Vapaus, June 19, 1924

              m. 72
Torstina, ke^mm 19 p. — Tbm^ Jaae 19
taksi ^ i l ä ajassa suvaitsee suorittaa ja
Vaoconrerai o i ^
K.- P. S. J. VaBConTeruB ouston
kokoakseua kesäkuun 8 päivä hy­väksyttiin
osastoon taasen kaksi
sanonut oUeet niillä tavalla. Se tahdon voima j a uutta koejäsentä, nimittäin Pekka
i^^s5U. j^'}"^^ maailman ominainen korkea jännetlla; miK3 T - V * - T>
Ta Ml kai joku jokaisessa vallankumouksessa havai-
'^ri^ 3jan. sen johto-taan tulee välittömänä seurauxsena
^ ^ ' ! " S h n t^nr^ on fyysilUste. j a sielullisten teMjöiden
tuossa^ taistelussa liikkeeUe asettamisesta,^ taistelusta.
Kmä juttu ei kai kuu- Mitä ankarammat vastukset.
^:zT^. . j,^^!" ^4e,äoleTaan asi- tä enemmän urhoollisuutta.
r.y: ^-r^- ^^tä vaikeimmat, hetket sitä enemmän
^ ' l l " ^ ' : : - ' ! • mone;sa yhteydessä sitkeyttä. Inlumillisen tarmon uj-huomioonuottamista
jauden, uhrautuvaisuuden ja kesta-r^'
l]^5en tuikimuksen piiris- vyyden ansioksi lankeaa tältä puo-ji-^
L=i3nna_ gyijteessa «täy- lelta katsoen jokainen menestyksel-
^ Han ^ ' ' • i - ^ ^ ^ . ^ ^ . ^ ^ znetoodiin, linen vallankumous. Jos näitä selk-
^laysia m •.^^^^^..^jjjy^j^n k e k - k o j a silmälläpitäen ' kirjoitettaisiin
josl^ sei.-va.^_^^^^^.^^^ o-h i s t o r i a Venäjän vallankumouksesta,
g^nön jiutta asialla on niin muodostuisi siitä Sanoin kuvaa-
,y-3-e oso-^^^^^lj.^^^ jjjgj.j^^yg_ mattoman mahtava, intUmimsten
;oi3€.i^ia.^^^„ ^^^^ valtavat yn- ruumien ja sielunvoimien rajatto-lli-
it mullistukset, kiihkeät masta kestävyydestä kertova ikui-
'-^.-f^^^^J an jaksot, sodat ^^^^^^
S £ n ' ja vallankumoukset^ jär-: j^t^iseHa .y^lIankumoukseUa täy-
^ muutoksineen synnyttävät ^ y ^ j j ^ j^^^^.^^^^
ieienkiintoisia^ aloja nmle ^^^^ tahdo sitä hyväksyen tun-on
Tilaisuutta tutkia nuhin ^^^^^^ ^..^ ^^^j.
iyrtavine
^ciaottanen ihmisten j a erj i u o i v i ^ a - ^^^^ sielullinen ravinnon j a virkis-asemissa
olevien ihmisryflmlen s i e - . ^ ^ j ^ ^ j„j^^^^^^ Silti jokainen val-hnliikehtimistä,
ajatuksen ja tanaon.j^^^.^^^^ g. innostustaan eikä
^ Asian lähempi tutkiminen ^^^^^^^^^ ^^.^^j^^ se kuuluu vallan-l^,;
ra epäilemättä ammattimiehme ^^^^^^j^^^^^. j ^ ^ t a järkiperäisyyttä
ciiii niin monimutkaiselto se näyt-^^j^^^^j^^^^ todellisena olotilana
Huomautettakoon^ kuitenkin, ^^hdoton kritiseerata, ei käytä
että milloinkaan kenenkään vallan- ^ . ^ .„^^.^^ ^ . j ^ todellisen historial-iumoakseliisen
paahan ei oje P^»' iise„ tarkoituksen MUSaan oikein,
kieltää tunteen, tahdon, ^.^^^^^ romaanissaan «Kaksi kau­askin,
luo :,tamuksen j a innostuksen
Lehto j a R. Vapaavuori Käsitel­t
i i n osaston juoksevat asiat, joita
aina kokousten väliUä karttuukin
melkoinen määrä, varsinkin jos ot­taa
huomioon täällä ainaisen xir-kailijain
valinnan. Muuten näyt­tää
siltä että lämpimät kesäiset i l ­mat
vaikuttavat lamaannuttavasti
osaston jäseniin täälläkin, sillä o-sanotto
ei ollut niin runsas kuin
se olisi voinut ojia. Saan tässä
huomauttaa osaston jäsenille että
osaston edellisessä kokouksessa teh­t
i i n päätös, jonka perusteella osas­ton
johtokunnalla on valta ryhtyä
kurinpito toimenpiteisiin sellaisia
jäseniä kojbtaan, jotka ilman päte­vää
syytä ovat poissa useammasta
kuin kahdesta kokouksesta peräk­käin.
' Pitäkääpäs tuo päätös mie­lessänne
ja menetelkää sen mukai-
•sesti.
Kaupungin veronmakcajat touko­kuun
31 päivä toimitetussa äänes­tyksessä
valtuuttivat kaupungin isät
käyttämään $35,000 erinäisten y-leisten
töiden suorittamiseen, ku­ten
katujen, likavieraärien ja vesi­johtojen
korjaamiseen ja laajenta­miseen.
Kaupungin porvarilehdet
huutavat nyt että kuinka siitä tu­lee
olemaan ansiomahdollisuuksia
työläisille, no onhan siitäkin vähän
apua, mutta vaan kovin vähän s i l -
Sivu 7
Hallitaan miehiä
Paperipuita ja halkoja tekemään.
Onni Rossi, Nairn Centre.
Lähempiä tietoja antaa
J. Jarvis,
Bank of Commerce rakennus.
^ , . a merkitystä vallankumouksel- P"nkia> antaa- hyvän kuvan kuinka j„ ^.^^^ ^ ^ ^ j , ^ . ^ ^ työt vaikuta mi-
Sli^ n^teluissa. Onpa nimeno^ Ranskan j u u r e ^ ^ ^ - ^ a l k ^ - -
jnaan Venäjän vaialnkumouksen kä- ^ jouduttiin yksilöllisiin rötöksiin,
;~lj...ä huomautettu siitä, että J a J . ^ ? - Burg Joka' muuten a n « -
S sialsivat voittaa.. Eikö tuo; ras^» kay jumal-uskonnon ja sen su-
S o ia uskallus ole sitrte psykologi-|Vaitsemattomuuden kimppuun, on
tekijä Epäilemättä. iMutta Jos todistavinaan, etta «järjen jumaloit­te
.ii'tä ensinnäkin vedämme sen «jat> ^samassa vallankumoulcsessa
^oUpäätöksen, että sillä ei ole ta- «h^a torkeimmm rikkoivat jarjen
jien
Joadellista perustetta, mm me sur-
I ieasti erehdymme. Päinvastoin jos
sjf j . tavoin taivumme ajattele­maan,
että koska kerran ei ole ole­massa
etukäteisiä teroteettlsiä tosi­asioita
todistamassa uskon ehdoton­ta
oikeutta ja johdonmukaiseen
tarkoitusperään, vievää totuutta, ja
jos me siitä teemme sen johtopää­töksen,
että sellainen Mt»o on hul­luutta,
niin me jälleen olemme eh-
<lo:tomasti harhatiellä. Me olisim­me
silloin muuttuneet, kuten J: l le
onkin käynyt, skolastisiksi saivarte-lijoLksi,
joista ei yhteiskunnalliselle
jmmärtämykselle, ole mitään hyötj^ä
•Ja kolmanneksi jos J . olettaa, ku­ten
hän vakavasti antaa ' ymmärtää,
että tämänlainen usko (kohta' 7 ja
11 on ominaista vain kommuni9t*il-le
ja nykyajan työväenliikkeen val-r
lankumouksellisille aineJcsille, nim •'.
vaatimuksia. Esimerkkejä tältä piio-len
löytäisi kuinka paljon hyvänsä.
'Miitta mistä tämä johtuu? Elnsiksj
siitä, mikä sisältö vallankumouksella
on, joka johtuu siinä nousevan luo­kan
luonteesta, ja toiseksi siitä yk­sinkertaisesta,
asiasta, että mikään
, tähänastinen vanha järj:es:eimä e
ole antanut tilaisuutta kokemuspe­räisen
tiedon ja järjen valtakululle
siinä määrin, että kaikki yhteiskun­nallisen
sorron lapset siitä olisivat
päässeet osallisiksi, jotta ne voisi­vat
aina kaikkein parhaimmalla ta­valla
kumota vanhan ja rakentaa
Ulitta tilalle. Jos. j o ku järjestelmä
näin tekisi, niin koko vallankumous
saisi pysyä pelkkänä l^tt<?ellisenä
j a filosofisena kysymyksenä.
E i ainoastaan Vallankumouksessa
mutta jokaisessa yhtetskunnaiUsessa
toiminnassa ja liikkeensä vallitsee
han lavertelee vieläkin paksumpaa, • .. . . . . . .. ^ . •
... j ...... . 'enemmän tai vähemmän agitatsioni,
ilista löydetään Tilstoriassa -, . . . . . . . ,. , .
potya. kuhoitus ja esimerkin heittäminen
68 vallankumous tai se kireämpi ja
valtavampi joukon liike, jossa us­kolla,
innostuksella jopa fanatismil­la
ci olisi omaa . osaanpa.
Katsokaamme vain Ranskan val­lankumousta.
Eivätkö, ne uskoneet
asiansa. Eivätkö sorrettujen jou­kot
[miehissä ja naisissa olleet liik-leellä
mitä hbrjumattomimmalla in^
nostuksella ja mitä liijimmalla luot­tamuksella
'siihenj että uusi aika täs­tä
koittava on. Mutta se' usko ' ei
suinkaan perustunut mystismiin.
Kun muuan eukko leipäjonossa huo­kasi:
«hyvä jumala», niin vastat­tiin
siihen jyrisevin elein: <Älä j u ­malaa
huuda, näethän että se on
aristokraattien puolella »h antaa
iansan nähdä nälkää;» ,ta eräästä
toisesU liikkeestä huomauttaa V.
Hugo, että ne olivat valmiit repi-
»ään katukivityksen j a hävittämään
kaiken. Oliko tämä vallankumouk-j
a hiiden seuraaminen. Tässä tulee
ottaa huomiooni se mistä sellaiset
kuin 'Le B o n j ä Christensen niiii. p a l ­j
on puhuvat: suggestionin. Viime
mainittu tekee tästä sielullisesta
tarttuvasta . huumasta . kulttuurin
synnyn j a häviön syyn, sillä hän ei
näe enempää kuin edellinenkään
muuta kuin sokeita sielullisia vaisto­ja,
jotka iorkeintaan voidaan aset­taa
joihinkin filosofisiin järjestel­miin
hiiden t a i ' näiden yhteiskun­nallisten
puoskarien kirjoituspöydäl­lä,
Mitään sellaistö alkuperäistä
riippumatonta voimaa ei suggestiol­la
voi olla, miitta silti ei- voida kiel­tää
sitä erityistä mielentilaa mikä
meidät valtaa joukossa ^ ollessamme
j a mikä suuremmassa itai pienem­mässä
määrässä haltioittäa meitä a i ­na
tehtävien j a ; tehtävien laadun
mukaan. JoukoUa on omaa psyko-
«ellinen innostus järjetöntä? oliko ^^"^^'^tuiffie hallitsee
järjetöntä kuin Yhdysvaltain nou­sevat
kauppiaat, pankkiirit j a teh-voimakkaasti
järjestyneet
olipa kysymyksessä
tai järjestymättömät
taiden rakentajat ryhtyivät terr')-[io'Jl^ot. Jo . p i k ku kokoukset saat-ristisiin
keinoin muokkaamaan mJe-*avat meidät toisenlaiselle mielenti-
^ipiteitä paisuttaakseen siirtokuntien ^a^e,'' asettavat yksityiset ajatuksem-voiraaa
vallankumouksellisen s o d a n ' " ^ yhteisön ajatuksille enemmän tai;
puolesta maan irti repäisemiseksi I vähemmän alttiiksi. Jos kysymyk-
Englannin vallanalaisuudesta? Vai - sessä on väittely, niin huomaamme,
«liko järjetöntä se usko, joka elätti | etä siellä vallitsee aivan toisenlai-i!
äitä mitä älkeelHsimmilla välineillä ;nen mieliala kuin oman puolueen
ja vaivalloisissa oloissa taisteleAia' riuhallisessakokouksessa. 'Kokouksien
TaHankumouksellisia ihanteensa to- 'kulut j a niiden ulkonainen aikaan-teuttamisen
puolesta? ' . saavaisuus j a ' muoto' riippuvat pal-vJos
kysymyksiin vastaa vanhan ""^^ä vallitsee,
piian söfismUla, niin vastaus; voi oi- '^^'^ särmikkäisyys synnyttää tol­ia
mikä hyvänsä, mutta 'kun kiinni Sen särmikkyyden j a y».sl alote ai-pitää
historiallis-konkreettisesta ,vält tenttaa tarpeenmukaiselta "-näyttä-tämattömyydestä,
niin «uomaa, 'että yän vastaliikkeen. Mutta yleiset
too syvä usko,- j a luottamus - t u l i jöukkoliftkeet ja etenkin vallankn-
«lojen pakosta taistelijoihin itses-l^^ouJ^set vaikuttavat tulisen tempaa-tään.
Tässä yhteydessä ei kuulu kä- vasti ennekäikkeä määrätyn luokan
«tehäväksi veikö alotettu liike toi- jäseniin, niihin, joiden taloudelliset
;fottnun päämäärään eli ei, mutta j^^ut ja" niinollen kaiHd järkisyyt
^itenkin mukana olevilla on ja'sopeutuvat yhteen kumouksen kanis-
^ytyy olla luja rielullineh yakau-!sa. " Jä liikkeessä, joukkola-
""Js asiansa oikeudesta, tahto vi6dä'^en alaisena kasvaa jokaisen yksi-ftä
eteenpäin j a uskoa sen toteut-
• «uniseen.
se on aivan eri asia kuin Itse
»Jjestelmän muuttamis,prt;s^. H Ä -
"«Jä se on vain eräs tahdonmuoto,
«•»a on (kohta 5 j a 15) öminäteta
tyisen usko, tahto ja luottamus.
Joukko häii^lie antaa-tiedon |a t^^
Mistä tämä usko johtuu? J.miiT^ön jos häne ei' ennestään
ole; Riippuu olosuhteista kuinka
paljon hän kykenee saamaan; tietoa
j a taitoa uskonsa -ja innbsturksensa
yahvisttikseksL r Sikäli ' k u i n prole-
JSJD radikaaleille. Mika on zammöir;taarinen Vallahknmotis on
«a -ahdon liikkeeUe paneva voiina? E- i ^«iaan se taivaasta tule. Tai
- J^talee, nun silloin J . oMsl pitänyt
ostaa meitä ymmärtämääii mitä
^'^nöllisiä toimeftpiteitä jumala
sessä s i i n tänm seikka ei lainkaan
anna huolehtimisen syytäj vaikka
juuri se nykyisin näyttää olevan so-maHdemokiaattien
yksi pääasiallidn
soran aihe.
tään täällä olevaan tuhansiin nouse­vaan
työttömäin armeijaan. Omi­tuisinta
tuossa vasta toimitetussa
äänestyksessä oli se, että koulu­hallinnolle
ei myönnetty senttiä­kään.
Kouluhallinto halusi saada
$570,500 kahden entisen koiilnn
laajentamiseen sekä yhden uuden
korkeakoulun rakentamiseen, mut­ta
kaikki meni äänestyksessä myt­tyyn.
Seurauksena tästä kouluhal­linnon
antaman lausunnon mukaan
on se, että ehkä sadoilla Vancou­verin
lapsilla ei ensi talyen^ ole
tilaisuutta päästä kouluun, niissä
vallitsevan tilanahtauden vuoksi.
Tuollaiseen tulokseen arvelee kou­luhallinnon
puheenjohtaja Mc W i l ­liams
olevan syynä sen seikan, et­tä
ainoastaan pieni vähemmistö kau­pungin
äänivaltaisista asukkaista
käytti äänioikeuttaan, nimittäin
4,500 henkilöä^ 22,000, ja voihan
siinäkin olla vähän peirää.
Vancouverin laivanikkarit ryhtyi­vät
lakkoon kesäkuun toinen päivä
vaatien palkkaansa korotettavaksi
I^uudesta seitsemään dollariin päi­vältä,
i He ovat käyneet neuvotte­lin
j a työnäntajiensa kanssa jo maa­liskuun
puolivälistä asti j a oli hei­dän
alkuperäinen vaatimuksensa se,
että uusi korotettu palkkataksa on
saatava voimaan toukokuun ensi­maiseen
päivään mennessä. Ja kos­ka
työnantajat eivät ole siihen
suostuneet niin olivat he pakoite-tut
antamaan pontta vaatimuksel­leen
lakkoutumalla. He ovat jär­jestyneet
"Vancouver New West­minster
and District Joint Gouncll
of Carpentera, Shipvirrights and
Bridgemen" nimellä tunnettuun jär­jestöön,
joka juuri tek! sopimuksen
rakennusurakoitsijain kansaa jonka
sopimuksen perusteella rakennus-nikkarien
palkka kesäkuun alussa
nousi $6.50 :sta seitsemään dollariin
päivältä vähemmän kuin rakennus-nikkareilla,
mutta nyt on aikomuk­sena
saada voimaan samanlainen
palkkataksa kaikilla eri puutyön-aloilla.
N.
Siirtolaicet näkevät naikaa sen
ovat Vancouverin porvarilehdetkin
pakoitetut tunnustamaan, vaikka ne
toiselta puolen aina huutavat etta
cuinka tänne pitäisi saada Jisää
siirtolaisia. Niinpä tässä kesäkuun
toisen päivän iltanakin neljä hil­j
a n ;Sveitsistä tullutta siirtolaista
käveli' täkäläiselle jpoliisiasemalle,
jossa selittivät että he ovat rjälkäi-siä
ja vailla suojaa. He sanoivat
aikaisemmin kääntyneensä Sveitsin
konsulin puoleen tarkoituksella saa­da
sieltä avustusta, mutta oli kon­s
u l i kehoittanut heitä kääntymään
poliisin puoleen. Poliisiasemalta
miehet passitettiin pelastusarmei­jaan
yöksi j a rifeuvottiin heidän esit­tämään
asiansa kaupungin hätäapu-virkailijalle.
^ Miehet selittivät, että suuri jouk­ko
heidän niaamiehiääh täällä ovat
samanlaisessa asemassa kuin he­kin.
Niinhän se oh mutta enempi
siirtolaisia pitäisi saada.
Vaalihnmaa on tämä perukka ny­kyään
täynnänsä ja eikä se ihme
olekaan sillä toimitefäänhan British
Ciolamhi^n maakuntavaalit tämän
kesälciinn 20 päivä. Ja vaalitaistelu
siis alkaa olla kuumimmillaan. Por­varipuolueet
paljastelevat toistensa
vikoja j a heikkouksia sekä Tiaukku-vat
toisensa pataluhaksi. Lupaavat
työläisille yksi sitä, toinen tätä, en­nen
kaikkea "työtä", sillä siitähän
työläiset nykyään uneksivat, -jos
vaan äänestätte meidän puolueemme
hallitukseen." ,
•Mutta työläisten ei tällä kertaa
ole pakko äänestää porvareita, n i ­mittäin
niidien, jotka katsovat ää­nestämisen
velvollisuudekseen, sillä
vasta muodostettu Canadian Labor
Party on asettanut työläisten omat!
ehdokkaat, kaikissa tärkeimmissä
vaalipiireissä. Joten työläisillä on
tilaisuus lähettää Victorian juttu­tupaan
oman luokkansa jäseniä. Ja
näin sivusta päin katsottuna ei sen
luulisi olevan hyvin vaikeatakaan
tällä kertaa kun porvaritkin ovat
jakaantuneina kolmeen eri puoluee­seen.
Tai ehkä oikeammin sanoen
porvarit ovat asettaneet kolminker­taiset
ehdokkaat, sillä samaa herraa
ne palvelevat kaikki kolme puoluet­ta
vaikka, ne nyt pitävät niin suur­ta
mölyä toisistaan. Sen että mi­tenkä
työläiset tulevat suhtaantu-maan
tuohon sekamelskaan vaalilip­pua
täyttäessään, sen saamme kuul­la"
myöhemmin. — G. S.
TriH.KOUONEN
Phone konttoriin 1588
Phone kotiin 1765
Kirjottakaa osotteella: Box 1192,
Sudbury, Ont.
Pitkämatkaisille aina tilaa sai­rashuoneessa
leikkauksia varten.
SUOMALAINEN
HÖYRY SAUNA
Auki naisille joka perjantai klo
5 i . p.—9 i . p. Kylvyn hinta 40c
159 York St.
Toronto. — — —. — Ont.
Pietarin Vapaus kirjottaa.
Kulakka, kulakki on yleiseksi va­kiintunut
nimitys. Mutta kaikilla
ei näytä olevan selvää tietoisuutta
siitä ketä kulakalla tarkotetaan.
Kulakalla tarkoitetaan yleensä
henkilöä, joka elättää itseään kei­nottelulla,
ei tuottavalla ja yhteis­kunnallisesti
hyödyllisellä työllä,
vaan toisten työn tuloksilla.
Tavalla taikka toisella keinotte­lee
kulakka käytettäväkseen toisten
työn tuottamia arvoja. Kaupungeis­sa,
liikekeskuksissa ja - maaseudul­lakin
löytyy kulakkeja, jotka kei­nottelevat
itselleen etuja kaupalla,
kaikellaisilla petollisilla hommilla,
pitävät hallussaan tuotanto- ja työ­laitoksia,
joissa työskenteleville työ­läisille
maksavat vain osan niiden
työn tuottamasta arvosta, pidättäen
toisen osan omaksi hyväkseen. Jos
sellainen henkilö ei itse laisinkaan
tee yhteiskunnallisesti hyödyllistä,
tuottavaa työtä, on hän, täysi ku­lakka,
joka elää kokonaan keinotte­lun
varassa — riistämällä toisten
työtä. '
Kauppias, ravintolan, pitäjä ym.
niihin verrattavat keinottelevat si-
Toimeensa täysin perehtynyt keit­täjä
halutaan Cobaltin suomalaiselle
poikatalolle. Keittäjän tehtäviin
kuulini laittaa ruoka noin 40 mie­helle
j a on hänellä kaksi apulaista.
Talon puolesta kuuluu vapaa a-sunto,
ruoka ja valo sekä palkka
$60.00 kk.
Hakemukset mahdollisinfe usosituk-sineen
on oltava sisällä tämän kuun
20 päivään mennessä. Toimeen on
astuttava kutsun saatua.
HU0M.1 Yksinäisellä etutila.
Hakemukset on osotettava allaole-valla
osotteella:
Cobaltin suomalainen poikatalo.
Box 419, . Cobalt, Ont.
ten, että kiskovat omaksi hyväk­seen
korkeimpia hintoja kui?l mitä
heidän ostajalle luovuttamansa ta­vara
jakokuluineen heille itselleen lonpoikanä.
maksaa j a minkä he kohtuuden mu-kaari
olisivat oikeutetut saamaan
työpalkkana sen jaosta — jos he
itse ylimalkaan ottavat osaa tava­ran
jakotyöhön.
Mutta löytyy myöskin kiilakki-talonpoikia.
Sellaisia ovat ne ta­lonpojat,
jotka viljelevät maata pal­katulla
^työvoimalla, maksavat palk­kaamalleen
työntekijälle paikkana
vain osan siitä arvosta, jonka pal­katun
työntekijän työ heille tuot­taa.
Jos talonpoika ei itse laisin­kaan
tee hyödyllistä ja tuottavaa
työtä — esiintyy vain isäntänä 5a
käskijänä — on hän täysi kulakki,
joka elää kokonaan toisen työn t u ­loksilla.
Jos hän itsekin ottaa o-saa
hyödylliseen työhön, mutta sen
ohella käyttää myöskin palkkatyötä,
maksaen palkkaamilleen vain osan
niiden työn hänelle tuott^mjfeta
hyödystä, on hän puolittain kulak-
-ki, puolittain oman työnsä tulok­silla
eläjä.
-Myöskin sellainen talonpoika pn
kulakka, joka tavalla tai toisella t
nimitys silloin halventaisi häntä,
alentaa se vain sen arvoa, joka a i ­heettomasti
on tuota nimitystä hä­nestä
käjiitänyt.
Enimmäkseen täytyy talonpojan
erinäisiin töihin tilapäisesti käyt­tää
palkattua työntekijää (joskus
kiireimpinä työaikoina, ra3cennus-töihin''
y.m.). Mutta jos silloin suo­rittaa
palkkatyön arvoa vastaavan
palkan rehellisesti, ei se tee hä­nestä
keinottelevaa kulakkia, hän
pysyy rehellisenä, työtätekevänä ta-
Eeptiblikaanipuolueen
konventioni
Cleveland. — iRepublikaanipuolu-een
kansalliskonventsioni joka alkoi
täällä viime viikolla tulee olemaan
sangen muodollinen kokous vanhan
kaartin ennakkopäätösten siunaahii-seksi.
Lukuisat sanomalehtimiehet,
jotka ovat olleet läsnä useissa xan-salliskonventsioneissa,
sanovat kon-ventsionista
puuttuvan innostusta
j a mielenkiintoa. Coolidge on en­nakolta
varma nimityksestään, hä­nellä
ei ole ketään kilpailijaa.
J a kuitenkin vaikka Coolidge t u ­lee
saamaan yksimielisen nimi'^yk;?en
ei häneen nähden tunneta innostus­ta.
Vanha kaarti on työskennellyt
hänen nimittäisekseeh ainoastaan
siksi, että Coolidge. on ainoa jonka
se voi tällä kertaa löytää ja jota
ee voi -käyttää aseenaan. Sen enem­pää
ei vanha kaarti välitä hänestä.
Hyvin mielenkiintoa . herättävä
seikka on senaattori La Folletten
Wiscon8inin edustajiston puheenjoh­taja
John J . Blainelle lähettämä
Norjan-Amerikan linja
Suoranainen matkustajareitti Canadaan
Kristianiasta (Norjasta) Halifaxiin
(JOSTA EDELLEEN NEW YORKIIN)
- Nopeilia, Brky«>kai«ilU hoyryUivoilla:
«Bcrcentfjora» toakok. 20 «Bergentljord» ketik. 21
«SUvangerfjord, 6 t ' ' ' * " ' ^ ' ! ^ " *^
«Bertenttjord» heinak. 28
i t ^ . ' ^ * ' , * ^ ^ ' ^ , * ' " " ' ' * ^ " " * Canadaan tai Yhdysvaltoihin NORJAN
LINJAX.LA, joka on tunnettu erinomaisista mukavuuksistaan, hy­västä
hoidosta matkalla j a muutenkin tunnollisesta palveluksesta.
Piletmhmnat Suomesta Halifaxiin tai New Y o r k i i n : Cabin-luok-ka^
n55.^ j a ylöspäin, III luokka $109.50. Täältä Suomeen lU
luokka $110.60. Myymme pilettejä kaikkialle Canadaan j a Yhdys-,
valtoihin, perille asti.
Lähempiä tietoja j a pilettejä paikallis-asiamlehiltä tahi
NORWEGIAN AMERICA LINE.
22 mitehall St. Hobe & Co.
New York 319—2 Ave. So,
Minneapoli», Minn.
REIDAR GJÖLME CO J. V. KANNASTO ERICK J . KORTE
Seattle, Wa»h. Liberty BIdg. Port Arthur.
919—2 Ave. Sudbury. Ont. Ontario.
109 No. Dearborn St
Chicago, III.
KaiUd sen jo tietävät
•tta parhaimmat ja monipuolisemmat Tirvotuijnomat Thunder Bay
«lueelu laa kun tilaa ne International Bottling WorksiU«.
Phone 2003 North.
International Bottling Works
157 Machar Ave. Port Arthur, Ont.
Juokaa Orange ja Lemon
«G00--^00" y.m, y. m". SMASH
hyviksi tunnettuja virvoitusjuomiamme.— Lähettäkää tilauksenne
osoitteella
TWIN CITY BOTTLING WORks
819 MINNESOTA ST. FORT W I L L i A M , ' o N T .
V. Tuomi.
tai puhelimella South 2100.
K; A. Merikallio.
Omistajat.
Suomalainen Ruokatavarakauppa
International Grocery >
Suosittelee kaikenlaista ruokatavaraa ehdottomaRtl päivän alhal-flimmilla
hinnoilla. Me takaamme teille refaelliseo kobte!un. — S iU
j o i olette väsyneet korkeisiin hintoihin ja haluatte tutustu* Hik-
Veeseemme, niin lähettäkää tilauksenne meille. '
H a o m . f — Linjatilauksia välitetään. Kirjoittakaa otoitteellat
INTERNATIONAL GROCERY
292 Bay St. _ Pori Arthur, Onl.
JVILLAMETTE BLVD. SANITARIUM..
Suomalainen luonnonparantola. Parannamme akuuttlsia Ja
kroonillisia tauteja, käyttäen kiropractiikkaa, hierontaa, sähköhoi-toa
j a monipuolisia kylpyjä. Myös uusi verta pesevä kylpy/ jonka
pituus on 1—8 tuntiin on otettu käytäntöön muun hoidon ohella.
Dr. PETER KOKKO Dr. ANNA KOKKO D. C. & Ph. C.
Chiropractic Specialist.
/ 467 WilUinctt« Blvd. Puhelin Walnut 6747' PortUnd, Or».
pyrkii hyötymään toisten .talonpoi­kain
• kustannuksella, keinottelee
maanviljelyksensä ohella kaupan­teolla
tai joillakin petollisilla kei- kirjelmä. Kirjelmässään La Follet-noilla
itselleen etuja toisilla, esiin- te antaa taisteluhaasteen republi-tyy
koronkiskurina jne. kaanipuolueen ; konventsionille, i l -
. Sitävastoin ei se, että toinen fa- moittaen Wiscohsinin edustajille,
lonpoika öh rikkaampi kuin toinen, että he edustavat <maah varsinaisia
NYLAND GROCERY
Parhain paikka ön tehdä kauppaa meillä. Välitetään kaikkia
ruokatavarakaupan alaan kuuluvaa tavaraa.
Huom.I Vaihtaa j a ostaa kaikkia farmituotteita.
F. N Y L A ND
229 Grandwall Ave. Port Arthur, OnUrio.
JOHN AARNIO MEAT MARKET
VANHIN SUOMA3UAINEN LIHAIKAU^PA.
310 Bay St. Puhelin N. 1724.
Myy kaikenlaista lihatavaraa, kalaa, Norian rasvasilliä, puo­lukoita,
ynnä kaikkea ruokatavaraa päivän halvimpiin hintoihin.
Hinnat icobtuullitet ja kohtelu kalkille yhtäliiin^n.
John Aarnio, Port Arthur, Ont
sellaisenaan merkitse sitä, että r i ­kas
.talonpoika on kulakka. Suu­rempi
varallisuus voi johtua myös­kin
siitä että. toinen talonpoika on
aycerampi kuin toinen, säästävämpi
khin toinen, ymmärtää paremmin
järjestää työnsä ja taitavammin
hoitaa viljelyksensä sekä talouten­sa.
Jos hän kaiken on hankkinut
omalla rehellisellä työllään j a tai­tavalla
toimekkuudelläan, ei hän
ole kulakka. Hän päinvastoin on
esimerkilläänkin hyödyttänyt haa-purejaan
j a koko yhteiskuntaa.' Sil­loin
on hän mallikelpoinen työnte­kijä;
hänen varallisuutensa on hä­nelle
kunniaksi; se ei alenna, vaan
kansan joukkoja>, huolimatta sirtä,
vaikkakin ovat harvalukuisina Kön-ventsidnissa.
L. kisltää Wisconsinin edustajis­toa
nimittämästä häntä' presidentin
ehdokkaaksi konv^ritsioiiissa, mutta
sen sijaan kehottaa Wisconsinin pro-gressiiveja
keskittämään kaiken tais­teluvoimansa
<progressiivisten peri­aatteiden
mukaiselle ohjelmalle.
• — — • — ^ — : '
Takaisin vankilaan
TEEN KAIKKIA
Räätälinalaan kuuluvaa työtä
kohtuhinnalla, sopivaisuus taataan. Puhdis­tus
ja silitys tehdään huolellisesti.
O. K O I V U LA
Cobalt, Ont. — Pete Haskins, jo­ka
syyskuussa 1922 karkasi täkä­läisestä
vankilasta on taasen joutu-
. nut poliisin käsiin, jotka vangitsi-.
päinvastoin ylentää hänen arvoaan, yat hänen palatessaan tänne. :
Sellaisen talonpojan arvoa ei louk- j Haskin pujotteli itsensä vankilan
kaa se, vaikkapa joku häntä kula- ^yläikkunan lävitse sen jälkeen kun
kiksi nimittäisikin, silla tuollainen I o l i tuotu tänne Kirkland Lakelta
nimitys itsestään kirpoaa pois hä- jsyytettynä irtolaisuudesta, eikä hän-nestä;'
sen sijaan että tuollainen\tä ole sen jälkeen nähty täällä.
THE STERLING BANK OF CANADA
SUDBURYN, ONT. HAARAKONTTORI
Avaa mielihyvällä tilejä Sttoaen fcaflsalaitille
Talletuksia |1.00 ylöspäin vastaanotetaan. Lainoja myda:i«>
tään luotettaville henkilöille. Läbetysvekselejä ostetaan Suomi ea
ja muihin vieraisiin maihin.
Arvopapereita, osakekirjoja ostetaan Ja myyuäin.
T. A , G A L E , johtaja
Asialan & Seppäläo SAUNA
Avoinna 4 kertoa viilcMMt liisUlnailceilciinlklEona, perjantaina ia
lovaataiM \w\\6 1 j.p.p. kello 12:ta reXim. ^
Sprae* St. ——- Puhelin 1107—— Sodhary, Oat.
Lähellä Vapauden konttoria.