
C A N A D A N U U T I S ET
tr> Avclcomod and read In e v e v y i F i n n i sh
jn iho Doininion. • I t is thag only
dijort advert.isinK medium for those
rnanirfaGturerS' and merchants : who
wish LO create and build a proCitable
nnd pffmanent demand f o r t h e i r p r o d -
ucf.s nnd merohandise by the large
aiwl ovor Q;ro\vini!; F i n n i s h population
rcsidinc; in Canada. Place your t r i al
adv<>vnsejnent and get results.-
• Advcvtisinc; vates 50c.per Ineh.-
.. .Pniitical advs/ $1.00 per inch. /
• Advortisonipnts must reach . o u r ot-f
f r n \\'(^dnesday iio(|n to appear on
'J !ivvi%<(lav's. issue.
• Subscriptinn price i n Canada- $2.50
p (vr o a r, U n 11<? d S t a te s an d o th e r
countrics $3:50 per year in advance.
Viiino vuosina 011 telity uuraas'
ti työtä Suomen tunnetuksiteke-misek.
si ulkomaille. J a vähin erin
tämän työn tulukset alkavat jo
o ra s t aa k i n..' Ti e to s ii t ä, mi k ä m a a
Suomi on, ei ole enää n i i n ;liarvi-
11 a i n e n tl lix o m ai s en si \' i s t y n ei s 1 ön
ke.skuiitlessa kuin vielä kymmen­kunta
vuotta sitten.Mutta ne tie­dot,
joita iSuomesta on tähän asti
etusijassa levitetty, koskevat
pääasiallisesti valtiollisia ja. talo­udellisia
olojamme, asioita, joi­den
tietämisestä saattaa olla käy­t
ä n n ö l l i s t ä , l<oraantuntuvaa hyö­tyä
sekä tietojen antajille että
saajille.
Kansamme Iieiikitien taso sen
kiirttuurisaavut ukset ovat tässä
t y ö s s ä jääneet syrjäisenipäiin a"
semaan. Sen ilaliduttavampaa on
kun sellainen henkisen kulttuu­rin
näyte kuin Kiven '•Seitse­män
veljestä" saadaan suurten
sivistyskansojen kielillä tunne­tuksi.
Proirssori (rustav Schmidtin
e k (' n 1 a e i-i n omainen sa k sa la i i ien
kiiänuiis on jo muutama vuosi sit­ten
ilmestynyt ja .saksalaisen
ylcislni saatavissa.
Mutta h'anskassa tiimii suoma­laisen;
kirjallisuuden nuM'kkiteos
on vit'hi tuntematon. Tosin IJp".
salan ylior)iston ent. lehtori. I J U -
r t c n .Maury j(i ennenmaailmair
sot,ia oli jidkaissut siitii yhden
iTiMin ({alien-Kallelan kuvittama­na.
Nyt vasta se ilmestyy koko­naan
ransk-tilaisessa, asussa.Käiin-nokseii
.(vn suorittatMit: t r i . J . h:
Perrct ja sen on tarkastanut pro-tessoi'i
.0. .Manninen.
M«pt Treres" ilmentyy (Mr
si k e s ä n alussa Sloek"in knstair
t am a u a ka u n i i ssa sa r j a ssa •' • (" ai) i -:
net ( ' o s m o p o l i l e " 2700 iiiniieroi-duII.
kappaleen painoksena. • Ksi;
pulujen siilien ;;(uv kirjoittanut
e d e l l ä m a i n i t t u lelilori Lucien;
Maui'y.
Tässä yhteydessä mainittakoon,
e t t ä uvyöskin en«::lanuin.kii!linen
Seit-somän. veljeksen käännös, jo-ta
t a i l e i l i i a Alex. Matson parast'
a dv aa vi i m e ist el e i.' i 1 m es t yy p i a k-koin.
sesta komitean toimittamaan tut­kimusta
kieltolain vaikutuksista
sekii siitä, miten viranomaiset; o-vat
kieltolain noudattamisen val­vontaan
nähden suorittanc6t telr.
t ä v ä n s ä . Komitean toimesta lä­hetettiin
kyselykaavaklveita po­liisiviranomaisille,
kirkkoherroil­le,
tuomareille, kunnallislauta­kuntain
ja kauppalaiiallitusten
esimiehille, kansakoulunopetta­j
i l l e y. m. yleisemmissä asemissa
toimiville henkilöille.
Tiedustelun lopputulokseksi on
saatu, . mainitsevat Suomen leh;
det, että I H . U prosenttia vasta­uksista
viittaa kieltolain hyviin,
|)rosenttia huonoihin ja 2.7)
prosenttia erisuuntaisiin -seura­u
k s i i n ; 'MA prosentia katsoo
kiel11)laiiv ^o 11 ecu vai 11 a merkityS"
tä
Entered as second class mail mat-t
e r . D e c . 1, 1915. at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
T H E AIM OF T H E C A N A D AN
U U T I S E T .
To help preserve the ideals and
sacrcd traditions of this, our, adopted
country, the Dominion of Canada: To
obncrve its Iaws and Inspire others
to rcKpcct and obey them: To strjve
unceasingly to qulcker the public's
scnse of c i v i c duty: In ali w a y s t o a Id
in making this country greater and
bcttcr than we found it. i s
Veroalennukset Yhdysval­loissa.
\\u)likaa kodissa innostuk-
'•n. hyvän taiidon .ja edistyksen
l i ' ' i!Kna. niiii sdloiii .maailman
{MJiill.isimniat t daisuudet ..saai)u-o
v e l l e kutsumatta.
F v c h f l l i s y \ S OM aina paras
P" r i i i a r e . ' mutta se joka tämän
p( ; 1 la'!!<M')i .mukaan toimii- ei s i l -
11 '•hdui tomasti ole rehellinen i lr
n i i i H u. 1
— .Minun [)er.iaatte<'ni on teli-i
l a . i i l H a 'se minkä tie Iän oikeak­si
);i , jnt laä sen ra uksw't Hänelle,
•j(- k. .-j 11 e 1 o[) 111lisesl i selvittää. —
-Jci i". j KO n.
- .Minun onnelleni ei ole vält"
tiii)jalö)ilä' saada:' istua i)arlameir
tissa. .Muita minun onneni vaa­t
i i , et tä sekä •i.>arlamentissa että
• Xaapui"imaa.ssaiinne Yhdysval­loissa
juui'i voimaanastuuut:;vei'o-alenuuslakl
. v ä h e u l ä . i . l i i t t o l i a l l i -
t u k se n t ui oja 8SJ ni 11 jo o n a lla d oi:
l a r i l l a vuodessa. Aleunuksista
tulee noin: 20G miljoonaa tulove­rojen
osatl e j a t ä s t ä su m mast a on
osapuilleen 110 miljoonaa huo­jennusta
suurten tulojen ylimäii-r
ä i s e s t ä A' e r o t u k' s e s t a. T u 1 o v e iv) n
suorituksesta vapautuu yli 2 mil­joonaa
henkilöä, jotka viime
vuonna.maksoivat veroa noin 21
miljoonaa dollaria.
.Muista alenutiksista mainitaan,
e t t ä perintövei'on korkein raja
on . alennettu 40 :stä 20 iu'osent-t
i i n . joka merlyitsee •").')miljoonan
dollarin vähennystä vuodessa.
Korvauksena niille, joita jo on
verotettu,: maksetaan 15 miljoo­naa
dollaria, koska uusi laki on
tässii suhteessa taannehtiva. Lah­javero,
josta viime vuonna oli
tuloja 7 miljoonaa, lojietetaan
kokonaan. Sitävastoin osake-pääomaveroa
on korotettu puolel­la
prosentilla, .mikä tuottaa 43
m i l j . d oli a r i n 1 isä tulot v u od e ssa.
Autoi.sta, henkiliivannuista, mak­setaan
veroa vain p rosenttia.
2 prosen 11 ia vä hem män k uin a i-kaisemmin.
ITuviveroa on alen­net!
u noin I) m i l j . dollai'illa v uo"
de.ssa.^ Samoin on lopetettu koko-
<ysyniyksessä olevassa suh­teessa.
Tulos on siis jäiinyt epä-
111 ä ii r ii 1 s c k s i. M a a s e u d u 11 a ^ k i e k
tolain vaikutukset näyttävät
muodostuneen jonkun verran e'
jiäedullisemmiksi kuin kaui)un-fireissa
ja maan etrliiosassa olen­naisesti
liuonommik.si k u i n sisä­maassa
ja pohjoisosissa. Kielto'
lain suotuisat vaikutukset iiäyt-tiiVät
varsin yleisesti kohdistu­neen
etupäässä vanliempaan pei')
helliseeu vä(>st(i(in, kuonot seura­ukset
päiiasiallisesti nuoremi)aan
polveen.
Vastaukset paljastavat sen sei­kan,
ett l i i n i e l i p i l e e t samasta asi­asta
ovat kovin ristiriitaisia u-seissa
tapauksissa. Työnantajalii­tot
(>simei-kiksi lausuvat, että
juoppous tyiiviien , keskuudessa
on 1 ne Us e i 11 : k a u 11 a a 11 a a n • k a s \- a -
nut ja ett ii kieltolaki (ui (dlut tä­hän
Tiiliinnä .syyllinen, kun • taa­sen
työväen ammattiyhdistysten
mi el est ii . juoppous jii r jesty »)ccn
tyoviien ke.skuudessa on ainakin
sodan edelliseen aikaan verraten
huomattavassa miiärässä supistu­nut.
Tiedustelun tidos. huoma­uttaa
Helsingin Sanomat, on m o ­nessa
suhteessa väliemmiin luo­tettava,
koska se perustuu Nasta-uksen
a n ta ja in h en kilök olit a isii u
miidipiveisiin ja . enemmän, tai
V ji h e mm ii n • yJvS i p u o l is i i n k ii.si t y 1-: -
siiri (' i k ä : 1 ui h in Ic ä ii n: t ii sm ä 11 i s i i n
tosiseikkoihin.-
rikomaiden lehdissä on k u M "
r e l l y t liuliuja, joiden intdvaan
Suome.ssa y r i t e t t ä i s i i n saada kiel­tolakiin
jonkinlaista lievennystii
siinä nniodos.sa, eltii oluen ja vä­kevien
.viinien myynti tulisi va-
[>aaksi. Tällaiset huhut kuiten^
kin peruutetaan asianomaiselta-taitolta.
Kieltolain, kumoamineii
eduskunnassa ei voi \\\\\'.\ kysy­in
.vk- s e e n, s i 11 ä s o s i a 1 id e m okra a t i t
ja maalaisliittolaiset ovat tulleet
varmasti vakuutetuiksi, että kiel­to
la ist a Oli suu rt a hy ö t y ä ja siu­nausta
maan työläis- ja maalais-väestölle.
heille oli p y h ä ä j a kallista — us­kontoa.
Tsaarieiisa ja muiden byro'
kraattiensa hallituskautena Ve­n
ä j ä n kansa ennätti tottua sor­toon
ja sellaiseenkin oikeuksien
polkemiseen, joka länsimaissa ei
olisi voinut menestyä. i\lutta
tsaarit jättivät sentään uskon­non
rauhan. Nykyiset Moskovan
hallitusherrat katsoivat voivansa:
soveltaa proletaarin diktatuurin
m ä ä r ä y k s i ä niin intkälle, että
vihdoin itsekin huomasivat teh­neensä
tu h m uuksia. K ukaan
tsaari. ei olisi uskaltanut eh.dot-'
taa sellaista its(n*altiutta 3 0 t a;
1)0 Is 1 te v i k i t o v a 1 h ar j oit a n e e t ei -
kä mikään hyr.okratia olisi roh­jennut
sitä pauna täytäntöön.
Uskonto on a i im k\dkenut edel-
1 ji. j a m u u ke h i t y s se n kin te re i llä.
N i i n on n y t k i n odotettavissa, et-tii
Moskovan hallitus on pakoi-t
e 11 u t a h t o m a 11 a a n ki n 1) ai a u 11 a"
maan kaikki alamaisiltaan riistii-mäusii
oikeudet, yleiset jj^' yksi­tyiset,
sillä ennemmin tai myö­hemmin
kansa ryhtyy niitä itsek
leen todenteolla vaatimaan. >
ulkomaille tuloa jonkunlaisena
vapautuksena kaikista säädylli­syyden
velvoituksista. Usein suo­malaisia
kuulee mainittavan juo­pottelijoiksi.
Tämä ci merkitse si­tä
että meikäläiset . ehdottomasti
nauttisivat enemmän väkijuomia
kun muutkaan kaasallisuudet,
vaan se tarkoittaa sitä, e t t ä mjei-k
ä l ä i s e t enemmän kuin muut ovat
v ä l i n p i t ä m ä t t ö m i ä esiintymis-es'
t ä ä n . He eivät ajattele, että vel­vollisuus
heidän .pientä kaukaista
i s ä n m a a t a a n kohtaan vaatii heitä
e s i i n t y m ä ä n ;a rvokkaasti ja sää­dyllisesti—
suomalaisina!
= ©
Mitä Suomen maine vaatii.
Suotiuilaisuudeu :t/iit(ui S :nnes-sa
vuosijulkaisussa . " S u o m a l a i ­nen
Suomi" kirjoittaa, maisteri
Teo Snellman :
- •'Itsenäisen Suomen kansalaiset
ovat viime:.;vnosina yhä lukuisam-
]una rieutän(M't ulkomailli^ 1'-
seimmat o v a t elika .matkiistäneet
huvikseen, siis matkailijoina, tiU"
s (• t 1 n k e t a i m u i SS a asi oissa. Its ir
lietosina Jie ovat ulkomaillemeir
iveel. vaatien samaa-arvonantoa
Kansakunta tunne itsesi! Tä­mä
käsky on sovellutettavissa
myiiskin kysymyksen ollessa m a i ­neestamme
ulkomailla. iMe ku:
V i ttel e m me e h kii k o t i ma-a ssa e 11 ä_^
o\i\ mm o V ii h i t el l n k ai k k i a 11 a 1 u 11 -
nett u,)a et t ä m e i t ä k u u n ioi teta a n,
vieläpä ihaillaan. Tämä on suuri
erehdys. Joka on iritemuiän ai­kaa
uikomail 1 a (deskel 1 ut, miltei
saman tekevä niissii maassa, voi
mainita e.simer.kkejii päinvastai­sesta.
Suomi ei ole-vielä lähes­kään
tarpeeksi tunnettu nlko-mailla
ja siellä, niissä maat amme
1 unnetaan, t unnetaan se eiikii
v}i;iriillä.tavalla tfii vi(dä|);i joskus
suo i-a st aa 11 e i iii (\d u 11 i sei la ta vai 1 a.
Suomi Oli jalojen poikiensa vrr
lellii ostrinut itsenäisyytensä ja
V a ] )a 111 e n sa. '1' ii m ii o n . h i s t o i-i a m •
me s u u r i n saavutus; M u t t a se. ei
ole vielii m i k i i i i n todellinen saa­vutus,
ellemme, opi sitii o i k e i n ta­juamaan
ja käyttamiiiin. Saavu­tettu
itseniii.syys. ei saa vaivuttaa
meitä \' ä I i n p i t ii m <i 11 ii 111 >• \' t ee 11 j; t
i t s e t y y t y v ä i s y y t e e n . .Me: •cmnu
KURSSIMME SUOMEN RAHALLE
- 0 1 1 -
9
L ä h e t y s k u l u t po-stiii kautta summilta alle $20.00 ou 15c.
S i i t ä suuremmilta .summilta ei m i t ä ä n kuluja peritä. Sälr;
k ö t e i t s e ovat kulut $3.00 k a i k i l t a summUta.
Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan sekä lähettä*.-
j ä n osoitteella :Yarustettuina osoitteella : :
FOREIGN DEPARTMENT
FIRST NATIONAL BANK
HANCOCK, - piIOHIGAN.
Varat yli $3,000,000-00.
Kirjoittakaa suomeksi, meillä on vipi suomalaista
liikkeessämme.
. , , . , • . : ^- . . . . ... saa luullav ettii sev m i k ä on. t ä - 1 , - ,
la k(dit('Iua kuin tnintten itsenais" l.iiruu
seu ulkojmolella tiedän menetek
^ leeui (.)ikein ja omantunnon mu- • naan juveelitavaroista suoritetta
kaisestc. — Maeaulay. va federaalivero.
—• —— • Alennuksien la.sketaan elvyttä-
, } ' , , ^ väli maan liiketoimintaa siinä
— Mdpittomyytta on mahdoton .... , • ^ ^
. ^ ,.. . T maann, et ta alennus ei todelii
n(»iMi.ii;faa ellei se tunge lapi ko" , i - ^ -
, , , T -1 '^i.- suudessa ole niin suun kum ve
ko• (tlejmuksemme. dos vilpitto- , •
. . . . . , , , r rolaissa maarataan,
ma k SI vain tekeydymme, pilaa se
ineidäii Itionteemme perustuksia
m y r . t e u , — L o w e n . .^lÖlf
— Helpoin ja yarmin keino
elää kiuiuiallisesti maailma.ssa on
p y t k i ä . todellisuudessa olemaan
«ellaineii. jolta Jialuaa n ä y t t ä ä.
. J a kuomioita tekemällä havait­semme,'
että k a i k k i inhimilliset
' h y v e e t J i s ä ä n t y v ä t j a voimistuvat
' gen mukaan kuin n i i t ^ k ä y t e t ä ä n.
— Sbcrätes.
Kommunistien täytyy sallia
uskonnonvapaus.
Veuii j ä i t ä saapuneet viestit
kertovat taasen kummia : Mosko­va
n d i k ta a ttorineu vost o on ka t"
souut. \-älttämättömäksi ryhtyii
teu valtioitten kansalaiset.Oleui-.
me samalla nähneet Suomelle
syntyviin : toisen lähetystön ja
konsulin viraston toisensa jii Ikeen.
S u u r l\ a u p u n k i et r diplomaatti se ssa
elämässä (Ui l i a r a i t t u uusi ilmiji.:
suomalainen: diidomaatti. . Kan­sainliitossa
ja Icansaiiivii lisissä
konferen.sseissa ou Suomi /ollut
edust(>( t una.
.Mikii ei-r) entisiin .aikoihin ver­rattuna'.
.-Meitä iridetliin miltei
k a i k k i a l l a veniiläi.sinä. . s il lii eivät
s e l i t y k s e t k ä ä n tiimiin viijirinkäsi-tyksen
: poistamiseksi-; aina autta­neet.
• V a i n . liarvoin .tapasimme
ulkomaa la i s i a, j ot k a t \(\ s i v ä t. e tl; i
oliniiuf^ tuon pienen. ^.sorretun
kansan jiisenia. että- m e i l l ä oli
oma kieli, omat laitokset j.u.".
.Mutta . valt iollisistä• asioistamir.'.'
emme voineet paljon puhua, sillä
i d o t t u i hm venäläisen ohranan kä-t
y r l v a l t a mdtei kaikkiin maaib
mau ääriin.
N y t me matkustamme, itsenäi­sen
Suomen kansalaisina!
n ä ä n olemassa, tulee ikuisesti py­syin
ä a n. 11 se 11 rii sy y te mm e.. sii i l y t •
tVimi>;elle o n : maamme maineella
ulkomailla suuri mei'kity.s. Seii-tälideu
011 jokaisen \'oimiensa ja
kykyjens ä mukaan ..•taisteltava
Snoiiren niaineen ja kunnian ko­hot
ta mistdvsi u l k o m a i l l a ."
Kommunistien täytyy turvautua
kapitalismiin.
Lukuisimmiu on maamme, ulko­mailla
edustettuna siirt(daistcn
kautta, jotka, : kuten tunnettua,
ovat enimmäkseen asettuneet asu­maan
Ykdysvaltoihin ja Cana­daan.
Kysymys siirtolaisten l i i -
h e n t ä m i s e s t ä kotimaahan on var­sinkin
viime vuosina ollut viik­kaan
keskustelun alaisena. Tiima
suo|)eammin sulitantumaan ns- Ivvsynivs ansaitsee epäilemättä
Tiedustelut kieltolain aikaan­saannoksista
Suomessa.
Suomen kieltolaki on .Sjiianut
osakseen paljon arvostelua niin
puolelta kuin toiseltakin. Että
tilanne on^ kaikkea muuta kuin
edullinen, .sen m y ö n t ä ä jokainen
onvatkoon muuten kieltolaki^si-asssa
millaisen kannan hyvänsä.
K e s ä k u u l l a 1922 a.setti i v a l t i o ­neuvosto
eduskunnan kehotuk-koutoon
ja sen harjoittamiseen.
K (u nm u n i s t i j o 111 a j at o v at t (.' h ne e t
k ok o n a is e n t ä y s i k ii ä n n (i k- s e n v i r a 1
lisessa suhtautumisessaan uskon­toon.
On a n n e - t t n m ä ä r ä y s , joka
kieltää kommunistinuorten esit'
Jämästä uskontoa solvaavia tai
pii k ka av i a nä y telm i ä, k oska sek
laiset ovat vain omiaan aihouita-maan
kausassa rivostumistä. ,
J u m a l a n k i e l t ä j i ä ja u-^konnon
pilkkaajia on ollut aina ja joka
maassa. Mutta Neuvosto-Venäjä
oli ensimäinen ihmiskunnan hi.sto
ria.ssa tunnettu maa, jonka.halli­tus
vi ra llisest i asettu i uskontovas
täiselle kannalle ja ryhtyi rolr
k a isem a a n n i i t ä, jo t k a oli va t ot­taneet
tehtäväkseen opettaa toi­s
i l l e k i n , että uskonto oli v a i n t:u-mioflinen,
. tsaarihallituksen ja
porvariluokan perintö, jota vaV.
lankumouksellinen proletariaatti
ei tarvitse. ^
Jos Venäjän iieuvosioliallitus
oli tehnyt monta pahaa erehdy.stä
oli tällainen uskontoa va.staan
asettuminen niistä kaikkein va­kavimpia.
Koii.ta t u l t i i n k i n huo­maamaan,
e t t ä varsinkin maalais-väestö,
hartaasta uskonnollisuvr
destaan tunnettu, alkoi kummas­tellen
katsella hallitusta, joka
p a k k o m ä ä r ä y k s i l l ä ryhtyi heiltä
r i i s t ä m ä ä n kaikkea sitäj mikä
su n rt a h u o m i o t a o sa k s e e n: 8i i r t o •
laisten vieraantuminen kotimaas­ta
on suureksi osaksi luettava ko-r
tonaolevien syyksi. Siitä myciskin
johtuus että siirtolaiset eivät ai­na
o l c j a k s a n e (.> t t a r koin- sen r a t a
kotimaan tapahtumia saaden
n i i s t ä eh Icä t alitomattaankin ir
sein vivärän tai pintapuolisen kä­sityksen,
m i k ä vnoros-taan on
saat t an u t an t a a a i 1 i.et t a vai i i;»gol-listen
ja väärien tietojen levene­miseen
ulkomaalaisissakin piireis­sä.
Läheisten suhteiden aikaan­saaminen
siirtolaisten ja isän­maan
välillä on sentähden tehtä­vä,
johon on uhrattava sekä työ­t
ä että varoja. Sillä ellemme rae
t ä y t ä velvollisuuksiamme siirto­laisiamme,
kohtaan, on heidänkin
vaikea t ä y t t ä ä velvollisuuksiaan
i s ä n m a a t a a n kohtaan. Siirtolai­s
i l l a k i n on suuri merkitys isän­maan
maineen ja kunnian va­kaannuttamiseksi
ui komailla.
Ovatko ulkomaille lähtevät
matkailijat tietoiset siitä, että
h e i d ä n oleskelunsa . ulkomailla
asettaa ireillekin erityisiä vaati­muksia?
Kuinka usein sanoma­lehdet
s i s ä l t ä v ä t k ä ä n tietoja .suo­malaisten
m a t k a i i i j ö i d e n kompas­tuksista
ja kommelluksista; Näyt­t
ä ä siltä kuin monet pitäisivät
.Lontoolainen sanomalehti '.'Dai­ly
FiXpi-e.ss" j u l k a i s i V; k. l!) ima
m e r k i l l i s e n kii-joit uksen, jossa
y e n j i j ä n nykyistä tilannet ta ku­vataan
hyvin valoisin, värein.
Ivräs hvhden kirjeenvaihtaja, j(v-'.
ka äskettäin on palannut Venäl
j ä i t ä , toteaa, että .suuret venäläi'
set kaupungit. . h e r ä ä v ä t uuteen
e l ä m ä ä n . Kaikki osoittaa varak
lisuuden lisäytyrnistä. Tämä on
t uloksena si i tä, et tä i tse pä iset iiii"
f i mm ä i syy sm i e h e t o n sy r jä y t e 11 y
neuvostohallituksen johdosta.
Senjälkecu kuin Leninin uusi.ta­loudellinen
politiikka kolme,
vuotta .sitten otettiin käytänt()()n,
ei Venäjällä ole otettu niin rat­kaisevaa
askelta pois kommunis­mista
. IJusi • h a 11 i t usmuoto on
va 11 i o k-aj) i talism i a. Va Iti o va lv o o
v h ä edelleen teollisuutta, kaivok-sia,
rau t at e i t ii ja m eri 1 i i k (M i ne tt ä,
mutta. , niitä hoidetaan liikemies-periaa
tteiden m u kaisesti. Tuot an­toa
kiihoitetaan urakkatyön
kautta ja maksauuilla ylityöstä
k o r k e i t a palkkoja. Nämä ,ovat
k a i k k i k' a p i t a 1 i st i s i a tn e n <? 11 e 1 y t a-poja
ja' nykyisen: venäläisen ja
l ä n s i m a i s e n järjestelmän välillä'
ei todellisuudessa ole mitään e-,
rotusta. Pietarin väkiluku, joka
vallankumouksen jälkeen oli ai­noastaan
400,000 henkeä, o n nyt
j ä l l e e n kohonnut koko joukon y i '
miljoonan'. Sadat "moottori vau-n
u t A-ii 1 i 11 ä \' ii t i i i k e n n t^t t ä ^ 1 osk- o-van
kaduilla ja junat kulkevat
tarkoin aikataulun mukaan. .Elä-v
ä i n k u v a i n teattereissa ja ravin­toloissa
käy runsaasti yleisöä.
Rakennusteollisuus on vilkasta ja
erinäisissä tapauksissa hinnat 0 -
vat alhaisemmat. kuin länsimais­sa.
Mutta uuden politiikan menes­tyminen,
sanoo kirjeenvaihtaja,
r i i p p u u viimekädessii ujkomaa"
laispn luoton saannista ja tässä
ta p au k s ess a t i 1 a n t e e n a A' a i n o n
ta lon p oi kai n kä s issä, s i 11 ä t a lon-pojat
panevat viljansa varastoi­hin
ja sekoittavat siten hallituk-
Benviljenvientisuuhnitelmat; K i r ­jeenvaihtaja
on s i t ä mieltä, i e t tä
luoton ; tarve on siinä määrin
n ö y r y y t t ä n y t neu vostoh ali ituksen
uudet johtajat, ettif he todennä­köisesti
ovat halukkaat tunnusta­maan
ainakrn osan tsaarivallan
aikuisista veloista. • .
"Sucmi on maailman yhdeksän­neksi
rikkain maa.*'
Va vk ka suoma la iset itse osa kst
uskovat ja ovatpa .saaneet nuiut-k
i n uskomaan m a a n s a viihavarai-suuteen,
on tosiasia sellainen, ei-tä
Suomi (UI varailisuussuht,eik
taan y-hdrksiismaa maailmassa,
ilmoittaa SUUIMVU . amerikalaiseh
rahayhtynuin ''h^oreign Seeurit-ies
. Companyn" i)r('si(i(vntli . .P,
Klnps1(M'l<. A;\ todtstaakse-en vait-t
(M M1 s a t n () 11 il n s n n y 111 i (.) 11 s a: i i -
iastolliset nunrero.tjoiden mu-.,
kaauj()k)i. i s t a .Suomen Isansa lais­ta
kohden ou .kansallisvaralli-siiutta
SM dollaria.
Siinmea varakka;iiii|>ia. • • mai­la
-Mr. J vi () I )sl ock m m u k a tm < i n
ai n o a s t a a n ^'! K l \' s \- ai l; i f j (> ss ;i;
f I kutakrn. kansalaista kcdidiMi laka"
kansallisomaisuutta 2,327
dollari,», sekit lidys\altojen jäl­keen
. se.ui-aavat järjestyksessä.:
Su u r^l-> r i 1 a 111 via. I v a 11 sk a, 1 kd gi a,
Lspanja, S\eitsi ja Saks.i. Siio-m
tu i-. j a Ikeen set i r a a \- a t ma a t s e 11 a i
set kilin K' uotsi. Tanska, Tsekko.-
sl o.va k k' 1 a; .X o r j a. . It a l.i a. 1^ 11 oi a',
iiomauia. . diigosla via. Itiivalta;'
t ' n k a r i ; : l^at via ja Venäjä y. m:
. liitotuaan katsauksen kunkin
maan kansallisvelkaau .sijoittaa-k
i r j o i l taj<i Suomen Ivahdenueksi-ky
n n 11 e 11 e k s i.(11 le n S u (11 u e a e (1 e Iiii
\' e l o i SS a. s (u M • a av a t.. 1 u a a I : S11 u r-
1^ r'.i t tm ni a. jo n k'a. k ai i sa 11 is \'e 1 ka
kutakin a.suka.sta kohden, on 718
dollaria lianska. Saksa, Heliria,
Sveitsi, Y]id\s\ H l l a t , Italia, Ve-niij(
i, Norja. 1)ii 1 garia, .lOsjianjaja:
l.hio t si V j 011 k a • k a n sa 11 is ve l k a . ku -
takin asukast a; : koiulen on 7S
dollaria. Ivomaiiia. Tsekkoslova­kia,
Tanska. I t ä v a l t a . Jugoslavia;
L'^nkari ja l l o l l a n t i.
S u (V m (^n •• \\ a n s a 11 i s i vn i a i s u u d e n,
8G4 dollaria, vastate.ssa kansallis-
\ e l k a a 24 doll. kutakin asuka.sta
k o h t i. 111 a i n i t s e e M r. K l o ps to c k
mitä parhaana suosituksena ame*
rikalaislile pääoman sijoittajille,
s i t a k i n .suuremmalla syyllä kun
a merikala iset - :;;uurrahan,sijoitta-
,iat ovat luokittaneet Suomenyh-deksi
nykyajan maaksi, jonka
. V i i m (' a i k ;,i i s < ^ t s a a ^' u 111 kse t e 1 ii män
karkilla ' aloilla, - osoittavat yhä
va urasi i i v a a tekijää kansakunti-.
e n keskeisissji asioissa.
Ruotsalaiset jo sosialistit
Suomessa lähentyvät.
Suonien le|idissä: viime aikoina
oll(>et ) kirjoit ld^set osoittavat
ruotsalaistui kansanpuolueen ja
SO si a 1 i d e m o k rt i' ii 11 i e n i'y h ty n e e n
kosiskelemaan toisiaan. . Joissa',
kin afvovaltaisissa ruotsaiaisissa
lehdi.ssa 011 o l l u t siihen viittaavia
ku-joitulssia.: j a . sosialidemokraat"
ttsissa . .lel)di.ssa (m samaa a,siaa
k ä s i t e l ty enemmän tai viihemman
a\'oimessf) muodossa.
: Ivuotsalatsia ja sosialidemo-.
kraatt<'ja vetää jossain määrin
toisinsa se seikka ,että edellisillä
011 ruotsalaisuuden säilyttäminen
Suomessa ylinnä kaikkea, kun
1 aa s f MV j ii 1 ki m ii i s)d. , m i k ä 1 i sn o m a-..
laisi en kansa lli.suusnäkökohdat o-
\-atkysyinyk.sessav eivät pidä rin*.
lamaa ruotsalaisuutta vastaan y lr
t ä tärkeänä kuin muut .suomalai­set
puolueet.
K u n s osi ai i deni o k ra a t it ovat.
\ i i i n e vuosina antaneet yhä sek
\ empiä todistuk.sia kommunisti-v?
fstaisesta k.mnastaan lienevät
ruotsalaisen puolueen johtomie.".
het ryhtyneet ajattelemaan *'vek
j e i l y ä " sosialistien kanssa oraan
asiansa eteenpäin ajamiseksi.
S P
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
M
m
I
/II/
lähettäessänne Ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor
keimman kurssin rahalähetyksistä.
SURfiSI ON TÄNÄÄN 1 I
i
SUOMEN BIAE&£AA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanonialähetystä
ei erikoisesti vaadita. Bähkötys-maksu
on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
IMksi. Lähetyskulut rahal^et:fksiUe^^^ö
40c summille $40.00 asti, 50c summiUe $50.00 asti*
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta lieuT"*.»valta sa-delta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksillo.
Läheitaessanne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyviri tar-
PORT ÄBTHtnt, ONT.
^ , ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^^
• \ .
-il—,J-i1iiii- II • i - r " i i r i n i " ^ ! ! iiiim, > T - I . I l i i .^.11 i i H ^ y ' n
y
A
•rt**?* »" tl'
ta