Canadan uutiset, June 12, 1924

              NUMERO 23 CäKADAN UTTTISET, PORT ÄETHUR, ÖNT., CA2TADÄ, Torstaina Kesälc. 12 p. 1924
IMI
tu aivan vairinoja, josko vehnää
sen kautta voitAisim k viilim edul­lisesti
la ivata ja edelleen maan
taloudellinen asema ei ole oiiuc
suunnitelmalle klvlliksi edullinen.
Toiselta puolen taasen selite­tään,
että todellinen syy ei ole
tässä, vaan siinä, että Idän suu­ret
satamakaupungit ja meren-kulkuliikkeet
Jvat alusta alkaen
asettuneet rautatiehanketta vas­tustamaan
ja että m a a n kumpi•
kin valtapuolue on saanut p ä ä a s ia
aillisimniaii kannatuksensa juuri
sieltä, kun taasen rLänsi viime
vaaleista lähtien on pääasiallises­t
i kuulunut edistysmielisille. I-dän
liikkeet, sanotaan, pelkäävät
kärsivänsä taloudellista tappiota
ja a setta va t si i tä syy stä lii k keel-
. le ka i k e n ni a lui p 11 ise n \' a i k u t M S -
valtansa estääk^-etn Hudson Bayn
ra ut a t i en toteutumisen.
Tor<)nt(»ssa ili!ie(4v\ä inaau\il
jeli.jäin lehti '"The Farmers'
Sun" la 11 suu .ett ii 11 u d« o n . H ay n
1 a iVa re i 11i s u 11 jv e u t uii syksyllä a i-k
a is e m i nin k u i n \^ u o d o n A' e hn ä s a •
hän ottikin meidät mukaansa
näyttääkseen miten tuo sanan­parsi
toimii. Ensin hän kuiten­kin
kertoi miltä Maiju H -.n talo
ja koti ennen näytti.
" E i ollut lainkaan tarpeellista
leimata sitä juopon kodiksi", sa­noi
hän. ''Maalattuja e i v ä t s en
seinät olleet. Tuskin löytyii ai-loatakaan
ehjää akkunanruutua.
Vaatteenriekaleita oli tukittu
reikiin.' Eikä ainoatakaan uudin-ta
näkynyt koko talon akkunois-sa.
Sisällä oli vieläkin pahemmin
asiat. Ainoatakaan huonekalua
ei löytynyt, jonka kaikki osat o-livat
vielä jäljellä. Seitsenhenki­nen
perhe^nukkui kahdessa vuo­teensa.
Ja se mitä nämä ihmiset
nimittivät vuodevaatteiksij ei o-lisi
kelvannut hyvin kasvatetul­le
koiralle.' Maiju kulki säännöl-lieesti
työssä, joten häntä ei kos­kaan
tavannut kotoa paitsi ilta­sin.
Silloinkin hän tuskin halusi
nähdä minua, vaikkakin minäi o-lin
hänen paras ystävänsä. Hän-t
ä e i h ai u t ta n u t k' e i't o a j a s e 1 i 11 ä ä
mistä luin oli saanut mustan sil­män,
eikä kukaan olisi voinutisi­tä
1") i t ä ä a si a a n : k u u 1 u van a. .Ma i-ju
oli«i voinut olla hirvittävänä
esim erkk in ä m Inä pä i vä n ä • hy­vänsä.'
Tuskin hän itsekään taju­si
mistä syy olisi löydettävissä:
siitäkö, että hän tulikin men­neeksi
avioliittoon Jussin kanssa,
— tai siitä, että niin ystävälli­nen
ja hyvä"ntahtoineu mies kuin
Jussi selvänä ollessaan olikin,
voisi päihtyneenä muuttua ilmi
paholaiseksi, tai siitäj että niin
hyviinsuopainen, jumalaa pelkää­väinen
paikkakunta kuin mei­dän,
voi sallia semmoisen mene­telmän
jatkuvan.
" E r ä ä n ä päivänä kun .hän oli
elämäänsä yleensä perin näänty­nyt,
sanoi hän Jussille: 'Jussi
parka.- milhnn sinä. j ä t ä t juopolt-telemi
«rn^'
. " E n ];f)skaan tule nmhoitta-maan
tuota synkkää, toivotonta
llmet 1H tuon vaimon kasvoissa,
kun hän kch-toi minulle minkä
vastauksen miehensä hänelle oli
antanut,
" ' S i l l o i n kun minä en enää voi
sitä «aada, enkä minuuttiakaan
to voidaan länsimaakunnista kul- aikaisemmin!"
jettaa Port Nelsoniin. Tätä lau-j '"No niin, minä muutin pois sil-suntoa
kritiseeraten sanoo Win- tä paikkakunnalta, ja mimin
nipejrin "Free Press', senaatin ko-' po-Sfsaollessani astui Ontcirion
mitealle vuonna 1920 jätetyn ra-^ kieltolaki (O.T.A.)^ voimaan. A^it-portin
(Jsoittavan, että Hudson- me kuussa palasin minä sinne, ja
lahti on laivakululle avoinna nel- mieleeni "juolahti pistäytyä ]\IaJ-jänä
kuukautena vuodessa— hei- jua katsomassa."
nä-, elo-, syys- ja lokakuulla, ] Näin pitkälle oli hän kertomuk-mahdoUisesti
kauemmankin ny- sessaan päässyt, kun «aavuimme
kyaikaisten nverenkuLkuvälinei- sille kadulle, jossa ^laiju asui, ja
den avulla. Se eiis osoittaa, kir- kertomus. vaihtuikin näyttelemir
joittaa. mainittu ' ^ehti; että poh- seksi nykyisistä olosuhteista,
joinen v|iylä pysyisi purjehdus- Köyhä katu se todella oli, mutta
kelpoisena melkein yhtä kauan olisitpa nähnyt tuon talon? Se
kuin St. Lawrencen reitti, mikä - ei: koskaan olisi voinut olla sievä^
taasen osoittaa, että vehnää voi-j enempää kuin isoäidit olisivati
täisiin Port Nelsonista lähettää .voineet olla :"fläppereitä." Mut-|
l'ahta viikkoa myöhemmin kuin ta siitä ei löytänyt säröllä olevaal
Fort AVilliamista, koska niin pai- ruutua, et myöskään riepua, etkäj
jon aikaa kuluu ennenkuin läho-ylikaisia akkunoita, — ja koko^ ta-i
tykset ehtivät järvien päästä lo oli alkanut kukoistamaan uu-i
ti millä. Ne eivät> olleet; pelkäs-e
r o a v a i r t ä ä n valkoisia. Ne komeilivat.
Montrealiin.
•Näistä, mielipiteiden
suuksistla huolimatta on agitatsi-; Ne. eivät ainoastaan riippuneet
oni rautatiehankkeen h.yvaksi e- suorina. Ne olivat korukunnossa
delleen käynnissä. Suuria koko-j tärkättyine reunoineen. Jos ker-uksia,
ja mielenosoituksia on pi-.j ran cnnenmuinoin aamutähdei
detty sekä muodostettu erikoinen i lauloivat yhdessii. niin M a i j un
yhdistys nimellä ' *|0n to the
Bay", Jo'^or^ ori liittynyt kaikis­ta
kolmesta maakunnasta johta-via
miehiä, kuten pääministeri
Greenfiled, konservatiivien johta
ja AV. S. Blair ja liberaalien joh­taja
John R. Boyle Albertasta,
pää m • n is t e ri Du n n i n g: j a o p p os i -
tion johtaja Harris Turner Sas-katch.
ewanista seiä Hon. T. C.
Norris, konservatiivipuolueen pää
mies F . G .Taylor j a työväen puo­lueen
johtija John Queen iMani-töbasta.
Ottawan hallituksen ja
puoluejohtajain luona on käynyt
useita lähetystöjä, tullen ystä­vällisesti
vastaanotetuiksi ja saa­den
vakuutuksia, että Hudson
Bayn rautatie isaadaan lähitule­vaisuudessa
valmiiksi.
uutimet epäilemättä kiljuivat i-losta,
mikäli niistä voi päättää
niitä katsomalla. Mitä ne sanoi­vat?
Tuo sosiaalisen työn tekijä
sanoi niiden julkilausuvau seu-läntä
lapsi, hänen nuorin poikan­sa,
tuli hänen luokseen, tuntien,
että häntä tarvittiin. Minun i-säni
ei tule juovuksiin koskaan
enää, eihän ä i t i ? " Siihen ei äi­dillä
ollut paljon sanomista. :
"Suokoon Jumala, poikaseni,
ettei hän koskaan tulisi juovuk­s
i i n ! "
Kun me menimme ulos, näytti­vät
uutimet valkoisemmilta v ja- i -
hanammilta ja yhä enemmän säi­lyttämisen
arvoisilta kuin kos­kaan,
mutta pysyvätkö ne?
Jos sinä olet äänestyskelpoinen,.
riippuu se sinusta..
Suuremmoinen kieltolain
käsittely.
Brittiläisessä parlamentissa ta­pahtuneista
Yhdysvaltain viinan
salakuljetussopimuksesta johtu-
_nut asiankäsittely sisälsi ni. m.
seuraavat entisen pääministeri
Bakhvinin sanat: "Epäilemättä
tämän sopimuksen ratifioiminen,
vaikkakin se poistaa hyvin ; pie-n
e 11 ä n *ä y 11 ä vä n a^i a n, • a i k a a n sa a
todellisuudessa enemmän hyvää
meidän kahden kansakunnan vä-j
Iillä kuin miltei mikään muu, jo­ta
voimme ajatella."
Lloyd George sanoi: '' Kysy­mys
ei o le s i it ä, u s k om m e k o me
kieltolakiin vai emme. Yhdysval­lat
ovat ehdottomasti päättäneet
kokeilla. Minulle siellä kaikilta
tahoilta, vieläpä kieltolain vas­tusta
jionkin taholta, sanottiin,
että jos se asetettaisiin uudelleen
äänestettäväksi, niin ' A^ähintäin
60 prosenttia olisi tuon kokeilun
jatkamisen ja uudistamisen kan­nalla.
•'Mikä on tärkeintä meille; tie­tää,
on se, että vieläpä nekin,
j ot k a pu o 11 ai s i va t; t u on k o ke i 1 u n
muuttamista,' haluaisivat muut
taa sitä ainoastaan siten, että
mietojen viinien ja oluen myyn­ti
sallittaisiin. Jos ehdotettai
siin, että spriipitoisia väkijuomia
sallittaisiin myydä, niin 9") . pro-s
e n Iti a ää n e st ä j i s t ä oi i s i s i t ä va s -
taan, siitä olen aivan varma."i
Lordi Gurzon sanoi: "Minii o-len
yiitii meitä siinä, että tämi'
viinojen salakuljetuksen^ näky
tälliä meteli ja riita etäisyysra^
jan ulkopuolella, on likainen ja
H a a st a in e n n ä k y, j a s e t o s i asia.
että se on tarkasti laillista, ei toe
sitä lainkaan mielly ttä vämmän,
näköi.seksi, sillä tämäntapaisia
asioita täytyy käsitellä siltä .kan­nalta
minkä vaikutuksen ne teke-
V ii t : kfH n s a k u n n a 11 i s e en. h o r k k ä -
tuntoisuuteen."
Ja ajatelkaapa, äänestäjät, e-tenkin
naispuoliset, meillä on oi­keus
a u 11 aa t ä m ä n t a p a i s e n a s i a n
ratkaisus.^a joka asia vaatii huo­mion
joka isessa sivistysma assa
tänii päivänä. Me kerromme l i ­sä
ä n ä: It ä ai oil t a m vöh e m mä 1 lä.
Äiinestyslippu on ainoastaan
kansalaisoikeudet omaavan oike­us,
ja se sisältää arvaamatto-dollarm
LT"
wm mmm
o o
KEHOIT AMME KANSALAISIA VIERAILEMAAN LIIKKEESSÄMME JA TARKASTAMAAN
VARASTOAMME. TAKAAMME^ ETTÄ OLETTE TYYDYTETTY, KUN NÄETTE ALHAISET
HINTAMME.
pm olkaa stalcaa e o o « e e
e
13 Simpson Streei 9 e
eivät liiaksi rajoita
jäsenten vapautta.
y k s i t y i s t e n
man vastuunalaisuuden.
Anna omaisillesi vapautta!
Koti on nykypäivinä vaaralli­nen
paikka.
Me tunnemme, että se-on vaa­rallinen,,
niinkuin tunnemme, et­t
ä maailma nykypäivinä on vaa­rallinen.
.Niinkuin, maailma tuntuu vapi­sevan
hiljaisten aavistusten alla
— odottaen maanjäristyksiä, jot­ka
ehkä tuovat mukanaan kuole­man
ja lopun—- niin vavahtelee
monilukuisia kirjastoja noin vii-- 1527.hyoki-iäsivät;-^'!
dennen ja k u u d e n n e u N V U O s sadan .Budaiiestiin. ryöstivät:kunineras-
Kodissa usein sorramme tois:- aikana ennen Kristuksen synty- palatsin Budan. jo.s.sa kokoelmaa
amme vaatimalla, sellaista niitä: ei inää^ mutta niistä ei mitään var- säilyf^ttiin, ja siitä johtui, että
vapaalta ihmiseltä saa vaatia.- m u u d e l l a tiedetä.. .Mutta .myö- kallisarvoiset kiisikirjoitiilcsct lin-^
. E i saa. vaatia,, että kaikki ko-; heiumällä, kerrotaan. Ivreika.n.his-• joitottiin ym{)äri k o k o Ruronaii.
dJn jäsenet pitä\ät samanh-rsista torias^a useista siuirinimista kir- Suuj-in meidän aikamme kirjas-ihmisistä.
Täytyy suod,. jokai- jastoista, ,ioita silloin n'ya-.^a löy- ^^ o n Bihliotheque Nationalo Pa-s
e l l e makunsa. Myi. — PtolemeuN ensimäinen ke- ri^js^,;^, j o h o n kuuluu Ö.OOO.OOO
Ei saa vaatia,: että kaikkien ke- rasi Alexaiidriaai) kirjaston, jo- p-niiöitiia' kirjaa, noiii jxidli mil-hitys
käy samaan suuntaan. P.-r lion kuului 700,000 nidettä, jo'I^M juonna karttatfM)sl;t, 110.000
vari ei saa tyrmistyä, jos Iiänen kaikki o l i tarkoin järjest.Mly ja , j,^ | , , , , | , , n u i j o o u M ii
lapsestaan tulee taiteilija, tailei-1 luokiteltu. Tamii merkillinen .):^ ' vaskipiirrosta, piiiip-irrosla )a
lijan täytyy tyytyä jos taas l.it- suuriarvoinen kirjakokoelma ei j<aiverriista. Brittiläisessä .Mure­n
e n lapsensa tunt(|^ olevansa ko- kuitenkaan saanut, jaiidä jälki­maailman
p(>rinhnksi, silla - k u ii
j n I ii IS (Ja esar sy t \-t t i s ä t a i i.i a ss a
CANADÄLÄISET HU0M.1
Aarr)n l/mder, Lmder Art Co .-
:an edustaja Ciiieatrosta. on Jy-h
y e m m a n a i ka a Ca n a d a ssa. o t -
t<':a. lilaulisia imiiirennetuille
ku\ille iH)st]tse. TyC) taattua.
Lisä (ief oja saa kirjoittamalla
AARON LINDER, Boir393,
Pcrt Arthur, Ont. Kuvat kau­kaa
Ile Maitettu, joten voidaan
postit taa ulkomaillekin. • •
tonä lihapatojen ä ä r e s s ä.
: A^aatikoot vanhemmat kernaas­t
i että lapset tottelevat heitä, Ku- olevat laivat tuU>en, |)aloi kau-rin
alla lapsi elää tervettji ja ih- punki ja sen mukana kir.iastokinv
misarvon mukaista elämää.
Ja vaadittakoon:, kaikilta per-h
e e n- j äs en i It ä a 1 ist u m i s f a m u ii t a -
miin käytännöllisiin ja moraalisiin
kodin sääntöihin, joiden avulla
koti pidetään terveenä ^a henki­sesti
tuulötettuna paikkana.
alutta älköön otettako kodin
jäseniltä sitä hyvää tunnetta, et­tä
kotiy seuraa jokaisen jäsenen
kehitystä kaukaa ja kunnioitta­vasti
niinkuin vieraan kehitystä,
— ja että se tulee lähemmiis ja
tarjoaa • osanottoaan ainoastaan
sellaista pyydettäessä.
Muinaisajan ja nykyajan
kirjastot.
raavaan tapaan• "Ylistäkää Ju- meidän aikanamme koti.
ONKO ONTARION KIBLTOLA-KI
(O. T. A.) ONNISTUNUT?
"Sano se uutimilla!"
Niin sano6 eräs sosiaalisessa
työssä työskentelevä henkilö,
jonka valkoiset hapset eivät ols
kalventaneet liänen huumorinta-juaan/
"Minä sanon että Qnta:
rion kieltolaki XO.T.A.) on me­nestynyt.
iTotta puhuen sanon
sen uutimilla! Luonnollista
kylläki^on, ettär,ane ^jftmme. .tuota
malaa päivä päivältä siunauksis­taan,
mutta eniten tietysti Onta­rion
kieltolaista (O.T.A:sta)."
Sisällä Maiju kertoi meille, yi-,
peänä että hän ainoastaan silloin
tällö.in käväsi ulkona työssiinytJ
Hänen ei tarvinnut tehdä työtä
ankarasti, kuten ennen. Ilänen
miehensä piti raskaasta' työstä
huolen.
" J a tuo kotiin rahansa?" ky-säsi
sosiaalisen t y ö n t e k i j ä.
" K a i k k i ^ paitsi kahta dolla­ria,
V sanoi M a i j u . " J a kuulkaa-;
pa, neiti, vanhaan aikaan, jos
hän toi kotiin mitään, niin oli
se nuo kaksi dollaria^ Hän oli
kuluttanut itse loput.".
Vanhojen vuosien varjo näytti
laskeutuvan hänen kasvoilleen
kun hän^ puhui. Hän kurottau­tui
eteenpäin ja kuiskasi.- Kun
ininä ajattelen minkä elämän lä­pi
minä olen^ elänyt- —^i jos- minä
luulisin, että tuo kauhea viinalii-ke
tulisi takaisin, laskeutuisin
piinä makaamaan ja odottamaan
• ^Tunteellisen^i' "^
Ilmassa ovat kysymykset ::;kes;-
tääkö koti? kuoleeko se? mikä on
perhe-elämän kohtalo. j
Mutta niinkuin emme alituisesti
muista, että maailmanhistoriassa
liyt- taas on syvyyksiä myöten
kulkevien mullistusten hetki, niin
lemmeimyöskään . muista, että koti
on joutunut kohtalokkaaseen het-,
keen. : ;
Mutta ehkä meidän pitäisi use-i
ämmin muistaft sitä.
Pitäisi muistaa, että yks*lö ny­kyään
yhä enemmän alkaa tuntea
itseään yksilöksi. Perhesiteet o-vat
hänen rakkaimmat siteensä,
mutta -ne ovat sittenkin siteitä.
Hän ei tahdo rikkoa i niitä, mu ttä
ne tuntuvat pian helposti, paina­vat,
niin, haavoittavat.
Niinkuin järjestystä ja yhteis­kuntaa
rakastavat ihmiset koet­tavat
löytää yhteiskuntaeläijnälle
sellaisia muotoja, että yksityisen
vapaudenrakkaus ei joudu - liiak­si
kärsimään mutkallisten lakien
j i i säännöksien puristuksessa, niin
JLoettaa ]fotia rakastaya ihminer
Ispytaä kotielämän muotoja,.^oö»^^-
Kuningas Assurbanipalilla, jo­ka
kuoli V . 626 e. Kr. oli Ninives-sä
s u u r en m o in e n k i r j a s t o, j o k a o -
li järjestetty ja lajiteltu kirjojen
sisällön mukaan aivan samalla ta­valla
kuin kirjateokset uusimmiö-sa
kirjastoissamme. Jokainen sa-vi
t a u 1 u o li n u m e r o i t u j a v a rti st e t -
tu. kirjaselostuksella, joka sään­nöllisesti
käsitti kirjan alkusa­nat.
Kuningas lähetti kirjurei:
tansa Babylonian kaikkiin kau­punkeihin
ja antoi heidän jäljen­t
ä ä kaikki vanhat kirjoitukset,
mitä kussakin kaupungissa oli;
Merkillistä kyllä, ei jäljennöstä
tehty.' alkuperäisellä kirjoituksen,
eli kirjan kielellä, vaan maassa
silloin käytännössä olevalla kie­lellä.
Vanhat egyptiläiset kilpailivat
vanhojen assyrialaisten ja baby­lonialaisten
kanssa kirjastojen
suhteen. Eamses rakennuksen
siiuren pilarisalin takana Thebcfj-sä
oli pyhä kirjasto.sijoitettuna.
Egyptiläiset kutsuivat sitä "«'e-lujen
apteekiksi." Kirjaston kat­to
oli koristettu tähtitieteellisillä
k uvii 1 a; jo tka edustivat vuod e n
kahtatoista kuuka utta, j a sei n i 1' ä
oli friisimaalaus, joka esitti pa-^-
pien juhlakulkuetta. Salissa o ti
vielä ympyfäf riisi, 365 kyynärä ii
pitkä, jonka jokainen osa edusti
vuoden yhtä päivää, siis kuva e-sitti
kokonaista vuotta. Se kum­minkin
hävitettiin persiala;sten
sotaretkien aikana ja tunnetaan
,38 ainoastaan sen aikuisista selos-
'tukisista.
i -^-KitiikaiaKlilrf^aidii^c" ollut j<4^
Pcrganossa \^ähässä Aasiassa oli
m y (iskin s u u r i kirjasi o, j o ss a P1 u -
tarkon mukaan oli 200,000 nidet-ossa
Lontoossa on kirjasto, jid-.a
on toisella' sijalla maadinan kii>
ja^tojen jouki»ss,K Sen jälkeen
seuraa kongres^i)l kii-ja^to \V,is
hingtOllissa, .johon kuuluu -1000,-
iunluu neistä, että filosofit jä
I > t' r i pa 1t i k i laiset r > v at k i r j o i 11 a -
neet vain vähäpätöisiä teoksia,
j () t k a, . t e s k e n t e 1 e \-ä t jä 11 i 1 ii is t ä.
.Spritualismin (karkkihenkisyys,
000 kirjaa. Neljäntenä on Xe\v niinkuin moni muukin) oppi on
Y o r k i n I d r j a s l o , jossa on p;;r:
miljoonaa si(h.vsta. • Suomen suu­ta
kirjoja. Tämä kokoelma lähe- ^. ,^ k i r j a s t o on y i l o p i s l n u kirias-tettiin
myöhemmin Alexandriaan Helsingissä, jossa on noin lOO,-
lahjana kuningatar Kleopatralle.' QQQ .sid(,>5ta.
Kenraali Morcus Antonius koetti
siten hyvittää ja korvata sitä hä­viötä,
minkä Julius Caesar oli ai­heuttanut.
•
Ix oQm ala i set sa ivat k a u a n teh dii
työtii ennen kuin saivat heriite-tyksi
kirjallisen: maun maassaan.
Rooman ensimäiset kirjastot oli­vat
sellaisia, joihin kirjat oli tuo­tu
sotasaaliina enemmän; sivisty­neistä
maista. sKeisarivallan ai-kana
oli kirjallisuus jo saavutta­nut
korkean a.steen ja kehityk­sen.
Silloin oli Poomassa j-) kir­jastoja,
jotka voittiv:;t: k;iikki
sen, mitä maailma o'i 'ien saak-ka
kirjallisuuden alalla -nähnyt.
EIl^STEININ TEORIA TUKE-MA'SSA
KÄSITYSTÄ HENKI­MAAILMAN
OLEMASSA­OLOSTA.
arvioitava. uii(,leistaän tuon us(?in
h ah' e ks i t u n p er i aa 11 e e n.; ihii k aa n,
että;' ei/ olla oikeutettuja kieltä-,
ni ä ii n j ö n k u n ^ i lm i (in o 1 e m a ssa -;
o loa'; \'ai n ^ illä , {ie r us te el la, et t ä\
sitä 'ei ;voidä,;. tiet
pl 1 en seli ttää. ta hi:: että se vastus- •:
t a'a 1 y 1 e isiä t un t enviskei nö ja j a: a-jatustäpojäv.,
•:
^Köska ;:.ei)mikään ;luonnossä;;
katoa, koska - toiselta puolen, ai­ne,
materia ja energia, joka muo-
Harva: tiedemies maailmansa dostaa ihmisruumiin, ei katoa
on koskaan luonut nerokkaam- kuoleman jälkeen, voidaan jär-paa
teoriaa, joka siinä määrässä . jcnmukaisesti pitää : totuutena,
mullistaa tähänastista maailman- ettii. tämä Ihmisenergia voi ny-vallänkumousta.
tähtitiedettä, i;i- kyään tuntemattomien vaikutus-losofiäa,
fysiikkaa ja käsitystäm- ten 'alaisena saada enemmän tai
me henkimaailmasta, kuin prof. ^väJiemmän tiivistyneen,, usvamai-
Einnteinin. Häntä ei ole syyttä 'sen tai tunnustettavan, enemmän
kutsuttu 20 :n vuosisadan New- tili \'ä lie mm ä h , lä h e ise n mubdo n
ioniksi. Materialismi on saanut silleniuodolle, joka sillä oli eläis-
Saattoivatpa ne kilpailla nykyai-' täydellisen kuoliniskun. Aine on sään. Tämä teoria siis antaa tu-kaisten
kirjastojenkin kanssa ai-' ainoastaan jotakin energian ki- kea myöskin henkimaailman ruu­na
kahdekeannentoista vuosisa-teytymistä, • ^
den keski vaiheille saakka.
silla on todistettu, miillistuihismahdoUisuudelle.
että aine on vain se muoto, jon-,
Konstantinus suuri perusti ka meidän heikko silmämme tai
Konstantinopoliin suuren kirjas-
— Eläisin aina mieluummin sel­laisilla-
seuduilla niissä on liian
ton. Se kasvoi yhä hänen seu­ra
a j i e n s a a i k a n a, n i i n et t ä si i h e n
lopulta kuului parisataatuhatta
sidosta. Kuuluisimmista sen al­kuperäisistä
.käsikirjoituksista
korvamme voi havaita. Energia
on- «ekä näkyväisen että henki- kuuma kuin sellai«illa. missä on
maailman äiti. Energia synnyt- liian: k y l m ä . M u t t a eläisin aina
tää aineen silloin kun se tiivis- mieluummin sellaisten ihmisten
tyy meille tunnettavaksi, koske-[kanssa, jotka:rakastaisivat minua
teltavaksi olioksi. Toiselta puo-mainittakoOn
alkuperäinen refe-|len voi aine taas jiukeutua sel-r
a ä t t i Nicean kirkolliskokoukses-' laiseen muotoon, ettei sitä voida
ta V. 325, sekä eräs Ilomernn kä- ^ raahtaviramillakaan koneilla kä­sikirjoitus,
joka on kirjotettu väitän kuten esim. ihmisessä ol-käärmenahalle,
ollen se 130 jal-jlut energia kuoleman jälkeen. Ja
kaa pitkä ja kirjaimet kullatuita. kuitenkin on energialla sekä pai-
Vaikka tämä kuuluisa kirjac^to on nonsa että ulottavaisuutensa. M i -
l i i an vähän kiun sellaisten kans-
5ia, jotka rakastavat minua liian
jialjon. -—Katherine Mansfield.
Suora ja tunnollinen menet­tely
on elämän - ohje. ) Sellaisen
tunto ja kunnia ovat arat. Kor­kein
ohjeensa on rehellisyys sa-saanut
kärsiä monilukuisissa t u l ' - ' k ä on hienompi ja vähemmin ha-' noissa ja töissä. Hän ei salli val-palois.
sa. -ja. hävityksissä, löytyy vaittavi^ssa kuin esim. valon sä-^heen. ja teeskentelemisen varj'^a--
kumminkin vielä monissa euro- de. Se on kuitenkin painavaa .kaan —• oikeuden ja totuuden
palaisissa kokoelmissa kirjoja ja niassaa, vastaa Einstein; s'lläva- tunne ^sanovat hänelle aina teh-käsikirjoituksia,
jotka alkuaan o- lonsäde, lähdettyään jostakin tävänsä — ja hänen lupaukseen-vat
kuuluneet Konstantinopolin tähdestä poikkeaa painovoiman sa voi aina luottaa,
kirjastoon. vaikutiiksesta suunnaltaan, kun , —'Me puhumme mi eluur-imin
Eräs toinen kuuluisa kirjasto, se lähestyy aurinkoa. Ne havain- pahaa itsestämme kuin olemme
jonka teoksia löytyy noin 30 Eu- not, joita tähtientutkijat viime itsestämme kokonaan puhumatta,
ropan ja Amerikan suuressa k r - syyskuussa tekivät auringon suh.-
jastossa, oli n. k. '^Corvinus", teen, vajivistavat nerokkaan sak-jonka
kokosi ja järjesti Unkfirin salaisen tiedemiehen teorian t ä y - ' Vanha
valistusta harrastava ja oppinut dellisesti. , lakannut olemasta, sen mukaan
hallitsija, kuningas Mathias Cor- *Tämän mahtavan posiliiviser kuin neuvostovaltakunnan posti-tiptecn
; antama isku, murskaa virkailijat ^ ovat .ilmoittaneet
kerrassaan koko kehitysopin. F i - Rlanskai^ Iröstihallinnolle^^^^
losoofiset järjestelmät haa voit- ^jän virallinen n'ml tulee tästäläh,
Venäjää ei enää ole. >
Venäjä" on kokonaan
vinus vuoden 1450 seuduilla.
Tuossa kirjastossa oli ui .m. 50.-
000 käsikirjoitusta, .^uu 11MVast' -
k i n 'kaunein • ja »köllisarv.oisin kä­ssiikkiirr
jjppiittuusskkookkooeellmmaa;; mmiittää mmiillllooiinn-- tikan,kadottua tulee nyt "•'"^•^^''•
'lJ^^^ii |oft oiiu#.^i^fii#t^^\''?>r^ffoi^^'ii'^
tuvat vieläkin enemmän: skola.s- tien olemaan "Sosialististen Neu^