Vapaus, November 13, 1924

              TMTBtaina, mamOi. 13. ^ Hmr^t N0V> 13th> 1024
mm
Neljätoista kuukautta kestäneen
John L, Lewisin väliaikaisten vir­kailijain
toimintakauden loputtua
26 .piirissä, on Nova Scotian B i i -
lenkaivajille palautettu takasin hei-
<iän piirijärjestönsä lupakirja, jo­ien
taasen kerran uudelleen Icaivos-miehet
hoitavat omia astottaan.
Lewisin jäljet eivät voisi olla sen
mustemmat kun ne nyt ovat, Jos
3hän neljätoista kuukautta sitten oli-jBi
tahamsesti ryhtynyt kaivostyö­läisten
union hajottusbommiin. flän
alotti toimintansa murskaamalla sel­laisen
lakon, jossa.kaivosmiehilläöli
voitto jo melkein käsillä. Kuten muis­tettane
© alkoi tämä lakko prbiestiksi
siitä, «ttä lakossa olevain terästyoläis-ten
rintaman murskaamisena käy­tettiin
sotavoimaa^ Nllin tehpisa oli
kaivosmiesten lakko, että Canadan
kenraaKkuvemSSrin, neuvoteltuaan
asiasta kaivosmiesten järjestön v i r .
kailijain kanssa täytyi lupautua k u l -
, jettamaan sotilaat pois lakkoalueel-ta.
Mutta tuskin olivat kaivosmies­ten
jäxjestön virkailijat / lähteneet
pois kenräklikuvemöörin luyta, kun
j o Lewisikin sai tiedon mistä Nova
Scotiassa oli kysymys Ja niin liän
kovalla kiireellä riensi British >Em^
pire teräsyhtiön avuksi, erotti; 26
piirin, virkailijat toimestaan, <>tta^
«n piirin lupakirjan pois ja: ahateil
[Ottaa vieläpä paikallisosastojenkin
lupakirjat' ^ pois,- elleivät ; miehiet
; «tt,09tu menemään - työhön. Nova
Scotian kalvosmiel^et* eivät ikinä t u -
le unhottamaan tätä Lewisin kon-uantekoa.
' Hutta tömä el ollut hänen ainoa
\ * ^usta työnsä 26 ^piirissä. Sellaisia
on. koko hänen ^14 kutikatatinen
jnääräy&kautensa i täpötäynnänsä.
J ^ ' .Itun miehet viime tammikuussa ^ k -
Icoutuivat palkanalennusta vastusta-
'' maan, lupasi Lewis antaa heille a-
^ e s t o s t a . Mutta tätäkään Inpaus-
-taan ei hän pitänyt, vaan teki mies^
>'<<:ten selän takana hiiliyhtiöiden kans.
«9 sopimuksen. Jonka avulla hän' voi
, Ikaivosmiesten palkoista ottaa ; l l 8 ,r
«000 dollaria. Tuon kalliin sopimuk­sensa
hSn kylläkin alisti kaivosmies-tea
yleisäinestyksellä hyväksyttä­väksi.
Mutta, kun sopimus yleis^-
nestykseUä tuli kumotuksi, .niin sa-
;n ei sil­lä
ole väliä miten te äänestitte, so*
pimus astuu kaikesta huollmattar
voimaa.
Hän määräsi piirin virkaUijoiksi
l^','";: / sellaisia miehiä. Joille kaivosmiehet
" -}, - olivat aikaisemmin antaneet potkut
virastaan; N&mä> Lewisin nimittämät
ivirkailijat eivät perustaneet sen e.
nempää ikaivosmiesten päätöksistä
Bcuin Lewis Itsekään; He kaiuttivat
Union varoja;^ vettä konsa­naan
«iihen. saakka kun ei ehMn;it^
se turmeltu Leviskään voinut sie-taävieidä
» toimiaan, vaan w>1tti hei
dät toimestaan j a palautti piirin lU'
pakirjan takaisin. . -
' Levria läherttt kolme miestä India-
'napolista tarkastamaan piirin tilejä
neljäntoi^ ikunkauden.ajalta. Mut-
* ;^ta \he' toimittivat tiUntarkastuksen
^'-^'K'/ »iin perin hTiolimattomasti, että Le-p:
-vis määräsi uuden tilintarkastuksen
li r' ' toimitettavaksi" Ensimäisen tarkas­tuksen
telMisuutta epäiltiih sillä p^.
Tosteella että piirivirastossa oli .tar­katusta
tehtäessä ollut liian/paljon
rommia, joten uudempi tarkastus
«Ii toimitettava.
. .Toisessa tarkastuksessa osottau-i:
4uikin että piirin varoja :oU:v^
4a 1,481 dollaria Ja 60 senttiä. Nyt
jofi .Lewisin nimittämä sihteerirTsih^-
tonhoxtaja pulassa takausyhtiön
virkailijoina kaivosmiesten järjestön
edistysmielisen suunnan miehet. Tä­ten
lAvns siis täydellisesti epäonnis­tui
yrityksessään murskata Nova
Scotian vasemraistolaisliikettä. Itse­asiassa
onkin Lewisin ja hänen n i -
mittämäinsä piirivirkailijain petolli­suudesta
ja keljullemisesta ollut
seurauksena se, että kaivosmiehet
kokonaisuudessaan kallistuvat yliä
enempi ja enempi vasempaan ja et­tä
John L. Lewis on toimintansa
kautta tullut heidän, keskuudessaan
entistä huonompaan ^valoon..' /
Viimeisen nefjäntoista kukauden
aikana Lewi8iä vastaan käydyn tais­telun
tapahtuessa, samaten kun
myöskin kaikissa, ulkomaisia ja s i .
säisiä vihollisia vastaan union ehey­den
säilyttämisen puolesta käydys­sä
taistelussa, on yksi mies puolta­nut
union oikeuksia Ja yhtenäisyyt­tä
huomattaviromin kuin kukaan toi­set.
Tämä mies on Joe Nearing.
Hän on nyt nimitetiy Amerikan H i i -
lenkaivajain Liiton sfliteeri-fehas-tonhoit^
jan ehdokkaaksi.' Hän on
nuori, elinvoimainen ja ehdottomas^
tl peloton mies ja yksi laajempftie^
tMsia Nova Scotian vasemmistolai-sisla.
Vuonna 1919 kon hän oli vie­lä'
poikanen liittyi hän Länsi-<!ana-dassa
O. B. U:hun. Mutta sen jal-^
keen on h ln :- vapautunut kaikista
hajoitushommista ja on vuosia rtoir
minut ' Reserve kaivosten paikallis^
onioiden erinäisissä toimissa. Tässä
piirissä pitäisi STearingin saada Icos-tavan
voiton Lewisjn ,koneisto8ta..
Tätä toteaa seldh seikka että L e ­visin
roikka' ei saanut täällä kanna-tusta
muualla kun yhdessä paikallis-uniossa,
jossa Lewfs. nJraitettiln; v a ­rapresidentin
'ehdokkaaksi, mutta s i ­täkin'
pidetään enemmän vamt tuolr
laisena tehoisena pilantekomr kun
minään muiina; Me ennustamme et-
Haluatteko tuottaa
tuttavanne
ParhalB tapa tuottaa ttttUvasn* ja öauuM&se Casadaao. « s ettS
osUtt* t i i l l i Wliit« Star Dominion Un/an piletin, jonka sa» misti taliansa
Wtdt« Star Oonunien l i n j a n U i latra. eli rmnUtiekonttorisU Canaiaua.
Tällaisen piletin lahettii t i i l l i oleva WIttte Star Linjan konttori sei*
laiseen sainan linjan lumttoriin, joka on l i l u m p i n i tinae aikovaa nat»
kosUjaa. White Starilla on konttoruua jokaisessa fcaomattaTimmassa Laa-ponf
i«»a joka maassa Eoropassa.
TSydellisii tietoja piisyebdoiita, passi- jMk. asioista saa
H. G. THORLEY
42 Kinc St. E.
Toronto, Onl.
tai kaikilta paikalU-silta
rautatie- Ja lai­va-
agenteilta^ - ,
W H I T E S T A R - D O M I N I O N L I NE
mm
"VV 1
lenpäita 'takemaan.
' SellaislÄ o^nat John L . Lewisin 5äl.
j e t .Nova Scotiassa. Mitä hävyttö-mimmän
- N ^ Scotian työläisten
m
' jpetoksen Icanssa hän tuli Nova Sco-ly.
" tiaan» mitä mustimman häpeän jsi
kunniattomuuden kahssa lähtee fa&n
' ^ ' ' ' * | e i a t ä ; i ' P^
K«iklH»n» tämän katkeran koetuk-
' sen aikana e i . yksikään kaivosmies
^^ole^eiozbontjäxjestöstaän^ mutta Le-
-«ris on IcyOakin IMHS sadottain e n ^
' ^ n n t , Nova Scotiaii hiilenkaivajun
jSijesto on aina öllat todellinto
teoJUsunsjSziestd. Sen jasenenä^^on
f>'V< oUot jdbdnen mies, alkaen hiilen i r -
'^'^ f »otiiaiasta kanrannossa aina hiiltä
^laivoihin laiturilla lastaavaan
. ^ ^ A < ^f,:ViöMt» kaikki radankorjaa-
' i a t loH» pitävät kunnossa noin
^^^^^^^giagp^lJcai^^
Knien'«inotta, on nyttenmiin|i^^^
xin lapddija;. palautettu ja gl^rjin
-1'
Hiilenkaivajain Liiton sihteeri-rahastonhoitajan
vaalissa tulee hän
ehdottomasti saamaan 2.% piirin täy.
dellisen kannatuksen ja täten lei­maamaan
hänen nimensä John L .
LeWisin mieleen pelättävänä miehe­nä.
— J . B.' MacLachlan.
Ruotsin metallityönte­kijäin
liitto
Ruotsin, metallityöntekijäin liiton
toimeenpaneva valiokunta on saanut
valmiiksi viime vuoden vuosikerto­muksen,
joka eritettiin äsken' pide­tyssä;
liiton kokouksessa.
Kertomnkscasa,todetaan, että ty&-
mahdollisaudet vuoden kahdella vii­meisellä
neljänneksella pffrantuivffft
jonknn verran. Konegajiateollisuu.
dessa valitsi kuitenkin melcein ko­ko
vuoden epävarma ffliffr jotavas-toin
ratrfavalimffäsa off ylipäänsä
runsaasti työtä./ Työttonrtyys oli
suunmraiHaan helmikuussa, jolloin
työttömiä metaffityläjsiaoli aina 40
proa. Vuorfen vailifteessa työttömi­en
luku raski kuitenkin 25: prosent­tiin
j a myöhcmmih aina 9 pr^ent-tiin.
Vnodeis 1923 fteskimäSräinen
työttömyysprosentti oK 16, vasta­ten
vuonna 1022 3ff prosenttia ja
V. 1921 2^ p^senttia.: Viime vdo^
den koljiessa maksettiii» työltömyys-avustusta
811,062 krurunua. t a k -
koavustuksiin y-m.8. kaytettiin:,_2,-
993,118 kruunua; Verträra kerään­tyi
.liitoIIe 2,928;753 kruunua ja si-tä
työväenliike' tulee vuosien kulues­Säänldrjoitusmaksuiha
39,637 krtra-sa
kuulemaan enemmän Nearingin*mja. Hyväksyttyjä jä,sezria: oli voo-toiminnasta
Ja tulevassa Amerikan, disnlopocssa 55^,331!.
KsuisainväfiDen # d i ^
Näinä taantumuksen aikoina^ jjsl-loin
koko maailihan kapitalistit ovat
ryhtyneet hyökkäämään tuhotakseen
työläisten saavuttamat parannukset
ja jossa taistelussa maailniantalou-dessa
' sattuneet mullistukset ovat
kapitalis^ja. auttaneet, eli viime
heinä- ja-elokuussa, pidettfln koi.
me 'tärkeätä kansainvätiistS^ kokous-'
ta; nimittäin metalli-, vnori- j a kut-jetustyöläisten
edustajakokoukset.
Tämänlaatuiset kokoukset ov^
työväenUikkeeile ' erittäin tärkeitä,
ne eivät tosin voi 4fiuodostua suu­riksi
joukkokokouksiksi, yhtä vahan
kuin niissä voidaan käsitellä ainoas­taan
Jonkun määrätyn maan erikois­oloja,
Ja vähemmän tärkeät ksrsy-mykset
on jätettävä sikseen; tmutta
sensijaan saadaan: käsitellyiksi yh.
teiset, kussankin maassa samaa am­mattiryhmää
* koskevat asiat; 'Juuri
siinä on kansainvälisen yhteenliitty­misemme
r suuremmoisuus,^ että se
yhdistää kaikkien maiden köyhälis­tön
taisteluun kapitaliamia vastaan,
kehittäen työläisten luottamusta
omiin voimiinsa heidän tietäessään,
että järjestynyt työväki kaikkialla
maailmassa: taistelee tuota samaa
raskasta taistelua vapautuksensa
puolesta. : Kansainväliset edustaja
kokoukset ovat omiaan tätä yl^teis-tunnetta
vahvistamaan.
Työväenliikkeen vastustajat. seu­raavat/
kansainvälisen : työväenliik­keen
kehitystä ^ karsain silmin. . He
tietävät voivansa v 6hkä tilapäisesti
ehkäistä . "oman maansa ammatillis-.
ten järjestöjen edistymistä, mutta
he tietävät myös kansainvälisen
tyoAraeniiikkeen yhä - edistyvän ja
kasvavan. Siksi he keksivät erään
keinon kansainvälisen : työväenluk-keen
vahingoittamiseksi: he väittä­vät
sitä kokonaan tarpeettomaksi ja
hyödyttömäksi ei^tkä puhu mitään
sen saavuttamista -voitoista sekä
pilkkaavat sitä milloin vaan kyke^
nevat' Tällaisia vivahduksia esiin­tyi
jo ensimäisen kansainvälisen ko­kouksen
yhteydessä ja niitä esiintyy
vielä runsaammin tätä nykyä. Täs­tä
huolimatta on köyhälistön yh-teenlilttymisaatteen
kannattajien
lukumäärä yhä kasvanut, eikä se
ajankohta liene kaukana^ jolloin ;tä-!
män aatteen kannattajia voidaan
löytää maailman joka sopesta,
o ^; Kansainvälinen yhteenliittyminen
keskeytyi v. Idl4 puhjenneen so­dan
takia. Vaikika ennen tätä ajair-kohtaa
pidetyissä, edus&sfakokoufi;:-
sfssa tebtiTn sotaakin k o h v i a tär­keitä
päätöksiä, oli työväenlUKe so-^
dan 'puhjetessa kuitenöh liian-heikko
TOidakseen näjtä päätöksiä
toteuttaa. Omistava 'inolcka oET
vahvempi, sen voimafceinofr valta­vat^
se hallitsi valtioiden koko hal-lintokoneistoa
— ja ennenkuin tjrS-läiset
' buomasivatkaan tilanteen
kurjuutta, heidät oli vedetty sota­koneiston
pyörteisiin, jonka jälkeen
kaikkia vastustelu oli turhaa. JuuH
tuo sota oh uudelleen osoittanut ka­pitalismin
tuottaman kansainvälisen
vaaran suuruuden; se «i kammokan
suurimpiakaan rikoksia; miljoonien
ihmisten aivoihin ja sydämiin on
kanuunien, jyske ja sodan kauhut
painaneet pysyvän, hartaan toivo-
^muksen, • että kansainvälinen järjes-
•^täytyminen saataisiin sellaiseksi, et­tä
se estäisi tuollaiset rikokset t u ­levaisuudessa.
— Sota ei kuitenkaan
saanut työväenjärjestöjen kansain-^
välisiä siteitäv kokonaan katkea­maan,
Ja kun kanuunat vihdoin vai­kenivat,
solmittiin nuo vanhat si­teet
uudelleen ja nyt lujemmin
kuin ennen.. Maailmansota on' pa­kottanut
työväenliikkeen jyrkästi
määräämään kantansa sotaan. Kan­sainvälisenjärjestötoiminnan
so­danjälkeinen
kehitys on omiaan he­rättämään
parhaita toiveita tulevai­suuteen
nähden; kiih kaikki järjes­töt
ja niiden jäsenet koko •maail­massa
toimivat edustajakokouksissa
tehtyjen päätösten mukaisesti, täy­tyy
sotien tulevaisuudessa, käydä
mahdottomiksi
Viime vuosina on vaikea taloudel­linen
murroskausi valHnnut £uro<-
pan teollisuusmaissa ;v sitä mukaa
kuin se on käynyt ankarammaksi
on työväenliike heikontunut js;
työnantajien asema parantunut. K a -
.pitalistit tuskin milloinkaan ovat
ottaneet vastaan taloudellista pu­lakautta
niin innostunein mielin
kuin tällä .kertaa, työväenliikkeen
edistyminen kun oli herättänyr
heissä vakavaa huolestumista. He
huomasivat heti oivallisen tilaisuu­den
j a osasivatkin käyttää sitä hy­väkseen.
Taantumuksellidssa pyr­kimyksissään
työnantajat saivat
tervetulleiksi liittolaisikseen kan*
santalousmiehiä, jotka tieteellbesti
j a laajdti koettivat näyttää toteen.
että taloudellisen pulan ainoana a i ­heuttajana
oU liian laajalle kehi-tetty
yhteiskuntapolitiikka. Näiden
herrojen mielestä on 8-tunnin työ­päivä
knolinvirsi koko kansantialou-delle
ja samaa laatua ovat kaikki
työläisten sodan jälkeen saavutta­mat
parannukset. Sensijaan että
pulakauden vastapainoksi olisi ase­tettu
edelleen laajennettu yhteis­kuntapolitiikka
— se oUsi kylläkin
tapahtunut kapitalistien saavutta­nen
voittojen kostsnnuksella, se
tunnustettakoon — tahtoo omista,
va l u o l i a poistaa jrala-iajan aset­tamalla
perastaksi ennen sotaa v a l ­linneet
olot, Euomaannne sen täh­den
^Miantajain pyrkimysten joka
maassa kohdistavfln . Satamiin työ­päivää
kumosmiiseCT, paUdKtjen
alentamiseen ja yhteiskuntapoliittis­ten
saavutusten, tyhjäksi tdeemi-seen.
Kun kansojen välinen yhteys
taloudellisella alalla on hyvin kiin-tteä
ja kxn toisetta: pnoEenits^a«fln-tajien
edellytykset onnistua hyök­käyksissään
eivät ole yhtä "isuotai-safir
on kaifkien maiden käyhäBstöl-le
yhtä tärkeätä saada kapitalistien
pytkfmykset - raukeamaan joka maas­sa..
Jos KesSihi pynkimyl^nsä; < » .
nistctisivat: yhdessä maassa, vaike­uttaisi
se luonnpllisesti muitten
maitten köyhälistön taistelua ja l y ­hyemmän
tai pitemmas ajam ikuiiFeS'
sa työnantajat kaik&ialla saavut­taisivat
päämääränsä.
: MaaiDnan pulakausi' on siis v i i.
me kädessä yhteiskuntapoliittinen
pulakatui' ja sellaisena se^ uhkaa: ko"-
ko maailman • työväkEä.. "Zhdien.
maan työväenlookan fefstelun ei
niinollen tarvitse olla- yksinomaan
sen maan köyhälistön asiana, - sillä
tuo -paikallinen taistelu- koskee ko­ko-'
maahan köyhälistön intressejä;.
Jokainen, joka on viettänyt joulun Suomessa, m n i i ^ d n a tämän suurimman jnMa
on joulu tulossa, tulevat mieleen omaiset j a ystävät sellä kotona vanhassa maa ^^'^^
Saa
kaipaa: kotiin — kotiin rakastetulle lapsuuden seudulle, omaisten luo, joulurauhaa^^ -^^
Matkustakaa tänä vuomm siellä j ^ ^ Suomessa odotetaaii
Anna heille flo, että saavnt" kotiin joulupylukk I h ^ Suome t a i ^ ^
elä vanhoja muistojasi . täyttäen aikanaan antamasi lupauksen, että tulet kerran S j * ' ^
iuksi kotiin.
Matkustakaa tänä vuona suomalaisten suuresti suosimaa
RDOmMRKJIN mUAA
joka tyydyttääkseen monen Canadan suomalsLiSipntoivomuks^
,,v. v - ^ H C H f R Y^
'*STOCKHOLM^ jokia lä^^^^
Matkustajat-saapuvat Suomeen jotduiraun 14 pnä/ käy Halifasista suo­raan
^ Göteporiin, aeltö pikajunalla Tukholmaan, missä BUOTSm- A M E R I ^ ^ LINJAN
va odottaa matkustajia ja viepi heidät heti suoraan Suomeen.
PUettihinnat Cabinlaokassä $155.00
Halifaxista Kolmanneua Inokassa $110.50
Matkalla Ruotsissa ei olb mitään tallitarlcastnksia, ei m i t i i n passiriseeraoksia eika mitaJLn TiiTytyttX
Voimassa olevia passeja ei Saomen kansalaisten tarvitse missiin leimanttaa.
NE JOTKA MATKUSTAVAT RUOTSIN AMERIKAN LINJAN
Suurella Joulumatkalla Suomeen, saavat todellisen huvimatkan kaikkineen mitä siihen kuulu
suomalaisen ruuan, j suomalaisen musiikin ja kaikki mikä voi herättää oikeata joulntunneli: °
Lisäksi $5.00
Canadan veroa.
'MATKUSTAKAA TÄNÄ VUONNA. Päätä asiasta nyt, j a tiedustele heti hyttipäikkoja, pUet-tejä,
passiasioita y. m. lähimmältä linjan asiamieheltä tai jonkun alla olevan osotteen mukaan-
SWEDISH AMERKJAN LINE
21 Sbtte Street,
NEW VORK, N . Y .
Temple Bnilding,
DETROIT, MICH.
, 5 1 8 St. Catherine S t , W. J. V. Kannaito,
MONTREAL, QUE. Box 69 SUDBURY, Ont
&i pikfartnminha
NOLALU, ONT-DoLifi.
brpans sattiu meillle nols-
!lulaisille sillä haalimme f a l o i p o -
:roksi iiemstuksiaan ndyöten t. k. 2
i päivän -vastaisena yö^nä. Aamupuo-leDa
vähän- jälkeen: kolmear poistm
iltamavieraat haalilta seka sammn-tettiin
tulet ja suljettiin ovet eikä
kenelläkään, ollut aavistustakaan et­tä
se olisi oliot viimeinm ^, kerta
kun OliniBte koossa «mällabuoneus-tollamme.
E i kokaan herännyt en-nenkum
haan oK yltäpäältä tules­sa,
joten ei ollat enää pelastuksen
toivoakaan.
TuU smta tuntuva vahinko köy­hälle
faxmiosastoUe sillä se oli va­kuutettu
kovin alhaisesta hinnastal
Kesän kuluessa laitettiin näyttämöl­le
pari settiä uutta peräfontia sekä
maalattiin uudet vankUakuliisrt se­kä
lisäksi , muita uudistuksia. Nä-mät
kaikki nieli tuli ahnaaseen k i ­taansa.
^
Sitäpaitsi ko-van tuulen puhaltaes­sa
sjrttyi myöskin haalin luona ole­va
tälli palamaan jossa oli tilaa.10
hevoselle, sekin ; meni maan tasal­le.
Ikävältä tuntuu kun sortui rakas
kotimme^ jossa unhoitiinme edes
hetkeksi kapitaalin rautaisen puris­tuksen,
unhoitimme että meidän
täytyy elää ainaisessa kurjuudessa
j a puutteessa. Nyt ei .ole meillä
kotia eikä suojaa jossa tunteitamme
toisillemme tuMtsisimme, jossa
köyhälistön aatetta - julistaisimme.
Tulee eteen pitkä pimiä talvi, mis­sä
silloin aikaamme kulutamme?
Alkakaamme kuitenkin tarmolla ja
rohkealla mielellä pyrkimään eteen­päin,
niin ehkä me keinoja löydäm­me,
että me^ tulevaisuudessa^ van­han
kadonneen tilalle, löydämme'uu­den.
~ Vanha Saku.
A FOURNIER,
^ UNITED
HENKI. PALO. TAPATURMA JA
AKKUNALASl
yAKJJUTUKSU
W X I E ^ U . BLOCK. SUDBURY.
Liätoja hankHMu aepeaitt fft.al
New Bäking Co.
Box 1306» Timmins
O a t — p
valmistaa korppuja;
kuivaa leipää^ y. m.
leipurin alalle kuulu­via
tuotteita.
Tilauksia lähetetii» niy9ekin
ulos. Palvelus täsmällnten ja no­pea.
Äsianalotoiiisto
aäa-,;
Valmistetaan laHIiaia kannpakir^ \
joja, -valtakärjoja j a -muita
papereita.
CANADAN KAN5ALAISPAPER1
hakemnksii \
•
Box 1181 Sndbory, Ont. >
Konttori Bank of Comm^ve *
•
J. J A R V I S,
rakennuksessa
Rna&aa |n Kahvia
ELGBSr LUNCH
12 Elgin.St., Sttdbnry.
Vastapäätä & P. R. sähkösano-makonttoria.
Autoajuri samassa pnilfflg-<ffl.
Fhone 1396.-
John Reipas.
Dr. H. STin
Hammaslääkäri.
Sudbnzy, Ontario
Samassa nkennuksesa kuin tri
Koljonen
Järjestömme Eustannusliikkeitten yhtei-iSesti
kustantamana on nyt ilmes­tynyt
markkinoille
U U S I R U N O K I R JA
On aina valitettu kunnollisen, meikäläisen mnoldrjan pan*
tetta, eika ilman syyti, s i l l i todellakaan ei ole ollut mitain OD.
dempaa runokirjaa saatavissa ohjelman esittijillemme, Inkannot*
tamatta vanhempia Päiviön runoja. .Nyt on tällainen puute poU-tettu,
julkaisemalla t i m i "MURROSAJAN LAULUJA", joka ki-
«ittia parhaiten tyoliisrunoilijoidentnotteitar niinkuin Akti Pii-
•vion^ Mikael Rutasen, Wm. Lahtisen ja Eemeli Rautiaisen sepit'
t i m i t , . parhaiksi tunnustetut runot. '
Piattien siiti kysynnista, mikitiminlaatnisella runokirjalla
^n ollut, jo vuosia, luulisimme: t i m i n uutuuden nyt löytävän tien­sä
jokaisen tyolaismnontta harrastavan kotiin.
ASIAMIEHET! Heti toimeen ja levittimian tata kirjaa
kaikldalla nyt kun se on :nusi. ' «
SivnjsL on t i s s i kirjassa v i h i n yli 200 ja maksaa se vain
$1.25 sidottuna aistikkaisiin kansiin.
V A P A U S ,
Bon 69, SUDBURY, ONT.
EMCK PIIRAISEN
Partnriliike-r-Tapdkkaknnppa J» P«|.
braama aljaitaevst
i7 Laoff St. Cebalt. Ont. Can
KfdotdsosiiDsniokala
tarjoaa ruokaa päivit­täin
ja aterioittain.
Suositellaan
TIMMINSIIN , POIKATALO
59 Palsam St. Box 520
Thnmias Ontario.
HAIKAILUAKOTI
Siistejä huoneita saatavaa*;
E M i t JOHNSON'
62 Edmond Lane
SUDBURY, ONTARIO
Uhdi& a N . B . asemaa
Tdefooni 582
Norjan-Amerikan linja
Suoranajnen^ matkustajareitti Canadaan
Kristianiasta (Norjasta) Halifaxiin
. (JOSTA. E D E L L E E N NEW YORKIIN)
L i h t i KrlsUaniasta.. Nopmlla, nyfcyaikaisiUa hoyrylaivoilU:
BERGENSFJORD Marrask 7, Jonlnk. 9.
STAVANGERFJORD Lokak. 18, Marrask. 21
Tuottakaa omaisenne Canadaan tai Yhdysvaltoihin NORJAN
LINJALLA, joka, on tunnettn erinomaisista mul^avuuksistaM, sy­västä
hoidosta matkalla j a . muutenkin tunnoUisesta palyelakseste.
Pileänhinnat Suomesta Halifaxiin tai Nevy Yorkiin: Cabm-Iuot
ka 9155. ja ylöspäin, H I luokka $109.50. Täältä Suomeen lU
luokka 1110.60. Myymme j e t t e j ä kaikklafle Canadaan ja Yhdys­valtoihin,
perille astL
.lähempiä tietoja j a pilettejä paikallis-asiamiehUtä taU
NORWEGIAN AMEiaCA LINE.
22 WhitehaU St. Hobe & Co. 109 No. Dearboro St
Nevr Yozk 319>-2 Ave. So.
y Minneapolis, Bllnn.
V^ KAMNASTO
LibcTtr Btdff. '
. Sudbnry, Ont.
REIDAR GJOLME CO
919—2 Ave. , . ,
SeatUe, W«sh. ,
Chicago, m*
ERICK J . KORTE
Port Arthur,
Ontano.
Asiabn
AvoIniU 4 kertaa v i f t t i ^ : Tust^aa. kcdUvnUona. perjantaina J*
lauantaina kello 1 {.pip. ktSh I2ttm y/SBi.
Spmeo St. -r—^PJÄdin 1107, Sndbory, O *
lahdlä-yapanden konttoria.
Mk
, J^on vuosi vuodelto
Ä keskuudessa ja tuli
V B ^ ' & Joka vuosi
saanutkaan juDc
, - MiTtvölöäisille silta
» ? ^ t e £ ä ^ i ä n juD
on Sraste kerätä
« ^ ^ " e S ä t jää ilma
gS;'eIlei ole etukate.
" " • E ^ tämä jnlkaisu OH
^ «aksane vaivaa jpuhna^
h e r r o i n vastaavaksi.,
' ^ S v u o n n a o n a s i i ^
Ä ^ o i nytldn noud
'^Tänäkin vuonna on
tetomataiteelle, runpudeji
Siemenillä kuvilla_ k i
Settu entistä enemmän
S kaksi sekakuoroille 8
^ o s s a jukaisuissa nutä
*^"Stiä on julkaisussa
kuin viime vuonnakin, ett
^ kokonaan. Jpnnetn
Siyat ovat nytkin julk Sulokas, joihin Tyomi
*^*^5hemmin tietysti _t
«Döstä yksityiskohtaisesti,
nittää lukijain ja asiamie;
Nrt on jo aika toimia asia
' ^ T Y Ö M I E H E N JOULU
Jokainen joka,ottaa;
«ros. asjamiespalkkiokseen.
jnlkaifiua voitte levittää JJ
oahdoHisimman ajoissa^ vi
Käyttäkää allaolevaa
sen kirjakaupastamme, ja ;
lätkiä tilaajainne nimet y
tarvettanne varten. Pääai
Tilaukset tehtävä osoi
VAPAUS,
Box 69, Sudbury, Ont.
ADekirjoittanut tilaa my
JOULUA 1924, josta tilai
_ veloittakaa tiliäni.
(Toinen lause voidaan vei
Mikä Englannin pairlamenti
siten hnomiotapi herättää, oi
be» ajan tuhlaus ja kaiken ai
ho ptnite siitä, mikä todella <
I «an kuuluvaa, mikä eL Muista
! annatta kohtaa Rose Mae
i lausunnosta: "'Ihmiset puhuvi
pnhuvat tuntilcaudet samasta
ta, toistavat, uudelleen sams
rä&ä kuitenkaan osu asia
meen; tuhlaavat sadottain
oihen, mihin muutamat sana
täiävfit! Kaksi kolmannesta 1
ta siitä, mitä alahuoneessa c
hnttu on ollut vain < tyhjää lor
Tosin soveltuu täanä arvoste
remmmkin niihin keskuste
joita aikaisemmin on parlami
i «Ilot, kuin uuden alahuoneen
kugtelnihin. Yhtäkaikki tuntuv
nosta monet puheet nytkin l ii
narikkailta, ja käsite "tyhjä p
! faivaa hyvin paitsi tavallisia 1
Wnja, myös sitä tapaa, miten
asiaistCTissä (Parlamenttihuon
»sioita käsitellään. Mitä tätei
TOtetaan, sitä ei voi verrata ;
nitä myllyn lald^aamaton j a n
jyrinä saa aikaan.
Suurella kansalliskokouksen
tyy olla lakinsa, Wodo11ism
1 JnUamenonsa, sillä jos tahdot
[POBtÄa kaikki kuvaannollinen,
Ö komeihi ja kaikki väritys e
fi, niin tulisi se kylmäksi j a i
ö. Mutta kumpikin huone on
ta perhnätavoilla, töttumuksi
teoilla tavoilla siihen määr
tä kallista aikaa J a tarmoa
^ i a a n turhanpäiväisestL Se
;«taa paljon viivytystä j a hi
*it^ edistyksen pyörän kulku
fiä.tarmolla käydä tähän aäa
; *ksi. Sen sijaan, että meidän
*IIa parlamentin koneiston h(
'"^^ meitä vaara joutua sen
kaikeksi onneksi ^ei»pnolu(?-
fie pääse vaikuttamaan perhe
ÄiAeiBoUiset harrMtokset ta
^iam pelko j . n. e.,, jotka
J^^^ puolueita snuremmassi
.fiheinmässä määrin 'sitovat. -
Pnoheemme Idlpi on puhd
, *önä oa v^aat kädet -Knn,
^^^''one yhä vaan parlämentto
l ^**«*ou, niin oBsn sen,
::)P^>BBän kuin ^ nata ;va]^u>ilfia