Vapaus, July 31, 1924

              • y *
Sivu 6 Torstaina, heinak. 31 p. — Thnr^ Joly 31st
vastaan rahana. LiiUolai-^n pank­kiirit
eivät tästä oikeudesta maksa
mitään, mutta f«ksa!ai°tf-n tulee
fT]^ptj^>:f-p)nj tyytymättömyys, hätä
ja kurJQUs on ylimmillään. Kan­sat
osottavat kaikkialla j^eisiä
I näitä paperilappuja lainatessaan merkkejä liikehtimisestä ja koko
i maksaa sellainen korko, minkä liit-
• tolaisten pankkiirit katsovat hyväk-
Nykyisellä ajalla näyttää olevan! ta (koulu ja koti ovat r.e tarjon-j ^. ^ ^ ^ ^ lakeina näille paperi-ominaista
eräänlainen mekanisesti; neet> ja että ne esittävät e l a m a n ; l i i t t o l a i s t e n pistimet,
johdettuihin johtopäätelmunt>T,ny-j ihanteellisessa vant.vksessa^ _ | kuularuiskut, tykit ym.
min^n ia raioittuminen henkisessä Mutta luun se tehty ihanneelh-:' S„u nnitelman toisena tärkeänä
suhteessa. Toisin paikoin se ilme- suus muodostuukin e l ^ t a i s t e l o s - j ^^-^^^ määräys, minkä kaat-nee
aivan henkisen viljel.vksemme^sa pohjattomaksi. Nykyaikainen'
ja mietiEkelyjemme jähmettj-misenä.
Kaikki otetaan valmiina. Kaikki
luokkataistelu tarjoaa, ei kunniaa^
vaan kärsimystä. Ja vain kunniaa
supistetaan määrättyyn mielikuvaan j ja laakereita etsiville voi
ja jokaiselle mietiskelylle ja tut-j tarjota sisäistä, henkistä ruokaa,
kimukselle pitää olla tulos jo edel-j Siksipä, kun idealistisen elämän-täpäin
määrätty. Tällainen on aut-' katsomuksen omaava työläinen jou-tamatonta
asioiden ja maailman-! tuU kovan käytännön kouriin, jou-katsomuksien
jopa itse käytännöin-i tuu hän tosiolojen pakottamana
sen työväenliikkeen pintapnolisuut-; arvioimaan myöskin henkisiä arvo-
^ i ja uudestaan. Mutta tällöin, sen
Yllämainitulla seikalla on tietys-1 on kokemus osoittanut, ei selitys-tj
vleisyhteiskunnallisia syitä ja var-'peruste pidäkkään paikkaansa- A i -
Kin päteviä. Onhan koko maail-jkamme yhteiskunnallista vääryyttä, hallituksen
ma revitty henkisesti ja ruumiilli-l.sen saatanallista ilkeyttä ei voida | «dellyttaa. etta Saksan hallituksen
sesti historian suurimmassa veri-1 tyhjentävästi Vnilloinkaan selittä§
löylyssä. Vallitseva oman edun ta- \ hyvä- ja pahakäsitteillä-vöittelu
ja raaka r>'östöpolitiikka i Sillä jos kerran olisi olemassa
jähmettää kaikkia henkisiä viljelyk-j maailmankaikkeutta hallitseva alku-siä
ja rientoja ja tähän istuutuu | hyvä, niin miten olisi silloin seli-
_:_» ;„ i.,^—.— tettävissä pahan, vallitsevan vääryy­den
voittokulku? Ildealismi jou-ta
liittolaisten nimittämille korva-uskomissionille,
joka käsittää jon-ideälismi
kenraalin ja pankkiirin, on
luovutettava seuraavat Saksan halli­tuksen
tulolähteet: Tullitulot maa­han
tuotettavista tuotteista, tulot
tupakka-, alkohooli-, olut- ja sokeri­verosta.
Jos näistä veroista on
vuosittain tuloja yli 1,250 miljoonaa
kultamarkkaa, niin ylijäämä on luo­vutettava
takaisin Saksan hallituk­selle.
Kolmas määräys suunnitelmassa
militarismin varassa elävä järjes­telmä
on kuoleman kouristuksissa.
Tämän vuoksi maailman pankkiirit
laativat nyt uuden suunnitelman,
minkä kantta Yhdys\'allat on mars­sitettava
Europan vartijaksi estä­mään
siellä sorretut joukot nouse-terialismi,
joka sanoo, että työvä­estö
ei tarvitse henkisiä ponnis-l t " " tässä ehdottomaan umpikujaan,
tuksia eikä teoreettista f i l o s o f e r o i -1tämä juuri onkin idealismiin pe-mista.
koska sillä alalla kaikki osot- rustuvien elämänkatsomusten heik-ti.
utuu niin suhteelliseksi ja ehdol­liseksi
ja koska sellainen on omi­aan
saattamaan meitä levollisiksi,
joka kiiytännöllisten tehtävien kan­nalta
katsoen ei lainkaan sovi ny­kyajan
tehtäville ja taisteluille.
Kieltämätön tosiasia kuitenkin on,
että n.s. henki Uä ponnistelua ja
harrastelua ja harrastusta esiintyy
taistelussammekin, että sitä on ta­vattavissa
kaikkialla esiintyvässä e-lämässä
ja että ilman sitä me tu­lemme
muumioiksi; toinen asia sit-te
on kuinka me sitä nimitämme.
Ja kun kerran ylläesitetyn väitteen
toteamme, niin silloin on myöskin
velvollisuutemme luoda katsaus sen
ilmenemis- ja ilmaantumismuotoi-hin;
sekä selvittää itselleinme, mil­le
mainitsemamme väitteen selitys-muodolle
myönnämme luokkataiste­lun
kiirastulessa kannatuksemme.
Näin paljon niin sanottua filosofiaa
tarvitsemme.
Mietyskelyllä ei kylläkään voida
olemassaolon ja luokkataistelun
probleemia ratkaista. Ei. Mutta
silloin, kun meillä esiintyy kerran
useampia henkisiä suuntia, elämän-katsomuskantoja,
silloin täytyy mei­dän
pyrkiä kasvat&maan itseämme
siihen suuntaan, että omaksuisimme
elämänkatsomuksen, joka versoo to-sioloiselta,
todelliselta pohjalta ja
siis on voimäperiiisin ja tervein.
Idealististen elämänkatsomuksten
viehätys ja elämänkyky perustuu
ensinnäkin siihen, että ne ovat ma-terialismiinnnähdeh~
helpommin vai­vattomammin
hankittavissa; että ne
ovat omattu jo melkein huomaamat­ko
puoli.
Kokonaan toinen on materialis­miin
nähden suhde. Materialisti­nen
historiankäsitys on kaikkialla
maailman työväenliikkeessä tun­nustettu
oikeaksi selitysperusteek­si.
Näin ei vielä ole laita elämän­katsomukseen
nähden. Mutta joh­tuu
epäkohta yksinomaan kasvatuk­sen
vaikutuksesta.
Se väite, jolla. idealistit yleisem­min
hyökkfiävät materialismin
kimppuun, on, että materialismi e-distää
mekaanistumista, hävittää ih­missielusta
henkisyyttä ja' elämäs­tä
. ihanteellisuutta.
Mutta tarvitsematta lainkan vai­pua
käsitteidemme ulkopuolella ole­van
maailman liukkaalle tielfe, jo
ka idealbmille on tuiki välttämä­tön
ryhtyessään selittämään oleyai-suuden
ilmiöitä, voi materialismi,
perustuen todellisuuteen vastata
seuraavaa:
Materialismi ei hävitä ihmissie­lusta
henkisyyttä, vaan selittää i l ­miön:
koska kapitalismin perusole­mukseen
kuuluu muodost{|f työläi­sestä
koneeseensa tai tehtäväänsä
kiinnitetty, ajatuskyyytoh orja; ja
koska tämä ön välttämätön tuqtah-non
nykyisessä' muodossaan jatku­miselle,
niin on näinollen selvää,
että «lykyisen tuotantotavan kirous
on henkisyyden hävlämitienV sikäli
kuin sitä t&pahtuu*
Elämästä hävittää ihanteellisuut­ta
aikamme rosvouteen nojautuva
riistojärjestelmä eikä materialismi.
Siitä on selvimpänä todisitusena
maailmansota.
Viime aikoina on sanomalehdis-.
'6a"lakkaamatta mainittu Daves-Mor-ganin
puunhitelmasta; joka. on muo­dostunut
kansainvälisen politiikan
yhdeksi keskeisimmistä kysymyksis­tä.
Seuraavassa tehtäköön piki-piirtein
- selvää initä' .tämä niin suu^
reh huomion alaisena oleva suunni­telma
sisältää. <
Dawes lähetettiin Morganin parik-kiliikkeen
vaatimuksesta' Yhdysval­tain
liittohallituksen toimesta Euro­pan
liittolaisten ceksperttien» komi-tea.
an laatimaan suunnitelmaa siitäKj
mitenkä Saksalta voitaisiin puris­t
a a ' i r t i mahdollisimman suuret so­takorvaukset
jtavallsi, niiikä samalla
jättäisi Saksan kansaan sen verran
henkiriepua ettei se tyysti kuolisi
• nälkään. •
^- Daves laati tällaisen esityksen ja
spn taakse ovat useimmat Europari
militaristiset hallitukset nyt aset­tuneet
ja tällä kiertää ovat kaikki
jyrät käynnissä tarkotuksella saada
virallinen hyväksyminen myöskin
Yhdysvalloilta, jonka tulee todelli­suudessa
esittää sitä voimatekijä^
liiikä suunnitelman tulee läpi aja-
;maan. '•'
Dawesin suunnitelmassa ajetaan
takaa kahta päämäärää: Ensiksikin
siinä koetetaan ebiä käytännöllinen
Aasian ja Afrikan kansoista. Da
wes-Morganin suunnitelmassa
uutta vain se, että sen kautta ai
jotaan .alistaa suuri ja voimakas
Saksan kansa yhteen liittyneiden
liittolaisten alusmaaksi ja samallai-sen
riiston alaisuuteen kuiri missä
ne ovat ennen pitäneet heikkoja
pikkukansoja.
. Käytänriös^ tämän suunnitelman
toteuttaminen merklts~ee sitä, että
liittolaismaitten pakotuksella saate­taan
Saksan kansa ottamaan suuri
laina liittolaismaitten pankkiireilta.
Tästä lainasta ottaa Wall katu,
New"Yorkista toiset pqolet ja Eu­ropari
kansojen pankkiirit yhteen­sä
toiset puolet. Sitten otetaan
takavarikkoon suurin osa Sakean
kansan tuloista, jota käytetään kor­kean
koron ipaksamiseen liittolais­ten
pankkiireille.; Sivumennen sa­noen
aikoo yksistään Morganin
pankkiliike komissioohina tämän lai­nan
Saksalle välittämisestä kiskaista
itselleen $50,060,000. :
Mutta pikkukansojen nylkemi­sessä
ei kuitenkaan vielä ' tähän
mennessä ole asetettu kiinnitykseen
yksityisten kapitalistien liikeyri^k-siä.
Tässä suhteessa tekee Dawes-
Morganin ^suunnitelma poikkeuksen,
sillä 'Saksan teollisuudet , aijotaan
omistamat rautatiet on luovutettava
yksityiselle yhtiölle, jonka tulee
julkaista näitä rautatieomaisuuksia
vastaan korkeata korkoa kantavia
bondeja i l biljoonan kultamarkan
edestä ja osakkeita 15 biljoonan
kultamarkan edestä. Tietenkin tu­lee
liittolaisilla olla oikeus sijoit­taa
taikka Oikeammin sanoen anas­taa
huomattava osa näistä bondeis-ta
ja osakkeista, minkä jälkeen
ne määräävät mielivaltaisesti rahti­hinnat
ja kuljetusmaksut. Tätä
varten maarataankin, että nämä
bondit on luovutettava korvausko-missionille
ja että niitten, tulee kan­taan
€ pros. koron, mistä '5 pros.
on varsinaista korkoa ja yksi pros.
bondivesityksen kuoletusta. Yksis­tään
tämän kohdan kautta tulevat
liittolaiset Saksan kansalta purista­maan
irti vuosittain €60 miljoonaa
kultamarkkaa.
Sopimuksen neljäs kohta määrää,
että kaikkia Saksan teollisuuslaitok­sia
vastaan on liittolaisten korvaus-komissionille
julkaistava 6 biljoo­nan
kultamarkan bondit. Näistä
bondeista puristavat liittolaiset itsel­leen
vuosittain korkoja 250 miljoo­naa
kultamarkkaa ja Saksan teol-lisuuspohattain
velvollisuudeksi tu­lee
puristaa se irti kansalta >tupt-teitten
hinnoissa. -
Näniä määräykset saatetaan .voi­maan
asteettain sikäli kuin kamee-
Iin selän arvellaan kestävän lisä­kuormaa.
Vuoteen 1928 mennessä
tämän sopimuksen kautta tulee Sak­san
.kansan maksaa liittolaisille vuo­sittain
2,500 inilJooniaa ' kultamark-k|
ia rahassa ja tämän lisäksi*jätet­tävä
ilman körvaiista ne - annokset
kivihiiltä, koksia jne., mitkä Verr
saillesih rauhansopimus yksityiskoh­tia
myöten määritteli.- Näitä- tuqta
teissä suoritettaviia maksuja tulee
Saksan liittolaisten harkinnan mu­kaan
tehdä 50 vuoden ajan. Tä­män
ajan kuluessa on Saksan mää­rä
liittolaisille suorittaa yli 120
biljoonaa" kultamturkkao, ja tuotteita
mikä määrän tietääkään kaikkien
niitten maksujen lisäksi^ mitkä Sak­salta
tähän .menheäsä^jo on pu­ristettu
irti. - •• \ .
Versaillesin rosvosopimu^ta.\ei tä­hän
mennessä ole kyetty panemaan
täytäntöön, mutta bawes-Morga-
°j*^in suunnitelman kautta se aijotaan
tehdä. Se on tehokkain keksintö
siitä, mitenkä suuri kansakuhta ai­jotaan
aKstaa väkivalloin perinpoh->
jaiser fcjmimi^en alaisuuteen. Sen
kautt* liittolaiset aikovat itselleen
anasta» Saksan hallituksen tärkeim­mät
tulpläbteetjä vieläpä asete­taan
yksityiset teollisäuslaitokset-kin
kiinnitykseen.
Ja kaikkea tätä pidetään mitä
luonnoUiseiripaha asiana' maailmas­sa.
Yksikääiv 'liittolaisten kapita-listilehdistä
ei ;i?yt: nosta JhtiaaniuU
vontaa yksityisen omaisuuden taka­varikoimisesta.
Yksistään ^Saksan rahalaitoksen
kontrollin liittolaisille' meneminen
antaa- täyden kuristavan otteen liit­tolaisten
pankkiirien käsiin koko
Saksan kansan elämään nähden. Ja
mitä Saksan hallituksen rautateit-ten
yksityisille luovuttamiseen tu­lee,
niin se iteessään osottaa, että
liittolaisten pankkiirit aikovat kään­tää
Europassa kehityksen pyörää
tJaaksepäin yhdellä keirtaa muuta-hiia
kymmeniä vuosia.
Edelleen selitetääri Dawesin suun­nitelmassa,
että "Saksan hallituk-seo.
on yhdessä liittolaisten kanssa
masta sortajiaan vastaan.
Samalla kertaa näyttää Dawes-
Morgan suunnitelma, mikä on sor
dassa voitetun suuren kansan koh­talo
oleva- Se antaa uutta sysäys­tä
kiihkoisalle sotavarustelulle ja
on siemenenä uudelle, koko maail­maa
käsittävälle teurastukselle.
Jaatto Ma
keino, minkä kautta Saksa voisL; sen kautta pakottaa liittolaisille kor-maksaa,
sille määrätyt sotavelat ja koa maksavan bondijärjestelmän a-toiseksi
siinä esitetään keinot millä laisuuteen.
tavalla tuo suunnaton rikkauksien
määrä : Saksan kansalta ^ voitaisiin
puristaa irti sitä kokonaan^^t^
xbatta. •'
; Kapitalistiset diplomaatit käsittä-
:yät~ varsin ;;hyyia.t^ " Dawes-
' Morganin suuhhitelriian, sillä rie o-yat
sitä jo iniosikymmeniä käyttä-neet
'kaikkia^ alamaisuuteen alistet­tuja
kehittymättöriiiä ja heikkoja
kxinsojas^teän, joilta ylivoimai-jkilla
puristettu irti
kaikki niitaS ön saato irti lähtemään.
Tästä :ön meillä esimerkkinä Haitin,
Cubän, Kfiski^ ja Etelä-Amerikari
tasavaltain kohtalo, puhumattakaan
Lyhyesti sanottuna on Dawes-
Morganin suunnitelmassa neljä pää­kohtaa.
Ensimäinen kohta edellyt­tää
liittolaisten hallinnan alaisuu­dessa
jättiläispankin perustamista^
Saksan hallitukselta on riistettävä
oikeus setelirahan liikkeelle laske­miseen
ja tämä oikeus on yksin­omaan
ja vapaana • Saksan kansan
ja - hallituksen kontrollista luovu­tettava
tälle liittolaisten pankkiiri­en
perustamalle pankille viideksi
vuodeksi^ Sen kautta annetaan
liittolaisten pankkiireille oikeus
syytää Saksassa ulos paperilappuja,
jotka Saksan kansan on otettava
Vuonna 1596 eli Suomen työtäte­kevä
väestö raskasta aikaa. Herra-vallan
sorto painoi rautaisena ikeenä
kansan hartioilla. Kärsimysten mal­ja
oli kukkuroillaan. Ja se läikähti
yli äyräittensä marraskuun 25 päi­vänä.
Pohjanmaan kansa tarttui
aseisiin ja nousi kapinaan sortajia
vastan. Kapina-aalto vyöryi etelää,
kohden kolmessa osassa. Tiellä ole­vat
herraskartanot poltettiin ja sor­tovallan
puolustajat tuhottiin.
Nokialla Tampereen lähellä oli ka­pinallisten
pääjoukko>a vasiassa
Klaus Fleming — nuijasodan Man­nerheim—
sotajoukkoineen. Uuden­vuoden
päivänä 1597 suoritetussa
taistelussa joutuivat kapinalliset
tappiolle ja heidän joukkonsa meni­vät
hajalle. Flemingin alapäällikkö
Abraham Melhiorinpoika marssi pa­kenevien
kapinallisten perässä Poh­janmaalle
saakka, vangitsi Ilkan,
Konstan ja useita muita kapinallis­ten
johtajia sekä mestautti heidät
Ilmajoen kirkolla tammikuussa 1597.
Tälle mestauspaikalle ovat Suo­men
porvarit — vuoden 1918'köy-hälistökapinan
kukistajat' nykyajan
Flemingit ja Melhiorinpojat — nyt
rakennuttaneet muistomerkin. Joku
viikko sitten vietettiin Ilmajoen kir­kolla
suuria juhlia muistomerkin pal­jastamisen
yhteydes"»ä. Juhlatilaisuu­dessa
pidettiin herjaavia puheita sii­tä
työtätekevästä kansasta, jonka
asian puolesta Ilkka ja hänen tove­rinsa
taistelivat ja ylistettiin kan­san
sortajia ja herravaltaa, joka nyt
monin kerroin raska^pana lAiin w,
1596—97 painoa kansan hartioita.
Niille, jotka citkevät ja huokaile­vat
» sitä että «ojkeus on pilkka», roh
kaisuksi lainaamme tähän muutamia
säkeitä Karlo Kramsun mainosta'
runosta «Ilkka». Runossa Ilkka neu­voo
sortoa kärsivää kansaa:.
Kaleva Suomalainen Aptefiiri
Kaikki meidän suomalaiset koäääkklOTime ovat voi
Suomen yliopistossa käytänn&sa.olevain oDnikiHflJ^^ ^ —
me amoastaan parhaita rohtoja valmistukseemme.
KUMMITA VAROITA
Kunmavesipussia, hinta J1.25,
12.00, $S.CO, 14.00 ja 16.00.
Kaumavesipussin letkuja, btn-tÄ
••••.•••«••••••*•*••••«••••,.,. ^l-OÖ
Ruiskuja naisille, hinta |S.öO
Huiskuja miehille, hinta ^1.00
. Raiskuja lapsille, hinta .36
" Korva ruiskuja, hinta .... .85
Nenäruwkuja, hinta .... .38
Varmuusesineitä' naisille, iin^
•••••.•••••••••..•••«,,,,,,,„,, ^3*&^
Varmausesineitä miehille, hin­ta
IS-Oal-tui..
Kääreitä, plaastaria y.m.
Haavapampulia 25e, 40e, 76e,
$1^0.
HaavakSäreiU 1' 20c, 2» 25c
Exxemasalvaä, hinta ....... .75
Hoffman oin tippoja, sydän-
•Inskipoon .60 Ja flOO
Selkäplaastuia
Rintaploastaria
JK
>
.50
^0
Jfunuaisplaastaria
Eetteritärpättii, yskäin
hengchahdistakseen \^
Hdvausvettä, h i n t a . ^ .^
Hinsöljyä. hinta
Hämmastippo.vi. hinta «... .25
Hammaskifliä, hinta .„..„. .ip'
Hammashzirjoja, hinta S6e.
40c, 60c ja 76e;
Hemoroidesalvaa, lunta .76
Hajopihkaa, hinta'25e aniisi
. Iritintinjariienttii», hinta .... .60
Sriellmannin koliikkitippoji .50
.Kamferttiviinaa. hinta . . . .60
Kimferttiaijyä. hinU ........ .60
IgmaÖppoja, koliikiin J a «ydin-alaskipnun.
hinta ........ .50
Hammaapalveria, .26 ja 60e.
Xhoaalraa, hlnt.
Kamferttia, kui?A»~7r~
f.mferttllinjXeSti.'^ « »^
, Knmmiplaastaria *~
Kolmenlaisia tippolT
I^ulinjamenttia ....
Mikstura Simpleka
Nervin tippoja
Parranajosaipuoitä ~
Mänkivi«styspulTePi,"
. i T X l o i J yä
Puim öljyä
:.5ö
.50
.58
.50
-SO
öljyä, hinta fiOc j , ffbo
Prinssintippoja
Preserveeraavia Up^-;---" j j
Rngabalsamia ^ "
SJlmävettä
Silmäsalvaa
Suu- ja hammasvettä
M
40
TiUtkM m«iiti lafcdiMttala. MeBU M MaUvaaa ,
kan liikkeitä, kitmmitavaroita. maslt*«raa«naaleja y.oi.' Me makMmma oo.tir»!.. \
$5.00 Ui «Ui isommista ti>abist«. -^Erikoisllakeluettelot maiamiekiUe. ««'kuu
168 So. Algoma St
W. A. CARLET.
Omistaja ja aptaekkifL
Port Arthur, Ont
G.. l y i T M A N , Suomessa ja CanadaL.
tnttdnnoB raonttanut apteekkari.
«Niin kauan huolta nähdä saa
Kun tahtoo sitä kantaa.
Keri vaivojansa vaikertaa, ,
On vaivojensa.vanki,
'Ei oikeutta maassa saa
Ken itse sit' ei hanki.
Siis vapauteen taistellen
Ken miehen mieltä kantaa:» - ,
Tie suorin kulkee onnehen
Lähellä kuolon rantaa!»
SUOMESTA
OMITUINEN OIKEUSJUTTU KE-MIJXRVELLÄ
Kemijärven seurakunnan kirkko­herra
Lauri Laitinen on antanut
haasteen 8 pappila maalla asuval­le
' torpparine jä mäkitupalaiselle,
jotka eivät ole suostuneet minkään­laisiin
vuokra- tai muihin sopimuk­siin
kirkkoherran kanssa, vaan asu­neet
vapaasti vuoden 1921 keväästä
saakka, eli siitä lähtien kun kirkko­herra
Laitinen tuli Kemijärven seu­rakunnan
kirkkoherraksL Kysy­myksessä
olevat torpat, joita kaik.
kiaan ön hyvän joukon toistakym­mentä,
on perustettu Kemijärven
pappilan hakamaalle; Kemijärven
rantamille jo toistakymmentä vuot­ta
sitten joko kirkkoherra Heikin­heimo-
vainajan suullisella luvalla
tai muulla sopimuksella, joita ei
vielä tähän mennessä liene selvi­tetty.
Muut asialliset ovat sopi-
Linderiil Vaiokuvaatauureonus-llikkeen.
edaataja Chicagosta
Jokainen joka haluaa saada t j ^ -
dyttävän suurennetun kuvan maa­laama^,
niin kyäykää meiltä.
Aaro Linder
Box 393 Port Arthur,
Ont.
Maksoa ei oteta j o r kuva ci teitä
tyydytä.
VARMA HUONON RUUANSULA-TUKSEN,
TURVOTUKSEN SEKÄ
' UMPITAUDIN PARANTAJA
Monivuotisen kokemuksen omaavat
liikirit ovat^ himmastyneiti ta-mSn
liikkeen pikaisesta paran­nusvoimatta
tillaissa
tapauksissa
Jos lääkärinrie ei ole vielä mää­rännyt
tätä lääkettä teille, niin
menkää rohdoskauppaan j a ostakaa
pullo sitä; ^ on nimeltään Nuga-
Tone. Se on mieluisata nauttia ja
te saatte yhden kokonaisen kuukau­den
varaston noin yhdellä, dollarilla.
Te hämmästytte sen pikaisesta vai­kutuksesta.
Ei olev olemassa mi­tään
parempaa tahi yhtä hyvääkään
lääkettä huonolle ruuansulatukselle,
turvotukselle, umpitaudille,. sairaa-loiselle
maksalle, ruokahalun puut­teelle,
päänsärylle, toimihalun puut­teelle,
unettomuudelle y. m. tau­deille
kuin tämä lääke on. Käyttä­kää
sitä vaikka vain muutamia päi­viä
ja te varmasti hämmästytte huo-matessanne
kuinka se uudistaa tei­dän
elinvoimanne, toiniihalunne,
tarmonne ja yritteliäisysrtenne. Tä­mä
lääke tuottaa rauhallisen virkis­tävän-
unen ja te alatte melkein
heti, kohta tuntea < voivanne pare'm-min.
Uuga-Tonen valmistajat tie­tävät
niin. hyvin lääkkeensä voiipan
tällaisessa taj)auksessa, että he pa­kottavat
kaikki rosdoskauppiaat r t a -
kaamaan. sen sekä palauttamaan r a ­hanne
jollette ole siihen tyytyväi­nen.
Tätä lääkettä myyvät ja suo­sittelevat
kaikki parhaimhiat röhi
doskauppiaat. ' • - v
SAULT STE MARIEN SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄNNE
^^^^^^^^^^
27:MiBERT ST. EAST, ~ P ^ 1230.1^.
niaakset toimitetaan nopeaan. — Kirjeosote (FINNISH BAKERY
SUOMALAINEN KAUPPA
kannatusta heimoLi.
371 Albart St. W.
W. N. JANAKKA
Soo, Ontaria
FILM»X KEHItETÄÄN JA VALMISTETAAN
_ NUTSONS DRUG STORE
Gore ja Albert Street. Sault Ste. Marie, Oat
Valokuvauskoneita j a filmejä myytävänä.
riksi joutunut kuoli heti. Paikalle
kokoontuneita naisia uhkailivat; so­tilaat
samoin. . '
Pari näistä metelistijöistä on
kuulema pidätetty. Murhattu Val­tonen
oli noin 40 vuotias,- siiv<>vja
kaikinpuolin kunnon mies. J o k u ^ i -
ka sitten kuoli häneltä "vaimo; jää­den
kaksi alaikäistä lasta. hänen'
PARHAAT PEHMEIiT JUOMAT
saatte meiltä
^ Finnish BottUog Worka
V. Lähöe, 826 Bloor S t ' W.
Puhelin 11^3 W Soo, Ont
ja leivoksia tarjoamme summissa ja
vähittäin > kovaa leipää ja korppuja
lähetetään pyydettäessä.
STEELTON BAKERY
Puhelin 7S9J.
„ Matti Ketola.
304 WelUngtoB St W.\ Soo, Ont.
ERIKOINEN HUOMIO ANNE-TAAN
SUOMALAISILLE
Dr. A. fi. WEST
Sellää4n£atohtori
Tarkastetaan X-sahkdsädekoBeella.
217 Gtouce^t«r St; •.Soo,-'Oat
PhQile 1306 - - .
Kymmenen ; vuoden kokemus «uo:
malaisten-keskuudessa. ~ .
muksiin.
mäkitupalaista ieivät,' kuten sanot-t
«» ole suostuneet vuokraa maksa-toimittava
Saksassa sellaisen "poiiit^l^ myöskään muihin sopi-tisen
tilante«n aikaansaamiseksi, et­tä
liittolaisten sijottajat tuntevat
itsensä turvallisiksi sijotuksia Sak­sassa
tekemään." ; Kiin tämä lause
tulkitaan karisalle ymmärrettävällä
kielellä, kuuluu' se seuraavasti:
Liittolaisten sotajoukkoja on käy
tettävä Saksassa riopsevan tyyty
hoitoonsa. Nyt menettivät lapset
neet nykyisen kirkkoherran kanssa, viimeisenkin turvansa,
mutta yllämainitut 8 torpparia ja
mättömyyden ja vallankuirioukseii
tuk^huttaraiseksi, jotta liittolaisten
pankkiirien lainaamat 800,000,000
kultamarkkaa olisivat turvatut!
Viisi vuotta jsitten: l&dlttiin Ver-saillesissa
"rauhansopimus", minkä
kautta Saksa aijottiin pakottaa mak­samaan.
Sen selitettiin "uudelleen
saattavan Europan jaloilleen". Tä­män
viiden vuoden aikana on Eu­ropa
painunut yleiseen lahoämis-
SOTILASHULIKANISMIA VIIPU
RISSA
Viipurin Sorvalissa tapahtui mur­hatyö,
joka jälleen osottaa, miten
räikeäksi sotilashulikanismi on V i i ­purissa
muodostunut Juopunut
sotilosjoukkue oli nimittäin kokoon­tunut
metelöimään Sorvalin 5:llä
kadulla, missä : nämä sankarit oli­vat
huutaneet, soittJoneet ja poiri-inittaneet
kivillä talojen seiniä.
Tultuaan työmies Valtosen talon
kohdalle, iskivät sotilaat portillaan
rauhallisena seisovaa ja millään ta­valla
asioihin sekaantumatonta. ty5-
mies Valtosta tikariUa rintaan sil­lä
seurauksella, että; surmatyön ' uh-
Sotalesket tekevät
kauppansa ^
Julkisen tilaston mukaön on 135,-;
OOO-sodan aikana leskeksi-joutunees­ta
vaimosta 90,000 jo joutunut uu­siin
naimisiin. Tämä huoipiota he­rättävä
seikka on. ollut sandmaleli-disisä
yleisen keskustelun aiheena.
Syynä tähän on kai se,, että mies
lÄtää, edullisempana^ mennä naimi­siin
jo «valmiin» naisen kanssa kuin
seUwsen kanssa, joka hänen itse pii­si
kasvatettava. "Toisena _ syynä xnai-nitaan,
'että leski; osaa paremmin
sada nähtäväksi koko. sulonsa kuin
nuori tyttö.
Mies, ainakin keski-ikäinen, ^ toi­voo,
itselleen vaimoa, joka häntä
ymmärtäisi, J a
osoittea suurempaa ymmärtämys^ -.mm iyttö^ joka. ei ole vielä
kokenut naimisissa oloa,- v Eräs at-
<5Qre S t Apteeidd
Liikkeitä, toilsttitarpeilc; •ikaareja
- Ji «igaretteja.-
LSaicärT- palveluksessa.
Me valmistamme kehitämme fil­mejä
^ 4 tuimin sisällä. .
Suomalainen Iräuppa-apidälDen; •
H, S. Bbehnöer
. Kemifti ja Apteekkari.
SAULT ^ STE MÄBIE, QNTARIO
BARNES DRUG CO.
Suomalainen Ulkolihetys äptMkki
Canadan Soossa
Ainoa Sootsa oleva apleekU, ff
ka ilmottaa Vapaudelta.
McFadden&Mci
Asianajajat, lakimiehtt, aötvitt
y. m..
Konttori:
SAULT STE. MARIE, ONT.
Uriah McFadden, X t
E. V. MeMillan.
SUOMI CAFE
332 Albert St. W. Soo, OnUri».
JOHN MERILÄ i»;"
ARTHUR LEHTL
Sam Mat^nin SAUNA
Avoinna jokft' arkipäivä.
305 Albert St, W.
SAULT STE MARIE, ONTARIO
Charlie Häyrinen
AUTONAJURILIIKE
Phone 1157
3S4 Albert St. W. Soo, «»«•
yosteli ja -ihmettelee suuresti' öitä, et­tä
lesket joutuvat naimisiin; kun t u ­hansia,
nuoria tyttöjä- on' naimatto­mina.
Omitaiseltä 'kyllä tuntuu,
mutta kukaan nainen ei "voi olla hy­viä
vaimo, ennenkuin'hän^ on ollut
leskenä. _ ^.
SAULT STE MARIEN
Suomalainen Osnos- ^
kauppa
välittää kaikenlaista
katataraa sekä I^^f J ^ j ^ i
ten rdhua. Linjaus obi^t t*^"»* |
toksenne osuuskaupasta.
369 WelIin»hton St.
— ~ '• r"l w ff c. BB**;
J . A . MacInne8,BA.
ILMOiTTA£AA
VAPAUDESSA!
MVCTNNES 4 ,
Lakimiehet Asianajaj?». »«^
363 Q»«e» Sfr*
Sault Ste. Marie, ^ s^e^
Konttori V8stapafiä^»j^fcasto
lainataan MJ^nin»»*