Vapaus, September 4, 1924

              MM
....
.oppimista. Siis
J^. avxistsa^
'ka samalla o r b ^ :
eniuokan asia.
*y'teiy pidetään To.^
kaon alussa ja
e ihmispaljous, jok» • "n'"^"^ yhi
^ ^*»npä nytkin vii.
Iltana oli. jo ^^kä.
tukatta ihmistä ol-
• läsnä enemmän knn
Jna. Tämän kansal.
ytimenä on kaiken-lukin
harjoittaminen,
iva ihmispaljous sin.
kuluttaa viikkokao. "
j a varojaan kaikea-
•uukiin. Se taide ja
•jen ilmeneminen ja
Jn ei suinkaan ole
tuota miljoonaista
le. >fytkin jo vii-illalla
oli osanotta-sut
563,500. Tästä
tämän maan väestö
rhanpäiväiselle altis,
»ada niitä samaisia
iä selitteleriin tilai-hden
sadannes osan»
usta ja vaivaa. Nä­ljät
tuolla kentällä
kki työväenluokkaan,
i herää suurkaupun-m
työväestö, joutua
katselee heidän sunr-i^
rttään.
rtöi- ja taniti>ilttma
lla kello kahdeksan,
huoneustolla, jonka
i pitää mielessään ja
i tässä kolminaisessa
)ssa samalla rahalla
a fyysillistä 'nautin-lurm
uutisia
ten ja samalla kaik-ka
haluavat esiintyä
lisen toiminnan ta-
,t, omaavansa viaUsn-mielipiteet,
on tai-ykyaikana
hupciioon.
hdukset ja liikkeet"
•tailemassa ^ työväeh-lessa
ja sillä tavalla .
isä tietoisuutta sen
juttamiseksi,. minkä
vat. Katsellessamme-ksia
niin me huo-suuremmat
ja san-yhtyvät
meihinl B -
;lla Kommuni$tipuo- ']
le seuraavissa vaa-,
let ammattijärjestöt
itavansa kannatok-ärjestöjen
vanhoiUi--
ot ovatkin antaneet,
äräykslä, . niniittäin
liehakoitsijan iytzi' .
on aika jättää kaik-maukset
pois, mitä
ustapäin puhuttavan
menisin jos se ja se
Vikoja on tietenkin^
asiat pitää sopia tal­ien
sovi antaa cDa
ä liikkeemme etyen-illä
mitkään pefsoo-olla.
joukkoliikkeea
joka asettaa omat
nsä etutilalle ei wi
kommunistiksi, eikä
hän halua niitä ky--
län omaa, • käyttää
np^inmenon avusta-toiiniiitaan
ja lisää­jän,
että. voi eroitel-
»n eripuolet ja sa-apuna.
työräenliik- .
menossa,. •
taan ja nikaaseen
pian saamnie__sDn'
issä. nähdä toimin'
nyrtky ja sade oli
ne, että senlaista
eenkymmeneen vuo-hallituksen
ilmasto-oke.
Vettä, talibo
vttäen kaikki kadat
:hdot eivät voineet
, vettä sisään:
dn talojen keUanr-
, Kahdesti katkaa •
,t pois kaopnngi^ta,:
1 pimeässä. Syyn
K,n ilmc-tettiin ^le-jotka
tulevat U - ,
koulat ilmoitetaaj
9 päivä: s.vyk.,^i-
"pitkä konlnaika.,.
a ilmoitetan IB^^ / \
"henkeä k ä ^ t ^
useita
Kurssi
Smk. 38:-
Dollarista ^
40c
50e.
L ä h e t y s J t o l o t : ,
lähetyksistä afle 130.00.
lähetyksistä fSÖ^OO—
«9.99 asti, 75c Ilhetyksisti
J60.00—$99.99 ja $1.00 Tui-kata
$100.00 'taikka l i t i i o o -
remrailta lähetyksiltä. SäMtS-,
ssEoraalähetyksille on kplnti
$3.50. - V
Torontossa ottaa rahaväli-.
tyksiä vastaan S- G . ;^efl, 957
Broadview Ave.
LaivapilettejS ia77<Bi^,
Tie<la*Ukaa pilettJMimte.
Vapaos
Box 69.
k s o p o s ^ asokkaita Qröatjry teolU'
«uoden faalTsantumisen jciidosta sa-posan
jookkooD, joten «lällemättä
tidevaa talven ajalla Yöttömien
joukko eaaitnttaa vncxlen 1915 n n .
merot, j o t k a olivat alan neljännellä
kymmenellä tobannella. S31oin rau>
l i o i t t i jcaapongin l^allinto työttömien
joukkoa' d l E , että ^^nöyränä pitä^
alistaa nälkään j a kiorjntiteen k un
maa on taistelemassa,, saksalaista
mia'lähellä ^iUiamia. Talon ..puo-,
lesta oli heille valmistettu vastaan­otto
ja oppaat, jotka näyttelivät
kaikki kasvikset sexä selostivat m i ­tä
oli siellä kasvamassa. Farmiii
pinta-ala on y l i 1,200 eekkerin^ jos­ta
noin 450 on puhdistettua j a kaik­ki
parhaassa kunnossa^ Rakennuk­set
on samoin laitettu oikeaan sys­temaattiseen
malliin ' j a yhtä uutta
juuri rakennetaan. Työt . f a r m i l la
tekevät lyhytaikaisemmat vangit, jot­ka
viedään ympäriptostä sinne.
Pitkän matican telefooni puuha on
juuri nyt ^kyseenalaisena kjksoisf
kaupungeissa. Mutta ennenk:uin sitä
tullaan asettamaan, pitää kumman­kin
kaupungin mennä takaukseen
siitä, että tehdään vähintäin 30 soit^
toa päivässä Winnep€giin ta: noin'
yhdeksän tuhannen , dollarin liike
vuodessa. 'Ennenkuin tehdään- l o ­pullista
päätöstä otetaan .kaupungin
liikemiehiltä tietoa kuinka paljon
liikettä he luulevat tulevansa teke­mään
nSainitulla telefoonilla. "
Snnria viina varastoja löydetty.
Maakuntapoliisi löysi Thunder ;Bay
lautatarhasta vaunulastin,, tai 292
Isatikkoa ^ninaa, j o k a oli vaunussa
siiterilautain kanssa.- SiiterilaJitoja
oli nähtävästi asetettu vaunuun; häj-.
ventaäkseen viinan löyhkää,' • j o ka
sieltä tuli. Sitten sai poKisi- yielj^
toisen panoksen älkohoolia,j 121» ^ a -
Jnnnaa^_joka luullaan kuuluvan vrtl-liamilaiselle
miefielle, jonka niini
on jätetty sanomatta. Thunder Bayn
viinalastijuttu oli jo^ käsillä kerta
mutta siirrettiin syyskuun toiseen
päivään lisäkäsittelyä värien.
Kun viina virtaa näin virtana, niin
onko ijime jos juoppoja näkyy inel-kein
joka päivä hoipertelevan. ;
Työttömyys prhbleemi; Torontossa
käy yhä kiusallisemmaksi, jonka joh­dosta
tavan takaa kokoontuu yhä
uudelleen keskusteleniaan kaikenkar­vaiset
hyväntekeväisyysyhdistyicset.
Niinpä tässä joitakin päiviä sitten
kokoontui tällainen eri yhdis^sten
johtohenkilöistä kokoonpantu jouk-
^ ko keskustelemaan siitä vaarasta m i -
\kä on koitumassa suurista tyött\
mien joukoista, joita on kaupungjs-'^
sa jo matkaTi toistakymmentä tuhäf-'
ta käsittävä joukko. Vaikka öbkih
kesä, nijn työnvälitystoimistoissa on
tuhansittain nimensä ^ kirjoittaneita
työnvarttoojia. Mutta tämä.riyt v i i ­meksi
koolla ollut, imien kaikki edel-^
hsetkin komiteat, j(ima on muka o l ­lut
tarkoituksena tehdä jotakin työt­tömyyden
vähentämiseksi on siinä
täydellisesti epäonnistuneet. 5
Tämänkin konnitean aifioana poin-
, tina oli se, että pääsy kanpanldin p i ­täisi
kieltää Tcaikilta niiltä' uusilta
tulokkailta; joilla; ei ole ^ i i n suurta
rahasäkkiä, joka takaisi heiUe elähii-sen
mahdollisuuden y l i talven. Kau­pungin
pormestari, joka on j o k a i -
. näissä humpui^kbmiteoissa
rnukana oli tässäkin j a hänen, teh-ta\>
äkseen jäi tuollaisen a s i a n - v i r a l l i ­nen
esittäminen ylemmille laito'<-
sille. Mutta pieni lapsikin j o k a s it
taa sen, että tuo esitys on järkeä
vailla silloin kuni maani:»» on !un?ia
airtolaisia erikoiset hallitulc«n asia­miehet
haalimassa, niin miten heiltä
ntten kiellettäisiin johonldnkaupun-
«3n saapuminen 'siinä maassa mihin
heitä erikoisilla hyvinvoinnin lupa-oksilla
on narrailtu.
Ja toisekseen e i työttömyysr proh-leemi
äitä vähäkään parantuisi, sillä
fanpungin työttömien' joukossa tm
huomattavan' souri joukko sellaida,
jotka ovat kaupung&sa asuneet «nfo-
5a. ja miltei ollfeet tyot§pnS m'in
«öhineen tesäh kiön edellisen talvi-^
-Iraakuutta Ja niiden .Canadan valloi
tUEsuuDnitelmia vastaan.> Nyt 'lipi-tetaan
saada työttömät uaJcomaan,
että siirtolaisuudep kieltämisellä
saataisiin olot korjattua, luullen ^ ö -
läiset niin. sokeiksi, etteivät sitä tie­täisi,
että j u u r i maan bk!i<tus on ke-hittämässä
yhä i a s v a v a a siirtolafste*
tuloa, niin Torontoon kuin kaikkial­le
ympäri C ^ a d a n.
Mooses Hahl Thdysvaltain Sosia.
listtpuold^en asiaa ajamassa Cana.
idassa. jAina silloin tällöin on Rai­vaaja
muistanut naivasta Canadan
Kommunistipuolueen yhteydessä kul­kevaa
Suomalaista Järjestöä ja"* teh­nyt
uhkauksia edesauttaa sos.-dem.
juurruttamista Canadan suomalais­ten
keskuuteen. Nyt on otettu alo-te.
M . H a h l bn lähetetty puhujaksi
Canadaan. ' K u i n k a paljon: hän saa
kuulijoita j a niistä saaduista, kuuli -
joi8ta\ 8o's;-dem. puolueen kannatta­jia;
on tietämätöntä. Mooses joka
taj)auksessa • edistää j a täydellisesti
hyväksyy Amerikan • Sosialistipuolu-een
ottaman kainnian, sen hyväksyes­sä
L a FoUetten puolueen presidentti
ehdokkaaksi.. Täällä häneltä kysyt­täessä,
mitä hän siitä arvelee, vkstasi
hän röyhkeästi: «Piruako sillä on
väliä. La FoUette on ^Jorvari, mut-
^ , j o s hän saa^siiuret kansan joukot
puolelleen,, niin- sillä hyvä», ollen­kaan
tietysti ajattelematta sanon­taansa
j ^ myönnytystään että La
Pollette on n.orväri j a kun se sitä
on, se on myö:- p< rvariluokan a3'an-ajaja-
huolimatta vaikka, se saisikin
suuret^ joukot, puolelleen. '
Jos TöVöntossa ' t a i muuallri C a -
nadassa öh niitä niin kutsuttuja sos.-
dein kannattajia, jotka kaipaavat;
kuten Kai vaaja sanoo, sos.-dem. puo­luetta,
pyytää alle riivaaja kiinnit-'
tää heidän' huomiptaah siihen, mi­ten
'täälläkin maäsÄä on sos.-d^m.
liike hävinnyt j a lakannut saamasta
Rehellisten työläisten kannatuksen
%iksi, että' s6; ön-• mennyt j a muuttn-nut
täälläkiil kuieri monessa muussa-
Icin inaassa porvariston .asian aja­j
a k s i . " '
>'Yhdysvalloissa^ oleva suomainen
lahtarilehti Pohjantahti nyt. sii^naa
Amerikan, Sosialistipuolueen otta­maa,
kantaa seuraavassa äänilajissa:
i c L f . Foilette j a VVJieeler ovat lyö­neet
veljen kättä j a ^'^teneet vaali­kamppailuun
omine syötteinecn.
Yhdysvaltain sosialistiset touhut ovat
heittäneet. kuperkeikkaa ja yhty­neet
kannattamaan republikaanista
L a FöUetteä j a demokriaatista- Whee-lerig
presidentin ehdokkaaksi.. Tä-niä;
taantumuksellinen askel sosia>.
listejlta on mielen^kiintoinen. Se on
taantumuksellinen entisiin vouhotte-luihinsa
verrattuna j a edistyksenmerk
ki järjen kannalta katsottuna. Ja
että,, entiset oikeastaan väliin .räävit­tömät
sosialistimme ovat (.vuosien
varsilla siinä määrin tasasmtuneet,
että voivat jo kannattaa j a vieläpä
«Äitellä toistenkin^^ äänien antamista
republikaaniselle senaattorille, on
varsin ilahuttava »erkki parempaan
'päin. Toisin sanoen se on pieni as­kel
'sosialistisesta humpuukiloasta
ylöspäin. ' L a Folletten ohjelmassa
on ainoastaan kaksi ohjelmanume­roa,
J o t k a eroavat puhtaasti niin kut-;
sutuista porvarillisista ajatussuunni-telmista,
nimittäin esitys että .rauta­tiet
Otettaisi hallituksen omaisuudek­si
j a että hallituksen varoilla perus­tettaisi
farmareille yhteinen viljan
osto j a myyntilaitos.* Niissä ei oi­keastaan
ole mitään hirveää eikä
mullistavaa. Rautatiekysymys on
melkein yhtä vanha kuin- L a Foilette.
Sen suuniian kannattajia on ollut
vuosikymmeniä.»
•Edelleen, puhuessaan rautateiden
hallituksen haltuun ottamisestär sa­noo
Pohjantähti:
«Mutta vaikka rautatiet muutet-taisikin
hallituksen' omaisuudeksi,
niin se ei tekisi mitään huomatta­vaa
eroavaisuutta Amerikan. talou­delliseen
elämään. Se mahdollises­ti
vähentäisi hallituksen luottoa ja
hallitus- joutuisi maksamaan ^lainaa-,
mistään varoista suurempaa korkoa,
mutta mitään suurempia mullistuk­sia
ei siinä ole näkyvissä.»
Toisesta L a Folletten ohjelmassa
olevasta reforinista lausuu Pohjan
.tähti:
«Tähän saakka on ollut voimasg§
n.k. Sherman - A n t i Trust laki, joka
kieltää kaikilta oikeuden niin suu­reen
" yhtymään, että se; monopooli-seeraisi
markkinoita. Kuitenkin v i i ­me
kongressissa hyväksyttiin laki,
joka antaa farmareille oikeuden per
rustaa trusti luontoisia osuuslaitok-sia^
jotka'Saavat oikeuden moponoli-seerata'
markldnoita. Vaikka siihen
lisattäisiinkin jyvien osto j a välitys­liike,
niin se ei olisi mikään mul­listava
toimenpide. Oikeastaan tän/ä
esitys on paljon mahdollisempi to­teuttaa
kuin rautateiden kansalhs-tuttaminen.
9
Näin vaarattomina nitää Pohjan
Tähti, samoin kuin yleensä muur-lon
.porvarilliset sanomalehdet n i i -
tä c^uria» reformia, jotka Mooses
Hahlin j a Bairaajan mielestä ovat
niin yleviä Ja kauaskantoisia, että
niidfn takia on Amerikan SoaaUstl-puolueen
kannattanut hiopua vii­meisistäkin
luokkataisteluun viittaa­vista
menettelytaveistaan.
Nyt joku meillä j a muualla mah­dollisesti
sanoo, että on räärin kiel­tää^
huoneustoa Mooses Hahlin pu­hetilaisuudelta,
kuten esim. teki To­ronton
suomalainen osasto. Jos näin
villittyjä sos.-dem. mielipiteen omaa­via
tulee useampia Suomesta, niin
ne ovat j a täydellisesti kuuluvat
Raivaajalle, Mutta alleviivaaja ei
ole nähnyt Torontossa muuta kuin
kaksi senlaista. Molemmat ovat t o l -
jailleet kaupungissa useampia kuu­kausia:
Heistä toinen ou sos.-dem.
yhdistyksien t e ^ t e r i n johtaja j a lie­nee-
jo jonnekkin siirtyilytkin, R a i -
^ ^ i n valtakuntaan. Hän näki tääl­lä
' suoipalaisen kommunistisen liik­keen
klikkinä. Ja nyt tapasin yhden
pahoittelevan fettei annettu Moosek­selle
huoneustoa. tämä pahoittelija
ei tienyt sitä, että Mooses teki vää­rään
paikkaan pyynnön.
Kas sanomalehti Pohja<5 Tähti, j o -
ka nyt rajan tuolla puolella kiittää
Amerikan- Sosialistipuolueen j'ärlriin-tymistä,
on samalla lahtarihallituk-sen
kiihkeä asian edistäjä Ameri­kan
suomalaisten keskuudessa. Ja
meillä Torontossa on suomalainen
seurakunta, joka palvelee ja edes­auttaa
lahtarihallitusta j a näin o l ­len
Mooseksen olisi pitänyt pyytää
huoneustoa suomalaiselta kirkolta.
• ; Toronton suomalaiseen Kommu­nistipuolueeseen
kuuluva osasto sy­vällä/
inholla halveksii Suomen lah-tarihallituksen
tekoja, kyin myös
sen . kannattajia ja siis liäin ollen
palvelee vaan sitä suomalaista työ­väestöä,
joka, vilpittömästi taistelee
köyhän j a sorretun oikeuden puo­lesta.
Tämä on pätevä syy, miksi
e i ' Mossu saanut huoneustoa, ja us­kon
että kymmenet Suomesta tule­vat
SOS."- dem. puolueeseen lukeutu­vat
sen ymmärtävät j a ilolla ter­vehtivät
saadessaan yhtyä puoluee­seen,
jonka tarkoitukset ovat vil­pittömät
j a joita ei ylistele senlaiset
leh(^et kuin on Polvjan Tähti,
Polsu.
WHITiB FISH, ONT.
Eri p u k k^
NORTH BRANCH. ONT.
Karjalan ilmailaivarahasto kas­vaa.
Tulla Mantere vastaa Sanna
Kannaston haasteeseenilll ja haas­taa
Milja Lehtisen j a Aino Alexo-nin
1 dollarista. Milja Lehtinen
vastaa Tulla Mantereen haasteeseen
j a haastaa Nestor Virtasen j a Gust.
Lehtisen, J r . , 1 dollarista. Sanni
Salmijärvi vastaa Sanna Kannaston
haasteeseen j a haastaa Yrjö Kle­molan
j a Veini Metsälän i dolla­rista.
Oskar Selkämaa vastaa San­na
Kannaston haasteeseen j a haas­taa
Jussi Kannaston ja William
Ketosen 1 dollarista.-^ Jussi Kannas-to
vastaa Oskar Selkämaan haas­teeseen
j a haastaa Einar Kovasen
j a Olavi Ketosen 1 dollarista kum­paisenkin.
Peter Wiagren lahjoittaa
1 dollarin eikä haasta ketään.
^ o — ;
VERMILION RIVER, ONT.
Koska tulin valituksi voimistelu­seuramme
raportteriitsi, niin koetan
parhaani. Minun piti kertoa niistä
voimisteluseuran . mestaruuskilpaii
luista, jotka pidettiin elokuun 17
päivänä, jossa oli 5-ottelu miehille,
korkeush:^py, kuulantyöntö, kol­miloikka,
pituushyppy ja 100 m.
juoksu. ,
Pojat alle 16 vuotta kilpailivat
samoissa aineissa.
Pojat alle 12 vuotta kilpailivat
kolmiottelussa.
- Miesten sarjassa tuli ensimäiseksi
Eino H i l l 322% pisteellä. Toiseksi
tuli Alfred Stenman 308 pisteellä,
kolmanneksi Aaro Kivinen 3 0 1%
pisteellä. Yksityistulokset olivat i
korkeushypyssä E. H i l l 1.33; kuu-lantyönnissä
E. H i l l 10.32; kolmi­loikassa
A . Kivinen 9.53; pituushy­pyssä'E.
H i l l 4.89; 100 m. juoksus­sa
E. H M 13.8. •
Poikain sarjassa alle 16 vuotta,
tuli ensimäiseksi Aaro Kivinen 265
pisteellä, toiseksi tuli Wilfred Sten­man
252% pisteellä. Kolmanneksi
Toivo Simonen 21;^ pisteellä. Yksi­tyistulokset
olivat: korkeushypyssä
A . Kivinen 1.20;^ kuulantyönnissä
V, Stenman 6.92; kolmiloikassa A .
Kivinen 8,75; pituushypyssä A . sH-.
vinen 14.05 j a 100 m. juoksussa
A . Kivinen 15 sek. •
Poikien sarjassa alle 12 vuotta
tuli ensimäiseksi Reino Mustonen
111 % . p i s t ; , toiseksi tuli Uuno Pent­tinen
95 pist. j a kolmanneksi V i l jo
Simonen '83 pisteellä. Yksityistulok­set
olivat: 100 m. juoksu R. Mus-tonen
18.1; korkeushypyssä R-Mnstonen
98; pittinshyppy 3.29.—
N i i n , koettakaamme pojat saada pa­rempia
tuloksia ensi vuonna.
RaportterL
Lattea tmmiato on. tullut )>aljon
vilkkaamjnakri kun on «lettv pitä-mään
pyhäkoulua. Siellä opetetaan
lukemaan j a kirjoittamaan suomea.
Lasten osasto toimii iltamat 7
p. sj^^skuuta, jotka pidetään Young
Worker-lehden avnstamiseksL Toi­voisimme.,
että se ei kuolisi, sillä
se on tulevan nuorison äänenkan­nattaja.
Iltamat tulee olemaan
Vemillion Riverin osaston talolla-
Iltamissa .tulee olemaan runoja, lau­luja
y. I n . j a myöskin on lapsilta
kuvaelma j a - p i e n i hauska kappale
aikuisilta. Sisäänpääsy ainoastaan
30 senttiä. Kaikki lausumme ter-vetulIeiksL
Tyyne Laine.
Urheih
Porvarillisen . urheilu­liikkeen
ja työväen ur-heiluliildosen
oleinuk-iisen
erilaisuus
Ei ainoastaan . luokkatietoisuus,
vaan toinen maailmankatsomus on
molempien urheiluliikkeiden olerauk-sen
erilaisuuden pohjana. Toisella
puolen sosialismi. r— .vhteistalous
joukko, toisella kapitalismi — yksi-tyistalous
— yksilö. Kapitalistisen
talousjärjestelmän periaate on yksi^
lön herruus, raakuuteen lähimmäisen
häikäilemättömään tuhoamiseen asti
menevä itsekkyys. Sosialismin peri­aate
on: epäitsekkyys, yksilön alista­minen
yhteistahdon alaiseksi epäitse­käs
kokonaisuuden , palveleminen.
Tälle periaatteelle pitäisi meidän
proletaarisen urheiluliikkeemme yhä
enemmän räfcentua. ToiseU» puolen
on pidettävä silirtfimäärän^ puhdas-ta
urheiluperiaatetta: terveyden e-distäi|
iistä, .nrhtejskunna^listen; • olo­jen
j j i . j mjijalj» tpkijäyi .^eikpntjaman
proletaarinuoriaon ruumiillista pa­rantamista,
toiselta puolen työläis-urheiluä
proletaarlnuorison aatteelli-seniai
omaisuutena, elävöittävänä ja
innoittavana aineksena proletaarii
sessa kansai^ruuYniissa. Tässä suh­teessa
on Leipzigin .<nhla: kaksi vuot­ta
sitten- antanut -mahtavia vaikuttei­ta.
Siellä "voitiin paljon oppia. Me
tarkoitamme enemmän' tämän, mah­tavan
juhlan aatteellista j a moraalis­ta
kuin urheilullista puolta. Se oli
mahtavan voimakas i proletaarinen
mielenosoitus. Juhla oli; käynyt mah­dolliseksi
väin jokaisen yksityiseh
ulirautUvaisuuderi' j i ' "yhteisen hyvän
puolesta alistumisen' johdosta.' Sak­salaiset
urheilutoverit H?autta koko
Säksanmaah eivät olleet tulleet juh­laan
palkinnon; laakeriseppeleeh tai
mUUii kunniamerkin eikä juhlanäii-tintojen
takia. Äärimmäisessä puut­teessaan
j a ' tyytyväisyydessään —
Saksan rahan arvo oli j o silloin ta­vattomasti'alentunut
— olivat he
ihailtavia kestävyydessään, ankaras­sa
kurissaan ja ihanteellisessa juhla-ilossaan.
He käsittävät työläisurhei-lun
ihanteen. Me "emme tahdo tällä
sanoaj^tteivätkö myöskin urheilulli-s^
et' suoritukset Leiraigin j u h l i l l a oi-leet
huomattavia^ mutta varsinaisii.
ennätyksiä, sellaisia, kufn porvarien
olymjiialaisissa, ei siellä saavutettu:
Se ei ole tarpeellistakaan, sillä
j a tässä me tulemme esityksemme
ydinkohtaan työläisurheilu ei voi
eikä saa suuntautua , yksltyjsennätys-ten
j a voiton tavoitteluun, ei voitta­j
an jumaloimiseen, voittajan, -joka
saa ehkä kiittää voitostaan sattumaa
tai jotakin teknillistä «niksiä.» K u ­ten
kapitalistisessa yhteiskunnassa
kaikki suuntautuu persoonalliseen,
ulkonaiseen vaikutukseen, rajatto­maan
yksilölliseen rikkauicsien naut­timiseen,
vaikkakin nämä moninver­roin
ylittävät oman . tarpeen, ilme­nee
itsekkyys johdonmukaisesti myös
kin porvarillisessa urheiluliikkeessä
j a urheilukentällä - myöskin. yleisössä
j a saa useinkin ilmaisunsa haltioi­tumista
hipovassa intohimossa ja
vastenmielisen raivokkaassa kiihoi-tus^
j a suosionulvonnassa.
Vaikkakin me tunnustamme hyvi­en
urheilusaavutushan j a etevien ur­heilijain
merkityksen, jotka kannus­tavat
urheiluliikettä; eteenpäin, niin
kuitenkin tuollaista yoitonulvontaa ja
voittajien jumaloimista ei pitäisi työ-läisurheilussa
esiintysL. Meitä ei saa
ymmärtää väärin, m^ekin toivomme
eteville urheilijoille vapaata kehitys­mahdollisuutta,
koska he elävöittä­vät
j a vievät eteenpäin urheilulii­kettä
j a ovat jälkeentuleville innoit­tavana
esimerkkiä. Myöskin me
siiomme' sydämestämme voittaneelle
kilpailijalle juh'amai8ton, vaatimat-tonian
lahjan hyvästä saavutuksesta,
mutta hänen toimintansa vaikuttime-
•.na ei saa olla ainceUisen hyvän t a ­voittelu,
vaan ihanteellisuus. Va-kka-kaah
tietoinen työläisurheilija ei voi
odottaa palkintoa, asettaa hän siitä
huolimatta itsensä j a taitonsa Icoko-naisuuden
palvelukseen.
Samoinkuin porvarillinen yhteis-kuntaröoraali
suojaa j a kiihoitiaa
persoonallista itsekkyyttä, vallitsee
tämä alhainen ^ vaisto nykyisen ta­lousjärjestelmän
vallitessa myöskin
laajoja työtä tekemän väestö» ker­roksia,
joskin vähemmän julkeassa
muodossa kuin «korkeampia* luok­kia,
huolimatta näiden hienommlsui
seurostelutavoisU ja tUkonalseni
säädyllisyydestä.
Me katsomme työläisurheilun'tär­keäksi
tehtäväksi yksityisten nrheU
lijain luonteen kasvattamisen j a sen
korjaamisen mitä puutteellitien kas­vatus
— seurauksena vanhempien
yhteiskunnallisista oloista — on l a i ­minlyönyt.
Työväen urheiluseuran
pitää olla paikan, missä urheilun rin­nalla
harjoitetaan «iveiellistä kasva­tusta,
lujaa itsekuria/vilpitöntä to­veruutta,
keskinäistä luottamusta ja
arvonantoa, ruumim j s vaatetuksen
rehellisyyttä -— e i saa sanoa naapuri
ei voi luottaa naapuriin — siinä on
koko liikkeen henkisen muokkaami­sen
perusta. Ei pikkumaista kunni­anhimoa,
ei tympäisevää kiistaa k r -
voasemista urheilutilaisuuksissa, ei
ylenmääräistä kilpailukiihkoa jouk-kuekilpailuissa,
ei yksityisten, jouk­kueiden
j a seurojen kuritonta, oma­päistä
käyttäytymistä, kuten joskus
on ollut havaittavissa. Työläisurhei-lijat
olkoot aina tietoisia siitä, että
vastapublella argussilmin väijytään
jotta voitaisiin keksiä jotakin ^moi­tittavaa
j a siten antaa ravintoa niil­le
ennakkoluuloille, joita työväen­luokkaan
kuuluvillakin 'vielä on työ­väen
urheilujärjestöjä kohtaan. Sen-vuoksi
on kak^nkerroin välttämä­töntä,
ettei jätetä tekemättä mi­tään,
joka auttaa kohottamana liik­keen
arvoa ja siinä on jokaiäen y k ­sityisen
moitteettomalla käyttäytymi­sellä
suuri merkitys. Vastahakoiset
j a kaikista ojennuksista välinpitä­mättömät
ainekset, j a kaikki ne jot-jotka
eivät voi sopeutua työväen
urheiluliikkeen henkeen, ovat pois­tettavat;
he vahingoittavat asiaa
enemmän kuin sitä hyödyttävät, vaik
kapa he ovat kykeneviä hyviin urhei­lusaavutuksiin.
Sellaisilla aineksilla
ei saa olla paikkaa työväen urheilu­seuroissa,
muuten rehelliset ja hyvää
tarkoittavat, jotka tahtovat tehdä
työtä j a taistella proletariaatin asian
hyväksi, saattavat lähteä seuroista.
Ei yksin joukko, lukumäärä, vaan
siveellinen yoima, joka liikkeessä i l ­menee,
"vetää vaikutuspiiriinsä ne,
jotka vaikkakin taloudellisen ase­mansa
vuoksi kuuluvat proletariaat­tiin,
eivät ole vielä löytäneet meidän
juoksemme.
Jokaisen yksityisen jäsenen kuin
myöskin.,jqkaisen yksityfsen seuran
oh omaksuttava ihanteellinen urhei­lukäsitys.
Silloin on työläisurheilun
helppoa päästä irti porvariurheilun
vanavedestä kaikkine kasvannaisi-neen,
joita meidän taholla kilnailu-syistä
vielä luullaan,'' tarvittavan
matkia ja kulkea omaa tietään va­paana'
turhasta loistosta ja - ulkonai­sista
koristeista, mutta koruttomuu­dessaan,
totuudessaan ja voimao­saan
täynnä sisäisiä arvoja kasvatuk­sellisessa,
ruumiillisessa, propagan­distisessa
ja siveellisessä suhteessa
koko työväenliikkeelle.
Työläisurheilu — proletaarisen
nuoi-isökasvatuksen voimaläKde, Työ­väen
Urheiluliitto — etujoukko työ­tätekevän
kansan taistelussa olemas­saolostaan.
tuottaa
tuttavanne Ganadaan
Parhala Up» taottaa tutUvaaa* ja omaiscBaa Caaaiaaaw oa «tti
ostatte t i a l l i WUt« Star Domiaioa Uajaa pllctta. jeaka saa mUU takuu*
WBite Star Damiaiea Liaiaa tai laiva- eli raaUttakeattorisU CaaaJassa.
' TiUaisea piletia lähettää täilla oleva White Star Liajaa koattori set-laiseea
saatan liajaa icoattoriia. joka oa lätunpiai täaae aikovaa aut>
kasUjaa. White SUrtlla oa koattoriasa jokaisessa hnomatUvimmassa ka«-
paatissa jdka aiaassa Earopassa.
Tiydellisii tietoja piasyehjoisU, passi. y.a. osioisU saa
H. a THORLEY
42 KiBf St. E .
Toroato, Oat.
tai kaikilU paikalli-s
i l u rautatie- j a l a l -
va-agenteilta.
WHITE STAR -DOMINION lINE
nti
Juuri saapuoul vauauIastilUaea' graniitti astioita.
Erikoinen myynti, jossa on kaikenlaisia patoja, pannuja y. m.
graniitti keitto välineitä.
Kaikki myydään puolella hinnalla. Koko varastomme täytyy saa­da
myydyksi niin pian kuin mahdollista. Älkää sivuuttako tätä
tilaisuutta. Tulkaa^ tänään tai huomenna.
GRANITE STORE,
Booth Bros. vieressii 96 Elm St. £ . , Sudury, Ont.
Muuah 1700-luvun kun-niamies
1700-luvun alkupuolella muutti
Porvoosta Ruotsiin j a asettui Linko-pingiin
asumaan muudan Höppener
niminen liikemies. Hän vaurastui-''ja
istui jopa herrainpäivillä. Hänellä
oli poika, Per Johan Höppener, joka
tuli turmeltuneessa ajassa poikkeuk­sellisen
kuuluisaksi totuudenrakkau­tensa
ja miehekkyytensä kautta.
Niinpä taisteli hän urheasti tutuno­maisia
isänmaan kavaltajia vastaan,
jotka eivät karttaneet turvautumasta
vieraiden valtain apuun pyrkiessään
nujertamaan poliittiisia vastustaji­aan.
Tämä rehtiys johti hänet mo­niin
ikävyyksiin omistavan luokan
poliittisten vehkeilijäin kanssa j a sai-p&'
1iän antaa alttiiksi nahkansa kak-sintaistelussä,
joka kuitenkin päättyi
siten,, että antoi vierasmaalaisten
urkkijain maistaa riiotsalaista teräs­tä.
Mikä tosin »ekiri olisi voinut
käydä hänelle kalliiksi, ellei kunin­gas
olisi sattumalta saanut päähän­sä,
että Per Höppener oli osoittanut
aito ruotsalaista miehuutta, mikä ei
ollut mitään jokapäivän tavaraa o-mistavan
luokan keskuudessa, mihin
Höppernerkin lukeutui, hän kun oli
rikasta sukua, maisteri j a virkamies
valtiort arkistoEBa.
Suurimman, kuuluisuutensa saavut­ti
hän kuitenkin Jöhköpingin kivää-ritebtaan
jakkojutussa. Valtion
omistaman asetehtaan työläiset, l u ­vultaan
1,500, tekivät v. 1762 llakon
sen jöhdostai että olivat joutuneet
silloisen tehtaanjohtajan täydelliseen
mielivaltaan. Antaakseen tilanteesta
oikeita tietoja hallitukselle lähettivät
lakkolaiset Tukholmaan vanhimpan­sa,
mutta täällä ei näiden käynyt
paremmin kuin että heidät kytkettiin
käsirautoihin j a EheteUiin v a n ^ n -'
kyydillä takaisin Jönköpingiin. Lak­kolaiset
kääntyivät nyt valtiopäiväin
puoleen, mutta kun ei näiltäkään
saatu mitään apua, turvautuivat he
lopuksi Höppeneriin, joka ;öli tullut
tunnetuksi suorasukaisuudestaan ja
kansanomaisuudestaan: Jupakka tun­tui
kuitenkin itse Höppeneristäkin
niin arveluttavalta, että . hän empi
puuttua siihen, kunnes vaimonsa
suostuttelusta syventyi lakkolaisten
asiaan. Hänen oli tällöin helppo ha­vaita,
minkä raa'an j a sydämettömän
riistoari alaisina asepajan työläiset
olivat olleet ja hän kääntyi heti k u ­ninkaan
puoleen saadakseen jutun
vireille. Asia joutui tätä tietä val­tiopäiväin
käsiteltäväksi, jolloin pää.
tettiin lähettää erityinen llnnanaoi-kcus
tutkimaan -itSlaa Jönköpingiin.
Mutta työläisten vastustajat 'elvfit'
liioin olleet kädetristissä seuranneet
asian-kehitystä. Kun t.völäfset o l i -
yat kieltäytyneet ryhtymästä töihin,
e
asetti maaherra heidät syytteeseen
kapinasta. y
VANHAT. VÄSYNEET 'JA HEI­KONTUNEET
IHMISET tttV.
TAVAT SUUREN AVUN
NUCA-TONESSA
Se tekee työn ja tekee sen vikk«la*tl
Tiirannet ihmiset ovat saaneet'ter­veyteensä
muutamassa päivässä.
Nuga-Töne vahvistaa ja virkistää
heikkoja j a väsyneitä hermoja j a li­haksia.
Antaa virkistävän levon,
hyvän ruokahalun j a ruuansulatuk-'
sen, järjentää suoliston ja vatsan t o i -'
mintaa sekä antaa uuden innostuk­sen
j a työkyvjrn. Jos et tunne i t ­seäsi
aivan niin kuin pitäisi, anna
koetus Nuga-Tohelle. Se e i maksa
sinulle mitään, jos ot sattuisi ole­maan
tyytyväipen sen tuloksiin; Se
on mieluista ottaa, ja rupeat- tunte­maan
itsesi tervcemmältä jo muu­taman
ajan kuluttua. Jos lääkäri­si
ei ole sitä sinulle vielä määrän­nyt,
mene apteekkiin j a hanki pul­lollinen
Nuga-Toneo./ Älä ota m i ­tään
väärennettyä. Ota sitä aino­astaan
muutaman päivän, j a jos et
tunne itseäsi tcrveemmältä jo pa­remman
näköiseltä, polauta loppu-lääke,
niin «aat rahasi tokaisin. N u -
ga-toncn valmistajat tietävät hy­vin,
mitä se voi sinulle tehdä, he
vaativat kaikkia apteekkeja takoa-mäon
«en tai palauttamaan rahan­ne
jo» ette sattuisi olemaan sen t u ­loksiin
tyytyvälBct. Suositeltu ja
taattu ja myytävänä kaikissa ap­teekeissa.
kunnassa oikeutta. Koko polifttieestl
ja yhtelslcunnalllsestl sairas yläluok­ka
liittoutui tietysti häntä vastaan.
Ja kun eivät he voineet nujertaa
häntä lainväännellyksen avulla, teki­vät
he hänestä selvän taloudellisella
kuristuksella. Tämä alkuaan vara­kas
oikeuden ja totuuden e**itai8te-llja
köyhtyi köybtymistään, kunnes
oli lopuksi pakotettu tekemään vara­rikon.
Kuten ka^ki köyhäin puoltajat,
kuoli Höppenerkin omistavan luokan
kiroamana ja vainoamana, - mutta
riistettyjen ja somttujcn siunaama­na.
Hänen kuolinvuotensa oli 1<802.
Parempi myöhään kun ei koskoam
Sydämellinen kiitokseni CarllnMh
sekä White Laken kansalaisille, nai-sille
että miehille, ystävyytenne
johdosta. jota osoititte niinulle yi-fötyksepli
pois muuttoni vuoksi vil-nie
kesäkuun^ lopussa, järjestämälfft
_ ^ iloiset * kahvikekkerit tnonollaisten
nnenkun' heiUe' o'li "tehty, 'oikeutta;' ""»"»««te»» leivosten kanssa. Kiitos
myöskin kukkavihkoista sett muista
lahjoittamistanne mulstoesinoiBtä,
joita minulle jätitte. Parhain kil-
Määrättynä päiväni -«loitti sitten' tokseni kaikesta, jota tulen säilyt-linnaoikeus
istuntonsa! Oli myös tu^- tämäön muistossani nyt ja oino,
lut tunnetuksi, että Höppener saa- ikävä voin että matkani epäonni»,
puisi puolustamaan «kapinallisia.» tiii. Tervehtäen
Ja kun tämä oii herroille pahin py« « M J ' H 1
kälä kaikista, olivat nämä päättäneet, *^'^*., 1 ,
väkivalloin estää hänet saapufnasta. C/i^IIn, B. O,
"Pari erään vapaajoukkueen jääkärjä
oli asettunut väijykslin tien yartcet^
mitä Höppenerin oli saaYUttava.^ja
Diivat he päättäneet Ilman muuta'
passittaa hänet täsät maailmasta.
Mutta leikillinen sallima saapui Höp­penerin
avuksi. Tämän kyytimies
oli ennen jääkärien väijytyspaikkaa
hörppinyt päänsä täyteen moklaä vii­naa,
mink,ä vuoksi Höppenerin o lL
pysähdyttävä kokonaiseksi pälvÄksr
Nyköpingiln. Väijyksissä oleyat jää­kärit
palasivat nyt takaisin Jönkö­pingiin^
siinä hurskassa luulossa, et­tei
Höppener saapuisi lainkaan. Mut­ta
he pettyivät surkeasti, sillä tämä
saapuikin seuraavana piilvänä, jol­loin
saatiin selville, että jääkärit^ oli­vat
eivät ainoastaan luvattdmaRti
kantaneet asetta 'vaan jopa tavoitel­leet
Ruotsin kansalaisen henkeä. T a ­pahtuma
tietysti nosti Höppenerin
osakkeita tavattomasti. Koko Jön-köping
oli kuohuksissaan murhahank­keiden
johdosta ja jääkärit olisivat
tuskin välttäneet hirsipuuta, ellei
Höppener olisi suostutellut virano­m
a i s i a *— päästämään vangit kar­kuun,
niin antoipa hän näille vielä
matkarahatkin!
Mitä sitten lakkojupakkaan tuli,
kesti sen tutkiminen kokonaista 4
kuukautta ja kuulusteltiin siinä ei
enempää eikä vähempää kuin 800
henkeä. Mutta miten korkeat herrat
juonittelivätkin, ei lakkolaisia kui­tenkaan
voitu parhaalla tahdolla­kaan
syyttää kapinasta — kapina ei
siihen,, aikaan ollut aina tuomarien
liivintaskussa tuomitessaan työläisiä.
Päinvastoin kävi jätiläisjutun seu­lonnassa
täysin selville, että asepa­jan
ylijohtaja oJi rosvonnut työläiset
puille paljaille j a että hänellä tässä
oli ollut suoranaisena avustajana
maherra j a sotakoUegio. Nämä tie­tysti
koettivat mahtiasemansa avulla
selyiytyä pälkähästä suostutellen m.
m, valtioneuvostoa vangituttamaan
Höppenerin poliittisesti vaarallisena
henkilönä, koska puolusti kapinoivia
lakkolaisia. Valtioneuvosto antoikin
vangitsemismääräyksen, mutta ku­ningas
asettui , nytkin HÖppenenh
puolelle j a kieltäytyi varmentamas­ta
-sitä-;. . / ' • •
. Jönköpip sepät saivat oikeutta.
Asia herätti lopuksi terveellistä buo-miota
valtiopäivillä. Ylijohtaja tuor
mittiin maksamaan lakkolaisille 75,r
000 taalaria vahingonkorvausta sa­malla
kun heille varmennettiin am­mattiaan
koskevat etuoikeudet. Tä­mä
oli kokonaan Höppenerin ansiota.
Mutta sitepä ei paikkakunnan tyo-
^isten kiitollisuudella ollut mitään
r a j o j a j a - kutsuivatkin he häntä
«Laupiaaksi samarialaiseksi.»
Mutta itse «Laupias samarialainen»
ei «aanut solron j a riiston yhteisr
•17.;.. .1,-.,
"f-Mi
klELTOLAKlRIKOKSET HEL­SINGISSA
Helsingin poliisilaitoksen tilasto
juopumubiesta ja kieltolakirikoisist^
pääkaupungissa heinäkuun aikana
on nyttemmin valmistunut. Tämän;
mukaan ön heinäkuun kuluessa saa- ;
tettu syytteeseen juopumuksena 1,-
1€2 henkilöä, joista 1,123 miestä ja.
39 naista,
Kieltolakirikoksista on syytteeseen
pantu yht. 212 henkilöä, joista mie-/;;
faiä 198 j a ' naisia 14. , •; ••^ /
Takavarikkoon on saman ajan k u -
luissa otettu väkijuomia tunnetuilta'
henkilöiltä 2,818 litraa sekä tunte-.
mattomilta 4,255 litraa, yhteensä ,
7,073 litraa. ' ,