Canadan uutiset, August 7, 1924

              Ä S S Ä '
UI
"6 ^'•l6^s>•M#U!^•aS)HM' t-4.^y<^
rt
I
II
• f -
11
•n
"Siv,
K'
"•m
rs
1
• i.-J-
» S
V
CANADAN TJtTTISEt, PORT ARTHUR, ONT., 'OAKADAV 'Torstaina, Elokuun 7, 192^ NUMERO 32
CANADAN XJUTISET
suomalainen sanomalehd Canadassa
Ilmestyy jokaisella Torstaina.
Kustantaja
The Canada 1 New8 Publishing Co.
TIL/VUSHINNAT:
Canadaan: 1^2.50 boko vuo^^lta
J1.50 puolelta vuodelta, 75c. 3 kuu
Aaudeltt^ !}a 25i senttiä kuukaudolta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $8.50
.'cko vuodelta Ja $2.00 puolelta vuo-ötelta,
ILMOFTUSHINNAlrr
«O senttiä palstatuumalta kerran Jn-laistuna.
FitempiaikalsÖIe llmoitukBtv
le kohtuullinen alennus. Halulaantie
lo- ja nimenmuuttoilmotukset 75 sent
tlä'kerta, $2.00 kolme" kertaa. Naima-
Ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme
KPHfta. Arioliitto^. ,Ja.. kihjaus-ilmoK
nikset 60c palgtatuumalta. Kuolon!!'
moitukset $2.50, muistovärssyllä $3.00.
»yntymällmoitukset $1,50. Avloeroil-moitukset
$2.00.
Pöytäkirjat,! tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luet^to-ilmöltukaet y. m. 30
s e i t t i ä tuumalta.
Uutisten Joukkoon aijotulsta ilmoi­tuksista
peritään, 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia ilmoituksia
ei * hyväksytä velaksll tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
Kaikki liikkeelle aljotut kirjeet, ti­laukset
Ja * rahat ovat lähetettävät
•»Boitteella: '
CANADAN UUTISET,
ort Arthur, I Ont., Canada
.Canadan Uutisista lainattaessa on
'äVide («(«Inlttava.
Osoitemuutoksesta tuleo ilmoittaa
lehden konttoriin seljä vanha että uu­si''
CMgolte.
CANADAN UUTISET
• f; (The Canada News)
Ch<Q. Finnish i Newspaper in Canada.
: :•• Piihllshed every Thursday; hy
(T^e Canada! News Publishing Co,
Erlok J.l Korte.. Manager. i
L i j ; Lauri i M a u n u , E d l t o r . '
Daily "New,8 .Bldg^ Port ArthUr, Ont.
• : ^ ''i \ ^
• C/^NAÖAtJ UUTIÖET
Is welcomed and fead in every FlnniBh
home in the Dominion. It Is the only
tirect advertising medium for tbose
tnanufacturersj and merchants who
.wl8h to create and bnlld a profitahle
and permanent demand.for thelr prod-ucts
and merchandlse by the large and
ev€rgrowlng Finnish population resld-
Ing in Canada. V Place your trial ad-vertlsement
and get results.
:^ Advertising rateS: 50c per inclL
• Politlcal advs. $1.00 per inctt.
..Advertlsements must reach our Of­fice.
Wednesday noon to appear on
Thursday'8 issue.
;:.Subscription|price in Canada $2.50
per year, United ;^tates and.othe
cpuniries $3.G0. per year in advance.
— Kansainvälinen *i urJieilu- j a
voimisteluliitto on kongressis­saan
tehnyt muutamia päätöksiäy
jotka tulevat suuresti ja harmil­lisesti
katkaisemaan Suomen
voittomahdolisuuksia tulevissa o-lympiala^
sissa kilpailuissa. INIel-keinpä
käsittämättömistä syistä
on ohjelmasta otettu pois viisiot­telu,
10,000-it)etrin murtomaa ja
3,000-metrin juokkuejuoksu, jot­ka
kaikki övät suomalaisten: Icm-piainitf^
ja joissa' suoi^ialaiset
•Voittivat ny.t, olkissa kilpailuissa
neljä kultamitalia ja 49 ..pistettä.
Kun karsinta on kohdistettu juu­ri
mainittuihin kilpailuihin, jois­ta
esimerkiksi viisiottelu on mui­naiskreikkalainen^
. : : klassillinen
kilpailu — samoin kuin oyat pit­känmatkan
juoksutkin—on kan­sa
invälinen urheiliiiiitto ikään­kuin
tahtonut
Suomen ja ^
Suomen voittomalidollisuuksia:
Miksi esim. ei karsittu poLs 10-
ottelua, niinkuin alussa aiottiin?
OLsiko muutos tehty siitä yksin^
kcrtaisesta eyysty, että Amerika
voitti sen ja Suomi voittl-,5-otte-lun?
Kun oly mp i a l a isiin on' \iit et Xf.
kaikellaista töskää jollaiseksi ur.:
heilun kannalla katsoen voidaan
hyvällä syyllä nimittää niitä mo­nia
kili)ailujn, nyrkkeilyjä, miek­kailuja
ja senkin seitsemiä pallo­pelejä,
täytyy todeljakin ilnnc-tcllä
cdelläkerrottua kilpailukar-sintaa.
tahallisesti estää
y\\'i\n o miva n j u u r i
Entered as secondclass mall mat
ter, Dee. 1, t915, at the Post Office at
»ort Arthur, Ontario, Canada.
• - - •' — - — — — -y ' ' ^
THE AINf QF THE CANADAN
^ UUTISET.
To help preserve the Ideals and
«acred traditlons iof this, our adopted
sountry, the Dominion of Canada: To
ibserve Its laws and Insplre ethers to
"espect and lobey them: To strlve
..nceaslngly to quicker the pubirc's
vense of clylc duty: In aU ways to aid
In making this d|Ountry greater and
better than we foudd It.
Ensivuotisista >prcsidentin-vaaleista
Suomessa,. jota. . kysy­mystä
Suomen «anomalchdet ei­vät
ole vielä lainkaan ottaneet
pohtiakseen, antaa Tukholman
Dägrens Nyheter-loliden Ilelsin-frin-
kirjeenvaihtaja seuraavia 1 ie-t
o ;i a; joiden m a i n i t i"i an oi e van u \i -
ti«ia Suomen lehtien lukijoille.
Kirjeenvaihtaja ilnroittaa tie­tävänsä,
ettii kokoomuspuolueen
'ehdokkaana nähtävästi tulee ole­maan
entinen päämini^te^i. pro­fessori
Erich, jonka oletetaan
saavan äänijt. myös maalaisliitol­ta,
koska hän on ty(>skennellyt
paljon Ttä-Karjalan hyväksi. E-Öuomen"
kansan vapandeh rakka­udesta
ja taipumattomuudesta; a-listumaan
sortoon ja vääryyteen.
Nuijasota oli I aikaa, jolloin Suo­mi
oli Puolan ja Ruotsin kiiste­levien
johtajien temmellystante-reena
ja maassa vallitsi tila|ne,
johon 1 vapauteen tottimeet suo­malaiset
talonpojat eivät voineet
mukautua. Klaus Flemingin ras­kaita
veroja kantavat ja mieli­valtaisesti
menettelevät huovit
olivat: kansalle , liiaksi. .Etelä-
Pohjanmaalla, missä Suomen va­pautussodan
i ensimäiset iskut an­nettiin
seitsemättä vuotta .takar
perinj nonstiin myös ensiksi huo­vien
sortoa vastaan neljättäsataa
vuotta sitten.
Jaakko Ilkka oli tuon vapait-tustaistelun
keskeisin henkilö, ja
on kiitollinen Suomen kansa pys­tyttänyt
nyt patsaan hänen niuis-toHeen.
Ilkan kohtalo on, tun­nettu,
*' Tuo teot suuret kunniaa,
tok' viedä voivat muuhun, vaan
Tikan tietä suorinta ne veivät
lvirsipuuhunfi', laulaa hänestä ru­noilija
Kramsu. Aatteet, joita
Ilkka edusti, eivät kuitenkaan
kuolleet hänen kerallaan .hirsi-puiVssa.
^•Nuijasota osoitti.: että
yritykset suomalaisten orjiksi <.\-,
listaniiseen i olivat liian kallista
leikkiä. IVlyiihäisenimät a.sioiden
kehitykset ovat kantaneet tästä
kaunista, selvää ja voimakasta
todistusta.
Nuijasodan .muistomerkki ko­hoaa
ma h tavana Ilmajoen yan--
han kirkko:pihiin edustalla, pai­kalla,
niissä itarun mukaan Ilkan
.ja : muiden Jalon poika issodan
päälliköideni arvellaan saaneen
surnvansa teloittajan kädestä. Se
on harmaista kivistä . muurattu
linnoituksen kaltainen. |)atsas,
jylhä ja vakava erinomaisesti e-'
d usta en asia a^. jon ka muist olle: se
(UI rakennettu.
Ulkosuomalaistoimisto
ja vuoroväikntus.
Miten saamme kotimme
"onnelliseksi?
Opi hillitsemään itsesi ja olo
kärsivällinen ja pitkämielinen,
Q r i 11 ii in k i n s ill oi n,. kun v o i t h u o -
nosti ja olet alakuloinen ja är-di.
styspuolueen tietää kirjeen-j tyisä.
vaihtaja asettaneen ehdokkaak-j : pidä muistissa.si, että niin kat­seen
Suomen Fankin johtajan .]isarvoinen kuin: piiheenlahja on-
— Talven kylmyys on kesäkuu­milla
unhotettu.
— Totuus on j ihmi.sen arvok­kain
omaisuus. — Chauce.
—-.Huolehtimalla ei huonoa ti­lannetta
korjata. Hyväkin voi
näyttää huonolta! huolestuneisuu­den
silmälasien läpi katsottuna.
— Onnellinen on ihminen, jon­ka
olo.suhteet ovat hänen luon­teensa'
huikaiset, luutta monin­verroin
onnellisempi on ihminen,
jonka luonne sopeutuu olosuhtei­den
mukaan — Iluuie.
— Toimittaja J. \ \ . Läh'de
t ä y tt i V j im e' 1 a u a n t a i n a 68 vu o t-ta.
Pyydämme yhtyä onnittele­maan
veteraani Ifoimittajaa merk­kipäivänsä
jolidosta ja toivottaa
hänelle vielä monta työkykyistä
vuotta. I Toimittaja Lähde on
taas Uuden Kotimaan toimitus-pöydän
ääressä, vaikkakaan ei
vastaavana toimittajana.
— Kuvaavna sille "vapaudel­le",-
joka kommunisti|'altiossa on
mahdollista, voi pitää sitä, että
maailman kuulun kirjailija Tols-toi-
vainajan huomatuimfiiat. teok­set
on merkitty kiellettyjen kir­jojen
luetteloon ja l^oistettu kir­jastoista,
iti edes tsaarihallitus
'Ijennyt ryhtyä rnilloinkaan täl­laiseen
toimenpiteeseeni niin vas­tenmielinen.:
^kuinTolUoi ja hä­nen
kirjallisuutensa lie sille ol­lutkin.
' • Ä •
Tivtin. ^laalaisliittolaislen: otak-sutaan
asettavan ehdokkaakseen
. entisen i>ääniinisierin Kallion,
jonka rinnalla mainitaan maa­herrain
Relanderin ja Jalanderin
nimet. Sosialidemokraateilla o-l^
sikak.sl hyvää miestä, Elannon
johtaja Tanner ja : eduskunnan
varapuhemies Vuolijoki, molem­mat
kielitaitoisia ja julki.se.s.sa e-l
ä m ä s h ä kokeneita.
Vaalin tulokset katsoo kirjeen­vaihtaja
riippuvan siitä, yhtyvät­kö
maalaisliittolaiset kokoomus­puolueen
vai sosialidemokraatti­en
kanssa tai-äänestävätkö omaa
ehdokastaan. Kokoomuspuolue,
ruotsalaiset ja maalaisliittolaiset
voi.sivat, yhdessä ajj;a läpi esi­merkiksi
Eriehin vaalin, kun
taas maalaisliittolaiset yhdessä
sosialidemokraattien kanssa voi­sivat
saada valituksi Vuolijoen.
Edelläolevan johdosta . lausuu
Helsingin Sanomat:
• " N ä i n ruotsimaalaisen lehden
kirjeenvaihtaja. Kuten näkyy,
tietää hän meidän puolueiden ai­keista
presidentinvaaleihin näh­den
enemmän kuin kukaan muu
tässä maassa. Ainakaan ei julki­suudessa
ole kuulunut, että mi­kään
-puolue olisi vielä ehdokkai­taan
asettanut tai edes pitänyt
sitä varten puoluekokouksia: Ku­lunee
vielä muutamia kuukausia
ennenkuin on niin pitkälle .pääs­ty.
i\lutta Kuotsin lehdethän ovat
kin' Suomen uutisissa tavallisesti
jonkun verran edellä meistä.
Idli, toisinaan kuitenkin on .hetr
Ifiä, jolloin on yhtä tärkeää vaie-t
a, k u i n t a 1- p e e 11 i st a ]) u h u a k i n.
Älä odota toisilta liian i)aljon.
vaan muista että kaikilla on syn­tinen
luonto. Jos toivomme, että
muut antavat anteeksi meille ja
sietävät. meidän • virheitämme,
niin on meidäjikin annettava an­teeksi
ja siedettävä toisten huo­noja
tapoja. •
Älä milloinkaan anna ankaraa
vastausta ärt3^i6iin sanoihin. Vas­ta
toinen sana saa aikaan toran.
Varo, ettet joudu en.simäistä
kertaa huonoihin väleihin ke­nenkään
karissa.
Harjoittele puhumaan pehnieäl-lä
äänellä ja sävyisästi.
Lausu ystäviillisiä ja, kohoitta-via
sanoja-j ja puhu niin usein
kuin. mahdollista sellaista, josta
saattaa olla iloa.
Tutki kaikkien perheenjäsen­ten
luonteita ja ota osaa heidän
huoliinsa ja yastuksiinsa, kuinka
pieniltä ja! -vähäpätöisiltä ne
saattavat sinusta näyttääkin.-
Vältä .pikkuseikkojakin, jos ne
jollakin tavalla vaivaavat toisia.
Saksan Ville kerran eräässä
tyhmässä, puheessaan (hän taval­lisesti
: aina puiiui tyhmyyksiä)
kutsui Yhdysvaltoja saksalaisek­si
siirtomaaksi. Olihan - tässä
maassa huomattava: saksalainen
asutus. Kun sitten maailman so­ta
puhkesi, Ia.skivat Saksan val­taherrat,
. e t t ä Y'h.dy6vallat eivät
tule siihen ottamaan osaa, koska
saksalaisen asutuksen mieliala
on otettava huomioon tämän
maan politiikassa. Saksan halli­tuksen
asiamiehiä toimi täällä,
saaden aikaan jonkun verran se­kasortoa.
Juuri siksi, että Sak-'
san liallituksen taholta -yritettiin
vailvuttaa Yhdysvaltain poliitti­seen
elämään, mielipiteet täällä
k ä ä n ty i vä t sa ksal ais va st a isi ksi.
A^ieläpä pyyhkäi.stiin pois saksa­laisten
hallussa ollut väkijuoma-teollisuus,
kapakoineen.
Tämä johtui mieleemme luki­essamme
erästä. Suomen lehden
kirjoitusta lähejnnijiu vuorövai-k
ut uksen aika ansa amisesta -Suo­men
ja Suomestamuinoin mailiin
siirtyneiden kesken. Eräät koh­dat,
sanonnan henki tässä kirjoi­tuksessa,
antoivat ineille aihetta
ajatella. ettii siellä vanhassa
maassa ei täysin käsitetä, mikä
on s o [) i \' a a j a. m i k ä s o p i m a t o n t a,
vaan että siellä pyritään ajattcle-m
a a n Sa Icsa n Vi Ilen n ii k ö k a nn al­ta.
. •
On paikallaan, että läheiscihpi
sivistyksellinen ja jossain niiiä-rin
:taloudellinenkin, vuorovaiku-tus
saadaan aikaan siirtolaisten
ja entisen kotimaan väliltä, ^lut-j
t;v pitiiä siirtohiisia jonain liitteer
nä. lunlutettavana ja heiluvana
häntiinä, vanhan ..kotimaan kau-
.'-•allisessa valtio- ja sivistysruu-miissa,
ei ole ]\'iikallaan. Esini.
Yhdysvalloissa se ainoastaan
synnyttäisiepäluuloa amerikahii-sen
väestön keskuudessa. . Tuo;
liian liiheineii- vuorovaikutus .en­tisen
• kotimaan ja siirtolaist. kes­ken
ja vieraiden valtakuntien
puuttuminen tämän- maan poli­tiikkaan
oli yksi' syy muiden
hella, joka sai aikaan uuden siir­tolaislain
Yhdysvalloissa.
Sitä kuusta kuuleminen, jonka
juurella asunto, sanoo, viisas suo­malainen
sananlasku.
Siirtolainen rakkaudella muis>
telee entistä kotimaataan, syn­nyinmaataan.
Hän tekee sen,
minkä vcu. sen hyväks.i. alutta
u u s i ;k o ti m a a.: t a r j o a a h ii n el l e 1 e i -
vän, se tarjoaa hänelle toisen ^ i -
vi.styselämän. Hänen on ..kuun­neltava
sen kuusen huminaa. Hä­iden
siteensä vanhaan kotimaahan
eivät saa olla sellaiset, että hän
niiden. kytkemiinä on vahingolli­nen-
uudelle kotimaalleen. Ne
eivät saa edes olla sellaiset siteet^
että hän niiden vuoksi estyy täy­dellä
tarmollaan toimimasta uu­den
kotimaansa asioissa ja hy­väksi.
Hänen on luotava oma
sivistyselämänsä, johon hän ot­taa^
kaiken sen, mikä on liyvää
Vanhasta kotimaasta ja mikä on
hyvää uudesta kotimaasta. Ame­rikan
suomalaista väestöä- n pi­dettävä
omana, "Omintakeisena
kansakuntana, joka tosin menet­tää
suomalaisen kielensä, mutta
Suomen konsuliedustus.
^Suomen ulkoasiainministeri­ön
ja ulkomaisen edustuk­sen
uudelleen järjestelyä varten
syksyllä 1921 asetettu komitea
on saanut valmiiksi mietintönsä
ulkomaisen edustuksen vastaises­ta
järjestämisestä.
Konsuliedustusta käsitellessään
komitea on kiinnittänyt varsinai­sen
huomionsa palkattuun kon-suliedustukseen.
Komitea pitää suotavana, että
laissa ulkomaisesta. edustuksesta
nimenomaan säädettäisiin, mis^ä
maissa Suomellai on aina oleva
pysyväinen, palkattu konsuli-edustus.
Tämän mukaisesti laki­ehdotukseen
on oteltu määräys,
että Suomella on oleva palkaltu-ja
: konsuliedustajia Amerikan
Yhdysvalloissa, I5rittein valta,
kunnassa, Ranskassa, Saksassa
ja Venäjällä. Sikäli kuin tarv-?
vaatii, voidaan vuotuisen t ui o- jä
menoarvion yhteydessä: asettaa
palkattuja konsuliedustajia.mvii
hinkin kuin laissa määrävuosiksi
ehdotettuihin maihin.
Palkatun p ä äk o ns u 1 i n virasto j a
on Suohiella tällä haavaa varsi-:;
naiscsti neljä sekä valtion ylläpi-tämii
pää konsulin vifasto, jonka
päällikkönä on lähetetty, mutta
palkaton pääkonsuli. Palkatuis­ta
pääkonsuleista komitea huo­mauttaa,,
että Tanadaan olisi a-seteltava
uusi sellainen, ^f>k;i et­tä
Berlinissä oleva i)ääkor.sulin-v'rasto
olisi siirrettävä. Hamj)U-;
riin. \
Uusia palkattuja konsuleita eh-,
dotetaan as(tettavakr,i Vhdysvaj,-
jain läsuvaltioita varten joko
San Franeiseoon tai Portltindiin.
Samoin mikäli: mahdollista. Du-luthiin
ja m^ös Kapkaupunkiin.
Lähetettyjen konsulieudsta-jain
virkamiehistöön - näliden ko­mitea
ehdottaa joitakin pienem­piä
muutoksia.
ne tarjoaa joutoaikaa urheilulle,
ammätitaitoiset miehet ovat ur­heilun
johtajina ja tieto/siitä, mi­ten
voidaan voittaa on\ kerään-t:^
nyt. enemmän kiiin: inillekään
muulle kansalle. Kaikista teki­jöistämme
on kuitenkin tärkein
s e, e tt ä 1 n e a 1 a.m m e lia i-j o i 11 a a 1 u-paavia
poikia.varhaisin ja kehi­tämme
heitä voimaperäisesti."
Ilman poikkeusta ylistävät leh­det
suomalaisia • urheilijoitav
Brooklyn Ea gle 1 a usuu, et tä kun-niansa
olympialaisvoitoista. saa.
Yhdysvallat jakaa tasan suoma­laisten
kanssa. New- York Time.s-in
mielestä "Suomen kyky voit­taa
kymmenen ensimäistä paik-kaa,
kun sen oli valittava kili;ai-lijansa
väetö.stä, joka on pienem­pi
kuin Parisin, on korkein ja
hämmästyttävin saavutus, mitä;
urheilumaailmassa., tunnetaan.'-
Ne\v York Herald Trilnine arve.-
lee suomalaisten urheilutaipu-m.
uksell a, ole va n .ka nsa ti e t eel 11 set
juurensa. ''Täytyy olla syy",,
se lausuu, "mik.si he ovat niin e-erinomaisen
eteviä rala ja kmt-tiiurlieiluisSa,
^ kun ottaa: huomi­oon.
Suomen väkiluvun pienuu­den.
Heidän, etevämmyytcnsii
jos se johtuu: jostain rotuominai­suudesta,:-
ei; .ole mairitti^lrvvaa
ka 1 ikan s i at a i si 11 e ". 1 >e 11 ti n i i ivi t -
täin : piiä11 (;1 ee, el jil jf)s ant i'oiio-logit
tietävät niin i»aljon kuin,
he uskovat lielävänsji, oli\atsup-
\ at su o ma 1 a ist en .es i v a n h ei 11 in ;i t
.nioni;olilai.se(Mi ; rotuun kuuluvia
paimentolaisia.
Ny&yinen kurssimme : rahalälö
tyksille SUOMEEN
Postin kantta ja
sähköteilse on
Myös myömm© pankki-caoituk
sia (shekkejä) markoissa yllä
mainit, kurssin jälkeen ja erikot
sia, kolmen prosentin Jrorkoa v>V
täviä matkustajien shekkejä
iareissa, jotka Suomessa lunaf
taan siellä voimassa-olevan dol'>.
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahaläbetyksillt
postin kautta on 15c. suramilJ*
alle $20.00;.sitä suuremmilta sufl*
miltä mitään kuluja ei peritä.
Lähety^ulut: sähkoteitse
$3.56 kivikilta summilta.
OB
Miksi a.merikalaiset voittivat
olympialaisissa?
- J V.
— Amerikan Sanomat kertoo
Ohiosta tullut tieto herätettävän
uudelleen eloon, \ tällä kertaa
Fairport Harborissa. Intersate
Publishing Co:ssa,, joka tulee
lehteä julkaisemaani on sekä suo­malaisia
että' toiskielisiä osakkai­ta.
. Ylitiön suomalaisina virkai­lijoina
mainitaan Arvo J. Hink­kanen;
jä' 'John (ä. AhoI Fairpor-tistW'
ja George E.' Wahlström
mlasta;^^^{^-R;^-;::;:"r:-:-V'
—. Heinäkuun 5 pä ivanä vihit^
tiin Ilmajoella Jaakko Ilkan ja
nuijasodan muistolle omistettu
patsas kymmentuhantisen kansa-joukon
ollessa saapnvilla ja' tilai­suuden
muodostuessa: suureksi i-sänmaalliseksi
juhlaksi. Patsaan
hankki erikoinen nuijasodan pat­sastoimikunta
yleisillä keräyksil­lä,
joita oli toimitettu vuodesta
1919; saakka. Vihkimistiläisun-dessa
ilmoitetaan olleen saapu­villa
noin 1500 seutukunnan suo­jeluskuntalaista,
nseita soitto­kuntia
ja lauluseuroja. Pidetyis­sä
puheissa korostettiin niitä his-toriallisisa
vaiheita, joiden läpi
Suomi olr kulkenut ja joista nui­jasota
muodosti yhdeii mitä tär-.
Opi kieltäytymään mieliteoista­si
ja ota. huomioosi toiste.nkin'1 joka jättää, jos se käyttää leivis-toivomukset.
^ känsä, ipysyväisen hyvän jäljen
-Yaro itsesi kaikesta panette- siihen kansaan, jonka ruumiiseen
lusta, : moitehalusta ja juonista, se sulautuu.
äläkä milloinkaan kuuntele sel­laisia
henkilöitä, jotka puhuvat
pahaa sellaisesta, joka ei ole t i ­laisuudessa,
itseään: puolusta­maan.
Selitä kaikki mitä muut teke-yäat
parhain päin, älä aseta huo­noja
pernsteita heidän tekojensa
syiksi, ellet ole aivan varma voir
vasi todistaa näin olevan.
Kohtele lapsia hellyydellä, mut­ta
ole heidän suhteensa järkäh-tymätön.
Älä milloinkaan päästä lapsiasi
kodista tietämättä, mihin he me--
nevat. ,
Älä anna lastesi lepo-aikoina
tehdä mikä heitä itseään halut­taa
tai lähteälmihin heidän oma
mielensä vetää.
Jos olet perheen isä tai perheen
äiti,' niin vallitse armeliaisuuden
lain mukaan.. Sano itse ''kiitos"
ja ''anteeksi" opeta se lapsil-
' Älkäämme koskaan unohtako,
että meille, on sattunut sellainen
onni elämässämmej että olemme
saaneet asettua Amerikaan asu­maan,
päässeet rikkaan maan-hel­maan
ja suuren, - ylevän kansan
tasa-arvoisiksi jäseniksi. • Meidän
ensi velvollisuutemme kuuluu
tälle maalle, toinen omalle kan­sallisuudellemme
tässä maassa - ja
vasta' kolmas kuuluu vanhalle
•kotimaalle ja sen kansalle.
Kun Suomen-, hallitus asettelee
komiteoita laatimaan mietintöjä
siirtolaisista ja heihin suhtautu­misesta,
olisi sen kys.yttävä neu­voa
Amerikan suomalaisilta asi­antuntijoilta.
Ei riitä se, että
joku on käynyt Amerikassa, tai
vuoden pari täällä asustanut. Ei
hän tunne Ainerikaa ja Ameri­kan
suomalaisia, - heidän tarpei-ta.
an, pyrkimyksiään ja etujaan.
0n täytynyt^ asua- •^pitemmän ai-
'kaa'?!ä3utaksteen tämän/— Kalle-
-• -Ky.symyksen ohella, miksi suo­malaiset
kunnostautuivat niin
hyvin olympialaisissa kisoissa:^
voidaan myös kysyä, mistä joh­tuu,
että ainerikalaiset. s;iänn()Ui
sesti suoriutuvat;voittajina,; piia^;
sevät ensuiäiselle tilalle.' 'Xmi^t
rikalaisissa lehdissä Parisin o-lympialaisten
aikana ja niiden
jälkeen • on yritetty vastailla tä­hän
kysymykseen. Useimmat toi:
•mittajat ilmaisevat, olevansa sitä­mieltä,
että hyvät harjoittelu-mahcloUisiindet
[)ainavat eniten
vaakalaudalla. . Toiset ajattelevat
aiiierikalaisten • voiton johtuvan
siitä, että täällä otetaan urheilu
\-aka vammalta kannalta ; kuin
muualla, kun taasen jotkut jär-keilevät
siihenkin suuntaan, että.
ainerikalaiset ovat eteviä urhei­li
joita sen vuoksi, että: kansa
tä ä 11 ä O n k o k o o n p a no It aan n ii n
monirotuista ja -veristä. Boston
Herald kirjoittaa asiasta seuraa­vaan
tai)aan:
" ]\re voitamme. aina •.olympia­laiset,;
koska emme voi niitä hä­vitä.'
Keskeytymätön menestys
sitte vuoden -1896, jolloin olym-i
pialaiest uudelleen avattiin, on
välittömänä seurauksena teki­jöistä,
joille vertoja sellaiseen
voimaan ja yhtymään niihden ei
löydy missään muualla maail­massa.
Me saamme valita urhei­lijamme
110-miljoonaisesta kan-;
sasta, jossa on aineksia kaikista
roduista, jotka ovat eteviä urhei-
Ibssa: sisukkaita latinalaisia,
juoksulahjaisia englantilaisia,
hyppykykyisiä irlantilaisia, uin­tiin
tottuneita havaijilaisia, sak­salaisia,
ruotsalaisia ja norjalai­sia,
kaikilla ovat voimakkaat 0-
minaisuutensa, ja yllättävän hy­viä
suomalaisia: kolme suoma-lais-
syntyistä miestä on Ameri­kan
olym>pialaisJG:ukkueessa tänä;
vuonna.
-- Urheiluvoiton traditsioni ja
voittaniistahto ' ovat täällä voi-
'makkaita. Me otamme kilpailut
vakavalta kannalta; tuhlaamme
aikaa ja rahaa harjoitteluun:
valmentajiin ja ^urheilulaitoksiin
ja välineisiin ,ja pyrimme erikois­tumaan
kaikilla aloilla. Mc a-lotamme
sitäpaitsi varhain. Kou­lupojilla
on heidän kilpailunsa ja
vuoden 1924 joukkueessa on A-merikalla
kolme korkeakoulupoi-kaa.
Ilmanalamme on suurena
apuna: jossain paikassa Yhdys­valtoja
voidaan jokaisena päivä­nä
panna toimeen yleisurheilu-
SUOMEN TYÖVÄENOPISTOT
JA MUUT VAPAAT OPISTOT.
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, . jos sähkösanoma-lähetys|
tä ei erikois^ti. pyydetÄ.
Osoittakaa lähetyksenne val­taanottajan
; ja läiiettäjän osoi/
teellä varustettuna osoitteella'
Foreign Department
"irst
MIGH
•ryöviikeä ja iniiula, laajaa yl.e;i-s()
ä varten on Suomessa vunfle.'^-^
la .1^!)!) Jahtien j a ( . ' l e n k i n viio-d
v s l a UnS a l k a i M i jät\i('sUt ly y.Iei
.siä vajiaita ()i)i.stoja. joiden tar-koi1
uksena on siveellisen ja tie-d
oli i s e n ^• a 1 i s 111 k .se n 1 e vii 1 ii 111 i n e n
s e k ä välisiukhellisen itseloiiiiin-,
nau aikaansaaminen ja avustam.i-nen,
nimenä tyiiviienopi.sto tai
n >-11 e m m in en imm ä Iv se en ka n sa -
salaisopislo tai va])aaopisto.;
0])i.'^tot toimivat iltai^^in taval­listen
työaikojen j)äätyltyä, niin
; että.niihin voidaan ottaa osaa io-kapäiväisten
toimien ohella. • Xe
t a 1,-j o a \- a t y .1 e 1 st a j i.i i s i a luen no i t a.
opi)itunteja tärkeimmissä" alka-k'
a j a i s a i ] 1 e i s s a, k ii s i 1 y (i o p e t u s t a,
koi jtalousopel usta. kirjastoloj-mintaa,
keskustelu-iltoja, seuriis-t
el u -111 o j a -. k a n s a la i s j uh 1 i a, r e 1; föji.
sekä yleensä ohjaavat (ii)iskcli-joita
sivistyksellisiin rientoihin..
Ne ovat yhteiskunnallisten, va.l-^
tiolli.sten . ja uskonnollisten puo­lueriitojen
.ulkopuolella, ottaen
vastaan • kansalaisia kaikista pii-
HANCOCK
^Perustettu v. 1874.—-
Varat yli $3.000,000.00.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm-pe.
pa]vell<.|L kansan laajimpia ker-;
j'oksia. Ne ovat tavallisesti kun­tien
omistamia, joskus (u-ilyisten
kannatusy hdislysten tai • valistus-jäi'iest(>
jen, jopa yksityisten teh-da.
syhtiöidenkin...- Niillä on eri­tyiset
johtokuntansa, joihin sään-nöllise;
sti valitaan\ myös työväen
lu o 11 a m ushen k i 1 öi t ii. Nii 11 ä on- e-rityinen
johtaja,, joko . päätoimi­sena
tai sivutoimisena, josku.s
Inyös johtajatar naiskasvatusta
.-ilmällä pitäen, lisäksi apuluen-noit,
sijolta ja tuntiopettajia,
nimmäksecn ])aikallisista koulu-jen
oi)ctta j is 1 a:. Tyiika usi kestää
noin. syyskuun 15 i> -.stä joulu-^
kuun 15 p -vään ja tammikuun 15.
p;:stä huhtikuun 15: p :vään,-'VaI-tio
avustaa niitä ^ noin-puolella
•kaiki.sta menoista jä ovat ne.kou-luhallitukben
tarkastuksen alai­sia.
Ennen vuotta . 191.S oli / niitä
reistä, joskin , koettaen - etupäässä 'kymmenkunta,; nyt on, niitä 39..
•A
I
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pik&inen toiminta.
m-
'M
m
lähettäessänne ottakaa huomioon; että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor
keiniman kurssin rahalähetyksistä. •
KURSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN MAFiKKAA CANADAN DOLLABISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanonialähetystä
ei erikoiseati vaadita. Sähkötys-
,maksu on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku-lujan
lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00. asti^
75e. summille $100.00 asti. Jokaiselta seurr ivalta sa­dalta
25c. ,
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan Ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hy vin tsr-kasti.
" Ifi >i r - 1U~~B
l i
S'
o]
m
Mb
!^aRT' ARTHUR, ONT.
tai: 518 St^ Catharine St., West, Montreal,^öuci. , :
1.1
1
TT
i
i
1
I
1
4
>
1]
'h
i
»
i
1
j5*
•m I
4
il •3