1921-08-18-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ITiCZEKMaiNiIJt^ Torstaina, EloE 18 p., 3921 NUMEEÖ 33 I CANADAN UUTISET Buomalaicen eanomalelitl Canadaflsa» Ilmestyy Jokaisena Tomtaina, I KuAtantaJa . The Canada NevvsPubllsning Co. I Erick J. Korte. Lilkkeenlioltaja. Lauri Maunu, Toimittaja. Poimintoja täältä ja muualta. TILAUSHINNAT: ' Canadaan: $3.00 koko vuodelta^ .^1.75 puolelta vuodelta, $1.00 3 kuu- Kaudelta ja 40 senttiä kuukaudelta. Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.75 kokoi vuodelta ja $2.25 puolelta vuodelta. ILMOITUSHINNAT: 60 senttiä pälstatuumalta kerran ju' laistuna. Pitempiaikaisille ilmoituksil- .le kohtuullinen alennus. Halutaanti^ CO- ja nimenmuuttoiliuotukset 75 fient-tlä kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima- .Ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme kertaa. Avioliitto- ja kihlaus-ilmol-tukset 60c palstatuumalta. Kuolonil-moltukset $2.50, muistovärsyllä $3.00. Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moitukset $2.00. Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys- ;luettelot, luento-ilmoitukset y. m. 30 senttiä tuumalta* Uutisten joukkoon aljotuista ilmol-ituksista peritään 15 senttiä riviltä. Pienimmänkln Ilmoituksen hinta on 50 sentt. Postissa tulevia ilmoituksia ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta. Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuumalta. Kaikki liikkeelle aljotut kirjeet, tilaukset ja rahat ovat lähetettävät etoitteella: CANADAN UUTISET, Port Arthur, Ont., Canada. Canadan Uutisista lainattaessa tn lähde mainittava. • Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa Jehden konttoriin l e k ä vanha että uusi : osoite. ^ CANADAN UUTISET ' ^The Canada New8) ,The Finnish Newspaper In Canada. Published every Thursday by The Canada New8 Publishing Co. Erick J. Korte, Manager. Lauri Maunu, Editor. Daily News Bldg;, Port Arthur, Ont. CANADAN UUTISET IB weleomed and read m every Finnish home in the Dominion. It is the only dlrect advertlsing medium for those manufacturers and merchants who •wish to create and huild a profitäble and pennanent demand for their prod-ucta and merchandise by the large and ev^r crowlnff Finnish population resid- Ing la Canada; Plaee your trial ad- ' vertisement and get resultS; Advertising rates 50c per inch. Political advs. $1.00 per inch. Advertlsements must reach öur Office Wednesday i neon to appear on Thursday's ilssue. 1 Subscrlptionprice In Canada $3.80 • per year, United States and other countries $3;75 per year in advänce. 'Suomen sosialistiset ammattijärjestöt lähettivät jonkun aikaa sitten viranomaisille malitiponti-sen vaatimuksen, jossa anottiin työläisille vapautta matkustaa työansioihin Venäjälle. Asia olikin sittemmin/ Valtioneuvoston harkittavana ja ; äskettäin julistettiin tie N<^uvosto-Venäjälle vapaaksi. Olisi luullut,, että Suomen työtätekevä kommnnistiköyhälistö, joka aina vapaussodan päättymisestä saakka on valitellut saaneensa kärsiä porvariston säälimätöntä riistovaltaa ja elää alituisessa ''ohranan'' kiristyksessä, olisi heti alottanut suurenmoisen joukkovaelluksen .suureen isäur maahan, kommunistien ihanneyhteiskuntaan. Mitä vielä! Ainoastaan yhden miehen, jostakin Etelä- Suomen pitäjästä, ilmoitetaan anoneen passia Venäjälle matkustamista varten, mikä hänelle var-m a an m y ö nn et ä ä nk in. Sen 1 i sä k - si on muutamia kapinan aikaisia rikoksentekijöitä, jotka menisivät Venäjälle entisiä kolttosiaan pakoon, vaan joille ei . siihen myönnetä tilaisuutta :ennenkuin ovat entisyydestään tehneet tilin. : .Mikä lienee syynä, etteivät Suoni en työläiset käytä.hyväkseen ti-laisuutta ja siirry siihen maahan, niissä kaiken maailman proletaa-riaatille luvataan ennenkuulumattomia etu ja—suureen ja mahtavaan 'bolshevikivaltakiuntaan? 01 i si k oh a n m u u 11 o i n to a 1 a i m e n t a - massa ne jokseenkin synkät sanomat, joita porvarilliset lehdet vii-, me a i k o in a o v a t lu k i j o i 11 een sy ö t-täneet Venäjän oloista? Kerrotaan koko maan asujamiston olc^ van nälkäkuoleman partaalla, kulkutantie-n raivoisasti leviävän maan !kaikilla Kulmilla ja tekö Venäjän Sosialistisen Federativi-sen Neuvostotasavallan . olevan menossa; lopullista turmiotaan koliti. Epäilemättä ne tiedot ja Venäjältä palanneiden toverien henkilöjlxohtaiset kokemukset o-vat .suurimpana vaikutteena myötätunnon kylmenemiseen. Eräs Venäjältä ihmisten ilmoil-sense of civJc duty; (In ali vvays to aid In making thjs country greater and better than /e found IL Iin, nalla. Onni tule kilpikonnan aske-mutta.: rientää pois pikaju- — Hyvä omatunto on taivas sydämelle. Se hallitsee pahan ja on ankkuri myrskyssä. — Jolla on hyvä omatunto, hän katsoo kaikki ihmiset ystäviksi; i ä n ei väisty jketään, hän ei pelkää ketään. Entered 38 secohdclaas mall mat-ter, Dee. 1, 1915, at the Post Office at Port Arthur, Ontario, Canada. THE AIM OF T H E CANADAN UUTIjSET. The help preservetho Ideals and sacred traditiona of thla^ our adopted country, the Dominion of Canada." To observe Its lawa knd inspiro others to respect and obey them: Ta strlve unoeaslngly to quickon tha publlc'a päässyt, matkaili ja kertoo siellä tavanneensa työmiehen, joka surkeasti valitteli kovaa kohtaloaan. Hän oli suuriin Jupauksiin luottaen "matkustanut Venäjälle Amerikan Yhdysvalloista, Chicagosta . • . : N'euypstövaItaktintaan päästyään; hänellä oli vielä jäle kalid e ksähsa t a a doll a ria, rai tkä liäneltä pakköluovutettiih vattiin 1,5 miljoonalla bolsheviki-ruplalla. Samana päivänä hänen täytyi pienestä, leipäpalasesta maksaa 50,000 rupilaa! " ; Niykypäivien Venäjällä tarjoutuu paljon kiitollisia aiheita sekä köyhälistön että porvaristcii tutkimusmatkailijoille. Useita retkikuntia on sinne lähtenytku:. mut-ta enemmän tarvittaisi-U. Eriu- 0maisen sopivaa : ainesti niihin saataisiin Canadan ja Amerikan-suomalaisista punakiihkoilijoista.' Paljon opetettavaa muilekin hyödyllistä aineliistoa saisivat he siellä kootuksi. Canadan ja .Amerikan suomalaiset kommunistit! Ahkerasti olette koettaneet hol-shevismin ja kommunismin pääkysymyksiä tutkistella, mutta rehellisinä proletaareina täytyy teidän lopuksi erään kuuluisan tiedemiehen tavoin tunnustaa tulleenne lopuksi tietämään vain sen, ett-ette todellisuudessa mitään tiedä. Olette vasta tiedon alussa. Ette voi tätä vajavaisuutta korjata millään muiillä kuin yhdellä ainoalla tavalla: matkustamalla 'Neuvosto-Venäjän e. Canadan ja Amerikan suomalaisten kommunistien ja bolshQvi,- kien tunnussana olkoon tällä hetkellä: Neuvosto-Venäjälle, työ pelkäävän proletaäriaatin ihmeelliseen ja sajaperäiseen ihanno-maahaii! :iyM-päättäen'puhuu Englannin hallituksen nimessä: Wash|ngtonin-ikir je^nvaihta jam-me tiedonantoa tulevat Englannin valtakunnan kaikki kansat ja entente tyydytyksellä tervehtimään ja kaikkein enimmjn ne, jotka tuntevat maailman nykyistä tilaa. Hänen tiedonannossaan ilmoitetaan meille kaksi tärkeää seikkaa. Ensiksi se, että Yhdysvallat muutamilla muutoksilla tulevat ratioifioimaan Versaillesin rauhansopimuksen. Tietysti otetaan tämä uutinen jo sinänsä vastaan helpoituksen tunteella, mutta vielä suurempi merkitys on sillä, mitä kirjeenvaihtaja mainitsee Yhdysvaltain politiikan tulevasta suunnasta. "Yksi asia on. varma,"lausuu hän, " j a se on se; että Hjardingin hallituksella on harras toivomus, vieläpä varma aikomus saattaa Yihdysvallat ja Englanti toimimaan yhteisym-uiärryksessä kaikissa maailman kysymyksissä." Ei ole tarpeen pitkillä puheilla selittää tällaisen yhteisymmärryksen suurta merkitystä ja millaista tyydytystä se tulee herättämään Englannissa ja kaikkialla maailmassa. Kaikki jalot miehet molemmin puolin valtamerta ovat sitä jo vuosikausia ikävöineet. He tervehtivät i-lolla puheenalaisen aiheen toteuttamista. Aikana, jolloin sota on jättänyt maailman suureen uu-destirakentamis- tarpeeseen^ tällainen pyrkimys on kaksin keri a i-sesti tervetullut. Mutta lehti puhuu samalla kiinteän - liiton tarpeellisuudesta Ranskan kanssa. Mitä paremmat suhteemme Ranskaan ovat sitä parem m i n voimme h el p o i tt aa W a-shingtönissa suunniteltua politiikkaa. [Millaisiksi entisten liittolaisten suhteet vastaisuudessa: muodostuV vat ja miten ne yhteisvoimin ryh-t y vät suure en uu delleenrak ent a - mistyöhön, jää tulevaisiuidessa n ä h t ä väk si. Ra u h a 11 i se n kehi tyk-sen edistäminen on aina ollut voittajien tärkein tehtävä. Ensi-mäisenä askeleena siihen suuntaan on pidettävä Ylidysvaltain kutsumaa aseidenriisuntakonfe-rensia. scnjohdosta, cttii ranskalainen Aasian asiain erikoistuntija Le-gendre antaa kirjoittamassaan teoksessa: siitä maailmalle varotuksen. "Aasia on valkoisen rodun .ovella 900 miljoonan asuk- Ikaan voimalla. Suurin tulevaisuuden taivasta peittävä pilvi on keltainen vaara,"lausutaan kirjoituksessa. Valkoinen rotu, sanoo Legen-dre, "menetti kasvonsa", kuten itämaalaiset sanovat, Japanin voittaessa Venäjän;. IM^ailmahso-dan aikana moninkertaistutti Japani - voimalähteensä. ja sää.sti miesvoimansa, Europan menettäessä 20 mii Joonaa,miestä ja sen kärsiessä sodasta .lohtunutta henkistä, siveellistä ja taloudellista heikkoutta. Suur-Britannia, sanoo kirjoittaja, teki suuren erehdyksen kannattaessaan Japania liittosopimuksella, joka nyt on käymässä brittiläisille itselleen niin kiusalliseksi. 'K i rj oitt a j a . h uomaut t a a, et t ii mielipide 'Aasia aasialaisille' on kiteytymässä entistä lujemmaksi aasialaisten kansojen keskuudessa, erittäinkin muhamettilaisten. Venäjä ei enää voi pelastaa itseään siltä vaaralta; sitä täytyy käydä auttamaan, uudenaikaisella valtiomiest aidolla. Niin vakavana ja voimakkaana kuin kirjoittaja pitääkin aasialaista kilpailua, myöntää hän kuitenkin valkoisen rodun omaavan suuremman työ- ja johtamiskyvyn. Kaikkien on kuitenkin käsitettävä, sanoo hän, että tästä lähtein on kilpailu Aasian ja Eu-ropan välillä saava aivan toisenlaiset mittasuhteet kuin ennen. — Kokemus on paras opettaja. Mutta moni kokoaa, kokemusta niin kauan että on jo liian vanha sitä hyväkseen käyttämään. — Tied^ vuodattaa usein suurinta' siunausta elämään, kun se tavallaan näyttää imohtaneen fe-lämän.— W! v. Humboldt. " — Sentähden on ihminen saa- T>ut järkensä, että lian voisi vapautua sellaisesta, mikä on hänelle vahingoksi.—'Leo Tolstoj. ^— Henkevä ja syv.ämieli'nen ihminen V oi katsoa itseään kuin vierasta henkilöä, ^iksipä kiinnittävätkin hänen mieltänsä yhtä paljon hänen heikkoutensa ja pettymyksensä 'kuin hänen me.- nestyksensäkin. Kahta inhimillistä keksintöä voinee pitää ivanhimpana kaikista: hallitus- ja kasvatustaitoa, ja kuitenkin ollaan niidenkin aatteista vielä eri mieltä. — Immanuel Kant. — Suomesta) Päivälehdelle saa puneen sähkösanomaitiedon mu-, kaan on kirjailija Juhani Aho kiiollut Helsingissä t. |k. 8 p:nä pitemmän aikaa sairastettuaan. Suomen kuuluisin kirjailija oli syntynyt Lapinlahdella, syyskuun 11 p:nä 1861,:. ollen siis.kuolles-pwniäbes JO suoden ikäinen.. Yksi ihmiskunnan suurimmista vitsauksista, pitaalitauti, on nykyään onUistuttU saamaan voitetuksi, ellei kokonaan kukistetuksikin. Tiede on siten saavuttanut voiton, golle saa hakea vertaistaan.. • Suurin ansio pitaalitaudin pa-rannustoiveiden \ tpteuttamisesta tulee amerikalaiselle ) lääkärille Harry T. Hollman'ille, joka ensiksi ryhtyi Uudella parannusai-neella kokeilemaan, Miss Alice BalVille, hawaiilaiseUe kemistille ja töht. Arthur L. Deanille, Ha- Avaiin oppilaitoksen entiselle johtajalle. Jo vuodesta 1865 alkaen on e-rään Intian aarniometsissä kasvavan puun siemenistä valmistetulla chauimoogra-öljyllä koetettu pitaalitautia lääkitä, vaan ilman menestystä. Tri Hollman, joka toimii Molokain pitaalitautisten siirtolassa Hawaiilla, ryhtyi chäulrapogrä-öljyä kehittämään hawaiilaisen kemistin Miss Alice Ball 'in avustamana: ja saavutti aste asteelta yhä suotuisampia tuloksia. Kun ennenaikainen kuolema keskeytti Miss Ball'in työskentelyn, tuli hänen tilalleen tri A, L. Dean, HaA^^iaiin , oppilaitoksen johtaja. Pitaali on tavallisesti hidas tauti, joka kehittyäkseen vaatii vuosikausia. Ujusi parannusmenette-lykin näyttää tuottavan. tuloksia jokseenkin hitaasti. -Niäkyviä tuloksia chanlmoogra-öljyllä käsittelemisestä tulee aikasihtaan puolen vuoden kuluttua, luutta taVal-lisimniin vasta vuoden perästä ja: muutamissa tapauksissa myöhein-rainkin.: Lokakuun l p :n jälkeen vuonna 1918 on Kalihin sairaalasta päästetty pois j a julistettu täysin parantuneiksi seitseniän-kymmentäkahdekslan- pitaalitau-tista. Monet toivottomuuteen vai- Timesin tirjeenyaihtaja Wa-;; puneet potilaat, jotka "elävän shingtönissa tiedottaa, että Amerikka läheisessä tulevaisuudessa tulee solmiamaan muodollisen rauhan Saksan kanssa. Hän mainitsee että Versaillesin räiihanso-kuoleman' 'runtelemina oli viety Molokaille, "Viimeisen Levon Saarelle," ovat käsit^mättömäk-si ihmeekseen havainneet puhdistuneensa ja päässeensä kuoleman Tuonen viikatemies on tänä vuonna niittänyt tavallista runsaamman sadon kotimaan parhaiden miesten keskuudessa. Mainittakoon nimet sellaiset kuin kenraali Berg, yksi iSuomen armeijan ky vykkäimmistä ja innokkaimmista järjestäjistä, kauppaneuvos Sahlbom, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan toimitusjolita-ja ja sellaisena .maan osuuskauppaliikkeen esitaistelija, valtioneuvos Ed v. Hjelt, tunnettu kou- 'lumies ja yksi uuden Suomen valtiollisen elämän luojia ; ja monet muut suuren elämäntyön suorittaneet, mutta vähemmän julkista huomiota .saavuttaneet kansalaiset. Aivan hiljattain sac'^)unut säh. kösanoma vtuo meille tiedon Juhani Ahon, Suomen kirjailijoista en-simäisen kuolemasta. T. k. 8 p:nä hän viimeiseen uneen vaipui Heisin gi n di a k o ui ssa 1 a itoksell a jo pitemmän aikaa sairastettuaan, ehtimättä vielä saavuttaa 60 .nettä ikävuottaan. Aivan odottamattomana ei siis tieto hänen poismenostaan saapunut, mutta sitä selvemmin jokainen tosi-suomalai-jien käsittää, miten suuri ja korvaamaton tappio maata on kohdannut. "Katajainen kansa" on menettänyt yhden ; .suurmiehisr tään, kirjailijan,, jollaista meidän aikamme tuskin enää kykenee luomaan. Kallisarvoisen perinnön Aho kuitenkin jätti Suomen kansalle, aarteen, joka arvo ei kädenkäänteessä hupene. Meillä on hänen monet hengentuotteensa, jolla aina tulee olemaan ensimäi-nen sija uudemmassa suomalaisessa kirjallisuudessa. - L. J . lAf. SOVIETISMIN TULEVAI-SUUS. todistaneet Neuvostovallan mahdottomuuden käytännössä. Marxismi, kommunismi, sovietisml ja muut sen kaltaiset liikkeet ovat vihdoinkin saaneet kuoleman iskun. Venäjä on päättävästi pätevä todistus siitä että tällaiset hallitusmuodot ovat teiiottomia ja kykenemättömiä kansojen tarpeita tyydyttämään ja niiden edistymistä johtamaan. Mikään kansa ei elä eikä edisty sanan •kalskeesta, kaunopuheista, ja lupaavista mielikuvituksista, vaan kykenevä isyydestä. Ei myöskään työ itsessään ole tuotannollista. Vasta sitten kuin se asetetaan perusteelliselle ja tarkoittavalle pohjalle ja sitä harjoitetaan todella ja tarmolla, tulee se tuottavaksi. Samaten riippuu työn an^ siollisuus työtuotannon tuloksesta ja sen tarpeellisuudesta. EikiJ työnansio voi kohota käyttäjän hintarajan yli, sillä kohtuuttomia hintoja mistään tuotteesta ei voida ketään pakoittaa maksamaan. Työ ja toimi on kuten kaikki muukin tavara riippuva käyttä-. jän hintamäärästä, jonka taasen' voi määrätä joko yleisolot tai eri-tyis- suhteet. Siten tulevat työansiot kaikilla teollisuusaloilla varsin vaihteleviksi. Liike- ja maamiehen voitot voivat muuttua tappioiksi ja päiväpalkkalai-sen sellaisten suhteiden vallitessa voi laskea olemattomiin. On siis mahdoton määrätä liike-, tuotanto- ja teollisuusaloilla pysyviä hintoja, palkkoja tai ansiota: Kuten j o e della mainit t u, määrää vät suhteet nämä. Tuota eivät marxismi eikä kommunismi ole nähneet eivätkä käsittäneet,: yhtä vähän; kun sitäkään että palkkalainen harvoin valvoo palkkaajainsa etuja. Siitä syystä olisikin sopimatonta ja peräti nurjapuolista avSettaa liike-, teollisuus-, maanviljelys y. m. senkaltaiset liikkeet hallitustoimiksi. Onhan tämäkin Venäjällä m itä t eh okkaim m in todettu, samaten kuin yksityisomistus on pitkällisten kokemus^ ten perusteella huomattu oi e vai! pontevin kansojen kehittymis-oh-je, joka tuottaa maalle voimaa ja eloHisuutta. Suurelle osalle ihmiskuntaa onkin tämä jo selvennyt, josta syystä valistune iden 'k a nso j en ka ikki kansanluokat ovat hyljänneet so-vietismin. Heidän keskuudessaan on yksin marxismi menettänyt miltei tykkänään ihannemuo-tonsa.. Työapostolien saarnat, jotka väittävät yllämainittujen puolueiden suunnitelmat perusteellisiksi, ovat siis menettäneet valistuneiden keskuudessa painonsa, eikä heidän agitatsionian-sa usko muut kuin yksinkertai-simmat ja vähimmän kehittyneet yksilöt yhteiskunnassa. Ainoastaan haaveilijat tai^,ne joiden tietovarasto ja ajatuskyky ei riita käsittämään yhteiskunnari perustusta, kannattavat yhäkin sellaisia harharientoja kuin Venäjän neuvostovalta, kommunismi, sosialismi j.n.e. Ikäväksemme on kumminkin sanottava näille har^ iVoille, että toimensa ja työnsä ollen perusteellisuutta ja käytännöllistä tarkoitusta puuttuva on toivotonta ja mieletöntä rientoa. Se el ikään toteudu, sillä siitä puuttuvat ne vaatimukset mitkä ovat ehdottomia ihmislain-^ nan edistymiseksi ja SQU kehittymiseksi nimittäin vapaus ja oma-takeisuus. H. H. MeL. CANADAN JA YHDYSVAL TAIN NAAPURirUSSUHTEET. eri alusmailten pääministereillä Lontoossa joitakin viikkoja sitte. Tärkein kysymys oli tässä konfe-rensissa Englannin ja Japanin välisen liiton uudistaminen. Englannin pääministeri Ijloyd George oli tarkoin valmistanut konferenssin osanottajat tämän kysymyksen tärkeydestä ja tuonut e-siin miten tärkeä^ tämä liitto on. Samalla kertaa kuin Englannin- Japanin liitto itseasissa oli sopimus, että Japani saa rauhassa a-nastaa itsellensä valittuja osia Kiinasta, oli sen kärki samalla tähdättynä Y'hdysvaltoja vastaan, l^rofessori John Dewey Columbian yliopistossa on eräässä kirjoituksessaan 'Ne wR-:'iniblic'. lehdessä heinäkuun G j). • liiioina-uttanut, että tässä ci ollut vähempää kuin suostumus snuriiiiinasla kansojenvälisestä ryöstöstä mitii historia tietää, ryöslöstäy joka sisältää, että Japani ottaa Kiinaii pohjoisen osan. ja Englanti etelä osan Kiinastäl ^-äiden aikonuis-ten täytäntöön panoa helpoittaa se että Kiinassa on ollut pitkä sarja :vallankumouksia j a vastavallankumouksia sen" eri valtioissa, j)ohjois-Kiina ollen taantumus hallrtukseii alla, Peking- j ) ä ä l v a u - punkina, ja etelä-Kiiiui enciuiil vaan hallituksen alaisena Kantonissa, jossa tri Sun Yet S M I on presidenttinä. Tämä i M i i i i a n n in Nyliyinen kurssimme, r.ahalähe tyiksille SUOMEEN Postin kautta ja sähköteitse on pimus tullaan ratifioimaan "mo- valtakunnasta kanssaihmistensä nilla muutoksilla'' (reservations). Kirjeenvaihtajan . tiedonainnon johdosta kirjoittaa ylläölevalla otsakkeella .TimeSiJc^^^^ ilmoille. Keltaisen vaaran, uhk^ on taasen antanut miettimisen' aUietta Kuta kauvemmin neuvostohallitus pysyy pystyssä Venäjällä, sitä selvemmäksi ja julkisemmaksi käyvät' sen periaatteet ja niistä johtuneet seuraukset. Huolimatta siitä että yllämainittu hallitus on nyt valeen neljä vuotta ohjannut ja johtanut maan asioita, rappeutuvat sen sisälliset olot jatkuvasti. Puute on paisunut 'kurjuudeksi ja hädäksi, jota neuvostohallitus kaikilla neuvoillaan on voimaton ja kykenemätön poistamaan. Maa, joka ennen o-liBuropan jyväaitta, on nyt näljän kamalissa käsissä, uhaten tuholla ja kuolemalla miljoonia henkilöitä kansan yäinväkeä. Tämän lisäksi tulevat rutot ja taudit, jotka niittävät armottomasti mitä nälkä säästää. Kautta kaiken on nähtävänä' K^uvostoval-lan tehottbmnuS ja> piitittiivaisuus' Käytännöllisesti toteutuvat aste ^steeltaj ne yaitt^eety gotka -ovat Kaunis esimerkki historiassa siitä, miten kaksi naapurivalta-kuntaa voi elää rauhassaf ja ystä-vyydessä keskenänsä, on Yhdysvallat ja Canada. Yjli sata vuotta ovat näiden maitten asukkaat ''eläneet vierekkäin. He ovat rauhallilella tavalla ratkaisseet välinsä. Suojelematon tuhansia mailia pitkä raja on ainoa, joka eroittaa nämät valtakunnat toisistansa. Tämä raja ei ole tarvinniit var-tijoikseen armeijaa maalla eikä sotalaivoja merellä. Ja ellei suo-jelustullia ja siirtolaisjärjestyk-siä olisi, olisivat nämät maat täydellisessä yhteydessä. Taloudelliset siteet ovat ne, jotka lujem-masti ovat sitoneet ne yhteen. Tjstävyyssiteet, ihanteelliset ja aineelliset olivat kovan koetuk-* sen alaisena siinä^ konferenssissa joki^ oli 'Bry;tiläisen hallitukeen Dollarilta. (.Myös myömme pankki-osoituk sia (shekljejä) markoissa yllä-mainit, kiirssin jälkeen jä erikoi• : sia, kolmen prosentin korkoa ve-täviä matkustajien- shekkejä dollareissa, jotka Suomessa lunastetaan siellä voimassa-olevan dölla-: rin kurssin jälkeen. Lähetyskulut ralialähetyksille postin kautta on lae. summille alle $20.00; sitä suuremmilta summilla mitään kuluja ei peritä. > Lähetyskulut sähköteitse on $3.56 kaikilta summilta. [Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä ei erikoisesti pyydetä. Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja lähettäjän osoitteella varusteltuna osoitteella: • Foreign Department First National Bank f myt ihdy nassa ja .sulkenu ja Japanin liitto olisi epäilemättä' JI_/^JJQOCK MICH estänyt Yhdysvaltain kaupan Kii- ' " ' Yhdvsvallain -Perustettu v. 1874.- "avoimen oven" politiikan Aa,^i ; Varat yli $3,000,000.00. •assa. i^lyös Entrlanti: ;nivöntä;i Japanille : vapaat kädet myöskin Si])eliassa, jossa Amerikan kauppa a suos i t a a n. m u tt a. • .1 a pa n i va s-tustaa sitä niin paljon kuin voi, : Tästä selvästi huomataan, että Kirjoittakaa, suomeksimeillä on ku us i su o ni ai ai s t a 1 i i k k e essä m-me. Epäsopuiset, suhteet kahden •alla n. seurauksia kummallekin, jos liitto Enolanniu ja Japanin' j-J^^j^^^^^^^^ tuottaisivat välillä olisi uusittu, olisi se ollut j suurek,:s i. vah1 i•n g,o k1 si• vih.di 1y,s.v a,„l-i 'va^r,s inkin heikonin, ialleC loille. ( a n a cl a i r j a L t e I ä -At i- i k an e d u s - Lontoon konferenssissa oli C'a-nadan edustajana Canadan pää-ministeri Arthur Meighen. Se määräiivä asema, jonka '!Meighen otti tässä '-'kokouksessa yhdessä kenraali Smutsin kanssa Etelä- A f r i Ic a st a. • ¥Jn gl a n t il a i s-Ja pa n i - laista liittoa vastaan, hämniibstyt-ti monta, jotka tuntevat hänen ja lajat vasUistivat ICnglannin ja Jaj)anin' välisen liiton uudistamista, jonka kautta säästyi paljon' rettelöltä.—P:ti. ' * Punaisten vahtimestarien" hommat Canadassa. : (.-o baltista. Ont., kaupunkiimme saapuneet kansalaiset kertovat. ja poliittiset suhteet Canadassa.; miten silläkin•'.syrjäisellä seudul- Mr. Meighen on nimittäin Cana-. Ia punaisemme ovat ottaneet käy-dan enin taantumuksellisia politi- täntöön muissa pnnakeskuksissa koitsijoita. Harvat luulivat, et 1ä | harjoitetun menttclytavan Siio-tämä mies vastustaisi tuota liittoa, m u t ta o n h ii o ma 11 u, e ttii v a a - Iit ovat Canadassa pian ja enin o-sa Canadan äänestäjistä eivät tahdo sellaista sopimusta, joka o-lisi vahingoksi Yhdysvalloille. Canadan asukkaat ovat yksi-m i e l i s e t s i i t ä, o 11 ä h e i d ä n tulee e-lää sovinnossa heitä eteläjniplelia olevien naapuriensa kanssa. : mestaa saapuvia kansalaisiaan.vas-taanottaessaan. Erään valkoiseksi vainuamansa mieshenkilön olivat lie houkutelleet saunaan ja y- . ri tt ä ne e t s ie 1 lii • ' .* 1 ah.ta r l a " opet-t a a! hei t tii mä Iiii. k i e h u va a \' e 11 ä liäjnen päälleen. : Mies havaitsi kylvyn - liian kuumaksi ja poistui saunasta käsivarsi pahasti palaneena. Suomeeii lähettäessänne ottakaa huomioon, että alleklFjoitta-neella on joka päivä tiedossa SuoiJien rahan todellinen arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän korkeimman kurssin rahalähetyksistä. KURSSI ON TÄNÄÄN SUOMEN MAREEAA CANADAN DOLLARISTA. Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomalähetystä ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu on $4.30. Lähetyskulut rahalähetyksille on 40c summille $40.00 asti,: 50c summille $50.00 asti, 75e. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa-dalta 25c. Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.' Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar-kasti. • , .ri,.,^|«ji!*j i PORT ARTHUR, ONT.^ CANADA. 'km
Object Description
Rating | |
Title | Canadan uutiset, August 18, 1921 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
Publisher | Canada News Pub. Co |
Date | 1921-08-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Canada210818 |
Description
Title | 1921-08-18-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | ITiCZEKMaiNiIJt^ Torstaina, EloE 18 p., 3921 NUMEEÖ 33 I CANADAN UUTISET Buomalaicen eanomalelitl Canadaflsa» Ilmestyy Jokaisena Tomtaina, I KuAtantaJa . The Canada NevvsPubllsning Co. I Erick J. Korte. Lilkkeenlioltaja. Lauri Maunu, Toimittaja. Poimintoja täältä ja muualta. TILAUSHINNAT: ' Canadaan: $3.00 koko vuodelta^ .^1.75 puolelta vuodelta, $1.00 3 kuu- Kaudelta ja 40 senttiä kuukaudelta. Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.75 kokoi vuodelta ja $2.25 puolelta vuodelta. ILMOITUSHINNAT: 60 senttiä pälstatuumalta kerran ju' laistuna. Pitempiaikaisille ilmoituksil- .le kohtuullinen alennus. Halutaanti^ CO- ja nimenmuuttoiliuotukset 75 fient-tlä kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima- .Ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme kertaa. Avioliitto- ja kihlaus-ilmol-tukset 60c palstatuumalta. Kuolonil-moltukset $2.50, muistovärsyllä $3.00. Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moitukset $2.00. Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys- ;luettelot, luento-ilmoitukset y. m. 30 senttiä tuumalta* Uutisten joukkoon aljotuista ilmol-ituksista peritään 15 senttiä riviltä. Pienimmänkln Ilmoituksen hinta on 50 sentt. Postissa tulevia ilmoituksia ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta. Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuumalta. Kaikki liikkeelle aljotut kirjeet, tilaukset ja rahat ovat lähetettävät etoitteella: CANADAN UUTISET, Port Arthur, Ont., Canada. Canadan Uutisista lainattaessa tn lähde mainittava. • Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa Jehden konttoriin l e k ä vanha että uusi : osoite. ^ CANADAN UUTISET ' ^The Canada New8) ,The Finnish Newspaper In Canada. Published every Thursday by The Canada New8 Publishing Co. Erick J. Korte, Manager. Lauri Maunu, Editor. Daily News Bldg;, Port Arthur, Ont. CANADAN UUTISET IB weleomed and read m every Finnish home in the Dominion. It is the only dlrect advertlsing medium for those manufacturers and merchants who •wish to create and huild a profitäble and pennanent demand for their prod-ucta and merchandise by the large and ev^r crowlnff Finnish population resid- Ing la Canada; Plaee your trial ad- ' vertisement and get resultS; Advertising rates 50c per inch. Political advs. $1.00 per inch. Advertlsements must reach öur Office Wednesday i neon to appear on Thursday's ilssue. 1 Subscrlptionprice In Canada $3.80 • per year, United States and other countries $3;75 per year in advänce. 'Suomen sosialistiset ammattijärjestöt lähettivät jonkun aikaa sitten viranomaisille malitiponti-sen vaatimuksen, jossa anottiin työläisille vapautta matkustaa työansioihin Venäjälle. Asia olikin sittemmin/ Valtioneuvoston harkittavana ja ; äskettäin julistettiin tie N<^uvosto-Venäjälle vapaaksi. Olisi luullut,, että Suomen työtätekevä kommnnistiköyhälistö, joka aina vapaussodan päättymisestä saakka on valitellut saaneensa kärsiä porvariston säälimätöntä riistovaltaa ja elää alituisessa ''ohranan'' kiristyksessä, olisi heti alottanut suurenmoisen joukkovaelluksen .suureen isäur maahan, kommunistien ihanneyhteiskuntaan. Mitä vielä! Ainoastaan yhden miehen, jostakin Etelä- Suomen pitäjästä, ilmoitetaan anoneen passia Venäjälle matkustamista varten, mikä hänelle var-m a an m y ö nn et ä ä nk in. Sen 1 i sä k - si on muutamia kapinan aikaisia rikoksentekijöitä, jotka menisivät Venäjälle entisiä kolttosiaan pakoon, vaan joille ei . siihen myönnetä tilaisuutta :ennenkuin ovat entisyydestään tehneet tilin. : .Mikä lienee syynä, etteivät Suoni en työläiset käytä.hyväkseen ti-laisuutta ja siirry siihen maahan, niissä kaiken maailman proletaa-riaatille luvataan ennenkuulumattomia etu ja—suureen ja mahtavaan 'bolshevikivaltakiuntaan? 01 i si k oh a n m u u 11 o i n to a 1 a i m e n t a - massa ne jokseenkin synkät sanomat, joita porvarilliset lehdet vii-, me a i k o in a o v a t lu k i j o i 11 een sy ö t-täneet Venäjän oloista? Kerrotaan koko maan asujamiston olc^ van nälkäkuoleman partaalla, kulkutantie-n raivoisasti leviävän maan !kaikilla Kulmilla ja tekö Venäjän Sosialistisen Federativi-sen Neuvostotasavallan . olevan menossa; lopullista turmiotaan koliti. Epäilemättä ne tiedot ja Venäjältä palanneiden toverien henkilöjlxohtaiset kokemukset o-vat .suurimpana vaikutteena myötätunnon kylmenemiseen. Eräs Venäjältä ihmisten ilmoil-sense of civJc duty; (In ali vvays to aid In making thjs country greater and better than /e found IL Iin, nalla. Onni tule kilpikonnan aske-mutta.: rientää pois pikaju- — Hyvä omatunto on taivas sydämelle. Se hallitsee pahan ja on ankkuri myrskyssä. — Jolla on hyvä omatunto, hän katsoo kaikki ihmiset ystäviksi; i ä n ei väisty jketään, hän ei pelkää ketään. Entered 38 secohdclaas mall mat-ter, Dee. 1, 1915, at the Post Office at Port Arthur, Ontario, Canada. THE AIM OF T H E CANADAN UUTIjSET. The help preservetho Ideals and sacred traditiona of thla^ our adopted country, the Dominion of Canada." To observe Its lawa knd inspiro others to respect and obey them: Ta strlve unoeaslngly to quickon tha publlc'a päässyt, matkaili ja kertoo siellä tavanneensa työmiehen, joka surkeasti valitteli kovaa kohtaloaan. Hän oli suuriin Jupauksiin luottaen "matkustanut Venäjälle Amerikan Yhdysvalloista, Chicagosta . • . : N'euypstövaItaktintaan päästyään; hänellä oli vielä jäle kalid e ksähsa t a a doll a ria, rai tkä liäneltä pakköluovutettiih vattiin 1,5 miljoonalla bolsheviki-ruplalla. Samana päivänä hänen täytyi pienestä, leipäpalasesta maksaa 50,000 rupilaa! " ; Niykypäivien Venäjällä tarjoutuu paljon kiitollisia aiheita sekä köyhälistön että porvaristcii tutkimusmatkailijoille. Useita retkikuntia on sinne lähtenytku:. mut-ta enemmän tarvittaisi-U. Eriu- 0maisen sopivaa : ainesti niihin saataisiin Canadan ja Amerikan-suomalaisista punakiihkoilijoista.' Paljon opetettavaa muilekin hyödyllistä aineliistoa saisivat he siellä kootuksi. Canadan ja .Amerikan suomalaiset kommunistit! Ahkerasti olette koettaneet hol-shevismin ja kommunismin pääkysymyksiä tutkistella, mutta rehellisinä proletaareina täytyy teidän lopuksi erään kuuluisan tiedemiehen tavoin tunnustaa tulleenne lopuksi tietämään vain sen, ett-ette todellisuudessa mitään tiedä. Olette vasta tiedon alussa. Ette voi tätä vajavaisuutta korjata millään muiillä kuin yhdellä ainoalla tavalla: matkustamalla 'Neuvosto-Venäjän e. Canadan ja Amerikan suomalaisten kommunistien ja bolshQvi,- kien tunnussana olkoon tällä hetkellä: Neuvosto-Venäjälle, työ pelkäävän proletaäriaatin ihmeelliseen ja sajaperäiseen ihanno-maahaii! :iyM-päättäen'puhuu Englannin hallituksen nimessä: Wash|ngtonin-ikir je^nvaihta jam-me tiedonantoa tulevat Englannin valtakunnan kaikki kansat ja entente tyydytyksellä tervehtimään ja kaikkein enimmjn ne, jotka tuntevat maailman nykyistä tilaa. Hänen tiedonannossaan ilmoitetaan meille kaksi tärkeää seikkaa. Ensiksi se, että Yhdysvallat muutamilla muutoksilla tulevat ratioifioimaan Versaillesin rauhansopimuksen. Tietysti otetaan tämä uutinen jo sinänsä vastaan helpoituksen tunteella, mutta vielä suurempi merkitys on sillä, mitä kirjeenvaihtaja mainitsee Yhdysvaltain politiikan tulevasta suunnasta. "Yksi asia on. varma,"lausuu hän, " j a se on se; että Hjardingin hallituksella on harras toivomus, vieläpä varma aikomus saattaa Yihdysvallat ja Englanti toimimaan yhteisym-uiärryksessä kaikissa maailman kysymyksissä." Ei ole tarpeen pitkillä puheilla selittää tällaisen yhteisymmärryksen suurta merkitystä ja millaista tyydytystä se tulee herättämään Englannissa ja kaikkialla maailmassa. Kaikki jalot miehet molemmin puolin valtamerta ovat sitä jo vuosikausia ikävöineet. He tervehtivät i-lolla puheenalaisen aiheen toteuttamista. Aikana, jolloin sota on jättänyt maailman suureen uu-destirakentamis- tarpeeseen^ tällainen pyrkimys on kaksin keri a i-sesti tervetullut. Mutta lehti puhuu samalla kiinteän - liiton tarpeellisuudesta Ranskan kanssa. Mitä paremmat suhteemme Ranskaan ovat sitä parem m i n voimme h el p o i tt aa W a-shingtönissa suunniteltua politiikkaa. [Millaisiksi entisten liittolaisten suhteet vastaisuudessa: muodostuV vat ja miten ne yhteisvoimin ryh-t y vät suure en uu delleenrak ent a - mistyöhön, jää tulevaisiuidessa n ä h t ä väk si. Ra u h a 11 i se n kehi tyk-sen edistäminen on aina ollut voittajien tärkein tehtävä. Ensi-mäisenä askeleena siihen suuntaan on pidettävä Ylidysvaltain kutsumaa aseidenriisuntakonfe-rensia. scnjohdosta, cttii ranskalainen Aasian asiain erikoistuntija Le-gendre antaa kirjoittamassaan teoksessa: siitä maailmalle varotuksen. "Aasia on valkoisen rodun .ovella 900 miljoonan asuk- Ikaan voimalla. Suurin tulevaisuuden taivasta peittävä pilvi on keltainen vaara,"lausutaan kirjoituksessa. Valkoinen rotu, sanoo Legen-dre, "menetti kasvonsa", kuten itämaalaiset sanovat, Japanin voittaessa Venäjän;. IM^ailmahso-dan aikana moninkertaistutti Japani - voimalähteensä. ja sää.sti miesvoimansa, Europan menettäessä 20 mii Joonaa,miestä ja sen kärsiessä sodasta .lohtunutta henkistä, siveellistä ja taloudellista heikkoutta. Suur-Britannia, sanoo kirjoittaja, teki suuren erehdyksen kannattaessaan Japania liittosopimuksella, joka nyt on käymässä brittiläisille itselleen niin kiusalliseksi. 'K i rj oitt a j a . h uomaut t a a, et t ii mielipide 'Aasia aasialaisille' on kiteytymässä entistä lujemmaksi aasialaisten kansojen keskuudessa, erittäinkin muhamettilaisten. Venäjä ei enää voi pelastaa itseään siltä vaaralta; sitä täytyy käydä auttamaan, uudenaikaisella valtiomiest aidolla. Niin vakavana ja voimakkaana kuin kirjoittaja pitääkin aasialaista kilpailua, myöntää hän kuitenkin valkoisen rodun omaavan suuremman työ- ja johtamiskyvyn. Kaikkien on kuitenkin käsitettävä, sanoo hän, että tästä lähtein on kilpailu Aasian ja Eu-ropan välillä saava aivan toisenlaiset mittasuhteet kuin ennen. — Kokemus on paras opettaja. Mutta moni kokoaa, kokemusta niin kauan että on jo liian vanha sitä hyväkseen käyttämään. — Tied^ vuodattaa usein suurinta' siunausta elämään, kun se tavallaan näyttää imohtaneen fe-lämän.— W! v. Humboldt. " — Sentähden on ihminen saa- T>ut järkensä, että lian voisi vapautua sellaisesta, mikä on hänelle vahingoksi.—'Leo Tolstoj. ^— Henkevä ja syv.ämieli'nen ihminen V oi katsoa itseään kuin vierasta henkilöä, ^iksipä kiinnittävätkin hänen mieltänsä yhtä paljon hänen heikkoutensa ja pettymyksensä 'kuin hänen me.- nestyksensäkin. Kahta inhimillistä keksintöä voinee pitää ivanhimpana kaikista: hallitus- ja kasvatustaitoa, ja kuitenkin ollaan niidenkin aatteista vielä eri mieltä. — Immanuel Kant. — Suomesta) Päivälehdelle saa puneen sähkösanomaitiedon mu-, kaan on kirjailija Juhani Aho kiiollut Helsingissä t. |k. 8 p:nä pitemmän aikaa sairastettuaan. Suomen kuuluisin kirjailija oli syntynyt Lapinlahdella, syyskuun 11 p:nä 1861,:. ollen siis.kuolles-pwniäbes JO suoden ikäinen.. Yksi ihmiskunnan suurimmista vitsauksista, pitaalitauti, on nykyään onUistuttU saamaan voitetuksi, ellei kokonaan kukistetuksikin. Tiede on siten saavuttanut voiton, golle saa hakea vertaistaan.. • Suurin ansio pitaalitaudin pa-rannustoiveiden \ tpteuttamisesta tulee amerikalaiselle ) lääkärille Harry T. Hollman'ille, joka ensiksi ryhtyi Uudella parannusai-neella kokeilemaan, Miss Alice BalVille, hawaiilaiseUe kemistille ja töht. Arthur L. Deanille, Ha- Avaiin oppilaitoksen entiselle johtajalle. Jo vuodesta 1865 alkaen on e-rään Intian aarniometsissä kasvavan puun siemenistä valmistetulla chauimoogra-öljyllä koetettu pitaalitautia lääkitä, vaan ilman menestystä. Tri Hollman, joka toimii Molokain pitaalitautisten siirtolassa Hawaiilla, ryhtyi chäulrapogrä-öljyä kehittämään hawaiilaisen kemistin Miss Alice Ball 'in avustamana: ja saavutti aste asteelta yhä suotuisampia tuloksia. Kun ennenaikainen kuolema keskeytti Miss Ball'in työskentelyn, tuli hänen tilalleen tri A, L. Dean, HaA^^iaiin , oppilaitoksen johtaja. Pitaali on tavallisesti hidas tauti, joka kehittyäkseen vaatii vuosikausia. Ujusi parannusmenette-lykin näyttää tuottavan. tuloksia jokseenkin hitaasti. -Niäkyviä tuloksia chanlmoogra-öljyllä käsittelemisestä tulee aikasihtaan puolen vuoden kuluttua, luutta taVal-lisimniin vasta vuoden perästä ja: muutamissa tapauksissa myöhein-rainkin.: Lokakuun l p :n jälkeen vuonna 1918 on Kalihin sairaalasta päästetty pois j a julistettu täysin parantuneiksi seitseniän-kymmentäkahdekslan- pitaalitau-tista. Monet toivottomuuteen vai- Timesin tirjeenyaihtaja Wa-;; puneet potilaat, jotka "elävän shingtönissa tiedottaa, että Amerikka läheisessä tulevaisuudessa tulee solmiamaan muodollisen rauhan Saksan kanssa. Hän mainitsee että Versaillesin räiihanso-kuoleman' 'runtelemina oli viety Molokaille, "Viimeisen Levon Saarelle," ovat käsit^mättömäk-si ihmeekseen havainneet puhdistuneensa ja päässeensä kuoleman Tuonen viikatemies on tänä vuonna niittänyt tavallista runsaamman sadon kotimaan parhaiden miesten keskuudessa. Mainittakoon nimet sellaiset kuin kenraali Berg, yksi iSuomen armeijan ky vykkäimmistä ja innokkaimmista järjestäjistä, kauppaneuvos Sahlbom, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan toimitusjolita-ja ja sellaisena .maan osuuskauppaliikkeen esitaistelija, valtioneuvos Ed v. Hjelt, tunnettu kou- 'lumies ja yksi uuden Suomen valtiollisen elämän luojia ; ja monet muut suuren elämäntyön suorittaneet, mutta vähemmän julkista huomiota .saavuttaneet kansalaiset. Aivan hiljattain sac'^)unut säh. kösanoma vtuo meille tiedon Juhani Ahon, Suomen kirjailijoista en-simäisen kuolemasta. T. k. 8 p:nä hän viimeiseen uneen vaipui Heisin gi n di a k o ui ssa 1 a itoksell a jo pitemmän aikaa sairastettuaan, ehtimättä vielä saavuttaa 60 .nettä ikävuottaan. Aivan odottamattomana ei siis tieto hänen poismenostaan saapunut, mutta sitä selvemmin jokainen tosi-suomalai-jien käsittää, miten suuri ja korvaamaton tappio maata on kohdannut. "Katajainen kansa" on menettänyt yhden ; .suurmiehisr tään, kirjailijan,, jollaista meidän aikamme tuskin enää kykenee luomaan. Kallisarvoisen perinnön Aho kuitenkin jätti Suomen kansalle, aarteen, joka arvo ei kädenkäänteessä hupene. Meillä on hänen monet hengentuotteensa, jolla aina tulee olemaan ensimäi-nen sija uudemmassa suomalaisessa kirjallisuudessa. - L. J . lAf. SOVIETISMIN TULEVAI-SUUS. todistaneet Neuvostovallan mahdottomuuden käytännössä. Marxismi, kommunismi, sovietisml ja muut sen kaltaiset liikkeet ovat vihdoinkin saaneet kuoleman iskun. Venäjä on päättävästi pätevä todistus siitä että tällaiset hallitusmuodot ovat teiiottomia ja kykenemättömiä kansojen tarpeita tyydyttämään ja niiden edistymistä johtamaan. Mikään kansa ei elä eikä edisty sanan •kalskeesta, kaunopuheista, ja lupaavista mielikuvituksista, vaan kykenevä isyydestä. Ei myöskään työ itsessään ole tuotannollista. Vasta sitten kuin se asetetaan perusteelliselle ja tarkoittavalle pohjalle ja sitä harjoitetaan todella ja tarmolla, tulee se tuottavaksi. Samaten riippuu työn an^ siollisuus työtuotannon tuloksesta ja sen tarpeellisuudesta. EikiJ työnansio voi kohota käyttäjän hintarajan yli, sillä kohtuuttomia hintoja mistään tuotteesta ei voida ketään pakoittaa maksamaan. Työ ja toimi on kuten kaikki muukin tavara riippuva käyttä-. jän hintamäärästä, jonka taasen' voi määrätä joko yleisolot tai eri-tyis- suhteet. Siten tulevat työansiot kaikilla teollisuusaloilla varsin vaihteleviksi. Liike- ja maamiehen voitot voivat muuttua tappioiksi ja päiväpalkkalai-sen sellaisten suhteiden vallitessa voi laskea olemattomiin. On siis mahdoton määrätä liike-, tuotanto- ja teollisuusaloilla pysyviä hintoja, palkkoja tai ansiota: Kuten j o e della mainit t u, määrää vät suhteet nämä. Tuota eivät marxismi eikä kommunismi ole nähneet eivätkä käsittäneet,: yhtä vähän; kun sitäkään että palkkalainen harvoin valvoo palkkaajainsa etuja. Siitä syystä olisikin sopimatonta ja peräti nurjapuolista avSettaa liike-, teollisuus-, maanviljelys y. m. senkaltaiset liikkeet hallitustoimiksi. Onhan tämäkin Venäjällä m itä t eh okkaim m in todettu, samaten kuin yksityisomistus on pitkällisten kokemus^ ten perusteella huomattu oi e vai! pontevin kansojen kehittymis-oh-je, joka tuottaa maalle voimaa ja eloHisuutta. Suurelle osalle ihmiskuntaa onkin tämä jo selvennyt, josta syystä valistune iden 'k a nso j en ka ikki kansanluokat ovat hyljänneet so-vietismin. Heidän keskuudessaan on yksin marxismi menettänyt miltei tykkänään ihannemuo-tonsa.. Työapostolien saarnat, jotka väittävät yllämainittujen puolueiden suunnitelmat perusteellisiksi, ovat siis menettäneet valistuneiden keskuudessa painonsa, eikä heidän agitatsionian-sa usko muut kuin yksinkertai-simmat ja vähimmän kehittyneet yksilöt yhteiskunnassa. Ainoastaan haaveilijat tai^,ne joiden tietovarasto ja ajatuskyky ei riita käsittämään yhteiskunnari perustusta, kannattavat yhäkin sellaisia harharientoja kuin Venäjän neuvostovalta, kommunismi, sosialismi j.n.e. Ikäväksemme on kumminkin sanottava näille har^ iVoille, että toimensa ja työnsä ollen perusteellisuutta ja käytännöllistä tarkoitusta puuttuva on toivotonta ja mieletöntä rientoa. Se el ikään toteudu, sillä siitä puuttuvat ne vaatimukset mitkä ovat ehdottomia ihmislain-^ nan edistymiseksi ja SQU kehittymiseksi nimittäin vapaus ja oma-takeisuus. H. H. MeL. CANADAN JA YHDYSVAL TAIN NAAPURirUSSUHTEET. eri alusmailten pääministereillä Lontoossa joitakin viikkoja sitte. Tärkein kysymys oli tässä konfe-rensissa Englannin ja Japanin välisen liiton uudistaminen. Englannin pääministeri Ijloyd George oli tarkoin valmistanut konferenssin osanottajat tämän kysymyksen tärkeydestä ja tuonut e-siin miten tärkeä^ tämä liitto on. Samalla kertaa kuin Englannin- Japanin liitto itseasissa oli sopimus, että Japani saa rauhassa a-nastaa itsellensä valittuja osia Kiinasta, oli sen kärki samalla tähdättynä Y'hdysvaltoja vastaan, l^rofessori John Dewey Columbian yliopistossa on eräässä kirjoituksessaan 'Ne wR-:'iniblic'. lehdessä heinäkuun G j). • liiioina-uttanut, että tässä ci ollut vähempää kuin suostumus snuriiiiinasla kansojenvälisestä ryöstöstä mitii historia tietää, ryöslöstäy joka sisältää, että Japani ottaa Kiinaii pohjoisen osan. ja Englanti etelä osan Kiinastäl ^-äiden aikonuis-ten täytäntöön panoa helpoittaa se että Kiinassa on ollut pitkä sarja :vallankumouksia j a vastavallankumouksia sen" eri valtioissa, j)ohjois-Kiina ollen taantumus hallrtukseii alla, Peking- j ) ä ä l v a u - punkina, ja etelä-Kiiiui enciuiil vaan hallituksen alaisena Kantonissa, jossa tri Sun Yet S M I on presidenttinä. Tämä i M i i i i a n n in Nyliyinen kurssimme, r.ahalähe tyiksille SUOMEEN Postin kautta ja sähköteitse on pimus tullaan ratifioimaan "mo- valtakunnasta kanssaihmistensä nilla muutoksilla'' (reservations). Kirjeenvaihtajan . tiedonainnon johdosta kirjoittaa ylläölevalla otsakkeella .TimeSiJc^^^^ ilmoille. Keltaisen vaaran, uhk^ on taasen antanut miettimisen' aUietta Kuta kauvemmin neuvostohallitus pysyy pystyssä Venäjällä, sitä selvemmäksi ja julkisemmaksi käyvät' sen periaatteet ja niistä johtuneet seuraukset. Huolimatta siitä että yllämainittu hallitus on nyt valeen neljä vuotta ohjannut ja johtanut maan asioita, rappeutuvat sen sisälliset olot jatkuvasti. Puute on paisunut 'kurjuudeksi ja hädäksi, jota neuvostohallitus kaikilla neuvoillaan on voimaton ja kykenemätön poistamaan. Maa, joka ennen o-liBuropan jyväaitta, on nyt näljän kamalissa käsissä, uhaten tuholla ja kuolemalla miljoonia henkilöitä kansan yäinväkeä. Tämän lisäksi tulevat rutot ja taudit, jotka niittävät armottomasti mitä nälkä säästää. Kautta kaiken on nähtävänä' K^uvostoval-lan tehottbmnuS ja> piitittiivaisuus' Käytännöllisesti toteutuvat aste ^steeltaj ne yaitt^eety gotka -ovat Kaunis esimerkki historiassa siitä, miten kaksi naapurivalta-kuntaa voi elää rauhassaf ja ystä-vyydessä keskenänsä, on Yhdysvallat ja Canada. Yjli sata vuotta ovat näiden maitten asukkaat ''eläneet vierekkäin. He ovat rauhallilella tavalla ratkaisseet välinsä. Suojelematon tuhansia mailia pitkä raja on ainoa, joka eroittaa nämät valtakunnat toisistansa. Tämä raja ei ole tarvinniit var-tijoikseen armeijaa maalla eikä sotalaivoja merellä. Ja ellei suo-jelustullia ja siirtolaisjärjestyk-siä olisi, olisivat nämät maat täydellisessä yhteydessä. Taloudelliset siteet ovat ne, jotka lujem-masti ovat sitoneet ne yhteen. Tjstävyyssiteet, ihanteelliset ja aineelliset olivat kovan koetuk-* sen alaisena siinä^ konferenssissa joki^ oli 'Bry;tiläisen hallitukeen Dollarilta. (.Myös myömme pankki-osoituk sia (shekljejä) markoissa yllä-mainit, kiirssin jälkeen jä erikoi• : sia, kolmen prosentin korkoa ve-täviä matkustajien- shekkejä dollareissa, jotka Suomessa lunastetaan siellä voimassa-olevan dölla-: rin kurssin jälkeen. Lähetyskulut ralialähetyksille postin kautta on lae. summille alle $20.00; sitä suuremmilta summilla mitään kuluja ei peritä. > Lähetyskulut sähköteitse on $3.56 kaikilta summilta. [Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä ei erikoisesti pyydetä. Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja lähettäjän osoitteella varusteltuna osoitteella: • Foreign Department First National Bank f myt ihdy nassa ja .sulkenu ja Japanin liitto olisi epäilemättä' JI_/^JJQOCK MICH estänyt Yhdysvaltain kaupan Kii- ' " ' Yhdvsvallain -Perustettu v. 1874.- "avoimen oven" politiikan Aa,^i ; Varat yli $3,000,000.00. •assa. i^lyös Entrlanti: ;nivöntä;i Japanille : vapaat kädet myöskin Si])eliassa, jossa Amerikan kauppa a suos i t a a n. m u tt a. • .1 a pa n i va s-tustaa sitä niin paljon kuin voi, : Tästä selvästi huomataan, että Kirjoittakaa, suomeksimeillä on ku us i su o ni ai ai s t a 1 i i k k e essä m-me. Epäsopuiset, suhteet kahden •alla n. seurauksia kummallekin, jos liitto Enolanniu ja Japanin' j-J^^j^^^^^^^^ tuottaisivat välillä olisi uusittu, olisi se ollut j suurek,:s i. vah1 i•n g,o k1 si• vih.di 1y,s.v a,„l-i 'va^r,s inkin heikonin, ialleC loille. ( a n a cl a i r j a L t e I ä -At i- i k an e d u s - Lontoon konferenssissa oli C'a-nadan edustajana Canadan pää-ministeri Arthur Meighen. Se määräiivä asema, jonka '!Meighen otti tässä '-'kokouksessa yhdessä kenraali Smutsin kanssa Etelä- A f r i Ic a st a. • ¥Jn gl a n t il a i s-Ja pa n i - laista liittoa vastaan, hämniibstyt-ti monta, jotka tuntevat hänen ja lajat vasUistivat ICnglannin ja Jaj)anin' välisen liiton uudistamista, jonka kautta säästyi paljon' rettelöltä.—P:ti. ' * Punaisten vahtimestarien" hommat Canadassa. : (.-o baltista. Ont., kaupunkiimme saapuneet kansalaiset kertovat. ja poliittiset suhteet Canadassa.; miten silläkin•'.syrjäisellä seudul- Mr. Meighen on nimittäin Cana-. Ia punaisemme ovat ottaneet käy-dan enin taantumuksellisia politi- täntöön muissa pnnakeskuksissa koitsijoita. Harvat luulivat, et 1ä | harjoitetun menttclytavan Siio-tämä mies vastustaisi tuota liittoa, m u t ta o n h ii o ma 11 u, e ttii v a a - Iit ovat Canadassa pian ja enin o-sa Canadan äänestäjistä eivät tahdo sellaista sopimusta, joka o-lisi vahingoksi Yhdysvalloille. Canadan asukkaat ovat yksi-m i e l i s e t s i i t ä, o 11 ä h e i d ä n tulee e-lää sovinnossa heitä eteläjniplelia olevien naapuriensa kanssa. : mestaa saapuvia kansalaisiaan.vas-taanottaessaan. Erään valkoiseksi vainuamansa mieshenkilön olivat lie houkutelleet saunaan ja y- . ri tt ä ne e t s ie 1 lii • ' .* 1 ah.ta r l a " opet-t a a! hei t tii mä Iiii. k i e h u va a \' e 11 ä liäjnen päälleen. : Mies havaitsi kylvyn - liian kuumaksi ja poistui saunasta käsivarsi pahasti palaneena. Suomeeii lähettäessänne ottakaa huomioon, että alleklFjoitta-neella on joka päivä tiedossa SuoiJien rahan todellinen arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän korkeimman kurssin rahalähetyksistä. KURSSI ON TÄNÄÄN SUOMEN MAREEAA CANADAN DOLLARISTA. Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomalähetystä ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu on $4.30. Lähetyskulut rahalähetyksille on 40c summille $40.00 asti,: 50c summille $50.00 asti, 75e. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa-dalta 25c. Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.' Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar-kasti. • , .ri,.,^|«ji!*j i PORT ARTHUR, ONT.^ CANADA. 'km |
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-08-18-04