1924-06-19-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, kesäkuun 19 p, — T h u T M Jiine 19 Käsittääkö 1. W. W. liitto ? Teollisuusunionismi I 11. P.T.Irn mielestä sen ohjelma, : rakenne, tarkotusperä j a ^ taktiikka | :on sellainen, jonka erikoisesti pitäisi" vetää puoleensa LV,'.W:n vallanku-| moukselHsia työläisiä. Tunnustaen sen, että kaikkien unioiden nykyisen' kapitalistisen järjestelmän iraperia-: . . listisen asteen aikana pitäisi muut-' jtua puo^ustusorgaaneista hyökkäys-i Punaisen Taloudellisen kansain-• liittynyt unioihin, I. W. W : n jä-f järjestöiksi, P.T.I. pitää teollisuus- ! välisen toimeenpaneva komitea lä-i senmäärä, viimeisen kahdentoista,; unionismin sopivimpana tähän t a r - hetti ä:ikettäin I. W. W. liiton sih-! kuukaulden veromerkkilunastuksen i kotukseen. P.T.I. toteuttaa teolli- • teerille, toimeenpanevalle komite-' perusteella, on noin 30,000. Millä suusunionismia olosuhteiden , mää-alle ja'jäsenistölle kirjelmän,, jossa ^keinoilla voidaan nämä neljäkym-1 raamissa puitteissa, joko muodosta-niitä kehotettiin pohtimaan kysy-: mentä miljoonaa liittää 40 tuhan-{ maila uusia uni oi ta. tai yiimstämaM mysiä vhteistoimintaan asettumi-1 teen? Millä ohjelmalla luulemme j vanhoja P-T.I. laskee naiden umoi- ^se^ta ek maiden vallankumouksel-: saavamme 40,000,000 liittyvän 40,-|den penfstan työmaalle tehtais.sj ja llisten tvöläisten kanssa. I. W. W. ^ 000:teen? Niiden vastauksena, Uyömaakomiteoihin ja nnden yhdis-l i i t o n virkakunta haluaa nähtävästi; jotka käsittävät I.W.W:n sellaise-^tännseen t>^lä.sten neuv^sto^^^ kaikin mokomin pitää tuo vetoomus • naan Internationaleksi. on taydelli- ^ antoa ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ - salassa jäsenistöltään, niin että ne sesti mielikuvituksellinen ohjelma, , e l m a on lähempänä I.-^V .\\ .ta kuin ,.. , . . . J eivät olisi tilaisuudessa tutustumaan! että näiden 40,000,000 union ja-jtama ^; «maa svndikalistista kolmas keen ylosrakentam.sen ja vo.m.tut--^^.„,^.^^^^ ; . . j ä t t ä v ä nykyiset u n i o n - J f . R T U ^ ^ : ';::LUS^ puoluetta koh-jonka täy-aatteellisesti .työläisiä _ etoisiakin tyÖläi-joka vakavasti harrastaa vallanku-; - r i i t t ä m ä t ö n nyt alkaneen ka-mouksellista edistystä, helposti ka-jp.^^j.^^.g^j^ luhistumisen historialli-rfttää, että tuollainen toimintaoh-1 ^^^^ kautena,- minkä täytyy johtaa jelma, jos sitä itsepirrtafsesti iatke--^^jjgjjjjyjjjQyj,ggjjj3ggn kamppailuun, taan, tuomitsee I. W. W:n eristy-.j^^j^^ kyke- Canadan taloudelliset järjestöt Canadian Hatlonal Raiwaii<i «TTHHEE NNAATTIiOn Nx rA.L, -J" i a ? : ^ ^ £ « , ^ ^ - u^ A. G. B E I l , €ity ricket &PreIght Art Sudbuiy Ontario ^ W. E. G. BISHOP, District Pa« Smmpnn 8.55 aamulla Sndburyyn. M«k«,T«uau mait«- pna ToroMoon 7.20 aamulla. »»«»»«a. > L a b t « 9.15 S«dbnry.ta. LSfctee Toroato.u IO.45 guu^ HYVÄT TOVERIT: 1. Punaisen Taloudellisen Inter- _ hy _ kohonnut. Vaikkakin ammattiyhdis- ja huutaa tvalehtelijat* ja thajot-tvsten lukumäärä on vähentynyt 25 taja' jokaiselle, joka yrittää herät-osastolla viime vuodeu Kuluessa,; tää työläisiä heidän ""'taudistaan, j^^j^j^j^^^jg,^ toimeenpaneva i komitea min jäsenmäärä on kohonnut yh-; Ylläesitetyt numerot lienevät niinl^^ nimittänyt P T Im yhteenliittä-teensä 1,471; osastojen lukumäärä, luotettavia kun mistään voidaan l^^^^^^j^^^^^^ j^^^ käsittelee suh-ollen nykyään yhteensä 2,487 ja j ä - : saada, ja ne, jotka tietävät kan- Kenluku 278,002. Canadan ammatti-,sainvälisten unioiden virkailijain ja! uniot muodostavat (1) «internatio-; tämän maan liittohallinnon välisen nai» järjestöjen paikalliosastoista. j läheisen yhteyden, voivat huoletta (2) >ei-internattional» järjestöistä sanoa, että kansainvälisillä unioilla j a niiden paikallisosastoista, (3) it-1 on sangen hyvä toimintamahdolli-senäis- istä unio-ykkösistä, ja (4)isuus. " kansallisista ja katoliikkisista uniois-ta. Canada.ssa on 94 kansainvälis- Huolimatta siitä että kansainvälisten järjestöjen luku on vuoden a i ta järjestöä, joilla on yhteensä 2,-: kana Ji.sääntyyt kahdella, niin n i i - 07^ alaosastoa, joissa on jäseniä \ den jäsenluku on vähentynyt y li annettujen raporttien mukaan yh- i kahdella tuhannella. Vähennys ei teensä 203,843. Nuo numerot osot-' kylläkään ole suuri, yhden prosentin tavat, että viime vuonna oli Cana- seutuvilla. Mutta mielenkiintoisinta dassa toiminnassa kaksJ kansainvä Iistä järjestöä useampi kuin vuonna 1922 j a että paikallisosastojen lukumäärä on vähentynyt 29 ja jäsenmäärä 2,307. Niin sanottuja <ei-kansainvälisiä' järjestöjä on sama lukumäärä kuin 1922 ja niillä on yhteensä 278 paikallisosastoa, joiden yhteenlaskettu jäsenluku on annettujen raporttien mukaan yhteensä 34,315. Osastojen lukumäärä on siis lisääntynyt kuudella "a jäsenluku 11,342. Itsenäisiä unio- -osastoja on 24, siis yhtä vähemmän kuin edellisenä vuonna, j a niiden j ä - isenmäärä annettujen raporttien mukaan on 9,934, joka on 871 suu-' rempl edellistä vyotta. «Kansallis- •ten j a katoolisten» unTo-osastoJen l u k u on 106, «iis sama kuin 19221 mutta jäsenluku, jonka ilmotetaan «olevan 30,000, osottaa vaftentynccn B335. Vaikkakin kansainväliset järjestöt psottavat vähennystä »eka-csastojen- että yleisen jäsenlukuunsa nähden, niin siitä huolimatta tähän ryhmään kuuluu notn 73 prosenttia koko Canadan /taloudellisesti järjestyneistä työläisistk." Kaikkien eri työväenjärjestöjen yhteinen < jft-eenluku, tySvirastoon jätettyjen r a porttien mukaan on viimeisen kolmentoista vuoden aikana ollut seuraavanlainen: 1911 •••• 1912 1913 . . . . . . . . . . .. 1914 1915 1916 i?n 1918 19*19 1920 .1921 1922 1923 133V132 160,120 175,799 •1«6,163 143,343 .450,407 204,630 248,887 378,047 373,842 313,320 27«,621 278,092 tässä suhteessa on se, että niin sanottujen «ei-international> järjestöjen jäsenluku on kasvanut lähes yhdellätoista tuhannella, sen on noirr neljänäkymmenellä viidellä prosentilla. Katooliset uniot eivät kuulu «dellisiin. Katoolisten uniojen jäsenluku on vähentynyt y l i iahdeksan tuhannen, • Me olemme väittäneet, että am-mattiuniot ovat heikkoja, avuttomia ja ne ovat nopeaan alenemassa tais-telujärjestöistä, 'hyväntekeväfsyys . ja haptausrenkaiksi. Olemme välttäneet että vapautuakseen tuosta a-lennustilasta, täytyy unibt hiuuttaa leollisuusnioiksi, ' yhteenliittämällä eri ammatit saman teollisuuden alalla siten, että työläisten järjestöt edistyvät rinnan teollisuuden j*a pää-omanvallan edistymisen kanssa Ja muodostuvat kunnollisiksi taistelu-aseiksi. Sitten taasen kommunistej'a syytetään siitä, että heidän toimtntan-aa työläisten keskuudessa edistää epäluoton syntymistä unioihin ja heidän niskoilleen systätätään vastuunalaisuus siitä, että työläiset eroavat unioista. Meidän pitäisi käsitellä unioifa kuten, ystävää, jonka tiedämme olevan, ^kuolemaisillaan. Rohkaistaksemme häntä me sanomme hänelle, että hän on paranemaan päin j a näyttää paljon virkeämmältä. • Seuraavat tilastotiedot osottavat, että ineidän toimintamme perustuu tosiasioihin \ eikä mielikuvitukseen Melkein kaksi kertaa niin paljon pn kulutettu hautaus j a sairaUsavustuk-siin kuin taisteluun työnantajia vastaan. Joa tilastoihin olisi vielä l i i tetty numerot \ virkailijain vuosipalkoista j a heidän muisttt menoistaan, hiin olisimme saaneet täydellisen kuvan. Raportissa' Pn myöskin numerot, jotka osottavat minkä, verran menoja työväemjärjestöillä on ollut e r i avustus toimenpiteistä. 94:sta •international » järjestöstä 02 on suorittanut maksuja yhteen tai useampaan avustusyhdistykseen yhteensä Iteila I. \V. W-.hen seuraavat työläis-toverit: Harri.^n George, Mike No-vak ja H . R. Richards, 2. P.T.I :n tpk. pahottelee suuresti sitä, että T,W.\V:n viidestoista yleinen konventsioni ei valtuuttanut edustajia PTIm kolmanteen kongressiin, mikä pidetään Moskovassa kesäkuussa, 1924. 3. PTIm LW.W.n konventsio-niin valtuuttaman edustajan ystävällisen kutsun fauomioonottamineo, on kaitenklii vain yksi niitä tapah>- tumia, joita emme njrt yksityiskofc-taisemmin lähde toistamaan, jotka osottavat tarpeelliseksi sen, että I. W.W:n jäsenistö pääsisi selville P T I : n tarfcotn:speri'3tä, menettelytavoista j'a j^ärjestorafcenteesta. Nyt perustetun PTT:n yfeteenliittymisko-mitearr tariirotalcsena onkin saada aikaan määrätty j a j'atfcuva kosketus I.W.W3i' ja P.r.Em välillä ja poistamalla väärinkäsityksiä ja antamalla tositfetoja saadb lopullisesti aikaan T. W. W:n liittyminen PTlnr.. 4. Me uskomme I.W.W:n velvollisuutena olevan l i i t i ^ kansainvälisesti. Kansainväliset suhteet o-vat tärkeästä merkityksestä. Ainoastaan työväenluokan takapajuisim-mat jäsenet eivät ymmärrä sitä a l - } koska sellainen uniorakenne ei ky neisyyyteen ja hedelmättömyyteen^, „g toimimaan kiihottavan injiostuk- Kansainväliset järjestöt, vieläpä jg^j, jg kurinpidollisen johdon änta-toisinaan kansalli.setkin järjesetöt, j j ^ ^ a kehittyvässä j a avoimessa tais-lovat malttamattomasti muodostettava vallitsevien järjestöjen yhteenliittämisen kairtta; j a jos, kuten me a^ jattelemme, I. W. W : n loogillisena johtopäätöksenä on se, ettei' se ha-lua jatkaa eristyneisyyttä, eikä uskoa voivansa koko maailman työväestöä suuren enemmistön mielipiteitä uudelleen muokata 1.W.Wm erikoisohjelman mukaiseksi, sillofn päivänkysymyksenä ja kaikkien työ^- läisten velvollisutrtena on liittyä sel-telussa työläisten kohottamiseksi vahaluokan asemaan. Voitto valtataistelussa saadaan vain silloin, kun työläisjoukkojen eri asteet ovat kommunistisen hengen yhdistamät j a läpituntekemat j a jonka yhdistämisen ja läpitankemisen voivat a i kaansaada vain työläisten tietoisim-mat ainekset, jotka järjestyvät erikseen, kurinpidolliseen järjestöön, o l len viimeiseen yhdistettynä vallankumouksen toteuttamisen aatteen laiseen olemassaolevaan Internatio- « ^erMtae^ että ovat siis järjestettynä kommunistipuolueeseen. Väittää siten, että teollisuus- SUOMESTA CANADAAN A M E U UNIA Teen, jolla on eniten yhteisiä ominaisuuksia jä vähiten erimielisyyksiä. , 8. Amsterdamissa on Internationale, mutta me arvelemme, että olisi täydelleen I.'W;W:n aatemaailman väärinymmärrystä, uskoa, että' tulisi puhettakaan r.W.W:n liittämisestä Amsterdamin Intsrnationa-leen, j'onka ainoana toimena on huumata työläiset reformeilla, pettää' heidät luokkayhteistoimfnnalla porvariston kanssa jä vastustaa vallankumouksellista liikettä. 9. Myöskin on olemassa merkityksetön aharko-syndikalFstinen ryh^ mä Berliinissä, mikä tallaa lokaan keelBsta toaraaiaa,. etta. Snokkatais-jMarxin Etjsimäisen Internationalan telu; oh kansainvälistä. Vain ah-!nimen, jä he piikkaavat j a hyljeksi-dasnneliset henkilöt tai' ne, jotka vät Marxin opoiä. Ei ole otaksut-eivät halua oHa vastuunHraisia kan^ tavissa että L'VV.•W:. lopullisesti'liit-sainväliselle proletariaatiEe, kuten toutuu Berliinin ryhmään, vaikka- Gompers, vastustavat työväenluo- kin se äskettäin marxilafsiä solvaa- Nuo numerot puhuvat itse puolestaan. Minulla on edessäni tätä Icirjottaessani pöytäkirja <Trades and Labor Congressin» kokouksesta, joka pidettiin Vancouverissa viime vuonna. (Päätösesitys numero 35, joka koskee Canadan taloudellisten järjes- . tojen kansallista itsenäisyyttä, tuli ?24,1T6,941, joka summa jakautuu ponsivaliokunnan käsissä yhdistetyk- " i avustusyhdistysten .välillä seu-si päätösPsityksteen, joka käsitteli ^«avasti: ammattiunioiden teollisuufenioiksi Hautausavustusta 11,883,222 muuttamista. Täten tuli kufcmas- Työttömyys j a matkus-t a k i n asiasta oivallinen sekasotku. tusavustusta Eräs kohta päätösesitys numero 8i5:sta kuuluu seuraavasti: «Siitä asti kUn taloudellisia järjestöjä on Canadassa ollut, oh'niissä aina i l mennyt vaatimus suureniman itsenäisyyden puolesta ilmeten se toisinaan protestin muodossa, toisinaan taas puhjeten avoimeksi kapinaksi: j a koska Canadan <Trades and L a bor Congress> muodostettiin, juuri tuon vaatimuksen tyydjrttämiseksi — j a koska ristiriita, joka ehdottomasti johtuu tästä onnettomasta t i lanteesta, synn3rttää eripuraisuutta jäsenien j a osastojen järjestöstä erottamisia, hajaannusta j a täten t u hoaa järjestöistämme kaiken mehun j a voiman, tehden ne heikoiksi, avuttomiksi aseiksi työläisten luokkataistelussa i.n.e.> 1 Viime vuoden kongressin jälkeen oh kansallisen itsenäisyyden kannattajia syytetty hajotusyrityksistä, j o i l l a tahdotaan tuhota j a heikentää Canadan taloudellisia järjestöjä. NuP kannattajat ovat koettaneet päästä käsiksi tosiasioihin, tutkia niitä ja sitten päättää mitä olisi tehtävä ehkäistäkseen Tappeutumi-sen j a hajaanntrksen j a ntitä edelleen on tehtävä t^oudellisen liik- 84,291 Lakkoavustusta . . . . .. 8,542,000 Sairaus ja loukkaus-avustusta 1,328,633 (Vanhuus y. m. avustuksia 2,338,795 V i i s i fei-kaj;jsainyälistä» järjestöä ilmettävät kuluttaneensa, erilaisiin avustustarkotuksiin $42,235, joka on $1,055 enemmän kuin yhtenä-kään edellisenä vuonna. Uskovatko taloudellisen liikkeen itsenäisyysvaatimuksen vastustajat, että tapahtumilla Nova IScotiassa, jossa pohjajpukot ovat vaatineet oikeutta valita mieluisensa virkailijat unioihin j a määräysvaltaa piirin s i säisiin asioihin, ei ole minkäänlaista vaikutusta taloudelliseen liikkeeseen yli koko Canadan? Tässä on meillä esimerkki miten union viralliset hurtat soimaisivat jäsenistöä kun he taistelivat sotilaiden käyttöä vastaan teollisuusriidoissa. Canadan taloudellisen liikkeen, jos se aikoo elää, tulee saada empimättömän oikeuden voimansa •käyttämiseen milloin se itse haluaa, olipa sitten kyseessä poliittinen taikka taloudellinen toiminta, olipa vastassa sitten työnantajat tai hallitus. Jack McDonald. kansainvälisyyttä. 5. Me emme .syytä, näistä virheistä I. "VV. W : n jäsenistön huomattavaa . etcemmistöä. I.'W.W:n pelkkä nimi; sen yritytset lähes parinkymmenen vuoden ajan laajentua kansamvälisekat» s«n ilahduttavat tervehdykset Kiinan j a F i l i p piinien työläisten osottamasta kansainvälisestä solidaristindesta Cali-fornian tuotteiden boifcoteeraukses-sa jo sellaisenaan, muiden seikkojen ohella toteavat, että sellaiset lausunnot kuin edellisen toimeenpanevan komitean puheenjohtajan Russelin tammi^un virallisessa b u l - letiinissa, ,että kansainvälinen yhtyminen ei ole mistään merkityksestä, ovat vastoin I.'W".W:n aatesisällön yleistä suuntaa. 6. Jokaisen järjestön, jonka katse ulottuu paikalliskysymyksistä kansallisiin kysymyksiin, on pakko, nähdessään tämän kautta sen tosiasian, että työväestön on esiinnyttävä luokkana, hyväksyä jonkinlainen kansainvälinen yhdysside ' ja jonkunlainen kansainvälinen katsantokanta. Gompers säilytti muutamaan aikaan sitte yhteyden Amsterdamin Ihternationalen Jcanssa ja nytkin hän auttaa rahavaroilla Sak-yan j a vehkeilevän anarkistisen a i neksen vaikutuksesta onkfn ajautunut pafieRsettuvaan vihamieliseen kantaan NeuvostorVenäjää vastaan. Berliinm ryhmä ei' välitä vähääkään teollisuns-unionismista järjestörauo-tona, sen yksilöllisen anarkismih f i losofia sisältää itseensä epäkeskit-tymisen, ammatti-itsenäiisyyden, työnantajia vastaan taistelevien työ"- läisten taloudellisen rintaman ha-janaisuod^ en, sekamelskan, joka on peitetty- vaHantumonksellfseira s a - nahehnällä jä se pysyy lahkolaisuutena j*a kourallisen anarkistien hom^ mana, j"oiden ainoana huomion kiin-nittämiskeinona. on vastustuskannan ottaminen kaikkeen siihen nähden, mikä kuvaa Venäjän työläisten neuvostovaltaa. Yhä keskittyneemnää ja mnrhahaluisempaa Iransainvähstä porvaristoa vastaan tällainen väline on vaaraksi sen sijaan kuin avuksi. '10. Punainen Taloudellinen Internationale, jonka päämaja on Moskovassa, on se Internationale, johon I.W.W:n pitäisi liityä, ollakseen sopusoinnussa omien parhaitten etujensa kanssa; iP.T.I. yhdistää keskimäärin 13,000,000 työläistä nel-jäsäkymmenessä kahdessa eri maassa. Sen taistelu perustuu vallankumoukselliseen teollisuusunionismiin san ammattijärjestöjen petollisia toiminnan, tarmokkuuden ja denio-uniot voivat kukistaa Kapitalismin ilman vallankumouksellista puoluetta, tai päinvastoin, on samaa kuin pairisii alasimen riitelemään vasaran kanssa auta kumpi näistä on tärlcein. 13. P . T X halutessaan saavuttaa yhtenäisyyden: niiden maailman rehellisten ,syn(Kfcalististen työläisten kanssa,,,jotka eivät ole päässeer ymmärtämään ... eroa' kommunistipuolueeni j.ai halveksittavan Toisen Inter-nationalan, «sosialististen» reformisti-puolueiilen välillä, kuitenkin, katkasi sen orgaanisen yhteytensä, . mikä (ennen. P.T.I :n toista kongressia) yhdisti: sen- Kolmanteen (kommunistiseen^ Internationaleen. Nykjnsin suhteet näiden kummankin Interna-tionalieii! välillä ovat yksinkertaisesti vain «tafstelohenkinen yhteistoiminta ja yhdenmukainen taistelu» puolustuksessa j a hyökkäyksessä, pääomaa vastaan; suiide,-minkä. meidän mielestämme I.W.W. voisi hyväksyä välttämättömyjrtenä. perustaa ensrraaaaeii SEUoranarsen matkustajaliikenteen <?ka»wi; • maista Canadaan uudesta vaodesta alkaen hvSntS^^^f^Jl^^^i ajanmuk^silla. höyryiaävoilla, timnetndla j» GÖTEBORGISTA S U O R A A N HALIFAXIIN, GANADA (ja sieltä New Yorkiin). ' ^ " ^ ^ STOCKHOEBi; KariUL M , H e t 2, Lokak. 11. M ™ » t , r D R O T T N I N G H O O t K c S I b 27, Heinäk. 26. Lokak 25MSLI^ S T O C K H O L M : Ke.äfc 18, Eldc. 2, I^kdT 11 M i i ^ * f ! ! ^ ^5 K U N G S H O L M Heinäk«u« 3, Eloisaa gTSyy.k. S fcl^^f Täten tarjotaan Suomesta matkustaville siirtolaisille mukAr» nopea j a suoranainen'matka valtameren poikki Halifaxiin «^^iT • * millä junayhteyksinä määräpaikkoihin " a a k k ' Ä i e Ä S hinnat Canadasta ovat hyvm halvat siirtolaisille, joten sSlT hoja etenkin länsi-Canädaan matkustavina. ^ ^^^^ Ostakaa piäettinne sukulaisillenne ja ystävillenne «f,,»™..* Canadaan (eli Yhdysvaltoihin)* R U O T S I N - ^ E R S U N j S ' joka tarjoo heille nopean' j a suoranaisen matkan. '^'^ Pilettien hinnat Helsingistä j a Turusta Halifaxiin (tahi New Y o r k i i n ) : Cabin j a II luokka. $1S5.00; III luokka $109 50 Saadaksenne tarkempia tietoja pileteistä ym ' kehniti.™™ kääntymään lähimmän/' asiamieliemme puoleen, tahi '""^inme SWED1Bir AMERICAN LINE 24 State St, 127/ Sb. Third St. 115 CHerr. N E W YORK. N . Y . M I N N E A P O L I S , MINN. SEATTLE P A U L G U L I N & C O . , G i P . A . ERICK J . KORTE^ 518 St. Catharine St. We«l, Montreal, Que. Port Arthur; Oat J . V. K A N N A S T O , Liberty Bidfir; Eome St., Sudbury, Oiit.,!ffox6ff SUOMESTA P U N A V A N G I T J A S O S I A L I D E M O i K R A T I N E N PUOLyE-K O N E I S T O . Taantumus ei yksin vallitse:: vah^ kilamuurien ulkoi)uolella, ' vaan^ myöskin sisällä. Piikkilarikaraitaukr sen sisällä ehkä rajuimmin. ' V. 1921 l a a d i t t i i n ' eduskunnassa laki poliittisten vankien oikeuksilta, ollen ^e jo alkujaan hyvin vai^ vainen. Käytännössä sitä vielä kaikilla keinoin ,on koetettii saada r a - joitettua. Pitkin matkaa, lain synr tymisestä alkaen, ovat vankilayi- 14. 'Yhteisen edustuksen poista- ranomaiset tämän, lain suomia' o i - johtajia erottamaan P. T. I :n kannattajia j a tuhoamaan Saksan työläisten vastustuskyvyn fascistidikta-tuuria vastaan. Gompersilla j a Mo-ronesilla on imperialistien renkinä toimiva suur-amerikaläinen interna-kratisen keskittyneisyyden pohjalle perustuvan kurinpidollisen taistelun Internationalena. Sen tarkotusperä-nä on yhdistää kaikki maailman vallankumoukselliset työläiset yntei-seen taisteluun kapitalismia vastaan tionalensa. Frank Hodges, Englan- Jf rakentaa uusi yhteiskunta histo-nin hiilenkaivajien pettäjä, vieraili .'"ialHsesti välttämättömän ylimenö- A. F. of L : n könventsionissa ja hy- ^^auden kautta. Tämän ylimenokau-väksyi Amerikan hiilenkaivajien aikana proletariaatti muo-pettäjän Le\visin toimenpiteen P. kostuu hallitsevaksi luokaksi j a pa- T. I:n kannattajan, edustaja Dun- ^°ttaa kaikki kapitalistit j a vasta-nen erottamisen. Kaikkialla pää- ^*"^"^'"™<>^^selliset ainekset alistu^ oman työväenluutnanttieri yhteis- ^^^oHkadiktatuurinsa alaiseksi, rintama, pääomaii sortotoimenpitei- ^»^'ai^essa maassa P.T.I. pyrkii a i - den rinnalla, esiintyy työläisiä vas- niin kiinteän järjestö-taan. Probleemina ei sen vuoksi J-l^^^^^ suinkin eri- taloudel-ole, "onko työväenluokalle tarpeel- ^'^^"•'^''Jestöjen kesken, jotka nyt lista kansainvälinen toiminta, vai ^^^^«^«^ät erilUsinä yhteistä vihol-eikö ole», vaan "mikä kansainväli- T^*^^"" Sellaisissa tapauksis-nen yhdysside on paras?" i ' ^ ; ^ " " ^ * Järjestömuoto- j a ^ t t e e l - „ T - j 1 - 4. - 1 - X -o i eroavaisuuksien takia esteitä 7 Joidenkin^^tyolaistovereideni on olemassa kiinteän järjestöyhtey-ajatuksena o_n. e_tte_ I.W.W. selllai- den rakentamiseksi.^ P . T . I . pyrSi saamaan työläisten järjestöt yhteiseen rintamaan toiminnan samankal-senaan on oma. Internationale. K u i tenkin ulkokohtainen tarkistelu o-spttaa, että tämä ajatus ei ole muuta kuin mielikuvituksellinen. Maailmassa on tätä nykyä noin neljäkymmentä miljoonaa työläistä jo taistuttamiseksi puolustuksen j a kapitalistisia olosuhteita vastaan tähtäävän hyökkäyksen erikois-ohjel-man perusteella. mihen P.T.Irri. j a Kommunistisen I n - ternationalen •välillä johti siihen, että suuret Ranskan j a Espanjan synr dikaiBsäset uniot liittyivät P.T.I:een ja pitäisi myöskin johtaa LW."W':h liittymiseen. Mutta anarko-syndikä-lististen ainesten (Williamsin r a portti, Sandgrenin ja Paynen politiikka) turmiollinen juonittelu B e r - l i S i i n anarkistiryhmän yhteistoiminnan kanssa, on estänyt L^VV.^^SVai y - leisesti levitetyistä lehdistä kaikki oikaisut j a sen valheen kumoamisen, että P.T.I. pyrkii L'W.'W:n «hävittämiseen » ja jättäisi muka tilalle vain aikansaylieläneet ammattiuniot. Me täten virallisesti julistamme, että sellaiset lausunnot ovat ^valheita, ja vetoamme P.T.I :n käytännölliseen ohjelmaan todistuskappaleena. Amerikassa on •I.-W.'VV:ri ohella muitakin teoUisuusUnioita, jotka ovat liittyneet P.T.I :een j a mikä niistä on «hävitetty;^. 15. P.T.I :n loisen kongressin päätöslauselman tutkiminen (päätöslauselmat julaistu AmeriÄassa T.U.^ E.£,:n .toimesta) kumoaisi valheen «hävittämisestä» j a selittäisi PiT.I:n suunnitelman säilyttää vallankumouksellinen vaikutus ja kosketus joukkojen kanssa. Säilyttämällä jäsenyytensä vanhoillisissa s. unloissa j a toimimalla niissä, P.T.I in kannattajat vain noudattavat samankaltaista taktiikkaa kuin moni I.'W.W:kin jäsen, joka on myös jäsenenä vanhoillisissa unoissa, P.T.I. ottaa kaikki todelliset uniot sellaisina kuin ne ovat j a yrittää voimistuttaa niitä teollisen j a kansain-välisen yhdistämisen kautta. P.T.I ai ohjelma myös sisältää edellytyksen taktiikkamuutoksille niiden olosuhteiden mukaisesti mitkä milloinkin/ missäkin maassa vallitsevat. On väärin, että P.T.I Itä .<kontrölleeraayat venäläis set» tai että sitä määräisi «venäläinen taktiikka». Amerikan ohjelma on sovellutettu Amerikan olosuhteisiin, josta I.W.W:n jäsenet tulisivat vakuutetuiksi, jos tämä ohjelma j u - laistaisiin I..W."W:n lehdissä; Jos I.W.W. on kysymyksessä eri mieltä, niin sen pitäisi väitellä oman Jcan-tansa puolesta- liittojärjestönä. ' k u ten teoUisuusunio väittelee ohjelmansa puolesta I.W.'W:n yrelsassä käonventsionissa. (Jatkoa 3 Ola sivulla.) keuksia poliittisilta vangeilta, nypi-pineet pois. , •>• Milloinkaan ei näiden oikeuksien kimppuun ole hyökätty niin häikäilemättömästi kuin viimeisihiä seitsemänä kuukautena. Kiiristys- ja. pakkotoimenpiteitä on tehostettu. Kaikista näistä eri kiristystoimien-piteistä ovat vangit lukuisasti' va^- littaneet oikeusministeriölle. Vastaus oh säännölliseesti" ollut "irf anna aihetta mihinkään toimenpit e i s i i n . " Sen 'vielä käsittää, k u n "ei anna aihetta"' tulee oikeusministeriön taholta. ^ BEotta turitutr jo käsittämättömältä, että ne sos.- dem. sanomalehdet, j-otka sanovat ajavansa poliittiisten vankien asiaa, kieltäytyvät jyrkästf tuomasta j^ul-kisuuteen' näitä oikeusministeriölle tehtyjä valituksia, antaen huomata "ei anna aihetta." lasta, mitä poliittiset vangit saavat osakseen? Vai/minkä takia niistii •vaietaan!! ( Toiseksi: Pelkääkö sos;-dema. kraattihen lehdistö, että paljasta-maila. Suomen työtätekevälle' väa. tölle' ne kurjat olot, jossa maamme liiokkataistelijat viruvat, nBitän parjauksensa naapurimaannne Tan-kiläoiöisti jää varjnon?: Jbaftko katkeroituneita vankeja Tammisaare.n kurjälassa. •• - o ^ PETSAMO-YKTlöPr TOIMINTA Sikäli' kuin ennakolta on saata 'Fetsamo-yhtiön vieVä päättämättä olievista tileistä tietää, ei' yhtiön harjoittaman Gikkeen tulot riits yhtiön, kustannusten peittämiseni. TÄinä on. johtunut sitä, että ybtiön on täytynyt a'vustaa paikalliista väestöä välittämänä sille elintarpeita j a mi^uta tavaraa suhteellsestr pienellä •yoittolla sekä estämällä pai-kalirsen.- väestön sille tarjoomat tuotteet mTii korkeasta ninnasta, että kaupasta on jo ettrkäteen ti> detty aiheutuvan tappiota. Korkeiden hintojen maksamiseen on yhtiö katsonut olevansa velvollinen, froskäj kalan saalis Petsamossa o!i vnme vuonna tavallista . huonompi ja" koska hinnan pitäminen alhaisempana olisi lamauttanut hlas-tnsta j a saaliin ollessa muutenldn niukan, oKsi väestö siten joutunut yhä suuremman avustuksen tarpeeseen. Näin ollen, edeUyttää yi-tiön toiminta subranaisra avustusta valtion puolelta. Yhtiön tulee Sos.-dem: sanomalehedistölle ei yhä edeUeen välittää, kulkuneiiro. kelpaa oikeaksi todistettu jäljenjen puutteessa, väestölle ebntarv nös valituksista, j o i t a yan^t tekevät oikeusministeriölle. Lul^emattomia kertoja on sanomalehdistölle; ympäri maata lähetetty kirjoituksia oloista Tammisaaren . kurjälassa, ehkä lukuisammin itse "Suomen Sosialidemokrax-t i l l e " . ; Kuitenkaan näitä er ole j u l - tä, varten jääkellan. Yh^ip" ' : kaistu. Kaikkein viimeiseksf - Ito" «iiaitsee nykyään Kyron-.r tarjottu yiipUrilaiselle keskustaleh-delle "Kansan Työlle". Tämä koski vain erästä valitusta sanaan, a l kuperäisestä jäljennetty. Lehdellä ei näin ollen olisi ollut mitään "riskiä" kirjoituksen juUcaiseihises-ta. Sanotun lehden toimittaja J . F. Aalto vastasi: ^*01ivat kirjoituk-senne .miten pätevästi todistettuja jäljennöksiä .tahansa, me emme n i i tä julkaise". ' Toverit! ^ ~ se on ainoastaan muunnos oikeusministeriön leimasimesta poliittisia vankeja varten, "ei anna aihetta-', lyötynä ' ^ p u - rilaisten" leimasimella: "ine ?emme niitä julkaise". ' Mutta annappas olla. Miioin vain tulee kysymykseen jonkun " R i i a n valkokaartilaistietotoimis-tön" sianomalehtikirjoitns .öloisfci Neuvosto-Venäjän vankiloista, . s i l l o in ei epäillä hetkeäkään. Nain ollen tulee väkisinkin kysyneeksi: E n s i k s i : Onko Suomen 'sos.- dem. puolttetoimikanta päättänyt peitä j a muita tavaroita sekä ostaa väestöltä sen tarjooraai tuo^ teet. — Lisäksi on yhtiön raien-nettava Salmijärvelle puotihuoM-usto tarpeeUisine lisärakennula-nen, Parikkinaan leipomo ja, töitä ostettavan lohen säilyttäffis- Yhtiön io!i'-' on (tori sijaitsee nykyä saihori • maantierakennuksen omis»- massa majatalossa Trifonas». mutta koska sanottu maäBtieraienv niis pian tarvitsee majatalon Ig^- tettäväJcseen, on yhtiö paiottttt rakentamaan konttorihuone:^^ — k a i k e n tämän perusteella anpo yhtiö valtiolta l . W 0 O ; n :^ suuruista avustusta toifflintsn.» jatkamiseksi. -'v _ — • -o ; " . käli tiedetään r aijotaan sajia ^ na käyntiin yhdeUävuowto^^^ ko yhtiöllä tämän y h t ^ d ^ ^ „ . mus-toimeenpanna j o ^ g »^ wui. puuiu«:i.uiuuii.uuwi puafcuuiyi sia "järjestelyjä" ^^^^i-^nsaoi oUa vaikenematta kaikesta mieUval- ehdoissa, näyttänee lähitoie^ T Y Ö O L O T S A H A T E O I X ^ D E S S A H U O N O N E V A T . koko • ' Leskelä Bruks Abm 01 sahalla Läskelajoensuussa on 1 sahan työväki n,oin 400 henkeä, «a-n P t t u i r i : i työstä. Syyksi Wsa>^ miseen. mainitaan epäedullinen ^ - lanne puutavaramarkkinoilla.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 19, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-06-19 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus240619 |
Description
Title | 1924-06-19-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu 2
Torstaina, kesäkuun 19 p, — T h u T M Jiine 19
Käsittääkö 1. W. W. liitto
?
Teollisuusunionismi
I 11. P.T.Irn mielestä sen ohjelma,
: rakenne, tarkotusperä j a ^ taktiikka |
:on sellainen, jonka erikoisesti pitäisi"
vetää puoleensa LV,'.W:n vallanku-|
moukselHsia työläisiä. Tunnustaen
sen, että kaikkien unioiden nykyisen'
kapitalistisen järjestelmän iraperia-:
. . listisen asteen aikana pitäisi muut-'
jtua puo^ustusorgaaneista hyökkäys-i
Punaisen Taloudellisen kansain-• liittynyt unioihin, I. W. W : n jä-f järjestöiksi, P.T.I. pitää teollisuus-
! välisen toimeenpaneva komitea lä-i senmäärä, viimeisen kahdentoista,; unionismin sopivimpana tähän t a r -
hetti ä:ikettäin I. W. W. liiton sih-! kuukaulden veromerkkilunastuksen i kotukseen. P.T.I. toteuttaa teolli-
• teerille, toimeenpanevalle komite-' perusteella, on noin 30,000. Millä suusunionismia olosuhteiden , mää-alle
ja'jäsenistölle kirjelmän,, jossa ^keinoilla voidaan nämä neljäkym-1 raamissa puitteissa, joko muodosta-niitä
kehotettiin pohtimaan kysy-: mentä miljoonaa liittää 40 tuhan-{ maila uusia uni oi ta. tai yiimstämaM
mysiä vhteistoimintaan asettumi-1 teen? Millä ohjelmalla luulemme j vanhoja P-T.I. laskee naiden umoi-
^se^ta ek maiden vallankumouksel-: saavamme 40,000,000 liittyvän 40,-|den penfstan työmaalle tehtais.sj ja
llisten tvöläisten kanssa. I. W. W. ^ 000:teen? Niiden vastauksena, Uyömaakomiteoihin ja nnden yhdis-l
i i t o n virkakunta haluaa nähtävästi; jotka käsittävät I.W.W:n sellaise-^tännseen t>^lä.sten neuv^sto^^^
kaikin mokomin pitää tuo vetoomus • naan Internationaleksi. on taydelli- ^ antoa ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
- salassa jäsenistöltään, niin että ne sesti mielikuvituksellinen ohjelma, , e l m a on lähempänä I.-^V .\\ .ta kuin
,.. , . . . J eivät olisi tilaisuudessa tutustumaan! että näiden 40,000,000 union ja-jtama ^; «maa svndikalistista
kolmas keen ylosrakentam.sen ja vo.m.tut--^^.„,^.^^^^ ; . . j ä t t ä v ä nykyiset u n i o n - J f . R T U ^ ^ : ';::LUS^
puoluetta koh-jonka
täy-aatteellisesti
.työläisiä
_ etoisiakin tyÖläi-joka
vakavasti harrastaa vallanku-; - r i i t t ä m ä t ö n nyt alkaneen ka-mouksellista
edistystä, helposti ka-jp.^^j.^^.g^j^ luhistumisen historialli-rfttää,
että tuollainen toimintaoh-1 ^^^^ kautena,- minkä täytyy johtaa
jelma, jos sitä itsepirrtafsesti iatke--^^jjgjjjjyjjjQyj,ggjjj3ggn kamppailuun,
taan, tuomitsee I. W. W:n eristy-.j^^j^^ kyke-
Canadan taloudelliset järjestöt
Canadian Hatlonal Raiwaii
L a b t « 9.15 S«dbnry.ta. LSfctee Toroato.u IO.45 guu^
HYVÄT TOVERIT:
1. Punaisen Taloudellisen Inter-
_ hy _
kohonnut. Vaikkakin ammattiyhdis- ja huutaa tvalehtelijat* ja thajot-tvsten
lukumäärä on vähentynyt 25 taja' jokaiselle, joka yrittää herät-osastolla
viime vuodeu Kuluessa,; tää työläisiä heidän ""'taudistaan, j^^j^j^j^^^jg,^ toimeenpaneva i komitea
min jäsenmäärä on kohonnut yh-; Ylläesitetyt numerot lienevät niinl^^ nimittänyt P T Im yhteenliittä-teensä
1,471; osastojen lukumäärä, luotettavia kun mistään voidaan l^^^^^^j^^^^^^ j^^^ käsittelee suh-ollen
nykyään yhteensä 2,487 ja j ä - : saada, ja ne, jotka tietävät kan-
Kenluku 278,002. Canadan ammatti-,sainvälisten unioiden virkailijain ja!
uniot muodostavat (1) «internatio-; tämän maan liittohallinnon välisen
nai» järjestöjen paikalliosastoista. j läheisen yhteyden, voivat huoletta
(2) >ei-internattional» järjestöistä sanoa, että kansainvälisillä unioilla
j a niiden paikallisosastoista, (3) it-1 on sangen hyvä toimintamahdolli-senäis-
istä unio-ykkösistä, ja (4)isuus. "
kansallisista ja katoliikkisista uniois-ta.
Canada.ssa on 94 kansainvälis-
Huolimatta siitä että kansainvälisten
järjestöjen luku on vuoden a i ta
järjestöä, joilla on yhteensä 2,-: kana Ji.sääntyyt kahdella, niin n i i -
07^ alaosastoa, joissa on jäseniä \ den jäsenluku on vähentynyt y li
annettujen raporttien mukaan yh- i kahdella tuhannella. Vähennys ei
teensä 203,843. Nuo numerot osot-' kylläkään ole suuri, yhden prosentin
tavat, että viime vuonna oli Cana- seutuvilla. Mutta mielenkiintoisinta
dassa toiminnassa kaksJ kansainvä
Iistä järjestöä useampi kuin vuonna
1922 j a että paikallisosastojen
lukumäärä on vähentynyt 29 ja jäsenmäärä
2,307. Niin sanottuja |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-06-19-02