Vapaus, July 21, 1923

              ^mikn aooQiaiaie^a iydväestöo ääoesluobatteja. ilmes-l^
TPÖdboryM». Ont, joka tjiata?. toratai ja lanantat
VAPAUS
Jm öidr oma oi FinrfÄorSett-fa Caoada. Pab-
SfldbDiy, Ost, everF Tnesday, Tfeoreday
Adveitjöiiig Tates 40c per col. InöK
to» pinde iiisertioii 75c. DlBCOtmt on staadlng advertiee»
Bent The Vapana is tBe beat advertising medinm amoog
>»o Finnish PeopIein-<?anada.
%paadeh kbnttöH Ja fofÄJtn» on Liberty BofldJng,
St, Pnbfelin 1038, ^- PortioBOtc: . .
^CsijedsmJ Sk«i vk. 14.00, pnoli vL 52.26, kolme kk.
01.6Oiayka!tt.'78e.
YhdyavaltoHiin ja Snomeen, ykfli vk. 86.60, puoli »k.
@8.00 Ja kolme kk. $1.76,
mokflia. Joita ei senraa raha. ei tolia läfaettSMBn,
tiaftai attiamieaten Joillr on takatlkesL - .
«• j ' t^J|imp)ttahinta ^kerran jolaistulstfr. ifmotolisista 40c
dennna. Knoroilmotnksct $2.00 kerto Ja ' BÖfc; liaSfi fte^ muifltovärayltä; nimemnuptpsiliijotökget 60c.
il.OO kolmekertu; avioeroilmotukset $2.00 kerta.
äikaiB^rtai»; t)r^mmiaotmStftm keitän td
•^^Ä «I-OO koJme-
Jos ette milloih tahansa saa vaatänatii enslmäUeoc
iis^eBe^onei,.Iciriottakaa^ndelleen liikkeeboitajan.i^e^
U ' t | ? ,1Posi Ö,iff ice i^epaiftiiidnt. OKaw^ iäs
ten iteraamiiieit
Cänaäaä^fdrniärien jfirj^lo, on pitänyt vastikään
vuotuisen konventioninsa,'jolion otti osaa noin safa
edustajaa. Tuossa konventionis^a itmeni hikkoja,
joista voi odottaa vielä/ hfe^elmoittävi^iri tuloksia Ca-i.
nädän^fäflnavienjä työläisten luievläsa taisteluissa yhf
distyneiJen']Eiaäon]äin mahtia Vdstaan. '
^ iannariedusta^ 'ejitä
kuvitellusta, itsenäiseltä, asemastaan huolinnatta he x)vat
ahiieiden 'ji^yjiteenliittyneiden äuurpäädmab avuttomia
uKrdja, Ni!h'^ä sitten ^konventioiiissa fyhdyltiinkin
pohtiniaan' erikoisen ; fanniliu(|tteidto väUtysrenkaan
muodostamista tarkotuks^lla saad^ se käytännölliseen
toimintaan jo ^taipän vuoden aikana. , Täilpisen, «puur
h'n» aviili^ läs^^^ farmarien Voivan saadfi^ h
käfide'stakyitime'iiestä aina vilteenkynimeneen senttiin
v^häbiisKelii) kohti. Ke^usfeliiisda. myöskin tbHet-tiinV
että elleivät farmarit keksi mitään keinoa farmi*'
tuotteilla , riyl^yään ^keinottelevaa riistäjämahtia .vas­taan,;
merkitsee/seiperikatoä koko länsi Can far»
/ mareilljB ^mittaatiiattomine iurjuuksineen -ja käfäiniyk-
8iiiW,8ua£liiaitbmille työt
Erikoisemmin,merkille pantavana keikkana on kojQ-:
i >ve^
järjjeslyniesiin työläisiin jiähden. iTähän saakka ovat
faritiii|rit' tav^llia^^ katselleet ^'ärjestyn^itäJl^ollisutis*
työläisiä vierovin ja epäluulotsiii katsein.. Mutta qyt
mainitun konVeptionin edustajisto, kohdisti avoimesti
katseensa järjestyneeseen työväestöön isiinä ^ mielessäf
että farrnareilla ja, työläisillä täytyy olla jotain'yli-
^ ^ ^ l S , . ' > i ^ i r t | | ^^
neuvottelemaan' SIskabonin ämmaU|. )a'''työväenlil.
i ton edustajain "kanssa tarkotuksella ryhtyä työväen
;unioiden kanssa järjestäihään yhteistä konventionia
yhteisiä puoluelehtäviä varterf vaaliiaisteluissa ja muis­sa
mahdollisissa tilaisuuksissa. ,
Tämä farmarien työläisiä lähentyminen on hyvin
luonnollista. Farmaritkin ^kaikesta yhteiskunnallisten
asioitten käsittämisen liitaudessaan' huolimatta, alkavat
sittenkin n ^ ä yhä selvepimin aikamme yhteiskun-nallisen^
elämäii johtavat virtaukset. Ly{iyt,. joskin kat­kera-
kokemus on opettanut heitä.ed^^^^^ alkavat. ymmär
tää järjestyneitä työläisiä.' Luokkataistelu alkaa näyt
tää. heistä luonnolliselta.- Heille' alkaa selvitä miten­kä
on taisteltava kapitaalin kahlehtivaa valtaa vastaan.
Tämä taistelu tietystikin alkaa ennep kaikkea heidän
oman taloutensa ja yhteiskunnallista, asemaansa vas
taavissa stditeis^a ja muodoissa, mut^a heidän lähene­misenpä
järjatynyttä työväestöä kohtaan osottaa mi
liinkä ollaan menossa. )
Eanippailii kapt^lismiii kmlim
IH>!ijal]a
Sanomalehtitiedot kertovat kuinka eetelikoneet käy­vät
nykyään Saksassa kuun]0'sella kiireellä yötä päi­vää.
Valtakunnan pelastusta haetaan yhä arvotto­mammaksi
käyvien setelien paljoudesta. Sfutta aina
vaan maaperä vajoo. Aina vaan kansanjoiikköjen
elinehdot kiristyvät. Työväestön täytyy lakkaamatta
taistella itselleen suorempia markkamääriä palkak­seen
Berliinissä on juuri päättynyt jättiläismäinen
teräslyöläisten lakkotaistela, jossa työläiset voittivat
kymmeniä . prosentteja : palkankorotusta. Mutta sit­tenkin
lähenee suora nälkäkuolema ahkerintakin työ­läistä
pelottavalla vaididilla.
Pirssissä vallitsee hillitön kilpajuoksu ulkomais­ten
valuuttain perässä taildca muiden varmojen arvo­jen
saamiseksi. Torilla lisääntyvää* hämminkiä sekä
myyjäin että ostajain keskuudessa. Kauppiaat eivät
tiedä enää miten korkealle kruuvata hintoja, jotta ne
pysyisivät dollarin tasalla; työväestö taas ei tiedä,
kuinka syvälle painaa elämänvaatirouksensa selviyt^
äkseen palkallaan, pidentääkseen kurjaa olemassaolo­aan
huomiseen.
Dollari kohoo, raivoisassa tahdissa, elintarvehin
nat- seuraavat hengästyneinä, perässä, mutta työpalka
kohoavat kiduttavan hftaasti kaikenlaisten esteiden hi-dastuftamina,
Vastarinnan, jarrutuksen, petoksen, mut
ta ennenkaikkea valtiovallan määrätyn vastatoiminnan
johdosta. Hifistä johtuu, että vähin kaikkialla on, kuo
huntaa: itälkäkapinolta, Vestfalenissav joukkoyckpja
Shieesiassa,; työttömyysmetelc^ä Dresdenissä, Berlinin
tieho}IIa^^ fänäkn täällä, htiqmenna tuolla, kaikkialla
jättipaloa ennustavia tulisoiluja.
Sota piruja vastaan
Voidaanko tätä paloa, mikä Saksan iuurkapitalis-
,^in^ imperialifitlsen so^an Iii^^^^^ on jat­kuvasti
leimunnut vastaisuuden näkörannassa, estää?
Kykeneekö. $ab^n; kapitaali <estämään joukkokuohun-nan
muodossa ilmenevän uusimman kriisin ja tahtoo­ko
se estää sen?
<!The Statjst» kertoo, että ulkomaalaisten pääoma
sijoitukset Canadassa laskettiin 'viime> tammik. 5,250
miij.; dpllariksi. Siekä englantilaisia että amerikdlai
sia sijoituksia laskettiin olevan kompaisiakin noin 2,'
500 milj. dollajria. V:n 1914 jälkeen on Canadaan
sijoit<^ttu vierasta pääomaa SiSOOm^^^^^ dollaria. Tästä
tulee arviolta Ison Britannian osalle 2,700 ja Yhdys­valtain
osalle 7^0.jqilj, dollaria. Amfejikkalaisen pää­oman
sijoitus dnvdrsiokia aseleyoti jälkeen tuntuvasti
lisäytynyh i Niihpä kerrotaan, että »yksistään V. 1919
perustettiin Canadassa yli '200 yhdysvaltalaisten teh
laiden osastoa. Sitteidiinin/j^eriisi^^^^^^^^ niMä runsaasti
myöskin vuosina 1920 ja 1^21, niin että viime vuonna
oli C^nadpssa yli '700, ulkomaalaista tehdasosastoa^
Pääsyynä tdhlaiden perustamiseen on ollut kiertää
Canadan tullitariffiai mutta huomattavana syynä on
ollut myöskin se, eitä Cartadassa työskentelevillä teh­tailla
on, enimmän suositun.maan tehtaiden oikeudet,
viedessään tuotteitaan Jukiiisiin' Ison; Britannian mai­hin
seka Ranskaan, jonka kanssa tästä On v. 1907 teh'
ty erikoinen sopimus, vjo v. 1919 laskettiin, että ame­rikkalainen
pääoma hallitsi automobiilitarvike- ja läa-kintaleolli^
nudet.:. Autpmobiiliteollisuudesta lasketaan
^dyi^altalaisen paSoinki huosts^ o l i ^ 60 pros.'
Yli 40. pros. lasketaan y&dysvaltalaisla pääomaa ole­van
sähkökone, väri-, kumi-, kupari-, panimo-, säily­ke-,
eäilykemailo- ja petrolinpididistusteollisuuksien
pääomasta. 'Canadan paperiteollisuudesta oli yhdys taan nousseet' joukkomielenosotukset kansalaissotaan
valtalaisen pääoman huostassa jo V. 1920 noin 80 pros. kapitali§filuokkaa ja sen valtaelimiä vastaan.
;i. Jos otetaan lukuun sen tähänastinen politiikka hin-takeinottelu;
pörssimanööverit, provokatsiooni ja fas-fistivalmisfelut,
nijn^ näyttää, siltä, että^ suurteollisuu­den
herratsuoran^isesti toivpvat tätä kamppailua tie­toisina
siitä, että, äinä kipinöiväin työläisten taistelu
tulee :epäonnistum lan,; minkavjälkeien taas 'saadaan
aijaksi vapaat kädet häikäilemättömän nyljennän ^har-joiltamiööksi.
v ' .
Tpllaaffko joukkojen nousu tällä k^taa joka
p^auksessa välttämään? Kapitalistiluokan keskikerrok­set^'
jotka niieluummin kannattavat rauhallista* pyljen-v
taä kuin Väkivaltaista, ponnistelevat 8^
ratkaismr, millä tejattaisiin f riistovoittOi mutta säilytet­täisiin
samalla oikeudenmukaisen palkkasäännöstelyn
ulkonäkö. - käiden parannuskeino on «liukuva palk-ka^
asleikko.» Näinä päivinä on m^ärä alkaa, talousipi-nistöriatössä
valtakunnan viranomaisten ja valtionpal-velijoiden
ammatillisten edustajain välinen konferens­si,
|missä tullaan käsittelemään menettelytapaa palk­kojen
automaattisesta soveiluttamisesta kalliiseen ai­kaan;
hAnsmattiyhdistylu
kkjäiqesfelmänv ajatuksen toteuttjpiisajat^^
tultaisiin^ lasikemaan kullan pohjalla ja sovellutettai­siin
niitä automaattisesti paperirahan huononnuksen'
mukaan. Täten ratkaistaisiin' pulma työläisten spo-jelemi^
esta arvonvähehnykseltä palkoissa ja kaikki tais­telut
kävisivät tarpeettomitei. ; '
Multa suurteollisuus' ei anna mdisul,la ja ^isänmaal­lisuudesta
kääpiÖuhriaan. Vastakonauksena vaatii se
kahdeksantunnin työajan norjentamista. Eräässä val­tiopäiväin
Valiokunnassa käsitellään jo tätä kysymys-läv
Normäalityöpäiva tullaan pysyttämään periaate
taessa, mutta sen sijaan tullaan, päättänlään, mitkä työ­alat,
kuuluvat lain ulkopuolelle. . Tähän asti on
keksitty 50 jlällaisla työalaa! Saksanf työläinen saa
työskennellä 9-^10 tuntia yhä huonommasta reaali­palkasta.
Hänen on. näliiävä yhä enemmän nälkää
tuottaäkseien )^ä enemmän.. Ellei hän yritä nousua
vielä kerran^ .ennenkuin kurjistuminen on kokonaan
murtanut häneai voimansa. /
'Tarlamenttaarinen krätihisnir
on Marxin mukaan tauti, joka täyttää onnettomat, uh*
rinsa siliä ylevällä vakaumuksella, e^tä koko maailmaa,
Sf n historiaa ja tulevaisuutta ohjaa ja määrää äänten
enemmistö siinä erikoisessa edustuslaitoksessa, jolla
on onni lukea heidät jäsentensä jouldcoon, että kaikki
mikä tapahtuu :sen seinien ulkopuolella, sodat^ vallan­kumoukset,
rautatierakennukset, uusien maanosien siir­tomaa-
asutukset, Californjan kultalöydöt, i^eski-Aineri.
kan kanavat, Venäjän armeijat, ja mikä muu vieläsaat-
(aa,sanoa jotenkuten vaikuttavansa ihmiskunnan koh^
taloihin — että kaikki se on nntatöntä verrattuna nii­hin
mittaamattomiin tapanksiin, jotka mitä tdtansa
tlienevätkin,' sisältyvät sen korkean kamarin huomiota
sillä hetkellä kiinnittäviin-kysymybiin.
— Yhdysvalloissa ,kehitlyy laaijasuuntainen milita­rismi.
Peiteltyjä tai julkisia suunnitelmia pakollisen
sotapalveluksen aikaansaamiseksi on laadittu. Pelot­tava
puolivirallinen sotiiasjärjesto, jonka karkotukse­na
on pitää yllä ja mobilisohnisvalmiina tietoiset!
vastavallankumouksellisista keski- ja yläluokan amek-sista
koottua sotilasvaltaa — Amerikan legiona —,
esUiäaJo aktiivista osaa kamppailussa taistelevaa köy­hälistöä
vastaan. lairjeslyneet työläiset tahtovat tehr
da selväksi militarismin luokkaluonteen, heidän tar-kotuksenaan
on ohjata imperialistista militarismia vas-
• 'Suomegsa on nykyään käynnissä
hirveä ajojahti piruja ja kommunii.^
teja vastaan.
Piru jahdin alotti Turun iirkollis-koköUB.
Sitä seurasi piispainko­kous.
Seuraava järjestyksessä oli
vanhojen .hillhulien- eli villiläisten
kokous Oulussa. Sen jälkeen teki­vät
pelastusarmeijalaiset oikein kän
sainvälisen ristiretken Helsinkiin,
Ja nyt on viimeksi kokoontunut Lah
dessa nuorempien hihhulien, eli n.a.
esikoisten seurakunta.
Näin on vanhan Erkin,kaarti saa­nut
nykyään maapallon' tällä kol­kalla;
oikein leveätä kyytiä.
Turussa olleet kokoukset tosip
jättivät /piruparat jokseenkin .rau­haan,
muttarjtanivat sitä suurempaa
huomiota: pappien leipä-, lampaiden
lauRiassapyayttämis- Ja uskottomil­le
hautausmaiden trokauskysymyk-seen.
Mitä sotajuonia on näissä kahdes^
sa viimeksimainitussa asiassa pu­nottu,
eivät; afkakii^jat ole kertoneet.
Toistaiseki^i | ne juonet ovat sotasa­laisuuksia.
Niin, näissä valtiokirkon edusta­jien
kokouksissa .sai Vanha Erkki
kokolailla hyvän rauhan. Ja tun­tuapa
melkein siltä kuin Erkki oli­si
hallinnut kokousta ja provosee-rannutkin
^osittain päät&ksienteos-sa.
. , ^ ,
Toisin oli .niissä hihhulien ;|a. pe-lastusarm^
ijalaisteQ, kokouksissa.
Vanha^t^an. tiedämme, että min­ne
.pelastusarmeijani sakki tekee'
hyökkäyksen,! sieltä pirut kai^koa-:.
yat, v a ^ a nämälsuomalaiset pirut
ovatkin l»yvin huumorintajuista vä­keä.
' Siijien aikaan, kyliä; kun Suo­meen
pelastusarmeija tuli, ikerrotr
tiln niitä nähdyn; armeijan kokouk­sissa
istumassa kattokruunuissa, nau
lapurden päällä ja joskus isonrumr
mun ja nuottitelineiden harjallakin
nauraa rokottamassa kokouksen me­nolle.
'Nyt oii kuitenkin armeija
saanut jo, yliotteen ^näistä, kuten
kuulin tässä Ayt' olleensa armeijan
konferenssisia.
No hihhulit ovat järjestään niip-birtehishuumorilla
varustettua väv.;
^eä,, otti ^ ainoastaan ^aliaimmat
.vibiahoasat' osika^taval^ heitä ,uhma-tai
vaikka/"vihtähousujen hUumofi
oh myöskin jonkun: verran hirtehis-r
huumoria; ilCun tuollaiset pitkä- ja
porrotukkaiset, 'pitkäkyntiset, synk^
I .käsilmäiset hihhulipapit jylistävät
yksi toisensa jälkeei^ oikein popu-lääris-
pomografisia saarnoja ja kun
koko joukko lopulta alkaa pomppia
taivasta kohden, hihkuen suupielet
vaahdossa ja silmät nurin päässä;
ja 'öitten \lankeavat loveen kieriske­lemään
ja alkavat^ nelinkontin rava­ta
tuolien ja penkkien jalkojen vä^
Iistä, niin silloin siitä aremmat vih-tahousut
jo ottavat hötkän ja roh-keammatijin
uskaltavat vaiti räkät­tää
jossain savupiipussa uunin pel­tien
taikana.
.Tällaisissa käsissä,se on ollut se
piru jahti ja suoritettaneen sitä suu­rella
menestyksellä. Mutta ei se
ole vielä mitään kommunistijahdin
rinnalla. Vainottu piruparka saa
sentääu; jonkunlaiseni turvaipaikan
uuninpiipussa ja joskus vainoojan­sa
taskussakin. Mutta tämä kom­munistihan
se ei saa rauhaa uunin-piipussa
eikä hautausmaallakaan.
riäan syödessään. Näin ollen kroko-diilin"^
kyyneleillä tarkotetaan uiko.
knllaista eli. valheellista suremista
tai mielipahan ilmaisua. Jos esimer­kiksi
joku henkilö on. olevinaan.mie­lipahoillaan
toisen kovan kohtalci
tai muun seikan takia, niin sino-taan
hänen. itkevän krokodiilin kyy­neleitä,
koska hän todellisuudessa
nauttii tämän henkilön kohtalo.?ta.
— Paraolla ymmärrettiin mui­naisessa
iEgyptissä aivan samaa kuin
meidän päiwnänmie ymmärretään
kuninkaalla tai keisarilla, joskin fu
raoilla on ollut enemmän persoona­kohtaista'
valtaa.
— Canadanpuoleinen kanava jn
sujkulaitos Sault Ste Mariessa avat­tiin
laivaliikenteelle vuonna 1895
ja on se yksi maailman pisimpiä
sulkulaitoksia,. ollen yhdeksän sa-ta'a
jalkaa pitkä. Kaikkien ensimäi-nen
kanaali rakennettiin jo 150
vuotta sitten, jonka sulkulaitos lie­nee
vieläkin olemassa.
— Darvinismi, joka johtuu eng-laptilaisen
luonnontutkijan Charles
Darwinin nimestä,, on tieteellinen
oppisuunta, • jonka mukaan maan­pinnalla
tavattavat elimelliset oliot,
ihminenkin • niihin ,luettuna, ovat'
vähittäisen kehityksen ja olemassa­olon
taistelun kautta kehittyneet ja
syntyneet, alemmalla asteella ole­vista
muodoista yhä täydellisemmik.
si ja korkeampaa kantaa edustavik­si.
• Darwiniämia sanotaan myöskin
polventumiso^iksi; Darwinismi selit­tää
n.k. luomakunnan kehitystä pe­rinnöllisyyden
ja olemisen taister
lun kantta. Samalla kun perinnölli­set
ominaisuudet ilmenevät niin,eläi­missä
kuin kasveissakin, muuttuvat
ne kuitenkin ajan . päälle^ alinomaa
toisenlaisiksi: käytännöllisen elämä»
ja olemisen taistelussa. Laajakan­toisten
tutkimustensa kautta Dar.
:win pääsi siihen tulokseen, että ko­ko
kasvi- ja luomakunnassa käy
taukoamaton taistelu, kaikkien sota
kaikkia vastaan. Joka vesilätäkös­sä,
ilmassa, vedessä ja maalla käy
hellittämätön kamppailu. Taistel­laan
yksinkertaisesti olemassaolosta.
Eläin ja ^kasvikunnan hedelmällisyys
on ääretön. Suhteellisesti harvat
pääsevätv elämään ja ; nekin jotk^
elämään pääsevät, joutuvat armot­tomaan-
olema^olon taisteluun. Ja
Darwin selittää, että vaiii voimak-makkaimmat
ja kyvykkäimmät pää­sevät
;täs8ä 'taistelussa , säilymään,
t a i , ne, joille ympäristö on satti^.
nut olemaan erikoisemmin suotui­sa."
Ne muuttuvat olomuodoltaan
ja eroavat ympäristön ja olosuhtei­den
pakosta yhä jyrkemmin toisis­taan.
Tässä taistelussa soveliain säi-li?
y ja jatkaa kehitystä yhä suurem­paa
.täydellisyyttä kohti.
^ Jokaisena historiallisena aikakautena on hallitus - valtio ^ olla
sortovälikappaleena, jota hallitseva luokka on käyttänyt pitämään hai;/:
sa riistettyä luokkaa. Valtio on hallitsevan luokan järjestyneet, vois^
ilmaisu. , v . ,
Kapitalistisessa yhteiskunnassa on vaUio joskus DaennäisesJl jemp
kräattinen. Työläisten sallitaan ottfl% os^a vaaleihin ja näennäisesti
hallitus kansan tahdon iln^aisu. •fäsla liuoliinatta on kapitaHstineo
litus kumminkin luokkahalHtus, kapitalistien välikappale työläi;tea ioj. j
tamiseksi. , • '\ ... ' . • '
Niinkauan kuin kapitalistU kontrolloivat sanomalehdistön, saanaj.!?
tuolin, politiikan, koulujen ja yliopistojei^. voimia, niinkauan kuin rotj.^
eroavaisuudet, asuinpaikka, ja kansalaiseksipääsyn ehdot
riistävät ääii."
oikeuden miljoonilta työläisiltä, voivat v kapitalistit helposti lahjoi^i-i
työläisille oikeuden aSJoUtain äänestää kapitalistisen vallan laitoksissa. >
kun luokkataistelun kehittyessä: ristiriidat käyvät yhä jyrkemmilsji^
asettuu hallitus avoimesti kapitalistien puolelle. Jokaisessa lakossa käy.
telään valtiovaltaa kurittamaan työläisiä. Juuri käynnissä oleva Novj)
Scotiän laycötaistelu antaa havainnollisia esimerkkejä tästä hallitusral.
lan käytöstä. "
'. Valtiovallan kontrolloimisessa on, erM tw kapitalistiluokan .mallan
lähde;. Tämä kontrolli saattaa poliisin ja sotaväen sen komemmfceii
alaiseksi, sen luokkaetujen turvaamis^sa. • Niinkauan kuin tämä »alta;
on kapitalistien käsis*8ä, ei työväenluokka voi saavuttaa vapautimiisfaali
• . L ä .
40c lähe
50c läj
159.99 a
1^0.00—^
kilta .$10
remmiltä
sanomaläl
$3.50.
Toront
^Isia yi
957 BrOf-
Laivapi
Tiedtiit
Box fi%
— Mitkä ovat «Maailman seitse­män
ihmettä»,?.
— Kuka oii «Iivana Julma?>
— Kuinka suuri ala f maaipäl cn
pinta-alasta^ kuuluu Englannin val­takuntaan
? \
—'Onko canadälainen O.B.U. pe­riaatteessa
ja käytännössä samaa
kuin I.W.W.?. ,
— Minkä vuoksi muutamia me­talleja
sanotaan «jaloiksi metalleik­si
» ja mitkä ne ovat?
nut jollekin yksilölle että tov. .Kos- on ollut vielä lapsi sisällisspdan
kinen on entinen Suomen pölisi, ja huessa Suomessa. Hiildia Heiäfla
tämän .tähden on tov.'Koskista alet-' iSuoden"niemeltä, ei ollut tödistiäst
tu nimittelenjjään .«lahtariksil» j a .ollen vasta 21 vuoden yapha, jotta
halveksittu jäiliestyneiden työiäisten'"^''''' " "
taholta, huolimatta vaikka tov. Kos­kinen
«n .aikaisemmin . yhtynyt
Creighton niinen osastoon, jonpe
hän on tullut hyväksyttyä* hallus­saan
olevilla todistuksilla, ja näiden
halveksumisien poistamiseksi,on Tim
minssin osaston Agitatsionikomitea
uudelleen tiedustellut jSuomesta tov.
Koskisen entisyyttä, jotJka^ todistuk-set.
ova olleet „T,p. .komihan näh­tävänä,
kuten ed.ellisestä kokouksen
pöytäkirjalta näkyi.. Tällä perus­teelle
paättijutp; .komitea tjedottafi
osastoille, ettei tällaista halveksivaa
kieltä enfiän saa 'käyttää tov. Kos­kista
vastaan; .koskayYhäneui .todis­tuksensa
takaavat hänet rehelliseksi
toveriksi. 'Poliaina olo on kokonaan
aiheeton syytös, ja jos tällaista hal­pamaista
.kietä jollakin paikkakun­nalla
käsitetään, on henkilöt asetet­tava
puoluekurin' alaiseksi. "Xllä
luetun selostuksen hyväksyi tov.
J, V.: Koskinen nyt kyllin selvästi
asian selventävän, .joten, toivom­me:
tämän jutun synnyttäinän
katkeruuden tov. Koskisesta pois­tuvan
ja hän* ryhtyy toimivaksi jä­seneksi
Canadan '•lyoläispuolueen'-5.
järjestössä. , , ' , ..
Tov. J. Penttinen, Vermillion Ri-'
v,erin Societyn johtokunnan ;edusta-ja
teki selvää pöytäkirjojen ja mui­den
^todistuskap|paleiden mukaan,
njiten johtokunta on menetelljn o*
saaton > omaisuuden laillistuttamis-:
ja hallintokysymyksessä. Heidän te.^
^symyksia ja y vasta­uksia
— Habeas Corpus oa oikeussään­tö,
jonka perusteella-vangittu hen­kilö
voi pakottaa ^ oikeuden tuoma,-
rin ottamaan vangitun asia heti­miten
tutkinnon alaiseksi, di toi­sin
sanoen vangitulla on oifkeus
kohtuullisen ajan sisällä päästä
asianomai^n. oikeuden eteen «sot-tamaan
minkä vuoksi ei hSn saa oi-'
la vapaalla jala^lla. Kun vangitsemis-tapauksessa
Habeas Corpus vaatj.-
mus tehdään asianmukaisessa -ja^>
Pöytäkirja
jestyksessä, on asianomaisen tuo­marin
rangaistuksen uhalla saatet-! le «elo^maan jutun aiheita" mi.
tehty Canadan Työläispuolueen
Suom. Järj. toimeenpanevan
komitean Ylimääräisessä koko­uksesta
heinäkuun II p. 1923.
Saapuvilla olivat kaikki toimeen­panevan
koniitean jäsenet, ,ja tove­ri
J. V. Koskinen, Timminssin osas­ton
jäsen, seka • Vermillion Kiveril­tä,
.Finnish Societyn johtokunnan
edustaja tov. J. Penttinen. Puheen-johtajaaa
toimi Latva.
Puheenljohtaja ilmoitti että ko­kous
ön kokoon kutsuttu tov. J. V.
'Koskisen kirjeen' perusteellai koska
Koskinen kirjeessään ilmaisi tyyty­mättömyyttään
siihen, ettei hänen
asiaansa ole tp. komitean taholta
kyTIin selva^eiBisesti selostettu, ja
BiteS oB tov. J. V. Koskinen kutsut­ta
itse' petsonallisesti t.p. komiteal-kemänsä
päätökset tp. komitea täy­dellisesti
.hyväksyi, ja toivoi .että
niiden pohjalla voidaan rakentaa
hyvä yhteisymmärrys sanotulla pai-,
kalla, ja, koska t.p. komitean jäser.
J. W. Ahlqvirt matkustaia kesälo­malle
Kesild Ontarioon, niin vai-,
tuutti t.p.: komitea tov. Ahldvistin
käymään sanotun osaston luona se-lostelemassa
y h t e i a ymmärryksen
välttämäittömyyttä jal liiitä muoto­ja,
joilla.yhteisymmärrys työväestöni
keskuudessa saavutetaan.
Pöytäkirjan tarkastajiksi valittii|i
. 0 . Jokela ja J. W. AMqvist. ,
! j Vakuudeksi,
Jussi Latva, v.t. sihteeri.
Olemme tarkastaneet edellä ole.^
yan pöytäkirjanpa hyväksynjme sen
sellaisenaan. ' . N
O. K. Jokela J. W. Ahlqvist
Pöytäkirjan tarkastajat. •
'MlSkiarfeffl ^r^ i S ^ i i o t t o a , että
ei yöi kukaai
hänkin on ollut alailsainen sisäJlij.
sodan aikana. Näille kahdeUe antoi
•kokous täyden toveriluoton, mntt»
kuitenkin haetaan vielä todi3ta!eet.
Suomesta. Matti Alanen AlaVudelta.
ei ollut mitään todistuksia. Alet
Santeri Manninen, Alavudelta. (JK
todistus paikkakuntansa työväen yli.
distjjkseltä, että ei ole ottaput osat
sisällissotaan. Johannes fllaimiDeiv^
Alavudelta, oli ^amallainen todktu
kuin edelliselläikin., Svante Elorai.:
tai Isoltajoelta. Ei /olltit mitään tiK:^
distuksia. Johan Jalraar Pain]»,:-
Karviasta, oli lähettänyt osotteeii-?
sa tutkijakomitealle. Ei ollut mli;
tään todistuksia. .H. Valertius, oli;
samaten Jähettänyt osotteensa tct-;
kijakomitealle, Ei ollut mitään to­distuksia.
Yllämainituille henMlöflle;
kokous , suositteli sellaista laiittoi
mikä -oh yleensä kaikilla-ei osastoi
jäsenillä, että voivat käydä hnri-ja
agitatsioonitilaisuuksissa niin
kauan kuin r. todistukset saapuvat;
TSuomesta. Erkki Wiljam Manninen,
Alavudelta, oli täysin malisetta ji-;
aenkorttij paikallisosastosta. Zokm^
suositteli 'hänelle väliaikaista toTeii-'^
luottoa siksi: kunne$ todistukset sat^^
pUvat.
^ -^Todistuksia saapunut Suomesta|
seuraaville: Impi Hytönen, Smä^j
Liike- (ja, Taloustyöntekijäin Liiti»
No. 4 Helsingistä ja suomen &K'
sjalistisen Työväenpuolueen Puoloflj
hallinnon: vahvistama, että ei olej
ottanut .osaa sisällissotaan j a ffina-toin
ollut jäsenenä mainitossa lih
tpssa. John Jalmar Laitiselle oli?
tullut todistus Suomen .MetalliteoK;
lisuustyöntekijäin R. Y.' Liitolta ]i
samoin S. S. Työväenpuolueen M.
luehallinnoft vahvistama, etta mii-nitttt
henkilö on kuulunut sanot­tuun
puolueeseen useita vuosia j»
ollut -rehellinen luokkätaisteliji
;MäilIe kahdelle hyväksyttiin täp
toveriluotto, kuten se j o aikaiseii-'
min heille annettiin.. Erkki KiR-:
bjalle oli saapunut todistus LappJ--
ifärvpn Työväenyhdistykseltä ja a-nialla-
S S. Työväenpuolueen I»»-;
luehailinnon vahvistama, etta^»
minkä hän onvottanUt osaa sisällis­sodan,,
on se että hän on esikannU:;
ni^äräyicsesta joutunut, yahtipalrfv
liikseen Seinäjoen .asemalle^ ^^^^
viikoksi. ' Todistuksessa- maimtaia:
eitä «ei heillä ole mitään tuomia-vaa
häntä vastaan», jotenka ^kokffJJ.:
harkittuaan asiaa suositteli ,iiän«W,|
T a l l a n hyvä
menehdytte
Areenalta, i
lap,rt;kiUtS
fiaoaavat ti
jbteiikunnai
ci enaan uh
Tonriioitt
tyyn? Osast
]ui lAiiskeiti
letaan osast
torvien olt
!7Uosia.. Se
ei sopisi ni:
vaan jokain
telia, niin X
loon puhal
raksi jos o
osaston jäse
isillä ne ov
f enten • käyl
{rei
tava vangittu hetimitön tutkittavak­si,
niin että vani^ttu välttyy jtiu.
tumasta lojumaan ipitikiä aikoja -tut­kintovankilassa.!
TäQainen on Ha-beas
Gorpuksen gnriittinen perusta,
joskin sen kantta < oikeuden saanti
riippuu bpputingassa oikeuden
käytöstä aivan aamoia kuin kaikis*
sa tavallisissa' o&enajotnissalkin.
— Snoinenkin k i e l ^ yleensä
käytetty sananparsi JBävkodiilin
kyyneleet» on saaimt alkunsa erääs-tä
sadusta, jossa kerrotaan kroko-Ijestyneiden työläiseen luotto. Tov
diilidn vuodattavan kyyneleitä uh- Hautamäki on Timminssissä sano-ten
on saanut alkunsa se että häb-tä
on ruvettu nimittelemään Suo­men
vallassa olevan luokan poliisik-
Isi. (Kokkinen on oleillut njkyään
TorontossaV. T. p. komitean kuultu­aan
tov. Koskisen selostuksen jos­sa
hän ilmoitti «että hän 1917 tou­kokuulla
yhtyi Helsingin kaupun^s-satnilisiin,
joka siihen aikaan oli
muodostettu" järjestyneistä työläi­sistä,
ja joilla oli koko polisBaitok-sen
johto käsissään, ja samalla jär-
Kokoumioita W. P. S. Osastoa'
työkokouksesta tk. 15 p:nä. 'Kes­kusteltiin
ja päätettiin seuraavista
asioista:
Virkailijoiksi valittiin^ sen.raavat:
Huvitoimikuntaan, Mrsr Hietaja ja
Mrs. Lemonkalraa, agitatsionikomi-tepan
W. Lehto, J^tdiisimieheksl; K.
Visanen, ja lastenkoulun .opettajak­si
M . Jalonen. Uusia jäseniä yh^yi
osastoon Oskar Heino, Mrs. ^Aino
Heino, Väinö Lehto, Aijituri Lehti.
Jäsenkokelaiksi hyväksyttiin ^ |jauri
Arkkola ja Kalle Visanen. Jäsen­hakemuksia
oli saaptraut seuraavil­ta:
Einar Nieminen, 'Rauha Kauppi
nen, John Ldtinen, Lempi Möttö­nen,
Isak Löytönen, Matti Hiditala,
Everd Ketola, Emil Palomäld ja Os-kar
Välimaa.
^^dakS^itean raportti. TatSdt:
t a v a s i ; ^ ^fiaapunut 8euraa'^at hil­jan.'
iSiiomesta tulleet henkilöt: Ari­na
ijEliina Hiekkanen, Saarijärvelta-
Ei ollut mitään todistuksia, ollen
vasta ITata vuoden vanha, joten
.yöi kukaan siitä tuomina. ^
Luettiin järjestön keskusvir3stj,|
ta tullut.kirjelmä, koskien^^mj;
"m
igiiassa lasten ja moTim.^yr'
ryntäystä 'Vapanden levittai^^'^:
Ariasta, .keskusteltua . siirreltiin «•
lasten osastolle siinä ymmni^:
sä,-,e!tä: alkavat heti tomanP:-
meinataan «iinä onnistaa. 5atf^
Neuvosto-Venäjän. orpolapsia pä»°
osasto ottaaJfolme raokkiakäeen^J» ^
Bamlk kehditti kaMia osastoa >
sejtiiä avustamaan mainittnja o'?''
iapSia: niin :palion kuin maiiiioilfit»-:
.Valittiin kolmihenkinen hnatfs,r_
ka' tulee huorehtimaan asiaia pöj"
le viemisestä. Valituiksi tulirat & Rm , ^. .
Kuusela, Mrs. H Heinonen JS * . f ^ '«ma osaj
»iöon j8
«teenpäim
3»jestön 1
*«Jo Venäj
^ ei s
kanadian ••
?aöden m
'«»iiea las
Tutkijako
iTutkijakomi
ivat ,£upmes
Babkonen, '
puel Neva;
Matti Myllj
1. Santeri i
1 Jussi Taipa
I Jaakko Tak
I ja Haury ,
.y. 1, Tutki
<: Väliaikaiseni
pes • lisätod
jDcsta. Täyi
myönnetty
nen, Tamtp
el Huvila, i]
i ja Väinö
n a s t a , (Niii
seuraavat j
että he ov
Suomen lu
liehoitamme
yereina.- P
k o l a ja AI
Todistuiks
mesta Heri
Pukkilalle j
oikeuttavat
riluottoa.
Virkailija
wkailijoiks
liskolla ov£
taan Mrs.
Antti. Saari
h a l a , ; M N ;;
Johnson, pt
^.xkiriurij
hoitaja M K
Fanny Vet
ja sanbmal
Hj. länsi.
Orkanisee
jeeirvaihtajj
teloudenhoi
^alehtiäsiai
ii- Tutkija
Ali Kauhalj
lysmiehiksi
aiäkflä,'.V.
ferittaren
Johnson.
^kooias
iokooJuessi
tiin searaä
ton perusti
*aan koko
^iia, p,
niinikään
«en ja i
sihteerin 1
^ilikka, Joten voitte kääntjS
pääpuoleensa jos IlaI^atte^sBw•
kno se,menee sime. Etteköt»&?»
ottaa yhtä orpolasta
Ia. että pelastatte sen nab^^^:
lusta? Ja silloin kun
ponne siiBeni lailee se i J"