Vapaus, May 26, 1923

              Lauantaina, toukokuun 26 p. — Sat. May 26 Sivu J
anteeksi rikokseni Suomeni järjesty-iJfeiltä
työläisiltä joiile olen väärin
tehnyt taistellessani heitä vastaan.
Nyt tunnen täysin rikokseni suu­ruuden,
vaan millä voin sen auttaa,
VENÄJÄN VALLANKUMOUS.
Kirj. WM. Z. FOSTER.
- teok»cn on kiriottanut mie», joka on it»e oHut kuakautia
tuksisia Neuvoito-Venajälla. Erittäin mielenkiintoinen ia
toBdcJi''"''^' suoniennokien on tehnyt K. E . HeikWhen ja on «ekin sel-
Tiedän että anteeksipyyntöni ei ol(f; jpuhujain on kannatetta\-a Labor
'i-.-iiK IMT„K v<rtr;ff:;niäSn vi'1-AlfconF'I RpiirpRpntation ohielmaä.
ti k "yat* kustantaneet Amerikan Saomalaiset Sosialistiset Kus-
'^l"'kk et, iojhin Vapauskin nyt kuuluu. Varauden osa on määrSt-
(4noB»"''' ^ tiiaaiamäärän peru»teella*ja pn »e huomattavan suuri. Siksi
tr leijten»'"* riennettävä tekemään tarmokasta levitystyotä. Yksityi'
myörotetaan mielihyvällä vastaan,
' S n hTnta on 5«5 senttiä, hhuuoolliimaattttaa ssiiiittää «ttä siinä on 168 isoko-
OSUUSTOIMINTAQPAS - KÄSIKIRJA
Kirj. SEVERI ALANNE.
If- a sisältää osuustoiminnan historiaa eri maista, periaatteellisia
. .V;. «ekä käytännöllisiä ohjeita. Kiiya on selvätajuinen ja suu- 'XtSeti. k^<>nr^ ^f^^^ " ' ' ' ' ^
• • L »elvvvttä osuuttoimintalnkkeeit».
^* Kirja on sidottu aistikkaisiin koviin kansiin, siinä on 224 sivua ja
„n hinta on ainoastaan $1>00.
Rientäkää tilaamaan.^
II huolella kokoonoantu. Välttämätön jokaiselle joka haluaa perinpoh-
Kumpaakin tässä mainittua arvokasta kirjaa voidaan tilata Vapau­desta.
Tov. VAPAUS, Box 69, Sudbury, Önt.
I • ^
PUNIKIN KILPAILUN TULOKSET
Kun lista kaikista osanottajista olisi tullut liian pitkäksi, julaittaan
fitii ne, jotka saivat palkintoja kesäk. 6 Ipäivänä päättyneessä Panikin
- levilvtkilpailusM.
"Palkinnot jakaantuvat: • *
4 ENSIMÄISTÄ, polkupyörä: Edna Dolores Väänänen, Hancock,
Mick. Marv Wainio, WaukeBan, 111., Olof Holtti, Brooklyn, N, Y-, j a
Lauri Lanpi.-Jr. New York C«ty. . ;
TOINEN PALKINTO kuuif kappaletta valokuvauskorieita: Eino Jun-oola,
Detroit, Alich.; Tauno-Sirviö, New York City; Felix Aito, Nipigon,
On t.! Canada,' Erick JHiUer, Newberry, Mich.; Punikin armeija, Ironvrood,
AJich.; Leo«»i Sillanpää, Kettle River, Minn.
KOLMAS PALKINTO,' 12 kpl. rullalla varustettua ongenvapaa;
Archie Br<wh, Hibbinev -Minn.; Nestor Hill, Duluth, Minn., Lilie Vieno
Latlu, Ray, Minn.; Vilho Rönkä, Virginia, Minn.; Helmi Lake, Xronwoo-din
Pohjoiskviä, -Midh.; Arvid Kujala, Maynard, Mass.; Matti Syrjänen,
Maynard, Mass.; Levi iLiukka, Cleveland, O.; Elvira Kantanen, Bessemer,
Pa., lone Anderson, Pnrtland, Ore.; Kanto Korhonen, Kivikoski, Ont.;
V. Heinonen, Soo, Ont.
NELJÄS PALKINTO, 12 kpl., pallopelisetti: Linirea Ekman, Int.
Fsil», Minn.; Aarne Hätönen, Keevratin, Minn.; Vieno Wehvilä, Iron Ri­ver,
Mich.; Reino Wiitala, Ishpeming, Mich.; Aaro !Reiu«ku, Brooklyn,
jl. Y.,; Aino haakeo, iFitchburg, Mass.; Olavi Päivärinta, 'Gardner, Masst,
Elli Halme, NoTW«od, Mass.; Eei-o Forsten, Nortrood, Mass,; S. Niini­vaara,
Enfield, N. H.; Albert Ketola, Aberdeen, Waskj Annie Saari, Ka­leva,
-Mich.
VJiDES JALKINTO, 6 koi., Idikaris Irja Tähtinen, Duluth, Miiin.;
Väinö Sievänen, jQuincy, Mass.; Lillian Aho^ Munismg, .Mich.; I r j a B j ö j - -
ninen, Ramsay,-Mich.; AiH Albregt, Baltimore, Md.; Kaarina Takala, Iro;«
River, Mich. * /
KUUDES .PALKINTO, 25 kpl. Lasten Kirja korukansissa: Heimo
Sankari, Cloquet, Minn.; Ellen Oja, Gilbert, Mintu; Walter Jjcrvi, Ely,
Minn.; Aini Lehtin, Kinney, Minn.; Arvo Immonen, JVIahtovra, Minn., Il­mari
Lindewall, Nashvvauk, Minn.; Taisto Elo,-Jlabey,.Minn.; Geo, Wir-tanen,
Palo, Minn.; O. vKokonen, Toind, Miria.| Watter Ahistus, Superior,
Wis.; Iris Salokivi, Brooklyn, N. Y.j Eva Sialipinen, .New York City, Eve-lyn
Towers, Bostjon, Mass.; liman Hill, Fitchburg, Mass.; Henry Ruot-sala,
Fitchburg,.Ma8S.; Aino Hiltunen, Ganlner Mass.; Kerttu Heinämäki,
Daiiytovn, Pa., Urho Bloom, McKeesport, Pa.; .Matti Lahti, Cleveland,
Q.; Anna .Salo, .Chicago, III.; Toivo Lakari, Red Lodge, Mont., Laina Hill,
IVorthington, Ont.; K. Ri^nuui, Soinlula, B. C ; Helmi kauppi, Ladys*
mith, B. C ; Victor Markkula. Lucki'Lake, Sask.
Kaikki palkinnot jaetaan kahden viikon kuluessa. Huomautamme
vielä, että imahdollisten erehdysten jsaitneiaa <on iheti ilmotettava kont­toriin,
joka pyytää erehdykset korjata..
Parempaa kiitosta kuiii eddläolerii taulukko ei voida pojille ja tytöil­le
antaa. Se osottaa, ett|[ kannattaa kiinnittää. edelleen vakavasti huo-iyllä
hyvä hyvittämään rikplcsenf
suuruutta, vaan luotan tulevaiisuu.
teen jolloin saan rikokseni teollani
palkittua ja silloin olen täysin tie­toinen
. tehtävästäni,. jota vastoin
taistellessani vapaaehtoisena val­koisten
riveissä en tiennyt mitään.
Kasvatus jonka olen saanut osak­seni
on eitä Suomen valkoroistojen
mätää jota kaikilla keinoilla koete­taan
nuorisoon juurruttaa jonka
avuUa nuoriso pidetään pimeydessä
ja on "näinollen valmis tekemään
vaikka mitä moraalittomimpia ";te-koja.
Nyt edelleen pyydän teiltä tä­män
maan järjestynyt työväestö,
että voitteko te ottaa minua mu­kaanne
ja opastaa minua sekä sa­malla
kasvattaa todelfsen luokka-taistelijan.
Tästä edespäin jos saJlitte on
paikkani siellä missä j-irjestyneet
ovat ja toimin horjumatta luokka
taistelun. eteenpäin viemiseksi, si-
•"käli kuin vöin, keinoja lukuunot­tamatta
ja samalla tuomitsen Suo­men
valkoisen hallituksen jota en,
koskaan enkä missäa-Ti muodossa tu­le
tukemaan.
Cobaltissa, Ont., touiiok. 21 V;
1923.
Väinö Pesola.
Todistavat:
K. Siikanen G. Lund. .
Pyydän että toisetkin työväenleh­det
ottavat tämän palstoilleen', erit-tettuna
paikallisessa Labor Repre-sentation
komiteassa, pidettiin puo­lueen
, osastojen jäsenten yhteinen
kokous, jossa päätettiin että ehdok­kaina
olevain puolueen jäsenten ja
Representation komitean ohjelmaa,
mutta silti ei missään muodossa
kieltää puoluejäsenyyttään tai puo­lueen
periaatteita, mutta taistelta­va
niiden puolesta. — Topi Poju.
meidän suojella, ja me aloimme
nähdä asiat uudessa valossa. Ja
silloin me ajattelimme: Katso, tä­tä
ajatteli jumala silloin kun hän
sanoi, että ön suuri kunnia olla ih­minen.
Ja sitten ryhdyimme me
sanoen niukkaa. Paritonta porslii­nia,
karkeita pyyhinliinoja, yksin­kertaisia
huonekaluja -r- kaikki to­distivat,
että Lenin rakasti anka­raa
yksfnkertaisuutta tavoissaan.
Nälkä ei enää ylimalkaan näytä
poistamaan rautakorkoa niskoil-i painavan Venäjän kansaa, ei aina-tamme.
iSe oli vaarallista, senjkaan Moskovassa. Leivästä ei ole
saimme nähdä ja kokea. puutetta, ja sen hinnat ovat hy-
— Mtitta tietäähän isä jumala, kyään jopa halvemmat kuin. Tuk-kuinka
aurinko keväällä Voittaa holmassa. Muitakin tavaroita on
Kaikkivaltias jumala oli luonut
taivaan ja maan. Ja hän katsoi
kaikkia, mitä hän oli tehnyt, ja kat­so,
ne olivat sangen hyvät. Suuret
nietsät ja mahtavat tunturit oli
hän. hengestänsä puhaltanut, ja kai­kessa
näkyi jumalan kätten työt.
'Mutta ,Mn tahtoi luoda olennon,
joka olisi kyllin arvokas kaikkeen
tähän, ihanuuteen. Ja niin loi hän
ihmisen. Suunnattoman joukon ih­misiä
hän loj. Oman kuvansa mu­kaiseksi
hän heidät loi, kauniiksi
ja hyviksi, , ,
Ja luoja osoitti heille maata ja
sanoi: kaiken tämän annan minä
teille. , Kaiken, nritä-siinä • on. Ot­takaa
"se, kyllä siitä riittää! Mut­ta
äliää unohtako, että te olette
ihmisiä, sillä on suurta olla ihliii
nen, j
Sitten lensi jumala, maailman
avaruuteen, sillä hänellä oli aina
kiire ja paljon tehtävää.
Pitkä, pitkä aika bli kulunut en
.iienkuin jumala taas tuli maan
tainkin Vaasassa ilmestyvä «Vapaa i.päälle' Hän tuE leijaillen avaruu
Sana.j. ' .
Väinö Pesola,
y Yllämaijjittu Väinö Pe-sola^ on ol­ut
kuulusteltavana Cobaltin T. P.
S. osaston agitatsionikomiteasrtU
toukokuun' 18 p., 1923.
K. Siikanen, kirjuri
lorontonifiolisiä
Toronton työläiset yhtesiiisenä
vaaiiteistcluun. T. k. 21 p. Labor
Temppelillä pidetyssä ka^p-ungin
työläisten järjestöjen .jäsenistön,
konyentsionissa valitiiin nmakunta-vaaleihin
työläisten ehdokkaaksi
seuraavat eri vaalipiireihm: Tove­rit
' Jack MacDonald ja -Malcom
Bruce, S. W. Toronto, J. :Simpson
Weiit York, Alec Lyons Jäiverdale,
James GunB ja J. G. CDonoghue
S. E. Torijjito. Vaalikomiteain ko­koonkutsujaksi
eri vaalipiireihin va­littiin
seur^vat: S. W.. Toronto,
Tim Buck, S. E. Toiraitö, John
miota nuorisomme kasvattamiseen ja ohjaukseen. Sillä kun se nyt jo taa Young, Wfis± Yorjc, Wlm. Moore,
aikaan tällaisia tuloksia, niin on varmaa, että hjvällä ohjauksella jokai- • fiiverdale Jahn Poggitt.
''%ftyyvdramimmel 'lÄaus*ua'! °poäji^lle^* ^ja t y t ö i l l e hartaat kiitokset erinomaisesc^a T<.v. Brucen nimen ollessa unioi-
«aavutuksesta Punikin levityksessS. Sylf«y"llä yritämme vielä kerran.
PUNIKIN LIIVITYSOSASTO.
iaro ja maha iävi pulleaksi ja hti-dä.
n reforminsa tuli evätyksL
Nykyiset jreforhiistijohtajat käs­kevät
odottamaan siksi kun i e i e -
syttelevät .kapitaaliherraa niin pa3-
jon, että se nukahtaa ja sitten vas­ta
km se nukkuu työläisten, veres­tä
tihkuvain höyhenten, päällä, -val­lataan
tuotantolaitos. Siinä unhoi­tetaan
se tosiasia, että sillä en kul­lalla
palkattu virkamieskoneisto,
sotaväki, ,yJeensä valtiomahti, ny­kyisen
yhteiskunnan diktatuuria yl­läpitäjät
Ja se että riiilloJn tuo »e-reahimoinen
peto kesiytyy nykyisien
maailman tilanne^ osoittaa päinvas­toin.
Kommunistit sitävasfcoip käsit­tävät
asian päinvastoin. Nte taiste­levat
pikkuparannusten puolesta i i l ­lä
edellytyksellä, et^ä. ei työläisiä
voida painaa tahdottomiksi orjii­si,
nimittäin ,sitä osaa, joka jo
omaa taisteluhälun ja, nostaakseen
niidenkin tarmoa, jotka itee voi
alkaa^ poistamaan orjuuttaan myös­kin
saattaakseeli luokkavastakohdat
kärjistymään, että koko työväen­luokka
huomaia iurjan asemansa.
. Kommanistit eivät unhota luokka­taistelua
taloudellisellakaan aree­nalla,
jotavastoin edelliset sen te-iievät,
hieromalla sovintoa uhkaa-iniäen
avulla ottaa joku tuotanto-'
laitos omiin käsiinsä.
Kommunistit eivät pysähdy sii-
Jien että ne vaan yrittäisivät paik-
•kailla pieniä epäkohtia, vaan ne
ovat tietoisia siitä, että nykyinen
yhteiskuntatalous on anarkiaa, joka
•viluttaa itsensä kelvottomaksi ja
•eisi ihmiskunnan perikatpon, jos se
saisi jatkaa oloaikaansa yhä edel­leen
määrämättömästi ja sen vuok­si
on heillä määränpäänä kerta
'^•ailiiiiaan lopettaa yhteiskunnalli­nen
anarkia ja tilalle luoda uusi
.vnteiskuntamuoto, jossa ei ilmene
«nää tuo anarkia. Vaan ennen si­tä
täytyy kokonaan hävittää por­variston
diktatuuri ja tilaUe'luoda
työläisten valtiomahti, " joka' pitää
«•"rissa porvaristoa ja samaUa al-vaan
väHtellen, jonka Lenin kir­jassaan
«fValtio ja Vallankumous»
selittää hyvin ynfmärrettävästi. Sii­nä
ilmenee se a-eformistien pelätty
diktatuuri^ joka .täytyy vallita yh-teiakumialEsen
-.vallankumouksen ai-^
kakautena, joka -on kommunismin
•ensimäinen ;aste, jonka aikana vähi­tellen
ikuflSee ;köyhäiListön valtio­mahti.
Kun nyt tarkastamme asioita,
aiiin cuo opportunismin edustajat
jjuh-uvai; luokkataistelusta. Mutta
iiaitenka ae rbi olle taistelua kun
kai)italismi hescää !ke.qjftettynä irape-rialistinfcn
iiniformu yllä siitä hor-mstilasta
milnn sen pitää nukkua
siksi äikää kun tuo hiljainen rauhaa
häiritsemätön ja yenatön-valtaus
tapahtuu^ Se olisi ikäänkuin suloi­nen
uni herätä yhteiselle velliku-pill
«- missä olisi kaikkia iuuita pait­si
kommunisteja. Siellä .tapahtuisi
varmaan ne taikauskoiset ihmeet,
joita uskonto opettaa. Sekin tulisi
varmaan siellä otettavaksi käiytän-töön
Xm talisi moraali kysymyk­seen..
Mutta historjallineh totuus
sanoo toisin.' Käytännössä jse on
mahdottomuus. Luonnonlakien kehi­tys
ei löydä, muuta tietä kujn las-tua
vaan vallankumouksen jylhää
polkua. Siksi sorretuun luokkaan
kuuluvan ihmislauman olisi otetta­va
ensityöfeeen ajateltavaksi kyl­män
järjen avulla se asia, että ai­noastaan
taistelun kautta voi työ­väenluokka
saada japautensa, eikä
uskomalla ihanneteorioita, jotka ei­vät
voi toteutua tämän anarkisti
sen yhteiskuntatalouden sisällä,
Ed. Kuusela.
Anteeksipyyntö
Koska järjestyneiden työläisten
taholta on minulle selvitetty että
olen tehnyt mitä kauheimman ri­koksen
gluomen sisällissodan aika­na
taistellessani valkoisten riveis­sä
omia työläistovereitani vastaan
liaa luoda täydellistä tasa-arvoi- joten tekoni on rikos ei' ainoastaan
suutta, joka;ilmenee vasta sen jäi-
«en kun kaikille, jaetaan - taiiJeit
tensa mujjaan ja jokainen työsken-
J^^I^e kykynsä mukaan. Tämä kaik­ki
Suomen vaan koko maailman työtä­tekevää
luokkaa vastaan, joten mi­nä,
Väinö Pesola, kotoisin Vaasan
läänistä, Alahärmän pitäjästä, Pe-e>
tahpabdu jfäijen käänteessä, solan kylästä (sj-nt. 1899) pyydän
dfen ehdokkaiden' listalla ja edel-
Jeeai kan.vejs.tionhjfia. .esitettiin, hä­net,
iysyi joku l^aalin pei-ältä onko
saatu tietoa ottaako .hän ehdok­kuuden
vastaan, iuului haalin si­vulta
vastauksena JBrucet. ääni, sil­loin
nousi koko loniventioniyleisö
ÄBisaälleen lenvehliäkseen ja pääs-täkseeK
vafnmuuteen oliko hän. todel­lakin
siellä, ivaikka hallituksen po­liisit
.ttlivat hakeneet häntä kaik-käälta.
Hän .ci jäänyt odottamaan,
poliisia, .mutta .käveli sitä iietä kuin
oli tullutkin,
Myöskin hyräksyi konventioni yk-isimielisesti
Labor Keprf .?entation
komJlean laatiman iflhjelnxan, joka
julaJstaai! eri paikassa tätii lehteä,
Tsrnän konventionin yhteydessä
oli raielenkiintoiita se että icnsiker-
Tan esiintyi Tor-onton radikaaliset
lyöliiiset yhteisenä xietamana, joka
on muodostettu .työnantajia ?'astaan
niiden jokapäiväisten luokkntaiste-ukysyniyksian
poSijalla..mitkä kalk-
.da tySläisiä .yhteisesti koskäi-at ja
joiden puolesta ^taistelffi reftrmis-teijia
on pääasia ja voivat niis.sä-
, än perääntyä koropromisjseilla
toisten: porvaripuoJuefdei) kalussa,
jotavastoin kommuBisteUk on ne
ähimpiä pyrkimyksiä joukkojen
tokoamiseksi vallankumoBLksellises-sa
ymmärryksessä. Yhtenä poliitti­sen
joakkotoiminnan muotona JtSI-laiset
parlamenttaariset taistelut, en
meidän myöskin ymmärrettävä
joukkojen mobilifioimisena itsenäi­seen,
joukkoliikehtimiseeif jatkuvas­sa
taistelussa, sekä toimivan jouk-
Jcopuojueen . nostattamiseksi. Pää­määrä
ei ole saada edustajia par­lamenttiin,
mutta jos saammekin
niin silloin on valittujen edusta-jaimme
puolueememe kurinalaisina
jäseninä taisteltava vallankumouk-selJisen
työväestön vaatimuksien
puolesta parlamentissa tinkimättö­mästi
ja käytettävä asemaansa
kommunismin päämäärän tunnetuk­si
tekemisessä.
Koska yksi ehdokkaista on tov.
Bruce> jota. vastaan Nova Scotian
viranomaiset ovat antaneet vangit­semismääräyksen,
kapinallisuudesta
syytettynä, joka sellaisenaan mer­kitsee,
että 'samaan aikaan tullaan
hänet raahaamaan oikeuteen ja
näinollen tämä tgijrtclu tulee vie­läkin
mielenkiintoisemmaksi
Workers Partyn ollessa osana
Canadian I;abor Partyssa ja edns-desta
ja jo pitkän matkan päästä nä
•ki hän sen hävityksen, jonka ihmi
set olivat maassia tehneet, näki.kai
ken vallitsevaa sekasorron.
Hän näki, että ne^ jotka hän o i
luonut, olivat lakanneet rak^asta
masta veljiään ja alkaneet rakastaa
kultaa. Hän näki, kuinka ne hy­vät
ominaisuudet, jot^ka hän hw
hin oli puhaltanut olivat muuttu
neet tai kokonaan kadonneet ja
että .ihmiset olivat tulleet vallan
hjmoisiksi ja laiskoiksi,./ Ja mistä
jumala sien näki:' pikkuinen youkko
ihmisiä hallitsi. suurempaa joakkoa
Hän näki pahimman ikmisteji tuo
man riikaruohon: sodan, jolloin hei­kot,,
tahdottomat joukot kiihoitetaaii
toisiaan vastaan.
Silloin kutsui kaikkivaltias jju^
mala tollitsevan luokan iddustajan
luoksensa ja sanoi iälle: v<"Nyt iah
don minä tietäiä, kiiinka sinä 'olet
käsittänyt teiiä^äsi .ihmisenä. Mi
nä pyysin staaia Rikastamaan 'kau
neotta, kuinkas 5inä .olet sen teh
iytl
Ja ahminen osoitti .jumälalhj ;kö
meitä palatsejaan ja .suuria .puisto­jaan,
joissa pieliEt Japset .lejJ:itteli-vät
.tauniisEa piiikUpukimisssain.
Msctta Jomala osoitti kädellään
toiseen sffiuntaai,, tysläisten kau-pan3din.
^Siellä .dli .eurkeitii talo­ja,
joissa ihmiset :yhteenpakattui-na
asuivat, ihan niinkuin siat siko-lä&
sä. Ei siellä ollut puhtoja, ja
lapsei leikitteliiuät .ketuojisai. ja ta-
Jojtn piimeillä täk^pShoilla, joihin
au/iako ei .kcskaan päässyt tun­keutumaan.
•«Niin kaaian kuin .asiat vovat. näin
niifl kauan kmn välEtsee iällainen
sekasointu, niin .kauan ei 2cauneut-ta
voi filla.»
Mutta ihmiKsllä 'bä vajitRUs vai­mona,
ija hän sancii: «Ne i-vat pa­hoja
nno ihmiset, ickevät kapinoi­ta,
ja aeltä tailev.at kaikki rikolli­set
Mutta isä .jamala .suuttui sellai­sesta
järjettömyydietiä, stOlaisesta
tuhmuudesta jz keskeytti hänet:
«Eivätkö juuri riJSaat ja mahta­vat
ensinnä jakaneet kaupunkia kah
teen osaan, raäJäräsiyäi toisea itsel­leen
toisen orjilleen. Te olette hä-kaikki
esteet, se sulattaa jään lu­men
ja maan. Ja niinkuin aurinko
keväällä lopuiltakin on "luonut uu­den
elämän,, niin mekin lopuksi
olemme voittavat ja katselemme uut
ta valtakuntaamme. Se tulee luon­non
välttämättömyydellä, sillä mei­dän
intomme on kyllin suuri.
, Uhrautuvaisuutta! Tietääkö isä
jumala, mille meidän uusi valtakun­tamme
perustuu? Miehiin, jotka
ovat uhranneet. kaiken työnsä, voi­mansa,
ajatuksensa ja elämänsä
sille. Ne eivät ole niitä, joita kyl­mä
kulta ajaa liiklceelle. Ihanaa
on taistella sen puolesta, ettei pien­ten
lasten tarvitse enää itkeä tur­haan
saadakseen leipää, taistella,
jotta ihmiset oppisivat vaatimaan oi
keuksiansa, jotta ne .vihdoinkin pää­sevät
elämään.»
Niin hän puhui. Ja hä^ oli' niin
innossaan, että hän oikein vapisi.
Koko hänen olemuksensa kiehui' ja
kuohui jokainen suoni hänessä voi­makkaasti
sykähti. Ja isä jumala
vertasi häntä siihen ihmiseen, joka
äsken .oli ollut hänen puheillaan,
tuohon kylmään laiskaan, lihavaan
mieheen, joka ei kyennyt ajattele­maan
yhtäkään kunnollista ajatusta.
Jumala katsoi häiieen myötätun­toisesti
ja sanoi ihmiselle seuraa­vat
fesanflt, jotka sitten levisivät
edelleen, sekä niille, jotka ne ym­märsivät,
että niille jotlta eivät nii­tä
jrox/iärtäneet.: .
<Ne, jotka uhraavat elämänsä,
ne w;yöskin voittavat sen takaisin.»
Sitten kiisi 'hän jälleen avaruu­teen
sillä hänellä oli kova kiire ja
paljon tehtävää. "
•-VeDälaiien
RÖÖM"
•Ruotsalainen professori S. - E .
Hensch'en palasi äskettäin Mosko­vasta,
missä hän oli ollut Leninin
tautivuoteen äänessä. Hänellä oli
matkatoverinaan poikansa, Folke
Henschen, hänkin lääkäri-professo­ri,
JälkJnimäinen on cStockhoIms
Dagbladetin» haastotteljjalle. kerto­nut
matkavfiikuM^mistaan seuraa­vaan
tapaaa:
Matkustajat oilivat jo mennessä&i!
rajalla saanee^ sen vaikutukssE,;
että koko Venäjä ikäröi tietoja Lt-ninin
taiJtivucJifelta. 'fMuuan nau
vostovirkailija oii saapunut otia
maaa; hätä vastaan, ja kun tulijoft
olivat ihmetelleet sitä erinomaiRia
tapaa, joHa heidät 'oli otettu •««ii
taan, lami^uj «iirkäilijJE:
—. Niinpä niin, mutta kun lon
kys.vmyksessä Lenin,, niin ei baz
caan vtSde. iftbdä liiaksi.
Moskovassakin oli suorastaan 'lii­kuttavaa
nähdä mielenkiinto, nctä
kansa osoitti pofila.$t;a kohtaan. Ko­ko
kaupunki jpesi .vieraiden matkfin
tarkoituksen, j a kaikkialla myyn3r-öissä
ja kahraloissa .kysyttiin, nJ-ten
olJ taVarilah Leriin laita.
Pa3t.s] prof. Jlenscbtn vanhempaa,
oli saira.svuoten luona useita .saksa-äisja
laäkärimerkkimifihiä. Profes­soreja
Förster ja MinkowHkij, jot­ka
aikaisemmin oli kutsuttu Leni­nin
luo, avustivat professorit Stum-
)el ja Bumke Leipzigistä ja pros.
<onne Hampumta. Terveydenhoi­don
kansankomisfiari Semashko, jo­ka
niinikään on lääkäri, oli myös
markkinoilla normaaliin tapaan.
Sen sijöan on Venäjällä vieläkin
polttoainepulansa, joskin tässäkin
on havaittavissa huomattavaa pa­rannusta
edelliseen talveen vena­ten.
Henkinen elSmä ei Venäjällä
näytä kärsineen huomattavammin.
Päinvastoin tehdiiiin tavattoman
paljon taiteen hyväksi! .Museot ovat
tä.vnnä taidetuotteita ja uudet lisät
ovat monta kertaa'taiteellisesti ar­vokkaimmat
Kirqoista . ja luosta­reista
on museoihin tuotu ihmeelli­siä
taidetuotteita, ja" niiden nojalla
voidaan melkein puhua uudesl-i
murroskaudesta taiteessa, monet
kirkkojen ju luostarien'kuvista Kun
polveutuvat 1200-hivulta ja ainn
näihin asti ovat olleet täysi a kät­kettyinä
muulta maailmalta.
Teatteria vaalitaan innolla. Kä­vin
eräänä iltana Moskovan Tai­teellisessa
Teatterissa, lausui pr.if.
Henschon, ja tilaisuus oli suoranai­nen
yllätys. Kolmcrn. iltana olin,
oopperassa, ja siellä.\in oli vaiku­tus
yhtä voimakas. Mutta yleisä on
toisyllaistä kuin meidiin saleissam­me.
Ei mitäiin loistavia vaat'.'kcrlo-ja,
yksinkertaisia puseroita ja hal­pahintaisia
pukuja vain. Mutta
kaikkialla täydet salongit
Kaikesta päättäen on tilanne
Venäjällä xdelliseon vuoteen ver­raten
parantunut Venäläiset itse
lausuvat ajatuksenaan, että Veisu­ja
on nyt tervehtymässä vaikean
sairauden jälkeen ja että tie on
selvänä edessä. Ja itse asiassa näyt­tää
olosuhteiden jännitys lauv'ni;een.
Vastavallankumousta ei näköjään
enää oteta entiseen tapaan lukuun,
ja monet valkoi-set. toimivat innolla
neuvostolaitoksissa,
Neuvostcfarmeija näyttää organi­soidun
suurenmoiscsti. Sotajoukot
tekevät e"'n(.maisen hyvii.harjoite
tun va<kj:.ik.sen, ja vaikuttavat
erittäin ««lilitaariscsti» uusissa ky
päreissään. Taviallinen väeslS ci lii­oin
vaikuta masentuneelta, ja vain
vaatteet juoruavat, että .> kansalla
on ollut koettelemuksensa. Mitä
öias sivistyneistöön tiileo, ei h(;i<iän
laitansa suinkaan ole huonompi
kuin niuun väestön, kuten on väi
tetty, huomautti pref. Henscheii.
Kurssi
Dollarista
L ä h e t y s k u l u t ;
40c lähetyksistä alle $30.00,
50c. lähetyksistä $30.00—
$59.99 asti, 75c lähetyksistä
$60.00—599.99 ja $1.00 kai­kilta
$100.00 taikka sitä suu­remmilta
lähetyksiltä. Sähkö-sanomalähetyksille
On kului
$3.50.
Torontossa ottaa rahaväli-tyksiä
vastaan A. T, HILL,
957 Brondview Ave.
Laivapilettejti myydiian.
Tiedustakaa pilettiasioito.
Vapaus
Box 69, Sudbury, Ont.
van aikanaan. Kommuunin talous on
hiin kommunistinen kuin se on
suinkin mahdollista, kommuunin
jäsenille ei makseta rahapalkkaa.
Ravinton.sa nauttivat kommuunin
jäsenet yhteisessä ravintolassa. Ku­ri
ja työjärjestys- on tiukka ja an­kara.
Kommunistinen henkinen työ
on • myös päiväjärjestyksessä. Puo­lue-,
nais- ja nuoriso-osastot ovat
toiminnassa. Työinto ja yksimieli­syys
oh hyvä.
Neuvostovalta on yllämainitulta
kommuunilta, saanut seuraavat
Aatteemme voima
Maailman kaikkeutta
paikalla, samoinkuin u.seita mu'*^a
vittäneet sen, mikä tekjsi ihmisen j venäläisiä lääkärejä. Kaikkiaan oi:
hyväksL Kaikki he, jotka iasva-vat
liassa, eivät voi tulla hyriksi.»
Ja jumala jatkoi rielä: .«Minä
pyysin sinua säilyttämään hyvin uh­rautuvaisuuden,
innostuksen —!>
Ihminen joutui hämennykEiin ja
tapaili vastausta, mutta sai vain
mumistuksi hampaittensa välistä jo­tain
isänmaasta, urhoollisuudesta ,j.
Mutta isä jumala, joka ensim­mäiseksi
käskyksi ihmiselle oli an­tanut:
rakastakaa toisianne, oli kt^
!vasti järkytetty siitä, että ihminen
oji kokonaan unohtanut, hänen kä.s-kynsä.
Sen vuoksi sanoikin hän
vallassaolevan luokan edustajalle:
hyvästiksi: «SiniTn rikoksesi on suu­rempi
kuin sinä luuletflcaan.
Ja sen jälkeen otti' hän luok­seen
sorretun luokan edustajan jä
kysyi häneltäkin, oliko hän säilyt­tänyt
ne omaisuudet jotka hän ih­miseen
oli puhaltanut
Sorretun luokan' edustaja katsoi
joraan isä jumalaan ja hänen sil­missään
paloi ihmeellinen tuli.
«Kauneu.?, ilo ja onni' ^ n o i hän,
«ne ovat kauan olleet meille tyhjiä
sanoja. Meitä polkee rautakorko
ja me olemme olleet tyytyväisiä,
jos olemme saaneet syödäksemme.
Mutta kerran muistimme me sinun
831)33 ja mitä sinä olit käskenyt
potilaan luo kutsuttu 10 spe.sialistia.
Itse sairaan tilasta eivät pröf.
Henscbenit lausuneet enempää kuin
mitä virallisissa bulletineissa on i!-
moitettu.
Mitä Moskovaan tuli, näytti sen
Vuosikymnieniä aina vainen
vierii
ja ajviaiäcxa.Mittys toisifaih,(
ain' aprikoides aika armas kierii;
vaan selveni jo Juttu vihdoinkin.
Kuri ihminen on ainia ajan lapsi,
kiiy kehityksen iSeinii keinuttaan,
ja vaikka Ifaannaantuukin vanhan
• hajni,' I
niin uudet voimat' taasen pcittäii
maan.
Niin väsyy yksi, vaipuu porras
puuksi
ja muisto liittyy taasen muistohon,
kun aincmunnet taas luutuu luuksi,
se elon sääntö on, ei kohtalon.
Ei aika lakkaa koskaan olemasta,
ci pysähdy sen kulku milloinkaan,
ja kun' ei mikään lakkaa
olemasta,
niin liittyy uusi lehti historiaan.
Useimmat työväenliikkeen hiart-tyyrit
ovat .sanonetift tuomioistuin­ten
edessä:' Tuomitkaa, natettamme
ette kuitenkaan voi tappaa. Se
nousee ylös vainostanne huolimatta
ja voittaa,
. Heillä, näillä aikamme marttyy--
reillä, on ollut luja usko fiosialis-min
voimaan ja voittoon. He eivat
ole hetkeäkään epiiilleet aatteensa
kuolevan. Heitä on kidutettu luo-:
Ikssa, pakoitetetu tunnustuksiin, ko­etettu
horjuttaa lujaa, järkähtämä­töntä
uskoansa peloittamalla pitkä­aikaisilla
tuomioilla. Heitä on tuo­mittu
ja rangaistu, mutta silti hi*
pysyvät varmana vakaumuksessaan.-
Mistä tällainen luja usko kofl^'^
munismin voimaan, usko/ jota el'
voida horjuttaa minkäänlaisilla kei-<
noilla, joka ei vavahda kuoleman­kaan
edessä, vaan johon hallitse­van
luokan moniteräinen miekka
kipristyy kasaan kuin lujimpaan •
pantsariin iskettynä, jättäen käyttä-järisäkin
ymmälle?—
Niin toiminnass on aina ihmiskuntn
ja johdatlaapi kehityksen vuo,
ja joskin hymyy joskus nuoruus
unta,
taas katkerimman elon roaljiitn juo.
Niin vastuksina ain on paha peikko
se on kansan tietämättiimyys.
Ja siksi murtuukin niin moni,
heikko.
Suomalainen maanvil-jelyskommuuni
"Kyl­väjä"
Etelä-Venä­jällä
tilanne olevan .suunnilleen normaa-t ^"n sielussa on iki musta syys.
li. Myymälöissä oli vilkas liike, to- W. M. Mattson,
reillä myytiin eri lajeja tavaroita
ja niiden moninaisuuden nojalla sai
elävän kä-sityksen siitä, kuinka suu­ri
Venäjä itse a-siassa on. Kaiken
kaikkiaan vaikuttaa Mo-^kova venä­läiseltä
Roomalta, ja jos sitä ver­rattaisiin
Pietariin, tekisi tämä köy
hän ja vähäväestöisen vaikutuksen
edelliseen verraten. Syyskuussa v. 1922 ft-settui Etelä-
Kaikkialla sai liikkua e.steettömä.s-i Venäjälle Amerikässa^järjestäytynyi
ti, olipa yö tai päivä,-ja kaikkialla suomalainen maanviljelyskommuuni
oli rauhallista. Matkustajat oli ma­joitettu
erääseen loistopalatsiin lä­hellä
Kremliä, Palatsi oli aikai.sem-min
ollut jonkun sokerimagnaatin,
ja-oli siliä edelleenkin porvarOlinen
hieBouten.sa. Ruoka tarjottiin, vali­tulla
porsliinilla, ja, pöytähopeiden
Lyhyesti sanottuna se ei johdu
mistään muusta kuin tietoisuudesta.
Vuo.sien kuluessa he, toyeriemme,
ovat kouluuttaneet itsensä tietoisik­si
taistelijoiksi, koonneet itsellensi
lenkisen pääoman, mikä antaa heil-e
voimaa ja rohkeutta. He ovat
tutkineeet yhteiskuntatieteitä, so-
.sialismin teoriaa, itse elämää ja
materialistisen historiankäsityksen
pohjalla tulleet ainoaan oikeaan
johtopäätökseen: että enempää kuin
ennen ei ole mikään ollut pysyväis­tä
— aina .samanlaista — ei^^e voi
nytkään py.syväistä olla. Yhtä ma-ilmanjärjestystä,
''hallitsevaa luok­kaa,
on .seurannut toinen voimallt-
.sempi ja .sysännyt .syrjään vanhan, .
mikä on ollijt uuden .syntymisen es­teenä.
Näin tulee myöskin työvk- :
eniuokka ennenpitkää tallaamaan
jalkojensa alle kapitalismin ja yli­menokauden
jälkeen luomaan oman
yhteiskuntajärestelmänsä, jonka luo
minen on välttämätön ihmiskunnan
hyvinvoinnille.
«Kylväjä'. .Sen nykyinen henkilö-luki^
on 112. En,si heinäkuus-sa vsaa-puu
kommuuniin 150 henkilöä lisää.
Kommuunin maapinta-ala on 5,000
desjatinaa. ^Maanviljelyskoneiden ja
taloustavaroiden nykyinen arvo oh
100,000 dollaria. Kommuunin ehsi-joukoBSa
oli haarukoita, jotka oli j mainen kylvö on nyt loppuun -suo-leimattu
keisarillisella kruunulla — ritettu. Kevätkylvö nousi 600 desja-miten
lienevätkään nämä kalleu- tinaan. Jos tulee keskiarvon sato,
det joutuneet .sinne, j niin saa tästä kylvöalasta korjata
Tämän räikeähä vastakohtana oli j n. 100,000 puutaa viljaa. Syy, mik-yksinkertaisuus
palatsissa, missä Le- \ si ei kevätkylvöön saatu enempi
nin Kremliggä oleskeli. Täällä oli i maa-alaa, on siinä, että suuret voi-k3ikkj
yksinkertaista, jopa suoraan imakyntökoneet eivät saapuneet ai-
Tässä .— niinkuin sanottu ~ ly­hyesti
on se elähdyttävä voima, mi­kä
on antanut tovereillemme heidän
lujan uskonsa aatteemme oikeutet­tuun
voittoon, voima, jonka avulla
he ovat voineet horjahtamatta kuk­kea
läpi kauheimpainkin tuskien ja
voima, mikä estää heitä sortumas­ta
synkimpinjilkään hetkinä. Se
luja usko kruunaa nämä aikamme
marttyyrit Kirkkaana .sädekehänä
se loistaa heidän 'päittensä yläpuo­lella.
Eikä se sammu koskaan. Se
suurenee vain päiVä päivältä, kas­vattaa
yhä lujemmak.5i uskon sosia­lismin
voitosta koko maailman työ­tätekevän
luokan sydämissä.
Tällaiseen tietoisuuteen perustu­van,
harjumattomarf uskon luomi­nen
on jokaisen taistelevan nuoren
proletaarin velvollisuus. Mitä sy­vemmälle
se usko meihin syöpyy,
sitä voimakkaampia olemme.
IMTKM VAPAUS!
i
"I i
•
' tl
l
f