1923-11-15-01 |
Previous | 1 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
minSH HB^SPÄPBR XH CANADA AND nWS AD?BE?Iöm® OTDSTO. ^ ^ ^ ^ ^ ^ SOVINNOLLISUUS YHTEISISSÄ, VAPAUS VESITYKISSÄ JA HYVÄHTASTOISUUS EAIEXiSA ASIOISSA. NUMERO 46 Toi-staina MaiTa«k. 15,1923 — POBT ABTHUE, CAMADA — Thm-sday, Nov. 1;"), 1923 IX Vuosik.—Voi IX. ENGLANTILAIS. ELONKORJAAJAT SYYTTÄVÄT OLOSUHTEITA CA^ NADAN LÄNNELLÄ. Kaksi täältä palaavaa miestä^ ' valtamerilaivaan piiloutimee-na, pidätetty Englannissa. Sa- I novat ilmoitusten olleen har- ' haanjohtavia. ^luuaii iiijsta A-alituksista,, joi. ta l'anadaan elonkor.jiiutöihin lähteneet englantilaiset ovat tehneet länsiinaaknnt.ieu tvfioloista. saatiin |viime iviikolla kuulla e-rääs*>- a Lontoon poliisioikeiuies-sa, kiiii kahta taalta takaisin kotiin pahinnntta niiesta syytnt.tim sala matk iKst a vt isosta (:'nnartl-l in - j au ' / Ant on ia • -1 a i \' a 11 a . M o 1 e u 1 - mal i sy >'t et y t i o l lA-al m m ri a, 111 11 lista kotoisin. Miesten asia^na.jaja ilmoitti o i keudessa, että 7niehet oliA'at i l moitusten IperusteeUa .sa<ineet lia rli.aan.ioh ta va n k a si ty ksn ei o n - korjuutöistä Canadas.sa. Toisen miehen ma t ka kusta n m i kset oi i suorittanut hiinen .isäusii; .joka poikansa puolesta sijoitti 10 puntaa eräseen| AVinnipeferm pankr kiin,mutta oli poika jäänyt liar-hailemaan siihen kaupunkiin vain dollari taskussaan. Siellä hän kertoi tavanneensa tuhansia En an n i s t a «|a a p vi n e i 1 a m uvl v i ä, kaikki vhtä. huonossa " J o l l akin asemassa, ta va lla keinotellen onnistui hänen • päästä, takaisin l i ä - Canadaan ia [»iiloutua höyvylai-va Antoniaan."! Hänen ))iik)> paikkansa keksvttim merellä, vaan laivan paallvsto oi sallinut hänen työllään maksaa matkaansa. Oikeudessa oli saapuvilla luyös liöyrylaiv^ayh t i ön la k iniies, .jok a lausui toivoniuksen, että viranomaiset ryhtyisivät toiinenpilei- ' R i i n , jotta m i e h i ä ei vast'edes houkuteltaisi ('anadaan väärillä hl pauksiilla, joiden täyttäiuinen jo etukäteen tiedetään inahdot •lomaksi. Tuomari Uincjetti syy-fetyille kaJidentoista kuukauden ehdollisen rau^^aistuk^en. Kreikan tasavallaksijulistamista ennustetaan. Kabinetilla on ollut neuvottelu, jossa on keskusteltu. Ivreikan perustuslain muuttavnisesta. K a binetti oli yksimielinen siitä, et-tii aika on otollinen Jiallituämuo-don vaihdokseen. Jos mitään nivi u t OS t a te h dä ä n. , ta rk oit ta a se Krei kan julistamista tasavallaksi. Caruson leski menee naimisiin. Maailmankiuiliin laulajan, Ivu- (.*ai-uson leski, entinen Miss Park Henjainin. X<'\v \'orkista; o n :m en n y t k i 11 lo i ] 11 n \- a i -a k k a a n skdtlantiiaisen. kai>tt'enr Fuijfra-m 1 n k a n s s a. .Molemmat o v a t nyt vierailulla- leirisissä. Häät viete-tiiän ; Enj^lannissa kolmen viiknit luikittua. K i h 1 a. LI t un e i d e u . t n l U i v n u s s a i .ilkuiKa Italiassrj vume elokuussa. ka|.>teeui- Ingraniin opiMlaessa Ali-s. ("arusoa uimaan. Murhasta epäilty intiaani teki itsemurhan. Joe Blaekhorse eli TV,*Q Ötab nimellä tunnettu intiaani, jonka oletettiin perjantainaj marrask. 2 p :nä murhanneen ; lU-vuotiaan AVinnie ToHeslrupin lähellä Ray-mondia, Alta., ja sitten heittä-neeu tytön ruumiin palavaan heinäsuovaan, kuoli toissa keski-yiikkona LetJibridjen hospitaalissa vammoiliin, joita hänen limllaan saaneen itsemurhaa y-nttaessään. Knnen kuolemaansa vakuutti intiaani .syyttömyyttään. VENÄJÄ HAUTOO SAKSAN KOMMUNISTIEN AVUSTAMISTA. Demokraatit saaneet voittoja Amei'ikan vaaleissa. Demokraatit valittiin .\-irka<in 'uiiki^sn valtioissa — Kentuekys-• vau todella ^aluivan. Ke 11 a is ia a r v el U i t a: o n teli tv Saksan avustaminen. Presidentti Goolidge on antanut ymmärtää, että minkäänlaisiin toimenpiteisiin Saksan väestön avustamiseksi Yhdysvaltain toimostö ei voitaisi yhtyä ennen koniyj-essin kokoontumista. Presidentti on vakuutettu, että Saksan kansa tarvitsee . avustusta rliokat a vara i u muodo^isa voidakseen tulla toimeen ensi talvena. Pr ».>si d e n t il! e. s aa ] )u n t^et ti»; d< > t o - ;S(.tita\'ai tilanteen. Saksassa ole- -,ci, Marylandissa ja Mississipissä joissa kuvernöörin)>aikat. oli t a.yt että vii nä. V^•riuontis^sa, jossa ainoa senaatt<u-invaiili toimi-tPttiin. tuli virkaan republikaani, riiittohallituksen ednstaja-li u o j 1 e e see n o l i va 1 it t a v a na seitsemän lasentä. Niistä denur-kraatit \ eittivät neljä la republikaanit kolme. Ku Klux Klau näytteli liuomattavaa osaa, eräissä ma juvn-ni vaaleissa. Vijalieii: jä 1 keen tu iee voi masu li de k oiiu-r(-,^ is>,a olemaan senran\a I H ' - I )u 1) 1 i k a a 11 e i a : 225. d o m o k ra at t (\i a. 2(U. sosialisteja 1, rii])pumatlomia 1, i"annan-työv. })uol. 1, taytt;invätt(hinä . paikkoja •">; republikaanien enemmistö 18. Se-naatissa. on republikaauoilla kuviden jäsenen eneininisti). että i)residentti. ~ vuosikirjelmäs-; saan kongressille tulee ehdotta-- ma an toi men pit eisiin ry l^ty mis^ tä • Saksa.n - avustamiseksi'. On luultavaa, että presidentti tulee eh d o tt a m a a n s a m a n k a 11 a i si a toi - 'meni)iteitä, . joihin ryhdyttiin; 'Venäjään nähdeu; kun viime konf?i'essi ]->äätti luovuttaja 2o miljoonaa dollaria ruokatarpeiden ostamiseks:! liatää käi-sivien venäläisten avustamiseksi. Ontarion tuleva väkijuoma- ' äänestys. Äänestys hallituksen vakijuo-makontrollista; Ontarion maakunnassa toimitetaan mahdollisesti ensi vuoden kesäkuu 1 la, mikäli AVinds^rhi ^"fonsei-vatiiviko-m it e a n ja s (; n e t k i 1 u n o e 11 a \' i i k o 1 - la. ilmoitt vat.. Märän puolueen voitto AUrertassa sn att a a j ou-duttaa Ontarion |ialiitiiksen toimintaa ja yleensä liiiiMaan, että kabinetti suosiollisesti suhtautuu j^j^jy^^j;^ 'KohtuullisiVusliiton l . esittäniääu anomukseen vaa^lien pitämisestä; Ranskalaiset ostavat vehnää jos saavat lähettää viiniä. Ainerika; ei voine toivoa Ranskan tekevän suurempia velmäos-toksia niin; kauan, kun siellä oiv kieltolaki voimassa, joka estää ranskalaisten tekemästä kauppaa amcrikalaisten kanssa.Mut-ta. jos mainittu laki siiännöstel-lään sellaiseksi, että Ran.ska voi lähettää viinejij Amerikaan, niin sitten asia saa tojsellaisen SAKSA UUDELLEEN MONARKIAKSI. luonteen, lausui Mareel Kneeht. jMatinin apulaistoimittaja Amerikan lialHtuksen.. maanviljelys-viraston lähetystölle toimeen- • pa nnussa päivä 11 isti1 a isuu d essa. Ku Klux Klanin osuus/ politiikkaan. Ku Kluxien aauenkanuatlaja. Maytiekrs \Veekly. julkaisee kirioiiuksen. jossa senaattori UnderAvnod. Henry Ford ja ku-; vernöön Smith esitetään miehinä, joille Kluxien ei sovi antaa kannatustaan, tulevissa presidentin vaaleissa jos mainitut miehet mm. sattuisi at saamaan ehdo-ka^^ uimityks^m. Suut im mal kanuunat o^at käännetU senaattori Tnderxvoov dia. entista Kluxifu \ihaajda. kohti. Hänen sanotaan olevan j n ut a 1 a 1 s h ä nnys t e 1 v j an. vn n a ))uo - kannattajan ja jesniitta^ maisen.,; Kuvernööri ^ Smith on taas katolilaisuutensa vuoksi ja katolis-juutalaisine kannatta jir, nel'n mahdoton henkilö. . H<'ury Ford on joutunut mustalle listalle sen vuoksi, että hän oli hiljattain lahjoittanut erikoise>t\ valmislelun Lmeoln-auton t-rääl-le katolilaiselle piispalle. Piispan nimeä ei ole mainittu. Ku Kluxien mielestä on moinen ru-. maa. Demokraattiset johtomiehet ovat tämän vuok.si päättäneet antaa V jakamattoman . kannatukr Hallitsijaksi joko ent. keisari Wilhelm tai ent.kruununprijis si, joka nyttemmin on siirty-nyt kotimaahansa. - - Baijerin fascistien vallankaappaus epäonnistunut. Ranakan hallitus sanoo saaneensa tietoja neuvostohallituksen salaisista aikeista. Kommunis-vtikapinan poihkeaminen Sakr sassa on bolshevikien hartain toivo. Virallisesti . ilmoitetaan, etiä Saksan ent men kruununprinssi Fi'iedri('h Wilhelm. lauantaina matkusti \Vieringenistä, Hollannista , Saksa n rajan yi i k oti ma a-hansa. Lähdön ilmoitetaan ta- ])ahtune»^n Hollannin ja r>erlinin hali itu k s e n In v a 11 a se k ä si Ilä : eh - dolla; että., hän asettuu as\unaan maatvlalleen Ylä-Slesiaan. Bel-iriassa liikkeellä olevien e])dvi-rallisten . tietojen 'mukaan on niyos entinen k'*isari ^Vilhelm saanut pas.sit itselleen ja seurueelleen aikoen näinä päivinä läh-teiv maanpaostaan Saksaan ja perustaa monarkian uudelleen. Valtaistuimelle tulisi nousemaan joko rntinen keisari tai hänen poikansa 'krunnunprinssi. Tämä on suunniteltu tapahtuvaksi jou-- iukmin 4 päivänä. Tapaukset ovat liittolaisten piireissä herattäneet suurta levot-tomuutta. Parisi.sla lennätetääm (^ttä entente lähettää - Berlinin l*arisiin. on saapunut s<ilaisia a s ia k i r j <),] n . j o t k a v ah v i s t a v a t • jo aikaisemminkin tulleita rietoja. että N'CU vost o-'Vonä jä n soti las-johtajat .ovat. a.skettäin keskus^ telloet Venäjän väliintulosta iSak.siJii komnjunistien hyväksi, jos vtimemainitut eivät yksinään katsoisi voivansa suoriutua .''voi- ' mokkaa uimasta vihollisesta", s.; o, joko Saksan natsioualisteista tai K-anskasta; Mokovassa iviljattain ludeiyssä sotilaallis<^ssa neuvottelussa, jossa saapuvilla oh viisikynvmeutä N<'UA"Osto-Venäjän huomatuinta sotilashenkilöä.- esitettiin asiakirja, missä punaista armeijaa .ke-hoitettiin olemaan valppaana . ja v a lm i i n a r a l k a i s e v aan h e t k e e n s a a kk a, j oli oin k om m u ui st ie n nousu Saksassa alkaisi, sitten nopeasti tekemään hyökkäysliikkeen Puolan läpi ja yhtymään Saksaji • punaisiin voimiin. Ratsuväen kenraab Budennij oli ehdottanut aseelbsta toimintaa ei ainoastaan Puolaa, vaan myös TiHtviaa vastaan, sekä Riian valloittamista, jotta venäläiset voisivat sen kautta- päästä yhdisty- Diään saksalaisten kanssa. Venäjän sotavoimia Puolan ja Latvian vajalla tiedetäänkin viime aikoina, huomattavasti vahvistetun. : Yleisesti kuitenkin tunnetaan. <'tta Venäjän armeijaa ei vielä ole Vi>\t II sa a da n i i n ensi h > ok k a i - seen kuntoon, jota lällaisteu suiji'len .sotaViikkoidei Hiottaminen edellyttäisi, Senvuoksi uskoi aankm,; ett;;» bolshevikeilla ; ei t ä l l ä ^kertaa ole tosi mielessä, vaan että he uskotteluilla ja .Uv. vei 1 te 1 e i n i se 11 ä koe 11 a va t h erä t-j tää pelkoa ja hermostuneisuui ta Europan mantereella,: Kokko voltti Karhun. Painija Sulo Kokko ja Yhdysr vai tai n keskitä r j an mosta r i Henry Karhunsaari suorittivat kiva^ kan ottelun Sudburyn Liberty-haalilla t. k. 0 p :n iltana. Kokko voitti minuuttia 4") sek. rajusti poniiisteltuaan saaden vastusta ja staan ensi m äi son j a ai-noan kaadon. Karhunsaari ei kymmenen minuutin väliajan jälkeen enää. halunnut ottelua jatkaa.: Kokko on 40 pannaa ras-k a:am p i. mu 11 a Karhi i n s a a re11 a n sitävastoin tekniikkaa, joten Kokon voittoa katsotaan hyvän onnen potkuksi: Ranska ajoi suunnitelman karille. Englantilais - amerikal^mcn suunnitelma asiantuUT)joiden komitean 'V muiKiostamispst^i. ottamaan selväji Saksan maksukyvystä on kä.rsinyt haaksirikon senjohdosta. että Ranskan hallitus alunpitäen asettui hanketta vastustamajan. mikäli. Washing:- tonin hallituspiireisiä ilmoitetaan. Hyvä vuodentulö Albertassa. Kiitospaiväkirjoituksessaan beth brid^. Herald arvioi, että; vuonna 1923, joka on ollut kaikkein tuott oi si mpia Et*l ä-iVlbe i-tan historioi ssa, on maanviljelyksestä .ia hjonnontuotteista koitunut koko n ai st u 1 o ja yli n e l j ä s a t aa d o 1 la - ria Lethbridffen piiriU: jokaista mJe-tä. naista ja las<a kohti. Kokonaissumma lasketaan 65 miJj. dollariksi. Siirtolaisia päästetty maihin kunniasanalla. Neljä tuhatta ulkoma-alai.sta, joiil» oli edessään maasta karkoitus, koska heidän maillensa siirtolaismäärä oli loppvmn kus-lutcttu, sai nousta maihin New .Y(M'kijr satama.s.sii kunniasanalla. Määräyksen heidän vapautta luisestaan antoi työsihteeri JamcvS J . Davis, joka teki lopun virallisesta kaava luaisuudesta. jonka mukaau tuhansia olisi lähetetty valtameren poikki ilman tutkimusta. .Pä.atf>s. .)c»nka mukaan paävstet-tiin maihin 4.(K.H} siirtolaista, jotka ylittivät mainhan pääseväin lukumäärän, tehtiin inhimillisyyden, uunossa, lausui siir-tolais komissioneri Henry H. Currau st^n : iälkeeu. kun hii.n oli neuvotellut sihteeri Davisin kanssa. Naista 4.fHH) .siirtolaisesta, joiden edes^sä oh maasta karkoitus, sa<4pui 1;.^(>T siirtoh»is-ta, useimmat brittilavsiä.. Leviat-l u n nimis^rlla laivalla, joka on suuri n am e r i k a I a i n e n h oy ry laiva. Siht»'«'ri Davis synti ulkomai sia hallituksia täst^i tilanteesta. Tun«:os; olisi voitu välttää, jos passeja olisi annettu ainoastaan niin monelle kuin Amerikan siir-tolaislaki säätää. VALTAKUNNALLINEN KONFERENSSI PÄÄTTYNYT. Tärkeimmät päätökset, canadaial-seita näkökannalta katsottuna. RUOTSIN PÄAMINISTE. Rl ERONNUT. Syynä vasemmiston ankara kritiikki Suomen kanssa suunniteltua' puolustusliittoa vastaan. Liittohallituksen oikeus kieltäytynyt sekaantumasta Walto-nin oikeustutkintoon. Kuvernööri J. O. 'VValton jou-lui häviölle yritykses.>ä^ui saada liittohallitus tulemaan väliin . ja lopettamaan häntä vastaan erottamisen tarkoituksessa nost<Hun oikeusjutun. Anomuksen oliella kuvernööri esitti syytöksiä, että. oikeus j VI t u n o 1 i a t ark a a n s a a n ee t pöliittisot vaikuttimetV iiänen ja valtion Ku Klux Klanin välinen taistelu. Senaatti on näin oHen vapaa jatkamaan tutkintoa ja kuver-nööjMu vastattava kaikkiin sy.y-töksiin. Viiteen syytökseen on hän jo yksityiskohtaisesti vastannut väittäen / niiden olevan luonteeltaan sellaisia» että nii- Kenelle' hopeamöhkäle kuuluu? Omistusoikeus lO.noo dollarin arvoiseen • hopeamöhkäleeseen.jo-ka löydettiin eräältä kleimiltä Gillies metsälimlitillä, Cobaltin seudulla, tullaan m ä ä r ä ä m ä ä n joulukuun .;! p :nä pidettä vässä öikeuskuulustelu|isa Haileyburys sä, sen |mukaan kuin tuomari sensa MrAdooHe. joka ei ole katoilla iium eikä klansmannikaan. He ajattelevat olevan yniolueelle eduksi sellaisen elulokkaan nimityksen, jota vastaan Kkixit eivät ole suoranaisesti sotajalalla. Tästä huolimatta ou taistelu valmistuva kiivaaksi. Demokraatit aikovat penkoa kaikki ku kluxien niskoille sälytetyt synnit ja rötökset ja tuoda ne julkisuuteen, nävttääkse«*n kansalle millaista *'känkiä" he ovat. Tämä kaikki ehkä olisi hyödyksi, jos demokraatit olisivat johtoasemassa, mutta, lukuunotMo wa tt V il me t orst ai n a mä ä r ä si. tamatta senaattori; Hnderxvoodia Märkien enemmistö Albertassa, ja Texasin varakuvernööriä, Da- Hallituksen väkijuomakontrol- 1 iu puolesta Albertassa annettujen äänieu enemmistö, on viimeisten tietojen | mukaan 24.622. Kun hvvin vähän vaalituloksia ou enää saapumatta ei lopullinen ä, limä.irä sunre^-ti voi muulin.^ vidsonia, ovat johtavissa isemisr sa istuvat miehet joko kluxeja tai puoluettomia. Oklahomassa, Texasissa ja Arkansasissa ei ole ainoatakaan senattoria. joka o-lisi julkisesti astunut vastusta- " • a a n k l n x d a " ? u n H a, 300 mailin nopeudella tunnissa. Tunnettu ranskalainen ilmailu^ spesialisti Sadi Leeoiifte lausuu, että 300 mailin; nopeus tunnissa saavutetaan ilmailun alalla 6n-neir p i t k ä ä . H ä n kertoi omaan koneeseensa ^ varustavansa sellaista moottoria, jolla hän voi rikkoa amerikalaisten lentäjäin Williamsiu ja Brownin äskeisen den pohjalla ei oikeustutkintoa hallitukselle ankaran i^ootin. jos-1 ^^^^^^^^ «a vaaditaan . kruunun'prinssin karkoittamista. Saksan .alueelta. Ranskan ja Snur-Britap^nian sano t a an - v ii m e päivin ii vaihtane en a s i a s t a I n i e 1 i p i t e i t ä j a p ä ä s s e en täydelliseen yksi inielisy.vte'en. Huhutaanpa, että keisari Wilbel-raille katsellaan jotakin ''toista St. H e l e n a a k o s k a Hollantia el enää pidetä kylliksi varmana karkoituspaikkana. ' Baij<'i'in faseistit. kenraali Hritdi LudendortTin ja Adolf Hitlerin johdolla, joutuivat viime per ja n ta ina häviölle Berliniä vastaan suunnatussa monarkis-tisluontoisessa vallankaappauksessa. Yritys tuskin ennätti piiasta alkuim. kun tasavaita 1 ai-set joukot sen kukistivat. Hallituksen joukkojen ja Hitlerin sotilaiden välisessä laukausten-vaihdossa Mynchenin kaduilla kerrotaan 14 miehen saaneeir surmansa; Kummankin pääjohtajan ilmoitetaan joutuneen vangiksi, vaan sanotaan Ludendorf-f iii päässeen vapaaksi kanniasa-nalbum. ': 'l'ukhöhnasta lokakuun' 3f pnä saaihjniit; /s;5hkösano.m a kertoo Ivuotsiu; -pääministerin ^ ^ I^ stiernän (M-iiiissä tilaisuudessa; pitäneen suurta buomiotä herättä-h eeri pu h ve h. keh oit ta en R u ötsiä viipymättii ryhtyniään puoliis-usliittoön SiiOinen,'kaiissa, ja ehdotuksen - , saaiieen; yksimieiistä kä n na t ust a ; k o n sev v a t ii v is^m sa - noniaJehdistönt aholta. Monissa piireissä: katsota SU()inen itsenäisA'vden ;su on v.tiirkeätä V Ruotsiii; .puolustukselle jä^ eitä inyöskiir; Viro. Lat- Vla ja liiettua tulisi ottaa hiiv-kaa n ska ndiiiäyvala is^^m ;; tai o ii-de 11 jse en j a; si vi.st y k s e lii seen yh - tfeisTyöhön. • • 'Jilyohemmin säapunut . Qiarras-^ kiiuji. 2.;p :nä\lähet^tty^ s^^^^^^^ ma ilmoittaa iilkominisleri .He-debstiernant kaap^liveitse -jältii-n e e i i e r o a n o r a u k s e i i s ä kuningas Kustaalle, j^'^!^a; saiiian päivän aamuna o l i ; saapunut ; L()utoös.; öt-ta: akseeu-; siellä ;osaä -ki-uunuh-priussin " vihkiäisiiiu - Eronpyyn-ni h . sa noitiin j o li t u ii e 11 1 a h di tt o-niä st a ; ar vpsit e 1 usta. j oka yase iii - in istolaisten;: ta holta oH; suunnat - tu- ^pääministeriä ;: ja • n salais-suomala ista ; 1 iitt o kysymystä y as-; ;täan.:;-'; ^ ".•-;;;:"-^^ Puolustuskysyinystä;^^ k^^^ .puheessaan; Iliain itsi uiko iiii uiste> M. m. vm.v että .I^aiotsih: velvOlli-xSus oli kiirVihtaa Suonien avuksi siinä itapauksessä;>ttä^;v liitun ;maan kiinpivavin uikoa^p^^ liyökätaän. ''Olen vakuuteltu Iän sui; pä ä mini s t ' ett ä K uotsir» . ..kansa kerran havahtuu näke-rekordin. 2H5.21 mailia tunnissa. Se on toistaisek-Mi nopein ^'i"^»"! puolustus on Ruotsin lurvallisuu- Kieltolaista tullaan äänestämäÄn myös Saskatchewanin maakunnassa. Tällä vukoMa tullaan- Saskat. ch^,wanjn ma<);kunnan hallit.uk-selle esitra':mään pyyntö yleis-ääue- styksen T'Uniiitamisesta ma.;', kuuna.ssa kieltolakikysymyksen johdosta. mikah maakunnan Kohtuullisuuslufon virkailijat; lausuivar ksä.ten. eträ sillävälin luita-isiin harjotramaan painostusta hallitukseen, että. se saataisiin kumoamaan ))ykyis<Mi raittiuslain; ja asettamaan sen tilalle jonkinlaisen hallituksen viiki,|uomakontroll in. ilma n että maakunnalle olisi tarpeellista tovniilraa ykMsaänestystä. jonka bsketaan :tul»Man maksamaan vähintäin 2(X),000 dollaria. Oikeus tutkia viina-aluksia. lv n g^la n n i n v aita ku n n alli n en konferenssi ja pää.ministerit o-vat lopulliseesi I hyväksyneet sopimuksen, jonka perusteella väkijuoma in kulietukse.sta epäillyi brittvläiiieT alukset voidaan pysäyttää ja l.irkastaa kahdentoista mailin etäi.syydellä Vhdysvab tain rannikoilta; Kuusi viikkoa koolla oltuaan ja sinä aikana .yhtäiuittaisesti neti-voreltuaan, komiteoita jarjfstct-tyään. kokouksia. ja puheita pidot tyäjä n .on Lontoon valtakunnallinen päa.mmisterikonterenssi taasen siirtynyt historiallisten muistojoM joukkoon. Erään Canadan edustajan julkaiseman katsauk.s<»n mukaan ovat tar^ kfimmat tulokset. Canadan nä-k<> ka.nna)ta nähtyinä, pääpiir-leis. sjän seuraavat . 1. Paljon >elvem]7i ymmiirrya ('auadan a>!^'ma-sta. valt-akunnalli-vSiin suhteishn. 2. Tunnustus ta^-arvoisTiu-do- stn-i ja itsenäiseltä aloitetusta valtH'i.kunna.n jollekin osalle omi-naisissa a-sinis-sa seka t.aipuvai-suuR olla yht^istoiminna.s>ta mi-khli^ yk'iset ^dnt tulevut ky.sy-mykseen. o. Selvitys dominioiden . u.y-kyisestii a.s-emasta .«topimus-ton te-• b>on nähden, missä kohdan päästiin täydelliseen ymmärryk-s- efn Canadan hallituk.sen hy-viiksymäiii periaatteiden. mukaan Ver-saillesin sopimuksesta Canadan itsenäi.sesti solmiauiaan kala^tusssoi>nnukse€n saakka. 4. , Entrlanuin arairaaliteetti tunnustaa ensnnäiVn kerran do-mainioiden laivastot p^riaa,tte.i-ö. Painostetaan valtakunnan jokaisen osan vastuunalaisuutta omasta;! puolustuksestaan. 6. Tunnu>!tetaan, että puolu.s-tustoiraenjpiteistä pää ttä miueo kuuluu valtakunnan jokais^^n o-saii pariam^-ntille ja kansalle. Konferenssin tJiloudellisiBta saavut uk.sista mainitaan, että CanadaA osalle on tullut voittoja mahdollisesti siinä muodossa, että Englantiin kauppa<j harjoit-tflvai . eanadalai.set laivat vapau- Inaan v^>rotukspsta ja että brit-liläim^ n haUitu.s tekee myönny-, tyk.sia säännöksiin, joiden nojalla eanadalaivsta karjaa . pää.ste-tään Eucrlantim. Amerikalaiset kärsineet suuria tappioita keinotellessaan markoilla.. Ne\r Tork Tnbunessa maiivi taan. että amerikala.iset sijoitta jat olivat menpltäne.d enemmän hflutoja. Arvioidaan, etta kuin .>(» miljoonaa dolhn-ia'Sak- -:au niarkaii: luhistumisen takia. Euiylaniilaiset sijv>irtaj;ii. • m^-Uf.r-livat likimäärin ÖOO indjoona;i dollaria ja • loiset maa^- y!vleensä suuunlle.en saman verran. Tappio i ia kärsin eet he n kilo l o I i va t snurimmaksi osaksi pifjniä sijoittajia, useat heistä saksalais-ame- :•ik;^l^•sia.^ jotka, ostiva! :u;M'kkö- Il ka'! della sentillä ui' t^':e m maila kappaleen nskoen n »iden arvon pian nousevan. Paljon rahoja menettivät myös hivnkilöt ja yhtiöt, jotka olivat sijoittaneet rahojaan paperimarkois.sa iiiak- ^eltariin saksalaisiin boudHihin. (Tuaranty Tnist yhtiön varapresidentti Sisson lausui, että hän ei voinut mitenkään uskoa 250 farmityöläästä murhattu Pilippineillä. VV. D. \ 'Orn. a raerika 1 am e n e-i'ikoist; Ut.ki,ra^ joka palasv Main-iuan Davaon maakunnasta. ji,v-kaisi kevt<nnuk>en. jo^sa annei tiiu ii»*toja l\iniias>een planta^H-hjlla tuessa maakunnassa tapah-luneisra julmuuksista. Mr. < 'orn.lausui, että mainitul-la farmilla oli \iisi hautausmailla, ioika oli\at täynä työmiesten 1.000 iyömie.stä on surmattu siellä vT.odestj'i I l!^14 --aakka. eli .niitä lähtien kun filippiniläin. Domin-ö o V i i a 1 • d o o 11 oi 1 ut m a at i I a n liikkeenhoii-ajana.. Kahden vii-uj*^ TUoden aikana oli vähintäin 250 tynmiestä kuolUit ja ainakin kplmeknumfBtä heisiä oli jul-ransti- murhattu.- Uhrit olivat e-nimm'äkseen kristityltä filippini-läisiä, iotka oh ;hankitt.u työhön Cebusta ja muilta poh.joisasta paikoista. Filardo on vangittu! syytettynä erään Yhdysvalloissa syntyneen mereicolaisen haa unisesta. t.vs. Vuoden sato Yhdysvalloissa, AVa .sh ini:t on i n m a a uv i 1 j ely sd e-partementin tilastoissa ilmoitetaan Yhdysvaltalainen tämänvuo tinen mais.sisato busheliksi ja delle. mur- Berlinin koululapset suuressa •; -; j kurjuudessa. T«'hdin tutkimukset osoittavat sellaista väitettä eitä saksalaiset'tuhansittain Berliniin koululap-olivar tahallisesti polkeneet mar- «jiVta kärsiviin suurta ruuan, jal- 'kan arvon m i t ä t t ö m ä n ; alhaseksi. |kiiieiden ja vaatteiden ptuitctta. Markan arvo, hän lau^^ui, alkoi Yhdessä aimtas-ia koulussa oli i i - Jalokiviryöväys' New Yorkissa. Satojen henkilöiden kuIkiessa 3.^)29,192,000 BroadAvayn ja 42 mnen: kadivn muut sadot seuraa-! vilkkaan kulmauksen ohi astui v i k s i : Vehnä 781,7117,000; kau- kolme hyvin puettua miestä Jura 1,302,4.53,000; ohra 199,2.'>1,- 000; miR 64.774.000,; tattari 14,- <511,000; perunat 416,722,000; heinä 102,914,000 tonnia ja pellavansiemenet 191,343,000 busher lia. ' ' ' lius Howardin jalokiviliikkeeseen t. k, 7 p:nä, pakoittaen omistajan ja myymämiehen takahuoneeseen j a ryöstäen näytteillä olleita kalleuksia 75,000 dollarin biskea h eli sen jälkeen Imn sot a. oli julist»^ttu ja <m se siitä lähtien jatkanut kulkua alaspäin seurauksena .Sak,san taloudelli- ,se.sta tilanteesi a. •Sivsson lausui, että maailman historiassa ei löAHijmyt vertaa sei laiselle.}rahanarvon luhistuksel-le. joka oli Saksassa tapahtunut^ Venäjänkään raha ei ollut kosijaan ollut niin, alhaisessa arvos-arvc> st{>. Ko.svot pääsivät pakoon. sa'kiiin SaksflU vaha oli tänääm seita satoja alle 12:sta vuod^m ikäisiä oppilaita tvdlut kouluun, ilman ' aamiaista. ollen. ;luokalla sysimättä koko päivän. Tällaisia lapsin löytyy "Berlinissä tuhansittain. Kaupungrin hallitus on ryhtynyt toimenpiteJ«iin hädänalais-t e n i avustamiseksi, Leipäkortit', jotka joku aika sitten poistettiin, laitattanee uudelleen käy* tänröon.
Object Description
Rating | |
Title | Canadan uutiset, November 15, 1923 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
Publisher | Canada News Pub. Co |
Date | 1923-11-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Canada231115 |
Description
Title | 1923-11-15-01 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
minSH HB^SPÄPBR XH CANADA AND nWS AD?BE?Iöm® OTDSTO.
^ ^ ^ ^ ^ ^
SOVINNOLLISUUS YHTEISISSÄ, VAPAUS VESITYKISSÄ JA HYVÄHTASTOISUUS EAIEXiSA ASIOISSA.
NUMERO 46 Toi-staina MaiTa«k. 15,1923 — POBT ABTHUE, CAMADA — Thm-sday, Nov. 1;"), 1923 IX Vuosik.—Voi IX.
ENGLANTILAIS. ELONKORJAAJAT
SYYTTÄVÄT
OLOSUHTEITA CA^
NADAN LÄNNELLÄ.
Kaksi täältä palaavaa miestä^
' valtamerilaivaan piiloutimee-na,
pidätetty Englannissa. Sa-
I novat ilmoitusten olleen har-
' haanjohtavia.
^luuaii iiijsta A-alituksista,, joi.
ta l'anadaan elonkor.jiiutöihin
lähteneet englantilaiset ovat tehneet
länsiinaaknnt.ieu tvfioloista.
saatiin |viime iviikolla kuulla e-rääs*>-
a Lontoon poliisioikeiuies-sa,
kiiii kahta taalta takaisin kotiin
pahinnntta niiesta syytnt.tim
sala matk iKst a vt isosta (:'nnartl-l in -
j au ' / Ant on ia • -1 a i \' a 11 a . M o 1 e u 1 -
mal i sy >'t et y t i o l lA-al m m ri a, 111 11
lista kotoisin.
Miesten asia^na.jaja ilmoitti o i keudessa,
että 7niehet oliA'at i l moitusten
IperusteeUa .sa |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-11-15-01