Canadan uutiset, October 16, 1919

              •SIVU,- 3 1
CANADAN UUTISET
ainoa suomalainen sanomalehti Cana-dassa,
Ilmestyy jokaisena Torstaina.
Kustantaja
The Canada NevirsPubUslilng Oo.
Erick J. Korte, Liikkeenhoitaja.
J. H. Hirvi, Toimittaja.
THiAUSHINNAT:
. Oanadaan: $2.00 koko vuodelta,
$1,60 .9 kuukaudelta, $1.25 puolelta
vuodelta» et senttiä 3 ku'ukaudelta Ja
25 senttiä; kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $2.50
koko vuodelta ja $il.50 puolelta vuo­delta.
^
ILMOrrUSHINNAT :
,> senttiä palstatuumalta kerran ju-
<a<*stuna. Pitcmpiaikaislllö ilmoituksil­le
knlUuullinen alennus. Halutaantie-to-
ja himenmuuttoilmotukset 50 sent­tiä
Iv^irta, $1.00 kolme kertaa. Naima-
Umoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja kihlau£«-llmoI-iukset
$2.00 kerta. Kuolonilmoitukset
?1.50, muistovärsyllä $2.00. SyntymÄ-
Ilmoitukset $1.00. Avioeroilmoituk-
Bct $2.00. I i ' m
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 15
senttiä tuumalta.
Uutisten joukitoon. aijotulsta ilmol-;
taksista peritään 10 senttiä riviltä.
Pieninimänkin ilmoituksen hinta on
BOBO^ttiä. Postissa tulevia ilmoituksia
elhyväksytä velaksi tuntemattomilta,
PoHittiyet ilmoitukset $1.00 tuu-malta.
jon -vaaria käsityksiä. Monet
maanviljelijät pitävät aiiitä ai­van
arvottomina, eivätkä talleta
niitä ollenkaan. Sellaisten sa­noo
leliti erehtyneen snuresti,
sillä ensi syksynä voi niidenv^r-v
o o] 1 a m el k o in en. Nykyään ei
niiden arvoa tietysti voiv var­masti
sanoa ; se voi olla vain vä­häinen,
nnitta voi se kohota aina
50 senttiin asli.
Nykyään monille tarjotaan
niistä 10 senttiä biishelia päälle,
ja keinottelu tarkoitusta varten
sanotaan ni iden ole van 22 sentin
arvoiset. IMaanviljelijäin .sopisi
mnistaa täniii, eikä, ajattelemat-tomasti
hiopiui .niiista todistuk­sista.
VOITTOLAINAN KÄYTTÖ.
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti
Vaukset ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella: :'
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, \ Ont., Canada.
Canadan Uutisista lalnattticssa on
lähde mamiltava.
Osoitemuutok.<äesta tulee ilmoittaa
lehd(m konttoriin sekä vanha että uusi
^ osoite. : •
C A N A D A N UUTISET
(The CuAatla News) .
The only Finnish :Newspaper in Gan-jida..
Published • every ^Thursday toy
Ttic Canada No\va PuhUsliing Oo.
- 'EriclcJ. Korte, Manager.
J. H. Hirvi, Editor.
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont.
€A>»^\DAN uuTisinrr
.'(B vrclcomed and read in evcry Finnish
. home in fno Dominion, It is the only
d.ir«."t ad.vcriiying. medium for thos«
manufacturer.s • and \ merljiants who
•wiBh to creatö and bulld a profitablo
• itnd pti-manonl demand for their prod>
uc:tir;and merchandise by th*? large and
ovcr groAving i-^nnish popuiatJon reaid-
Ing in Canada.; Place your trial ad-vcrli.
senieJit and get rcsults.
Advertising rates 40c, per inch.
Politlcaliadvs. $1.00 per Inch.
Advertioeinents must r,each our of-
.fico Wedr.esday noon to appear on
Tluii-C!day's isaue. ^
. Subscriptiou pi-ice in Canada $2.00
..per yoar, United States and other
countricH if 2,50 per year hi advance.
Eiiicrcd as S(XK)nd clasrt niail mat-let;
Dcc. 91 .j, at the Post Office at
Fort vViihur. Ontario, Canada.
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
To help presepve the Ideals and
sacred tradltions of thisl our adopted
country, the Dom^inion of Canada: To
observe its Iaws and Inspire others to
respect and obey them:; To strive
unceasingiy to quicken the public's
sense of civic duty: In ali ways to aid
In making this country, greater and
better than we found it.
-^Xaisilla on äänioikeus ovel-la
olevissa. ^Ontarioii vaaleissa.
i\ 1 nis 1: a k o o n jo Jv a i i i:ei i lvä|y' t tii ä si­t
ä . Varsinkin kieltolaki äänes-
1ys koskee Jäheitä kaikkia nai­sia.^
Sillä kellepä väkijuomat
tuottavat enemipin liuolta ja
kärsimyksiä kuin naisille.
— Canada maksaa nykyään
sotavläkkeitä noin 9f),000 kenki-
]()l]e, yhteensä noin 24 miljoonaa
dollaria vuodessa. Uus"i; viime
kuun ensimmäi]Uin i)äivä voi­maan
astunut eläkelaki myöntää
useinnnille näistä lisäpalkkioita
ja eläkkeen lisäyksiä^ jotka ko­hottavat
tätä summaa ainakin: 4
1 (1 i 1 j a ö n ai 1 a d o 11 a r il 1 a, v u osit tain.
Tavallisen työkykynsä 'menettä­neen
sotilaan osalle tekee tämä
20 pros. lisäpalkkio 120 dollaria,
joten hänen vuosi-eläkkeenjSä on
il^720. Tähän mennessä on Cana­da
maksanut sotilaseläkettä 34
milj. dolMria.
V^oittolainamcrkintään valmis-lautuessa
ilmoittaa Canadan hal­litus
vuodon 1!)18 voittolainava-rojen
käytiistä seuraavaa:
Laina otettiin sodankäyntiä ja
Britannian. ja .Uittolaistemme
luoton ylliipitämistä varten. E-nemmän
kuin puolet siitä 610
miljoonasta mikä otettiin v. 1918
käytettiin sotilaita varten. Lä­hes
'^d/> miljoonaa kului sotilas­ten
ruokkimiseen, palkkaairn-setui
ja kotiin kulettamiseen, liei-dän
pei'l.eidensä avustamiseen,
ammattikoulujen ylläpitoon ja
sa i ra a kun aksu i li i n pa 1 a n neil 1 e so-tureillc.
Sotilaiden tunnuspalk-kioihin
käytettiiu tästä lainasta
^50,000,000 ja $9,000,000 ITali-faxMn
onnettomuuden uhrien a-vustamiseen
ja kaupungin jäl­leen
. rakent amiseen.
•Tälellä olevan osan käyttämis­iä
voidaan parimimin sanoa kan-s
alli st e n \'a r o j e n n u d e ] 1 (3 en ki i n-uittämiscdvsi
kuin suoraksi kulu­tukseksi.
Laina.simmo nimittäin
IMI^'1 a unille 173 ja puoli miljoo­naa
dollaria viljan ostamista
varten Canadnsta. 9 inilj. kalo-j(
Mi ostamiseksi. .*>() milj. muiden
i'uokavarojen ostamisia vai'ton,
$2,900,000 laivojen Canadassa
rakeniuittamisla varten ja viisi
puoli milj, nuiiden Enj;'lannin si­toumuksien
inaksanristii varten
Canadassa. l^ng-lannille lainat­tiin
näin olhui kaikkiaan .$220,-
900,000. Liittolaisillemme laina­simme
$8,200,000 ruokatarpei-
' den, raaka-aineiden ja tehdas-tuotteiden
Canadasta ostami.sta
varten,
Niimä lainat maksetaan Cana­da!
le takaisin koron kanssa, ja
niiden antaminen oli välttämä­tön
saadaksemme nuo tilaukset.
Näillä lainoin a on ollut .suuri
merkitys hyvän ajan ylläpitämi­sessä
aselepoa seuranneina kuu­kausina;
sillä ellei niitä olisi ky­etty
antamaan, olisi Canadassa
tullut mahdollisesti samallainen
seksahdusaika kuin oli sodan al­kaessa.
^
Mitä rahanmenoon tulee on tä­mä
vuosi siinä suhteessa yhtä
ankara kuin viimeinen/sotavuo­sikin.
Sotakustannukset eivät
lopu kokonaan ennenkuin vasta
ensi vuonna. Siksi tarvitaan
uusi voittolaina.—Siksi on kaik­kein
velvollisuus valmistautua
ostamaan voittobondeja.
neitteu mielenvikaisuuksien hoi­toa
varten. Varakkaammat ovat
tavallisesti käyttäneet niitä, mut
ta kieltolain voimaan astuttua
on ne saatu sulkea/
Tohtori Clarke on ollut Onta­rion
maakunnan mielivikajsten
parantolan johtajana vuodesta
1881 vuoteen 1911, siksi kunnes
astui nykyiseen toimeensa, ja
hän iliin. ollen on auktoriteetti a-laliaan
ja tietää - mitä puhuu.
y II äm aini tt uun 1 au s u nt o on sa
I luin lisäsi seuraavaa:
' ''Alkoholi on yksi -huomatta-vimjna
syitä mielivikaisuuteen;
ja; varsiidcin välillisesti vaikut­taa
s(.v heikkomielisyyden leviä­miseen..
Ontarion kieltolain voi­maan
astuttua, ovat varsinkin e-räänlaatuiset
mielisairaudet .ko­konaan
Jiävinneet."
-/'On kokonaan liian aikaista
tehdä johtopäätelmiä siitä miten
kauaksi ulettuvia kieltolain hyö­dylliset
siiuraukset ovat olleet,
mutta poliisikonttoricn- ja van-kihtin
tilastot epäilemättä osoi­ta
vat rikollisuuden vähentymis­tä.
''Jokaiselle oikein ajatteleval-k'
tuottaa kaj)akkain poistaini-neft
tyydytystä, mutta varsinkin
^sellaiselle, joka tietää millainen
turmion ansa avoin kapakka on
heikkoluonteisiilc ja; sielullisilta
lahjoiltaan, vähemmän keliitty-ujjjlh!
ilimisilhi. jotka itsensä jä
yh teiskunn a n • onnettomuudeksi
sortuvat 'helposti sen turmiollis­ten
viettelysten ja vaikutuksen
alle.
"Asian surullisin puoli on sii­nä,
että nämä. avoimen kapakan
viettelyksiin sortuvat eivät vedä
tuj-miota vain itselleen, vaan te­kevät
samalla seuraavalle pol­velle
mahdottomaksi vapautua
perinnäisistä lieikkouksista, jois­ta
he muuten olisivat voineet
piiäsrii. Alkoholi nimittäin te­kee
vanhempien henkiset heik­koudet
pahemmiksi ja turnndee:
k' o k- o n aa n h e i d ii 11 1 a s t e n sa e 1 ä -
mä n ."
Vanee Thompson oli oikeassa
sanoessaan: ".Mielipuolisuus on
a 1 kohoiin Ivullu ^ poika ja 1 öysä-päisyys
on sen hupsu tytär.
kas salakuljetus Ruotsista, joka
varsinkin Ahvenanmaalla ja
Pohjanlahden rannikkoseuduilla
on melkoinen ja on yhä kasva-ma.
ssa.
Luonnollisesti on myöskin 'kuo­nien
rauennut lainahanke Lon­toossa
• vaikuttanut kursseihimme
jossain määrin epäedullisesti. :
VENÄJÄ YHÄ VAINOAA
SUOMEA.
Turun Sanomat kirjoittaa:
"Suomella ei ole koskaan Ve­näjältä
, mitään hyvää odotetta­vissa;''
Nämä siivekkäät sanat
ovat osottautuneet enemmän
kuin ken-an tosiksi. Systemati-nen
venäläistyttämisi)olitiikka
tosin olojen pakosta loppui Ve­näjä
n vallankumoukseen 1917,
mutta, vihamieliset hankkeet
Suomea vastaan eivät sninkaan
tälliin päättyneet. Päinvastoin
sainime nähdä, että n e k i n venä­läiset
politikot, joita oiimme tot­tuneet
pitämään ystävinämme
eiviit saatuaan vallan omiin kä-s
ii n sä, k u ki stettu aa n yi it e i sen. vi -
hollisen, enää käsittäneet 'mei-djin
toiveitainihe ja vaatiinuksi-amme,
vaan alottivat .j^iyöskin
taistelun meidän itsenäisyyttäm­me
vastaan, vaikkakin licvem-,
mässä muodossa kuin Nikolai
l?onianovin aikana.
Kun poliittiset .ta])aukset sitten
kuitenkin eliättivät heidänkin e-delleen
ja Venäjä joutui täydel­lisen
sekasoron alaiseksi, ei Suo­melle
vihamielisille venäläisille
jäänyt aikaa eikä tilaisuutta jat­kaa
vainotoimenpiteitään. Bol-sheviki-
Venäjällä.-. on ollut niin
paljon tekemistä omissa asiois­saan,
ettei se ole kyennyt juuri
inuuhun ulkopolitiikkaan kuin
"Kaikille, - kaikille, kaikille";
sä h k ösa no m a i n : l ii.h e tt äm isiin. Ja
tsaari vallan Venäjän johtomie-liet
ovat joutuneet on iin tukala a/i
tilanteeseen, ; mikiili he voivat
henpiissä tässä kaaoksessa säilyä,
ettei. h.eillä ollut tilaisuutta jat­kaa
toimenpiteitään Suomea,
vastaan.
alutta sjkäli kuin he ovat pääs­seet
pois sekasortoisesta maas­taan,
ovat he omaksuneet vanhat
tapansa. IMe olenune lukeneet
tuon tuostakin,mitenkä Suomen
kautta pakolai-sina saapuneet .}ä
täällä mitä suurinta vieraanva­raisuutta
osakseen saaneet venä­läiset
diplomatit Parisiin pääs­tyään
ovat kokollaan unohta­neet,
mikä heidän kohtalonsa o-lisi
ilman itsenäisen Suomen a-pua
ollut, ja mitenkä he ovat
katkeroituneina oman valtansa
raunioiksi luhistumisesta ja Suo­men
nuoren valtakunnan nou­susta
laatineet päätö.slauselmia,
joissa enemmän taikka vähem­män
sala tusti on lausuttu uhka­uksia
.Suomen itsenäisyyttä vas-t
a a n, m i k ä 1 i n ä m ä he rr at k e r r an
saisivat Venäjän valtakunnan
ohjat käsiinsä.
Mutta eivät ainoastaan ulko­mailla,
olevat venäläiset, vaan
myöskin ne valkoiset, venäläiset,
joiden on. onnistunut Koltshakin,
Dcnikinin ja Judenitshin .]Ohdöl-
1 a kerääntyä aseellisiksi armei-joiksi,
tuntevat Suomea kohtaan
vihamielisiä tunteita. liekään
eivät ole mitään oppineet eivätr
kä mitään unohtaneet. Varsin­kin
jokaisen saavuttamansa me-:
nestyksen jälkeen ovat nämä
joukot tai paremmin näiden^
joukkojen johtajat tehneet tiet-'
tavaksi, etteivät he tunnusta
Suomen riippumattomuutta,
vaan tulevat myöhemmin suhta­utumaan
.siihen niinkuin Venä-
' - jän sotilaalliset taloudelliset e-dut
vativat. Viimeksi on Deni-kin
voit to jensa jälkeen rientä­nyt
kuuluttamaan maailmalle,
että Suomen itsenäisyys on väii-ryydellä
hankittu j a että Venäjä
tulee vaatimaan hyvitystä tästä
vääryydestä.
Ryhtymättä sen seikkaperäi­semmin
noita julistuksia;. pohti­maan,
lausumme^ 'että . näistä
huuhkajain äänistä ei voida kyl­lin
usein varottaa. Meidän suo­malaisten
on tarkkaan pidettävä
näistä merkeistä vaaria. Bolshe­vismi
on meidän leppymätön vi-hollisemrae,
vanha Venäjä samal­la
tavalla. 'Edellinen voitaneen
kukistaa J a jälkimäinen astunee
sen tilalle ^ vapaamielistä, de-mokratista
Venäjää ei toistaisek^
si voine ajatella;:'- Bol5hevismin;
kukistuessa .tiedämme me täällä^
Nykyinen kurssimme
sille SucMn^n
Postin kautta ja Sähköteitse on
SUOlVrEN RAHANKURSSIN
ALENEMINEN.
JUOPPOUDESTA JOHTUVA
MIELIPUOLISUUS.
— Lehdessämme olleessa i l ­moituksessa,
" K u inka on sanot­tava
" E i " , oli kuva, missä oso-tettiin
kuinka kieltolain kannat­ta
j ien on äänestettävä. Katsokaa
ippunnc sen
ikö lippuun-sitä
ja merkitkää
nuikaan. Älkää te
ne mitään muuta merkkiä, kuin
ri.sti, sillä jos teette pilaatte lip­punne,
nihi ei sitä hlyväk.sytä,
]\Iutta muistakaa tehdä neljä
ristiä, yk.si kunkin kysymyksen
perään, *'No'^-sanan alle, sillä
lippuanne e\ hyväksytä, ellei jo­kaiseen
kysymykseen ole vastat­tu.
Koettakaa hiiolehtia, että
jokainen kieltolain kannattaja,
mie,"?, tai nainen, joEa on äänioi­keus,
käyttää sitä.
— Niin kutsutuista Participa-tiön
Certificateista (osallisuusto-distuksista)
jollaisia maanVilje-
1 ijä saa myydessään nLsunsa, sa­noo
eräs lännen leliti olevan, pain
/
Tohtori C. K. Clarke/ Cana­dan
huomattavin mielisairauden
tutkija, sanoo että Ontarion kiel­tolain
voimaan astuttua on juop­pohulluus
ja alkoholista johtuva
inielipuolisuus melkein hävin­nyt.
Ontarion maakunnan mielen­vikaisten
parantolan ylläpito­kustannukset
nousevat $1,000,-
000 ATiodessa. Mainitussa mie­lenvikaisten
hoitolassa on 6,000
potilasta. Heikoilla järjenlahr
joilla varustettuja ensinkään lu­kuunottamatta,
on . Ontariossa
yksi mielivikainen jokaista 417
a.sukastk kohden, kun sen sijaan
/vanhassa Amerikan raittiusvaV
tiossa Kansasissa on vain yksi
mielisairas enempää kuin puolta
suurempaa väkilukua, eli 873
henkeä .kohden. Tämä mielen­vikaisten
suuri lukumäärä . on
huolestuttanut asian tuntijoita
suuresti, varsinkin Eansalliista
Mielisairanshoito-komiteaa, jon-;
ka lääkäri johtajana toht. Glarkej
ori. ' 1 j
Yleisen mielisairaalan ohella
on ollut j oukko yksityisiä 14i^|
toksia alkoholin käytöstä johtu-1
Kauppalehti kirjoittaa:
. rNiiuk'niii t-edämmo . ovat Suo-men
i-aliankurssit ])arina viime
päivänä alentuneet melkoisesii.
Sitten viime tiistain on Suomen
Pankin Lontoon kurssi kolion-nut
7,0.") inkuia, lariisin 19 mar­kalla,
Ruotsin 4G, Norjan 4:1
Tanskan -r.kdla ja Yhdysv^i':-
tain 1.95 mk .'Ia.
Misiä .sitten riunä nopea uous'i
johtuu?
A''aikutta' in- .^;yy kurssimme las-simme
laskuun on kaupan vapa­uttaminen
tuontikielloista. Sen-:
jälkeen näet kun valtioneuvos­ton
päätös tuli tunnetuksi, on-valuuttaniarkkinoilla
ollut kiih­keä
ulkomaisen valuutan kysyn­tä,
joka on- nopeasti kohottanut
ulkomaisen rahap arvoa. Jokai­nen
tietysti lialuaa nyt tuonnin'
vapauduttua olla ensimäisenä
markkinoilla ja senvuoksi koet­ilaa
turvata itselleen ulkolaisen
valuutan saannin. Mutta luon­nollisesti
on se ollut omiaan ai­nakin
näin alussa polkemaan 0-
man maan rahan kurssia.
IMuuten jo tietoisuus .siitä, että
tuonnin vapauduttua Suomen ra­haa
alkaa virrata tilkomaille, on
ollut omiaan vaikuttamaan ra-hakurssimme
laskuun.
Joka on seurannut valuutta-markkinoittemme
kulkua el ole
voinut olla huomaamatta, että
Suomen rahan kurssi on perin
riippuvainen Ruotsin noteerauk­sista.
Mikäli olemme saaneet
tietää Ruotsin rahamiespiirejä lä
hellä olevalta henkilöltä, on tä­hän
suureksi osaksi syynä laaja
keinottelu Suomen rahalla Ruot-sissa.
'Sikäläisillä rahamiehillä
on satoja' miljoonia markkoja
Suomen rahaa. M. m. 'kerrotaan
tunnetulla pankk. Ruhinsteinillä
olevan 50 milj. Smk., eräällä joh­tavalla
ruotsalaisella rahamie-hellä
vielä suurempia summia y.
m. Samallainen keinottelu on
riyltyään Saksan ^markalla ja
Saksan f inanssipiirien tietojen
mukaan on Saksan p.apörirahaa
liikkeessäi maan rajojen ulkopuo­lella
yli 4 miljardia Rm.
Vaikuttava tekijä on myös v i l -
Myös m30'mme panTdd-osoituksia (shekkejä) markoissa yllä-maiuituri
kurssin jälkeen ja erikoisia, kolmen \prosentin korkoa
vetäviä matkustajien shekkejä dollareissa,! jotka Suomessa lu­nastetaan
siellä voimassa olevan dollarin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähet.yksille postin kautta on .15e. suimnilta
alle $20.00; sitä suuremmilta summilta mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse on $3.50 kaikilta summilta.
, Kaikki lähetykset osoitetaan postin kauttaj jos ^sähkösano-malähetystä
ei erikoisesti pyydetä. '
Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan jadäliettäjän osoit­teilla
varustettuina osoitteella:
FOREIGN DEPARTÄIENT
H A N C O C K , MICH.
Perustettu vuonna 1874. ' Varat \Vi $3,000,000
Kirjoittakaa suomeksi; meillä on kuusi suomalaista liikkees­sämme.
että meillä on vain vastustaja ja
viliollinen vaihtunut. Nikolai
L n i n i n j ä i-j e s teli n iiä on seura n -
uut taas vuorostaan Nikolai l^o-
111 a n o V in j ii r j es tel m ä. I\leid ä n o n
jo' ajoissa oltava varuillamme
Denikiniläis-lvohshakilais-Jude-nitsiiiläistcn
suhteen. Niitä; on
mcillii ärdvettäin liiaksikin ihmis-ystävällisyyden
nimessä suo­sittu.
Tifttöisuus Vfuiäjältä päin ala­ti
uhkaavasta vaarasta olkpoii
varolusmerkkinä myöskin niille
suomalaisille, jotka varsinkin
nyt kaikissa tilanteissa ja kai­kissa
asioissa tahtovat riidelläja
repiä rikki sen yhtenäisyyden,
mi kä on suu rel l a työ II ä saavu-te
tt 11. Ny k' y i s t ä . Ven ä jä n h e i k-kouden
hetkeä, on meidän käy­tettävä
lujittaaksemme mahdol­lisimman
mukaa n yhteiskuntam­me
sisäisiä asioita,- toim(ieni)an-naksemme
sosialisia uudistuksia
ja ennen kaikkea sovittaaksem-me
eri kansalaispiirien välisen
juovan niin ,että tulevat venä-läismyrskyt
;voidaan lujina ja
yhteisin rintamin ottaa vastaan.
Jokainen äänestämään.
Äänestyspiiivä on ensi maanan­taina.
Naisetkin, jotka , ovat
maan kansalaisia, ja laillisessa 1-
jässä, saavat äänestää. Muista­kaa,
kyttää äänioikeuttanne;
Varsinkin kieltolaki äänestyksen
vuoksi on tärkeää ettei kukaan
jäisi pois vaaliuurnalta.
Sanotaan eräiden salakauppiai-den'-
runnaavan" kieltolain puo­lesta,
muka toivoenv että voisivat
kieltolain ajalla jatkaa kurjaa
ammattiaan.. Älkää antako sen-kääiimuuttaa
mieltänne kielto­lakia
vastaan. Kaikki eri puo­lueiden
ehdokkaat ovat luvan­neet
että jos kieltolaki hyväksy­tään
tässä äänestyksessä, tullaan
myöskin valvomaan, että ^se pan­naan
toimeen, niin että viinan-salakauppakin
lakkaa. Selvät
merkit osottavat,> että sen rikko­misesta
tulee vankeusrangaistus:
,Ja kun salakauppias joutuu van­kilaan,
ei hän ole ^luomenna taas
liikettään jatkamassa, niinkuin
nyt kun asiasta pääsee sakolla.
Myöskään ei silloin niin hevillä
ruveta riipomaan lakia, ja' kun
nähdään että tarkoitus on tehdä
maakunta kuivaksi todenteolla,
niin tyytyy uppiniskaisimmankin
lakata, tai tulla teljetyksi vanki­laan.
• E i kukaan toivo pojastaan juo-ra^
ria. Ei edes kap^oitsija. Ei
kukaan, soisi tyttösensä joutuvan
kerran juomarin vaimoksi. Ää­nestäkää
Sduvuoksi jokainen
kieltolain hyväksi, ja innostakaa
kaikkia, muitakin iiänestämään.
Tämä on kysymys, jossa kaikki
puolueet voivat yhtyä. '
ylös kir^ltolaki n vt voittaa,! on
• . ' • • •' • •• ' • ••••'(• laillistettu viinakauppa saanut:/
kuoliniskun. Samalla on sala-kaui)
pa tuo.mittu häviämään.: Jos
kieltolaki häviää eli nykyises-t
ä ä n 1 H)l l n n e t ii ii n, niinkuin vi i-
Jiamieliet toivovat, tidee kum])i-kin,
sekä salainen että julkinen
väkijuomaliike kansan kironkse-iva
rehottamaan. Siksi jokainen
iiä>iest ämään. Älkää tehkö lip­puunne
mitään minita merkkiä.
k o riixoksen
.la
t(!kijii paperossien
vastaus . on aina:
{ui n n el j ii r i s t i ä, y h d e n kunkin
kysymyksen perään, NO-sanan
alle. I
Suomalaiset yleensiv ovat olleet
äänioikeutensa käyttämisen, suh­teen
verrattain huolimattomia.
Monen suomalaisen nimi on pois­sa
äänestyslistalta, kun ei asian­omainen
itse ole ajallaan valvo­nut
sen. luetteloon joutumista.
Nyt on myöhä enää auttaa sitä
asiaa. Nyt olisi vain saatava jo­kainen
äänestysluettelossa oleva
mies ja nainen äänestämään.
Jokainen ääni niitä voidaan
saada, olisi tärkeä saada kielto­lain
hyväksi. Valvokaamme nyt
'että tämä tapahtuu, ja seuraavi-'*
en vaalien aikana pitäköön ku­kin
iiänestäjä huolen siitä, että
hänen nimensä tulee asianomai­seen
äänestysluetteloon ajallaan.
POIKASTEN TUPAKAN.
POLTTO.
lH)lttajai
o l i l -Josrnenete kysymäiin jol­tain
lapsioikeuden tuomarilta
syitä jiuorison. i-ikoksiin, niin
saatte vastaulcsen : nielkeiu))!! ai­na
pajierossien poltto: jiuon.M. ri­kolliset
ovat uiclkcin koildceuk-setta
|)apei'0ssien polttajia. .
Detroitissa, Mich., on i)aras
llarpers sairaalan yht(.*.ydessil
.klinikka, jossa annetaan apua
niille poikasille, jotka haluavat
päästii A'ai)aiksi tupakanidinos-taan.
Äskettäin tuli sinne ])oi-kaiHui,
joka näytti yiuleksän
vuotiaalta, vaikka ikiinsä oli jo
14, niin oli hänen kasvunsa kes-k(!
neräinen ja niin oli hän valju.
Ijääkäri kysyi häneltä hauvanko
hän oli polttanut papeross;?ja,
johon poik-anen vastasi: "Aina
siitä saakka, kun olin kahden
vuoden ikäinen." Poika kertoi
jpttä veljensä oli hänet opettanut
vjo kahden vuoden ikäisenä polt-t
ele maa n tu pa kka a — p a]">e r osse -
ja. Kun lääkäri siihen huoma-
Tupakanpoltto ei ole puolus­tettava
tapa aikaisillekaan, mu t-ta
lapsille sen seuraukset voivat
koitua varsin turmiollisiksi.Van­hempien
olisi kiinnitettävä huo­miotaan
tähän seikkaan. Ylei­nen
paperossien poltto, joka
puolikasvusten poikastenkin kes­ken
on tullut melkein tavallisek­si,
on varsin vaarallinen. Poi­kasten
kesken, ennen kuin hei­dän
aivonsa ovattäysin: kehitty­neet,
saa paperossien poltto ai­kaan
sellaista häiriötä aivosellis-sä,
että se voi aiheuttaa moraali-sen
mielenhäiriön, ja kaiken oi;
keustajunnan herpautumisen ja \
menettämisenkin.' Se saattaa a-luJle
rikoksellisia taipumuksia.
Ojennusraitbkses^amme; ' lapsioi­keuksissamme,
kasvatuslaitoksis-samme
me tapaamme juuri niitä
poikasia; jotka oVat harjoitelleet
polttelemaan tupakkaa. Aina
kun jokin nuorukainen tekee hä­peällisen
rikoksen,kysytään;^U-utti,
"veljesi i)itäisi sulkea van­kilaan,
" vastasi poika: •' hän on
jo siellä!" Tupakoiminen ja ri­kollisuus
olivat tässäkin kulke-vaarallisin
vihollinen! -
Isät ja äidit;, pitäkää tarkasti
silmiillä että poikasenne eivät
saa poltella tupakkaa, että he ei­vät
polttele paperosseja, sillä ne
o^'at ruumiin, sielun ja järjen
vaarallisin vhollnen!
Pahin asia on että niin moni
Isä itse on tupakkahimon orja ja
selhiiseir isän täytyy neuvoa poi­kaansa
melkein samoin kulu sa­notaan
sen entisen papin neuvo­neen
sanankuulijoita, että älkää
eläkö niinkuin minä elän, mutta
niinkuin minä sanon. Mutta a-jatelessa
' asian painavuutta, x^i
liene ihan majidotonta isienkään
voittaa himoaan ja luopua ta­vasta,!
josta l^^äketieteellisestii e-nempää
kuin miltään muulta­kaan
kannalta katsottuna ei ole
. mitään hyötyä.
RaDtapU YaMTat Hermostoa, kasvattavat mitta verta, pois­tavat
Kajpeuden, Pftänsäpyn Ja Elottomuu­den,
seKä kalkki muut taudit Jotka johtuvat
liuonosta hermostosta; illallisesta työnteos­ta,
ym.. Joista vioista Johtuu taas vHsyttil-va
tunne Ja voiman puute ruumiissa.
Llgnenm rautaplllerlt ovat heloDoJa
nauttia Ja lisäävät ruumiin painoa >ja voi­maa
verrattain lyhyessä ajassa.
Tästä näette mitä eräskin potilas sanoo:
„ _ , Pfiniesaalc, Mieli.
Mr. P. A. LIgmcll, Suporior, Wis.
«5Ä^i"*'^V®iS5,?y*A°»""''^3't h voin toillo
vaSnuttoa, etta Mttkkeetine on ehdottomasti pa­ras,
sillä olen nyt taydelUscsU terve Ja hyvUssä
voinnissa, Ja^ olen esittänyt slttt muillekin tove-reilleni.
Kunnioituksella, Herman HllL.
—LlgnelUn Aptij^kkt ön säärin—
-rSuom. Apteekki Yhdysvalloissa­p
a lÄ. LIQNELL 0 0 . ^ Supetlor, Wl$»