Canadan uutiset, September 2, 1920

              srvv i i ÖINAD^. TOTISET, PORT 'ARTHUB, ONT., CÄNADA; Torstaina Syysk. 2 p. 1920 NUMERO 3Ö
CANADAN UUTläBT
euomalainen eanomalehtl Canadassa,
ilmestyy joKaisena Tbrgtaina.
I 1 Kustantaja
.' The Canada Nevv^Publlsnlng Co.
Erick J. Korte, LlikkeenhLOitala. ^
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.00 koko vuodelta,
$1.60 9 kuukaudelta, $1.25 puolelta
vuodelta, 65 ecntUä 3 kuukaudelta Ja
25 senttiä kuukaudelta . '
Yndysvaltolbln ja Suomeen: $2.50
koko TuodeMA ja $1.50 puolelta vuo­delta.
I
ILMOITUSHINNAT:
40 senttiä palatatuumalta kerran Ju<
lalBtuna. Pitempiaikaisille ilmoituksll
le kohtuullinen alennus. Halutaantie-to-
Ja rilraenmuuttoiliuotukset 76 sent­t
i ä kerta. $2.00 kolme kertaa. Naima-
Ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja kililaufl41mol
tukset $2.00 kerta. Kuolonilmoitukset
$2.00, muistovärsyllä $2.25. Syntymä­ilmoitukset
$1.50. Avioerollmoltukset
$2.00. sy^'^
Pöytäkirjat, tiliselvltyksoti keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 25
eenttiä tuumalta.
i Uutisten'jöukk9on aljotulsta ilmoi­tuksista
peritään 10 senttiä riviltä.
Plenimniänkln ilmoituksen hinta on
6Ö senttiä. ^Postissa tulevia ilmoituksia
cl hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
Kalkki liikkeelle aijotut kirjeet, ti
Jaukset jä rahat ovat lähetettävät
osoitteella: • j
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, ' Ont., Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa on
IMhde mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha e t t ä uusi
osoite.
Vikien laivastosta paeta; päällys­töön
kuuluvia henkilöitä ja insi­nöörejä^.
,
CANADAN UUTISET
» (The Canada New8)
The Finnish Ne-vvspaper in Canada.
Publlshed every Thursday by
The Canada New8 Publishing Co.
Erick J. Korte, Manager.
Daily New8 Bldg., Port Arthur, Ont.
— Poikkiraitaiset vaatteet tu­levat
pikapuoliin; poistettavaksi
Canadan vankiloista, ilmoittaa
oikeusdepartemeutti. Niiden vai­kutusta
vankien mielentilaan pi­detään
paaduttavana, joten ne
estävät lieitä hyötymästä niistä
yrityksistä, joiden tarkoituksena
on vaikuttaa heissä päätös; ja ha-.
)u heittää rikolliset tapansa ja
alkaa elämänsä uudelleen rehelli­syyden
ja kunnollisuuden peri­aatteilla.
Samoin poistetaan pu­vuista
suuret kauas näkyvät nu­merot
ja uusiin pukuihiUj joista
on poissa kaikki vankina olemis­ta
muistuttava, tulee numerot
pienelle huomaamattomalle pai­kalle
asetetulle metallilevylle.
Hyödyliisinmuiitos'lienee kui­tenkin
se mikä koskee vankilasta
ulos laskettavan vangini pukua.
Tavallisesti on se ollut harmaata
kaksivartista kangasta jai huonoa
tekoa, niin että kaikki vankilaa
ympäröivien seutujeil asiikkat o-vat
siitä heti tunteneet miehen
entiseksi vangiksi^ Nämä puvut
tullaan tästä lähtien laittamaan
erilaatuisista ja värisistä! kan-'
kaista ja hyväntekoisia, niin että
vangin ei tarvitse kantaa niissä
mitään hänen elämänsä uudistus­ta
vaikeuttavaa vankilani leimaa.
roopassa ei ole kansaa, joka olisi
välttynyt kärsimyksiltä, jotka ei­vät
itsessäänkin olisi olleet yhtä
raskaita^ kuin nykyaikojen ko-
H^immat kokemukset. . J a nfiden
raskautta lisäsi se, että kärsivä
kansakunta ei voinut, niinkuin
nyt, saada apua muualta, tietojen
välitys ja kulkuneuvot kun oli­vat
perin iiitaat ja puutteelliset,,
eikä mihinkiiän avunantoon ja
kärsimyksien lievitystyöhön oltu
järjestyf^ty niinkuin nykyään.
Mitä taas tulee entisaikojen Vai­no-
ja hirmuaikojen julmuuksiin,
niin veri jähmettyy niistä lukies­sa.
Nykyaika ei ole kehuttava.
ICANADAN UUTISET
Is welcomed and reaa m every Finnish
hom« In the Dominion. It is the only
direct advertising medium for those
manufacturers and merchants wiio
•w1sh to create and bulld a profitable
and permanent demand for their prod-uctH
and merchandise by the large and
evercrowing Finnish population resid-ing
la Canada. Place your trial ad'
vertisement and get results.
Advertising rates 40c. per inch.
Political advs. $1.00 per Inch.f
Advertisements must ireachour Of­fice
Weänesday neon to appear on
Thursday's Issue.
Subscription price in Canada $2.00
per year, United States and other
countries $2.50 per year In advance.
Entered as second clkss mail mat-
Icr, Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur,! Ontario, Canada.
r T H E AI M OF T H E CANANDAN
I UUTISET.
The help preservf the Ideals and
aacrcd tradltlons of[ this, our adopted
country, the Dominion of Canada: Tö
ofiserve jts Iaw8 and Insplre others to
respect , and obeyi them; To strive
unceaslngly to quicl<en the publlc'8
eense of civicduty: . In ali way8 to aid
Wi making this coiintry greatcp and
better than \/e found it.
Eräs englantilainen lääkäri
sanoo, että vasemnian käden käy­täntöön
totuttaminen kehittää e-räitä
aivosoluja, jotka muuten ui­nuisivat
käy tt|imätönnä. /
: -r- Vikojen löytäminen toisista
ja heidän menettelystään on niin
helppoa,l.että itsekunnioitusta ar­vossa
pitävien jhenkilöjon luu­lisi
häpeävän voimiensa siihen
tuhlaamista.
— Englanninkieltä puhuu nyt
noin 200 miljoonaa ihmistä, ja
vaikkakin keskinäinen vuorovai-kntus
erimaailmanosien välillä
on nyt paljon vilkkaampii kuin
milloinkaan ennen, on knitcnkin;
vaara, että näin laajalla lalalla
puhuttu kieli muodostuu] toisissa
osissa maailmaa paljokin loisel-laiseksl
kuin se alkuperäisesti o-l
i . Uusia sanoja lisääntyy kie­leen
yhtenäiin ja sanonta-tapoja,
joiden merkitys on kielen emä.
maassa kokonaan, tuntematon, on
jq. runsaasti vakaantuneessa, käy­tännössä
esimerkiksi täällä Cana­dassa
niinkuin. Yhdysvalloissa­kin.
.Brittiläisen : sanqmalehti­li
iton puheenjohtaja, vierailles­saan
Canadassa brittiläisten sa-no
m a 1 e h.t i in i e S t e n ma t k u e e n mu r
kana, sanoikin, että jos hykyistä
vapaata kielen lisäystä ja luuut-t
a m i s t a pa a _ jatkuu, n i i n s a d an
vuoden päästä tarvitaan tulkki
englantilaisten ja araerikalaisten
sanomalehtimiesten välillä näi­den
toisissaan vieraillessaan. Hän
ehdotti, että maailraali, kaikki
englanninkieliset yliopistot neu­vottelisivat:
pannakseen yhdessä
toimeen laitoksen, joka laatisi
uudet säännöt englanninkielelle
ja tekisi Englanninkielen isuhteen
sen mit ä R a nskan a kat e mi a . on
tehnyt ranskankielelle. Hän va­kuutti,
että «anomalehdistö, jolla
on joltisestikin yhteyttä! kautta
maailman, tekisi osansa tällaisen
yrityksen eteen.
Huolestuneena katsoo ajatteleva
kansalainen nytkin kasvavaa ta-pojen
turmeltumista, lisääntyvää
rikollisuutta ja kiintymistä ais­tillisiin
nautintoihin ja välinpitä-mättöm.
yyttä pyrkimään henkis­ten
arvojen perään. Epäsopua
ja riitaa on kaikkialla. Puutteen
ja taistelujen tuottamaa kärsimys
tä joka suunnalla, niin ettei ol­lenkaan
ole ihme että sitä lähel­t
ä katsoessa herää mielessä aja­tus:
inilloinkaan ei maailmassa o-le
ollut, niin vaikeaa aikaa kuin
nykyään.
Mutta vähitellen selviydytään'
vaikeimmistakin a joista.-' Väsy­mys
sotaan, kyllästymys rauhat^
t o muu ksi in va 1 m i s taa o t o 1 lista
alaa rauhan kylvölle ja vakaan-nnttaa
maailman sen totuuden,
huomaamiseen, että sodat ja
luokkaviha tuovat hyvinvoinnin
ijaan maailmallevja sen kansoil­le
ja yksilöille vain kärsimystä
ja hävitystä. Hyvinvointia tuo
a i noasta a n kansojen, »1 uok kien ja
y ksi ty i st e 11 y h t ei sy m m ilr r y k secn
ja keskinäiseen apuun ja ystäväl-^
liseen vuorovaikutukseen perus­tuva
yhteistyö. 'Mitä pikemmih
1 ämä ikivanha totuus: oivalletaan
ja tunnustetaan vieläkin paik­kansa
pitäväksi sen pikemmin
koittaa ihmiskunnalle taas uusi
rauhallisen kehityksen ja onnen
päivä. Niin kauan kun se jäte­tään
huomioon ottamatta kestää
s eka sor t o ja rauha tt o mu us • j a n i i-deu
tuottamat kärsimykset. W-J
. H.
lAmne metalliraha Suomessa
katoaa?
1 'Koko sota-ajan on Suomessa
vallinnut vakiintunut'' metallira­han
puute, siitä huolimatta, että
uutta metallirahaa yhtämittaisesi
ti valmistetaan. Vain lyhyen a-jan
raarkkinoi)l,a:, esiinnyttyään
katoaa raha" Pula ei kuitenkaan
johdu siitä, että metallirahaa lyö­täisiin
rahapajassa liian vähäl-hen
määrä. Valtion rahapaja on
ilmoittanut -,että uutta kuparirav
haa, 5 ja 10 pennin lantteja- lyö­dään
joka kuukausi, nykyisin. liO-konaista
-60,000 markan arvoinen
määrä. »Sen sijaan ,ei kylläkään
hopearahaa ole voitu tehdä, kos­ka
maassa kapinan jälkeen on ol-w.
— Canadan Kansallisen Lihe-raalikomitean
m ä ä i t e ä m ä toimi­kunta
on'äsken julistanut kilpai­lun
avoimeksi, piirustuksille Ca­nadan
enti.sen pääministerin, Sir
•Wilfrid Laurierin haudalle Notre
Dam kalmistoon Ottawassa ra­kennettavaa
muistomerkkiä var­ten.
Koska hallitus.- aikoo teet­tää
entiselle pääministerille ku­vapatsaan
parlamenttikummulle,
ei hauda Ile pystytetä kuva patsas­ta,
vaan -j yksinkertainen/ arvo­kas
ja hänen luonnettaan ja elä­mänsä
työtä vastaava muistopat­sas.
r t
— Virolaisen '*Vaba Maan
erikoiskirjeenvaihtaja ilmoittaa
lehdelleen, elttä bolshevikikarku-rien
lukumäärä on Puolan sodan
aikoina kasvanut aivan tavatto­masti.
Karkureita . ilmoitetaan
olevan tällä hetkellä yli miljoo-nan.
Syynä karkailemiseen on
aivan yleinen tuska^stuminen so­taan.
Karkurien; pyydystämisek­si
on muodostettu erikoisia osas­toja,
jotka öiseen ail?;aan piirittä­vät
kokonaisia kyliä; ja tarkasta­vat
paperit. Sellainen suuri ajo-
,jahti pantiin 1 toimeen viime ..hei­näkuun
20 päivänä myös Pieta­rissa,
jolloin saatiin vangitujssi
lähes 50,000 sotilaskarkuria ja
palveluksesta luvatta poistunut­ta.
Karkureiita rangaistaan pak-
Irptyöllä ja osittain saavat he
(kuolemantuomion.
— Kullakin aikakaudella on
oma valituksensa aikojen! pahuu­desta.
Vanhemman polven mie­lestä
on nykyaika melkein: aina
ollut pahempi ' k u in entinen, oli­pa
aika ollut sitten mikä itai mil­lainen
tahansa. Mutta toisina ai­koina
muuttuu tämä valitus y-leisemmäksi,
niin että se iei? enää
rajoitu vain tavallisiin entisaiko­jen
muistoissa eläjiin, eikä edes
niihinkään, joita kauhistaa tällai­sille
ajoille ominainen siveellisten
ja oikeudellisten käsitteiden höl­tyminen
ja yleinen tapainturme-lus,
ja jotka senvuoksi moittivat
nykyaikaa. Aikojen kovuutta ja
pahuutta valitetaan joka itaholta
joskin V valituksen ja moitteen
syyt ovat erilaiset.
Nykyinen hetki on maalimassa
sekasorron ja rauhattomuuden
aikaa. Valitus aikojen- ivaikeu-desta
on yleistä, ja monen tekisi
mieli ajatella, ettei vanhan maa-ilmamme
ole tarvinnut Jennen
milloinkaan kokea niin yaikeita
aikoja kuin muutamilla sen ;kan-sakunnista
on nyt kestettävänä. •
Eräs -toiskielinen lehti |kehoit-taa
täten ajattelevia tutustumaan
tarkemmin historiaan ja uskoo
että sitä tehdessä käsitysi nyky­ajan
entisistä kauheammista! vai­keuksista
muuttuu kokonaan. , V
Nälän, ruton ja sotien j vuoksi
ovat" kaikki Euroopan karisakuh-nat
saaneet aikk-ajoin * viimeisen
kahden vuosituhjanneu aikana ko­kea
äärimmäistä ihätää ja kur­juutta
mpset 'kerrat. JKoko Eu-
Paras keino ankaran velkojan
tyydyttäiniseksi.
Aragonian kuningas Alfonso
käveli muu t a ma n a pii i vänä puis­tossaan.
Puiston portilla seisoi
käyhästi puettu mies, odottaen
kuningasta^ jotta rsaisi puhutella
liäntä.
— ,Aultaftaa minua, herra ku­ningas,
hän pyysi.
Ketä. vastaan ja minkätäh-den?
—- Oi, herra kuningas; olen ve^
Iällinen." Velat olen perinyt van­hemmiltani.
Velkojani on julma
j a kova ja kiusaa minua armotto­masti.
Ei. sitä päivää ettei hän
minua karhuaisi ja inilä julmim-maJJa
tavalla. En kykene hyvit-täriiään
häntä, jos kuinkakiu mie­lelläni
haluaisin, niin minun elä­mäni
käy varsin sietämättömäksi.
En jaksa tätä menoa kauemmin
enää kestää.
'Kuningas tietysti suuttui näin
armottomaan"velkojäan jä kysyi
harinistuneena hänen nimeänsä.
—ICyllä tunnette hänet, herra
kuningas, sillä niin tunkeleivai-nen
veitikka hän on, että teitä­kin
toisinaan ahdistaa, mutta
kun te voitte häntä hyvittää, niin
pääsette helposti hänestä erilleen.
Tietäkää, herra kuningas, tämä
armoton velkoja^ tämä Vanha hir­muvaltias,
ei ole mikään vähem­pi
herrasmies kuin tyhjä vatsani.
Nyt juuri kiduttaa hän minua mi­tä
julmimmalla tavalla ja huutaa
minulle: '[Maksa pois minkä olet
minulle velkaa!"
Kuningas nauroi hyvän naurun
ja antoi omituiselle anojalle jön-kunverran
rahaa millä hyvittää
armotonta velkojaa, mutta sanoi
sitten varsin valtavasti:
Tällä nyt ensi hätään nujer­ra
karhusi, mutta neuvoni on, et­t
ä sitten kääntyisit taitavan asi-anajajan
puoleen, joka tulevai­suuteen
nähden voisi kokonaan
lut Vyhtäiiiittainen puute hopeas­ta.
i\Iuutcn arvellaan asianomaisel­la
taholla, ettei maassa metallira­haa
sulateta, koska vallitsee an­kara
pula niin hiilistä kuin su-lattimistpkin.
Metallirahan vä­hyyden
otaksutaan johtuvan sii­tä,
ettji maaseudulla väestö koko­aa
sitä säästöön uskossa että
muun rahan kadottac^a arvoaan
metallirahan arvo pysyy korke­ampana.
iRiittävä metallirahamäiirä voi­daan
rahapajassa valmistaa siitä­kin
huolimatta, että nykyisin
työskennellään vain päivisin, kun
sen sijaan paja ennen 8 tunnin
ty öai ka 1 a in voima an as tu mistä o-l
i käynnissä sekä öin että päiviu;
Muutoin olis'! rahapaja nykyi-:
sellään suurten laajennusten tar-l>
cessa, mutta koska kustannuk-,
set nousisivat. kokoriaista 3 mil­joonaan
UI a i'k ka an, ei vai t ioneu-vosto
toistaiseksi ole voinut mai­nittua
määrärahaa myöntää.
Kurssipakinaa.
HI.
Suomalaisen *kansankirjailijan
Kauppis-Heikhi kertomus, Oja-
Taavetin lasku, ;lienee tuttu.aina­kin
.muutamille 'lukijoista. Siinä
kerrotaan kuinka Oja-Taavetli,
vanhemmalle -i)volen ikää joutu­nut
yksinäinen ja yksinkertainen
o j a n k a i V a j a, j o u tu u • pi e n t ä h u o -
novointisuutta "tuntiessaan, viet­tämään
edesmenneitä päiviään ja
tulevaista elämäänsä, ja se joh­taa
siihen, että Taavetti alkaa
tehdä tarkkaa tiliä synneistään
ja hyvistä töistään. Näiden kum­pienkin
arvon laskee hän isen mu­kaan,
miten monen Tuiskapan ar­voinen
kumpikin hänen mieles­tä
än oli.
Kummat ko jäi vä t Taa veti n l as-kiiissa
voitolle, synnit vai hyvät
työtkö, ei kuulu nyt tähän asi-:
aan. Pyydämme kiinnittää: arvoi­san
lukijan mieltä vain siihen
seikkaan, että ruiskappa oli Taa­vetilla
se arvoyksikkö, jonka mu­kaan
hän la^ki sen "mitä hänellä
oli laskettavaa. Kaiken vaih|o-kauppansä,
raita hänellä oli t«ki
hän siis ruiskaupan arvon perus­teella.
:Tietysti ei hän aina heti
saanut ruiskappaansa päiväpal­kastaan,
eikä myöskään naijpurin
muijalta piimää ostaessaan heti
ihmiset 'todella käyttäneet maja-vannahkoja
vaihtokaupassaan,
vaan turkis-yhtiö oli valitiistutta-nut
lyijylantteja, joihin oli pai­nettu
joku yhtiön merkki j a sa­nat:
1 majava, puoli majavaa tai
neljännes majava. Puolen Venä­jänmaan
kokaisella alueella kävi-
Vfit nämä lantit rahasta täysiar­voisena
vaihtovälineenä.
Ja raha nykyajallakaan ci ole
oikeastaan mitään enempää kuin
nämä ylläluetellut vaihtovälineet.
Helmien, ruiskapan, iiiajavaii-nalikojen
tai lyijylanttien sijasta
käytetään -nyt vain kultaa, siksi:
että vuos^ituhansicn kokemus on
osottanut sen tähän tarkoituk­seen
sopivimmaksi. Se on help­poa
myntätä pienemmiksi rahoik­si,
ja sen suurin etuisuus on siinä
että sitä on melkein ihan mahdo-toin
väärentää. Siksi on se>mo­nien
kalliiksi tulleiden kokeilu­jen
perästä valittu maailman y-leiseksi.
vaihtovälinecksi eli ra­haksi,
jolle hopea,>kupari ja sete­liraha
ovat vaan sijaisia. Niillä
on arvonsa siksi että ne vaihde­taan
kultaan, juuri samalla tat
valla, kuin turkisyhtiön lyijylan-teilla
oli arvoa vain senvuoksi
että yhtiö lunasti ne nahoilla:
Kulta on todellhien koko maail-
111 a ssa k ä^' pä r a li a, \'a i k ka ho pea,
kupari ja- pa peri o va t .':e'n sija isi­nä
liikkeellä.
Ennen jo oi em m e ma in i n nee.t
kuinka Canada ostaessaan Yh­dysvalloilta
800 miljoonan dolla­rin
arvosta tavaraa vuodessa ja
myydessään sinne vain 440 inil-joonan
arvosta, antaa lopusta
kultaan vaihdettavia niaksusitou-muksia
eli vekseliä. Canadan
ulosvienti on suurempi sen ostok­sia
ui k o ma'i Ha, mu 11 a En gla n tiin
myymästään tavarasta se el saa
kultaa, vaan tuotteissa, makset­tavia
velkakirjoja, ja niitä ei voi
k äy 11 ä ä kultaa A' a a t i v i e n v e k s e Il­en
maksuksi. Amerikaan. Tästä
jolit uu Canadalle epäedullinen
kurssi.. V , • ;
Että kurssi ui ole vieläkin epä­edullisempi,
johtuu monista syis­tä:
Ennen on mainittu, että
muutamat tehtailijat ja tukku­kauppiaat
Amerikassa qttayat
puolet kurssialennuksesta taj)pi-okseen
ja toiset sallivat ostajan
sijoittaa maksunsa Canadan
pa 1 ik keih in. . Arnerika 1 aisia iiutis-asukkaita
siirtyy Canadaan noin
100,000 vaiheille vuosi11ain' ja jos
kukin niistä tuo noin $1000 mu-:
assaan, -merkitsee se sataa- eli
nykyisen kurssin mukaan sataa
neljäätoista miljoonaa dollaria.
Useilla canadalaisilla on myöskin
a m eri ka 1 a is ia k'i inn i t y,k s iä, j o id en
korko tulee Canadaan 14 pros.
voitolla, tai; voidaan käyttää ta­varan
ostoon Yhdysvalloissa täy­deltä
himeUisarvosta. Amerika-laisilla,
vakuutusyhtiöillä oli v.
1918 vakuutuksia Canadassa
$619,261,713 arvosta. , Näistä kyl-:.
lä vuosimaksut menee. Yhdysval-toihin,
mutta maksettavaksi lan-gen
n ee t vakuutukset tuo va t taas
Amerikan rahaa Canadaan. Kaik­ki
nämä seikat estävät kUrssiri
alemmaksi luisumista! Myöskin
011 totta, että Amerikan ei kan­nata
antaa kurssin päästä niin
Nykyinen kurssimme
, Suomeen
Postin kautta ja Sähköteitse on
Myös .myymme pankki-.osoitukvsia (shekkejä)
markoissa yllämainitun kurssin jälkeen ja erikoi-.
sia, kolmen prosentin korkoa vetäviäiuatkustajien
shekkejä dollareissa, jotka: Suomessa lunastetaan
siellä voimassa olevan dollarin kurssin jälkeen.
lähetyskulut rahalähetyksilli postin kautta on
1.5c. summilta alle $20.00; Isitä su|inT.mmilta sum­milta
mitään kuluja ei peritä. Lähetyskulut säh­köteitse
on ^o.öO kaikilta summilta.
Kaiivki lähetykset, osoitetaan postin kantta, jos
sälikösanoinalähetystä ei erikoisesti ])yydelä.
Osoittakaa lähetyksenne vastaanol tn jan ja lä­hettäjän
osoitteilla varustettujna osoitteella:.
FOREKIN DEPARTiMENT
FIRST NATIONAL
9
HANCOCK,
Perustettu vuonna 1874.
MICH.
Varat yli .$:MX)0,000.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä on kuuni suoma­laista
liikkeessämme.
liikkeellii ja löytää sijansa liinto-jcn
kohoamisessa.
• '"Seteliraha; jota ei voida vas-tata
kullalla, ei lähettää niko­in
ai 1 le ta i \'a iiU a a i ne t a 11 i ra li a auv
on kohottanut elintarpeiden hiiir
nat ja alentanut k^urssin 10. pros.
alle punnan nimellisarvon.
'M^aperiralian vapaa kultaan
vaihtaminen ja ^vnpaa kullan ii-
1 o s vie 11 ti 1 a k ka ut t aa ku rss i uime
alenemisen."
Tämä kaikki on totta nykyises­täkin
tilanteesta.
Canadan kurssialennukseen Vh-tavaan
sotilasten. sijoitustyöhön-sä.
.J. H.
VENÄJÄSTÄ RAUTAMALMIN
LUVATTU MAA.
KuotMilaisten^ ' asiantuntijaiu
keskuudessa. =on herättänyt suur--
ta huomiota xMoskovan yliopiston
^•»rofessoriii, tri Ernst Leystin toi- :
mittamat tutkimukset Venäjän ja '
Ukrainan rajaseuduilla, joiden
tutkimusten • tuloksena on, että'
mainitut seudut kätkevät kenties'-
dysvalloissa on siis oikeastaani '"«ailmaii rautamalmialueista >suu •
rimman ja rikkaimman.
Prof. Jjeystin on toimittanut
tutkiniuksiaan niullä
pilassa Ivu^rskin kaupiingiiiyin]^^^^^^^
ristöliä. jo heijakolinatta vuotta::
jä hänen;•kokqaniansaj^^ ;
syynä se, että se antaa pitkäai­kaista
luottoa emämaalleen Eng­lannille.
Jos se saisi tältä heti
maksun kullassa, voisi se myös
heti maksaa vekselinsä Ameri-kaan
kullassa, ja silloin olisi sen
tälle maksianut ojankaivamisella
ansaitsemillaan rukiilla. Hänen
pienet asian.sasaatt(Ti pitää muis- alhaalle, että Canadalle kävisi
dollarilla siellä sen täysi nimellis-1 tavattoman/laaja. Sisäiset levot-arvo.
"Koska ei liene mitään pel-j ^^tiiinidet , Venäjällä pakoittivat
koa, ettei Canada saa saataviaan' P^''"»*'- ^/eystin lopettamaan tutki-tissa
ja ruiskapat ehti saada tai
antaa myöhemminkin. Mutta
suuremmassa liikkeessä ja vaih­tokaupassa
käyvät kumpikin
hankalaksi, sekä tavaran heti toi­seen
vaihettamineu, että pikku-erien
muistossapitäminen. Maail­man
nykyisessä liikkeessä olisi
kumpikin mahdottomuus.
Siksi tarvitaan sovelias vaihto-väline,
sellainen, jota on helppo
kulettaa, jota/ saamme palkkana
työatämme ja maksuna myymis­tämme
tarpeista ja jolla taas tar­vittaessa
voimme palkata apua
taimissamme ja ostaaxmitä tar­vitsemme.
Sellaisia vaihtovälineitä ovat
ihmiset keksineet ja käyttäneet
kauan ja monenlaisia.
'Kun uutisasutukset Amerikassa
olivat nuoriay ei vahitovälineenä
käytetty niyntättyä rahaa tai
pelastaa sinut mokoman velkojan painettuja seteleitä, vaan raakun
käsistä, •
'Mies^ nöyrimmästi pyysi tietää
tämän erinomaisen asianajajan
nimen.,
• *'Työ ja ahkeruus!" sanoi
kuningas ja lähti kävelemään.
Ottawan väkiluka
on arvioitu 1^
-ja merisimpukan kuorista tehty­jä
helmiä. Muutamia, vuosikym­meniä
takaperin oli? raha sangen
harvinaista Canadan pohjoislän-nellä,
lukuun ottaittattä Varsinais
sia kauppa-asemia. Ai'vot lasket-tiilikin
enimijaä:^js§ten,; ei ral^ayk-öikköjen,,
vaan majänSrannahko-jen\
mukaan, 'Euitenkaan eivät
mahdottö^maksi sieltä ostaminen.
'Älyöskin omistavat Amerikalaiset
noin 700 miljoonan dollarin ar-:
vosta eanadalaisia arvopapereita,
ja he eivät tietysti tahdo näiden
alentuvan puoleen nimellisarvos­taan.
Juuri ennen 19-vuosisadan al­kua
oli Englannin pankki lakka­uttanut
maksunsa kullassa ja yh­dessä
alituisen kullankulutuksen
kanssa Napoleonia vastaan tais­televien
palkkasoturien palkkaa^
miseksi oli-setelimäärä kasvanut
9 milj. punnasta 20,309,990 pun­taan.
Liikkeellä oleva paperiraha on
maailman sodan ajalla, VeMjää
lukuun ottamatta, kasvanut $15,-'
000,000 :sta $45,000,000,000 maan.
Sata vuotta sitte laaditussa,
Engl. maailman finanssi-asiain
ohjeena olevassa Bullion Repor­tissa
sanotaan: '^Kullan raha-ar-vd
pysyy muuttumattomana,
mutta kun seteliraha lisääntyy
tuotantoa napeammin, kallistuu
tavarain hinta liikkeelläolevan
setelirahan tacolle.
"Ylimääräistä setelirahaa, jota
^ei voida vastata kullalla, ei voida
lähettää ulkomaille, eikä miiuttaa
metallirahaksi, vaan se... pysyy
Englannilta aikanaan, voitaisiin
Canadan kurssi hyvinkin iimlem-ininpuolisten
sopimusten kautta
pysy t tää n i m e11 isar vossan n, iui k ä -
1 i • YI idy s va 11 a t tule vat: ky sy my k -
seen. Voi todellakin pitää kum­in
a n a, e tt ä • se 11 ai s ta '' n f lU 1 a tt u a''
kurssia ei ole pantu voimaan, näi-xlen
maiden välillä. Se ei suin­kaan
olisi, vahingoksi kummalle­kaan
maalle. • Monista sitä totea­vista
finanssimiesten lausunnois­ta
lainaamme tähän vain parin
tunnetun ja vaikutusvaltaisen
A m e r i ka n p a n k k i i r i n lausunnot.
^•'Minä en löydä mitään syytä,"
lausuu toinen heistä, * 'miksi ei
kurssia voida naulata paikalleen
Canadan ja Yhdysvaltain välillä
virallisen tai epävirallisen sopi-mjjksen
kautta. En näe että sii­nä
kukaan menettäisi senttiä­kään.
Raha, minkä saamme ot­tamalla
kurssiylitystä Canadan
rahasta, ei riitä korvaamaan
tuotteidemme menekin vähenty-niistä
Canadaan eikä korvaa
pankkiireille eanadalaisten pank­kitalletuksien
vähenemistä tässä
maassa."
Toinen lausunto yhtyy ylläole-vaan
ja l i s ä ä ' C a n a d a n setelira­han
ollessa samassa raha-arvossa
irlus)yönsä ja v. 1918 kuoli Jiän
kärs|imysten murtamana, joita oli
saanut Venäjällä kokea. SUurel-l
a va i va 11 a o n n is t u 11 i i n k u i t en ki n
pelastaa hänen arvokas tutkimus­aineistonsa
ja salittaa se Ruot­siin.
Kuten sanottu ovat ruotsalaiset
asiantuntijat puuttuneet asiaan
ja: prot".| Leystin tutkimusten tu­losten
nojalla antaneet lausunto­jaan.
Kaksi täysin pätevää am-mattimiestä,
tri AValtVid Peter-
.soJi ja kaivosinsinööri Harry
H. Nathorst pitävät otaksuttava­na,
että prof. Leystin tutkima
alue sisältää vallan valtavan malir
mikerrostuman, jonka pituus on
225 km. ja leveys 160 km. Ny-kyisin
Venäjällä vallitsevat olo­suhteet
tekevät mahdottomiksi
tutki mu kse t malmisen dul 1 a, mut­ta
olojen palattua ei viivyteltäne
puuttua Riihen.
Uusi jatkuva romaani,
Jalmari Saulin teos ''Valkoinen:
varjo", tulee ensi numerosta al­kaen
julkaistavaksi lelidessäijime.
Mainittu "romaani, joka ,'Suo^;
messa on saavuttanut suurta'jjuo-siota;
kuvaa valkoisen sissfu { h .
puntaan nähden kuin omamme- meellisiä seikkailuja vapausso-kin,
ei sen kurssialennuksella
rankaiseminen ole yhtään järke­vämpää
kuin olisi panna kurssi-alennus
Californian pankkien ra­halle,
syystä että nämä ovat
myöntäneet .pitkäaikaista luottoa
•Kiinalle."
• J a kuitenkaan eivät Canadan
finanssimiehet ole ryhtyneet toi­menpiteisiin
kurssin 'hiaulaami-seksi''^
vaikkakin kurssialennus
tulee maalle maksamaan lähes
yhtäpayon k^^^ se kuluttaa mah
dassa. Hänen menestykselliset
partlioretkerisä punaisessa Öuo,
messa ryssiä ja punaisia vastöap
ovat verrattavissa Tapani Löt^n-'
gin seikkailuihin Isonvihan afka-na.
Teos' on läpeensä jännittävä
ja kun kertomuksen juoneen'on.:
yhdistettynä sievä rakkaussuhde-kin,
voinee erehtymättä sanoa,-.et-tä
» jokainen lukija löytää öiitä-mieleisiääii
^ kohtia, Kohoitamme
lukijoita tutustumaan siihen alus*},
•ia alkaeui