Canadan uutiset, September 15, 1921

              P
te CANADAN UUTISET, P.f)ET ABTHJUR, ONT,, CANADA, Torstaina Syysk. 15 p/1921- felVU 3
srsm
Thunder
51p Simpson st.
FORT WILLIAM
Puhelin 511 S.
. 192 Cöurt St. So.
PORT ARTHUR
PnJieUn 1230 ja 483 N.
Varastossa aina täydellinen valikoima
LAUTOJA, RAKENNUSTARPEITA,
IKKUNOITA, OVIA KATTOPÄREITÄ ja
ASFALTTI PAHVIA, POLTTOPUITA.
Kolia myöskin Port Arthurin offiisissa.
/^yselkääsuunuitc4mia j a rakenniisarvioita-vapaasti
iSuomalaisilta isäuiiiltä molerarallla jaardeilla.
Kuuluisia vanhoja
pbikia.
Vt-
Kysymykseen;
miehen työlle j a toiminnalle e-iliiksi.
on' liyvin erilail!-i siihl.-in-
«luttu.. Englantilainen l / a c n i sa­uno
• : •• PiV iiaat" j ' i ilinjiskunualle
aryokkpiirni.-t too' s^' ovat iiai-m
a t t o i H i C i i tai l a p . > ' - i i o m i c u juios-lon
l i i ^ i . i a i . " Sfi:0(eiili;;ner, J'J-k
a t u n n 3 : ; i : s t i oli pahjiiipia irars-vihaajia,
. näkyy jl.-vaii s.^n:!;!
michä.,koska hän sanoo naimat­toman^
olon korkeani;)!n a ht-nki-s^
n työn, kuten l i i )Sj?.riai) ja r\i-
A i t o vanhojapoilua öiiyat esim^
Kant ja Beethoveni^ Kant antoi
naissukupuolesta souräavaii .1^^^^^^
suunon : Kaisihimsen pitää olla
täsmällisen kuin. tornikello, voi-
, . , i dakseen tehdä k a i k k i aikanaan,
onko avioliitto, . .„ . , , '
jn 1 n uut die en ,j a t a as ka a n ei k ui n
tornikello, j o k a kuuluttaa käikki-salaisuudet
j u l k i ; vhiinen täytyy
olla kotoinen kuin simpuklta ja-taas
ei kuin sinii)ukkii iaäliäta ko-k
o oma i sn ui ta an nnikanaa n . ' •
lOrikoisen epäiniellytläviä oli­vat
oppineet naiset '''Konigsher-gin
viisaasta." He käytliivät hy­vä
k s e en k i r j oja s a m o in k u i n t a a -
kukelloa, joka • lieillä ou vain'
näön vuoksi -lisäksi se aina sei-nouden
harjoittajille, . olevan .'ar soo tai ei ole auringon mukaan
j i i s t e e r a t t u :"
W: K i i y a ay a a ; • K a ri tiii iiii ieli ^
naisista rm^ niyöskiii:A'astäUs, j6iv
k a^ Iiii n •; an tö i ^ k r ei vita r K :ll e •
.viöliittoa paremman, sillä aviolli­nen
riippuvaisuus on työlh- es­teenä.
Myöskin runoilija iMooi-e
on lausunut samankaliäisen niie-mietelmiä
uutta sinfoniaa varten,
se-n vieressä korehtuurilehtiä, lat­t
i a l l a ystävien j a asiamiesten kir.*
jeet, . i k k u n a n välissä kappale
iStraehin juustoa ja. sen vieressä
aito veronalaista salamia. Epä­järjestyksestä
huolimatta keskus­teli
hän alituiseen tosi cieeroni-
-sella kaunopuli.aliai.suudellaykuin^
ka hauskan näköistä hänen luo­naan
on j a kuinka h i i n rakastaa
järjestystä. 'Mutta kun hän tun­t
i - , päivä- tai viikkokaupi^lla sai
turhaan etsiä talteen panemiaan
esineitä, valitti hän katkerana/
että hänelle ei : koskaan tehty
mieliksi.
Säveltäjänero, ei yhdessäkään
huoneustossa fövtänvt . rauhaa.
Tuskin o l i . hän uuteen huoneus-t
o on m u u tt a n u t k u n 11 ii n tä j o j o-k
i n kohta siinä vaivasi.: Kerran
känellä ei ollut enemmän eikä vä­hemmän
kuin, neljä huoneustoa
yhtaikaa. Kaikessa, mikä ei kuu­lunut
nuisiikkiin, oli hän saama­t
o n ; n ii n pii o 1 i hän en i n a h do t o u
ottaa jotain käteensä pudotta­matta',
tai särkemiittä sitä. A^oi
niitä iluiiisparkoja, jotka lainasi-va
t . hänelle hu onekalu j a a n, he -sai
vat ne takaisin pilattuina, särky­neinä
j a likaisina. Hiin ajoi par­tansa
itse ja sen kyllä huomasi­k
i n j o : kaukaa ^ hänen: revitystä
naamastaan. Ries väittää, että
Beethoven ei koskaan oppima
tanssiessa pysymään tahdissa.
tä, punaa ruusun valkoisille leh­dille
j a sanoi:
, .-r-- Myös sinun asunnoksesi tu­lee
ihmissydäny. mitä puhtoisem-pi
ja suurempi se on, sitä tum­mempi
on on sinun henkesi. Sa­moin
kuin vToivon enkeli ohjaa
ihmistä kätkyestä hautaan, niin
teen minäkin, ^linä ohjaan lap­sen-
rensi mä isiä heikkoja askelei­ta,
vien morsiamen alttarille,
tuen heikontuneita vanhuksia ja
i t k e n surun kyyneleitä •rakkai­den
haudoilla. , ^
, .Joka i l t a , auringon laskeudut­tua
valaisemaan toisia seutuja,
seisoo taivaanrannalla t u l i k i r j a i -
min piirr^ettynä:
" J u m a l a n rakkaus johdatti
meidät tänne."
Korkeudessa liiteli ilma sinises­sä
puvussaan, katsellen r a k k a in
silmäyksin sisarusten kulkua al­haalla
maan päällä.
— Täällä ylhäällä, sanoi so, —
'tahdon olla ja levittää sinisen'
vaipan tuon ' noin koristetun
maan y l i . Talidon antaa ainoas­taan
yhdelle ainoalle .kukalle l u ­van
loistaa eeterinsinertä väliä
värillä ja se saa nimen, joka
muistutttla minun värini m e r k i -
tystä,;älä unhoita minua. Jos us­kollisuus
häviää, katso silloin
korkeuksiin, sinii kuolevainen ih­minen,
sinne, jossa u.skollinen Isä
asuu, joka ei koskaan hyljää. lap­siaan.
Kerran sai Bethoven eräältä k r e i - 'Ta aurinko meni mailleen j a tu-lipiteen.|
Hän väittäii," etlii jos " V o i s i t t e k o te", kysyi kreivitiir,
luo silmäyksen kuuluisimpien ru- ' ' j o k a ' olette niin suuri ihuiistun-noilijoiden
elämään, huoniaa' sel­vään,
kuinka ho olivat "rauhat­tomia
-ja yk.sinäisiä. olentoja, joi­den
henki silkkimadon lailla Ifuä-riytyneeniil
oir|aan elämäntehtä­väänsä
sulkeutui kuoreensa, vas­tustaen
ja vieroen a v i o l i i t t o a ."
K u i n k a =asiai|ilaita. lieneekään,
t i j a , jo ensi .silmäyksellä, astue.s-sa
n ne ; i e ra a se e n t a lo on, h u on i a •
ta, kumpi sitä hallitsee, mies vai
v a i m o ? "
- - K y llä'', •/ • • ^' a;st a s :; o p i^iiiut,
' • jos huornaan,;
s e e ; s u i M ihiija^ ^nitääii
vastaansanomista ilmene', piiätän
mutta varmaa kuitenkin on,: että 'minä heti' vaimon hnllitsevan, s i l -
suUri joukko kuuluisia miehiä oli lä ennen ei naiset anna r a u h a a ,"
naimattomina ja että Baconin, Kantin ; taloudesta huolehti e-
Sehopenhauerin ja ^looren väit-' nimmäkseen liäncii palvelijansa
teet''^ovat'tulleet vahvistetuiksi. Lampe, jos yleensä huolehtimi-
, K u i n k a esim. Alex/inder v. l l u m - sesta voitii^i puhua. Seinät K a n -
boldt oli.si v.oinut^olla onnellinen, t i n asninhiloneessa olivat liar-avioliitossa,
hän, joka aivan to- 'inaantuneet pölystä ja tupakan-sissaan
Veistäsi eräälle ranskattar. Jiavusta, silä liiin oli aivan välin-relle
tämäii k3\syessä häneltä, ei- -pitäinätön puhtauteen j a järje.s-kö
hän koskaan, ollut rakastunut: tykseen nähden. Jopa saattoi hän
'.'Minun, rakkanteni on aina koh- :närkästyäkin, jos vanha Lampe
distunut vain tieteeseen! 'muutteli totuttua epäjärjestystä.
Samoin kuin Humboldt jäi i K u n kerran Kantin ystävä, sota-myös
L e i b n i t z / v a n h a k s i p o j a k s i , ; neuvos Scheffner,:- kuunnellessaan
viltä, jolle hän oli omistanut sä-vellyksiään,
vastalahjaksi erin-oma
isen'' ratsuhevosen, ja tällä
liän jonkun aikaa ratsasti, r i au
hän kuitenkin kyllästyi ratsastuk
seen ja unohti hevosen tyystin.
Hiinen palvelijansa oli niin var-^
ma siitä, että herransa .ei sitä e-nää
muistaisi, että hän, lainasi
i h m i s i l l e hevosta omaan laskuun-,
sa. j\lutta kun hän esitti isänr;
nalleen heinälaskun, muisti Beet­hoven
hevosensa ja möi sen.
Tuskin voitanee sattuvammin
kuvata vanhanpojan ' koko ole­musta,
k u i n ylläolevilla piirteillii
Beethovenin ja Kantin elämästä.
J a koska molemmat omitui-;
suuksineejii saavuttivat^nerollisen
suuruutensa, on otaksvuttavaa, et­tä
avioliitto olisi ollut suuruutenr
sa hauta.
SATU VÄREISTÄ.
Kotoisessa ympäj-istössään oli hä­nellä
ainoastaani y k s i miespalve-
K a n t i n ja I l i p p e l i n välistä kesr.
kustelua, piirteli 'sorniellaan sei-i
j a . Hän d^li .sitä mieltä, että J uälle jolloin vaalea pohja tuli nä-neljättäkymmentä
vuotta pitäisi kyviin, sanoi K a n t : " R a k a s ystä-miettiä
ennenkuii^ n i i n tärkeän
askeleen ottaisi. Kuu liäu sitten
vii,X m i k s i tahdot hävittää . vaii-huusarvoja;
Eikö tuollainen itv
lopullisesti oli kyllikseen mietti- .s*\stääii nvuodostiinut taixvtti ole
nyt ,ai^toi n|iinon, jonka hän h a - o s t e t t n a paljon parempi?"
liisi naida, hänelb rukkaset. Aivan samanlaisen kuvan saa
Beethpyenisita, /Hänen/elähväii-jär
jestyksensii. l a iv
väisti l;Kökö\aain:upiiiva^^^
sim in a s l a ; • aa iuusta ; < päi yäll iseen
saakka, kirjpi^^^^
:telmiääii,: iiluuh osan :jiäivää,; o-
, mi st i 11 än n i id on j ii r j estä mi seen.
Tuskin: oli häh nielaissut viimei-
"^SMyöskin hänen aikaisensa eng­lantilainen
Newton o l i vanhapoi­ka,
joka usein keitti ruokansakin
itse. TuttU; on tarina, ky i n k a hä­nen
- talottdenh(]|itajatlarensa pa­latessaan
kerran kotiin ostoksil­ta,
tapasi hänet keittiössä, jossa
h^än aikoi keittää m u n i a ja haja-mielisyyd^
ssääli. oli pannut kel­lonsa
l^iehumaan, pitäen kanan­munaa
kourassaan.
Voltaire, Platon,'Petrarca, Tas-so,
.Dante, . liaTl'ael Sphioza, Cal-
Maa oli vielä autio harmaa kal­l
i o , ei yhtään ihmistä asunut, sii­nä;
-ainoastaan paratiisissa oli
kaunista j a Aatami j a E v a asui­vat
siellä. S i l l o i n t u l i - kolme ystä­vällistä
enkeliä alas tehdälfseon
m a a n m i e l lyt tii vaksi t ule va 11 e su-kukunnalle,
joka tulisi asumaan
siellä. He lahjoittivat neitseelli-sello
maalle värejä, sillä ei • mi­kään
ole niin silmiä hivelevä k u in
yärien vaihtelevaisuus. Ensin tu­l
i Toivon enkeli., Hän otti vihre­än
seppeleen p ä ä s t ä ä U j heitti sen
kauas pois ja katso; kaunis vih­reä
matto kaunisti koko maan.
— Vihreii, sanoi h ä n maalle, —
li pimeä maan-päälle. Silloin as­t
u i esiin pitkä, yksinäinen nai­nen.
Hiän oli puettu pitkään.mus­taan
vaippaan, j o k a oli ylt'ylee^i-sä
tähdillä koristettu.
Minäkin tahtoisin lahjoit­taa
sinulle erään . värin, sinä
nuori maa, sanoi hän — Herra ei
ole luonut sinun asukkaitasi ainai
seen iloon. He taistelevat ja so­tivat
tuskalla, jotta voittajat
l)ääsevät sodasta ja se väri, jo­hon
he kietovat huolestuneet sy­dämensä,
on musta. , M u t t a te
kuolevaiset antakaa näiden kul­taisten
tähtien .minun' vaipallani
muistuttaa, että jos k a i k k i toiset
tähdet vaalenevatkin maallisen
elämän pimeissä öissä.; n i i n ku 1-
tenkin on yksi tähti, joka ei sam­mu,
se on: "us.konto."
Sillä tavoin olivat nuo ystäväl-li.
set haltijattareft kaunistaneet
maan ja kun paratiksi kadotet­t
i i n , ei ilimiskunta löytänyt maa­ta
paljaana; autiona kalliona.
Usko, toivo ja rakkaus olivat
jo maan päällä valmina j a ohjasi-vat
heitä parempaan elämään.,
siitä, että hindu\ yleensä elävät
h y v i n köyhissä oloissa. . K u i t e n ­kaan
eivät -Intian taloudelliset
suhteet ole eurooppalaisia huo­nommat.
• M a a n r i k k a i n nainei),
Bhopalin ruhtinatar, on jalokivi-'
kaivosten omistaja. Barödan ma­harajalla
on neljäsataa miljoonaa
rupiaa, Sarin j a Baradasan rad-shoilla
j a M i r A l a i k h a n i l l a 1 0 0^
300 miljoonaan rupiaa. ^Myöskin
I n t i a n kauppamaailmalla on mel­koisia
omaisuuksia. Parhaina l i i -
kemiehinä pidetään parseja, tu-lenpalvelijoitay
jotka knnnioitta-vat
maallista hyvää yhtä paljon
k u i n salaperiiistä uskontoansa.
Aasian, ehkä koko maailman,
v a r a k k a i n mies. on Afganistanin
einiiri, jolle teoreettisesti katsoen
k u u l u u ' valfakuntansa kaikkien
alamaisten ; : omaisuus. Hänelle
y k s i n on maassaan sallittu autol­l
a - ajelu, hän järjestää kaikki
karavaani-matkueet ja hänelle;
kuuluu, maan toistaiseksi tosin
vähäinen kaivosteollisuus. Hän
on maanpallon viimeinen yksin­valtias,
suurpiirteinen desi)ootti
j a , omituista kyllä, ainoa aasialai­nen
rnbtinas, j o k a ei i)elk'iiä por­tillaan
kolkuttelevaa holshe vis-mi
a.
AASIALAISIA SUURKAPITA-LISTEJA.
deron Richelieu kuolivat naimat-jnen tai jos j y r i s i " ja sj^lamoi, ei
tornina. Myöhäisemmistä nai-' "
mattomiksi jä|ineistii mainitta­koon
Heinrich v. Kleist, Ilölder-l
i n , G.rillpazer, Hamerling, Bau-ernfeld,
GottfiUed K e l l e r / k r e i v i
Schach, Rotuette, Nietzhe ja
Bjahms.
Kaikkien aikojen f merkittävim­mät
maalarit RafaeljMichel Ange
lo/ Leonardo da Vintji kuolivat
yksinäisinä, p jos, kohta heitä ei
voidakaan pitää varsinaisina van
Kapoikaluonteiria.
vihreä: muistuttiia ihmiselle, ettii
Toivon enkeli seuraa häntä läpi
elämäni; seisoo liänen kätkjensä
sen palVa n,-k1 un h, a.. u .lo hiksi kVa.v."e*- lj \i.e re.ssä ,i .a. että t. oivo. p.a r.e. mm, asta
T n ajasta hauen pimeimpinä elonsa
lyretkelleen, s.t. han juoksi p i k a - . , , , , .. \. .
, , , . , paivjna lohduttaa hanta l a se voi
marsia j^ari kertaa kaupungin' . , , , • . , *
, ^ muuttaa kuoleman loistavaksi,
.satoi vetla, lunta , . , v ; -^^^
•lempeäksi enkeliksi, kuvaten tai-vaan
hänen uupuneille katseil­leen,
j V ^;• ^V'
J a toivon seppeLe )iöi syvät!
y m p ä i - i . f l o s s a t o i v e t t ä , l u n ta
t a i r a k e i t a ^ j o s . o 1 i - l u i r e v a p a k l : a -
siitä väli tt ä nyt, h ii n t e k i tavan -
mukaisen kierroksensa ja ehkäpä ' ,
j u u r i 1 u o n nonvoiin i e n k o v i m m i n
raivotessa hänen ihanimmat luo­mansa
ovat syntyneetkin: 'Hänen
huoneissaan vallitsi ääretön epä
järjestys. K i r j o j a ja nuotteja!
makasi, j o k a paikassa, tuossa aa­miaisen;
jäänivjksiii, tässä täysiä,
tuöllä tyTijiä JuUoja, kirjoituste-lineellä
liuden kvartetin pikainen
luonnos, yhdessä nurkassa leipää,
pianolla paperille töherrettyjä
Y l e i n e n liarhaluulo on, että jät-,
t iläisoinaisuuksia .löytyy aihoas-taan
Europassa ja Amerikassa,
jotavastoin.'muka muut maapal­l
on osat, ennenkaikkea ICiina, o-vat
sellaisista tyhjät. Jvuitenkin
oli" maailman rikkaimpia miehiä
K i i n a n merkkihenkilö Li-Hug-
Tshang, joka kuollessaan 1912
jätti jälkeensä 100 miljoonon pun
nan oraaisuiiden. Maailman va­r
a k k a i n n a i n e n on nykyään rou­va
Tse-Yeh, vuorikaivosten omis­t
a j a n Mei-Fangin leski. Äsket^
täin ön Kiinasta saapunut tieto,
että hänen kaivoksestaan on ta­v
a t t u suuria voifram- ja radium-pitoisiauranilöytöjä,
jotka luon­nollisesti
- tulevat kohottamaan
Miten on suojeltava itseään uk­kosen
iskulta.
Jos .sattuu ulkona ollessa uk­kosilma
äkkiä yllättämään, on e-delleen
^vain kaiveltava tasaisessa
tahdissa.. Juokseminen tai pai­kallaan
seisominen lisäävät vaa­raa.
Vesillä tai mäkilöillä oles­kelemista
on sillain vältettävä.
Yleisesti on tunnettu se varoitus,
ettei- silloin pidä hakea sateen
suojaa pui11en a l l a . Vaaralli.sim-pia
ovat tammet, senjälkeen ha­vupuut
ja poppelit. Jos ön vält-ti^
mättömästi mentävä sateensuo­jaan
jonkun puun alle, n i i n on
va 1 i 11 a V a k o i v u. Se. e i e r i k oi s e.ni -
min lisää ukkosen iskun vaaraa
mutta siitä qi ole miksikään suo­jaksikaan.
Vii~sainta j a varovai-sinta
on välttää puitten suojaa.
]Mutta kokonaan nurinkurista on
suojan hakeminen heinä läjäin tai
viljakokkosten alta, Pelloilla ol­lessa
ei ole tarjolla muuta neu­voa
k u i n kestää tilanne maaten
t a i istuen ojan reunalla, joten
mahdollisimman vähän kohoutuu
maanpinnalle. Jos ulkona olevan
seurueen saavuttaa ukkonen, on
neu vokkainta se, et tä seurueen
jäsenet hajaantuvat mahdollisim­man
etäälle toisistaan,, v a i k ka
pelko tällai.sissa tapauksissa tcih-too
vaikuttaa sen/että silloin ko-koönutaankin
mahdollisimman
lähelle toistaan, niin täytyy an­taa
viisauden, voittaa sittenkin,
eikä kokoontua toistensa - lähelle.
Kokemuksesta on huomattu, et­tä
kaikista sähköiskun kohtaa­mista
kuolee kolmasosa, muut pa­ranevat
j a paraneminen tapahtuu
useiiikiii . ihmeteltävän lyhyessä
ajassa.
SUOMEN VAPAUSSODAN
AJOILTA.
Hebingin l i a l M ^ asettaa etulin-joille
porvarit ja lainkuuliaiset
virkanaiset.
Helsingin hallituksen virallinen
iiänenkannattaja 'Tiedonantoja'
julkaisi artikkelin, joka oli muis­sakin
punakaartin lehdissä ja
päättyy näin:
"Asettakaamme rintamalle eri
hänen omaisuutensa arvon mää- joukko-osastoihin pieniin ryli-juuret,
yksinpä pieninkin, v ä h ä i r ' räämättömiin. 'Miljaardin yeniä' miin saboteeraavat virkamiehet
sinkin kukkanen koristetaan vi*' omistaa japanitar. Kiotso. Hän ja muut tyhjäntoimittajat, jotka
iieriöillä lehdillä. Muurivihreä peri rikkautensa isältään, joka o-
,menestyy talvenkylmyydessäldn li ne hankkinut vähemmän suo-:
ja ^ kun kevät huokuu yli maan jrin keinoin; hänen hallussaan oli:
lämpöisin henkäyksin, nouseekoko Itä-Aasian riisikauppa. Mo-vaalea
vihreys ylös kaikkialla nimiljonäärejä ovat tokiolaiset!
maassa, ja ensiinäineri ruohonkor- paronit Yamatse ja Kenibo. Japa
si sanoo meille: '!nin äveriäimpänä miehenä p i d e ri
:*r^'Teille, on. annettu (toivo ijan-, tään markisi Hok^ia, onka omair
I Kirjoittanut ^faisteri Akseli Rauanheimo.\'
HiiflTA: Sidottuna $2.00; nidottuna $1.75.
Tilataan osoitteella: \
Mlk
nyt katuja mittailevat. Olkoot
he Tnsilinjoilla taistelun käydes­sä.
Siten on edes pieni mahdolli-:
suus saada punakaartin todelliset
viholliset ensikädessä vastakkain.
Siten voidaan joutilaasta katu
yleisöstä päästä, emmekä sitten-
OF HAMILTON
r Lbrne ja Cumberland katujen kulmassa
Port Arthur.
Perustettu 1872.
Voimakas ja hyvin varustettu. Menestyvä ja yhäti sama.
Lähes, viisikymmentä vuotta on se tarjonnut ehdotonta
varmuutta rahan sijoittajille.
Pankin varat yli $85,000,000,
SÄÄSTÖOSASTO.
Rahoja voidaan sijoittaa ja ottaa ulos milloin tahansa.
SUOMALAEjTEN TULKKI.
7 ^
TILAUiSHiNNAT
TAMMIKUUN i P:STÄ 1921
CANADAAN:
Koko Vuosi $3.00 •
Puoli Vuosi $1.7.5
Neljännes Vuosi /. $1.00
YHDYSVALTOIHIN 3k SUOMEEN:
Koko» Vuosi $3.75
Puoli Vuosi.. $2.25
Neljännes Vuosi $1.50
Yksityisnumerot 10c kappale. .
Yhäti kohonneet paperinhinnat ja painatuskustannuk-set
sekä Tammikuun 1 p :stä voimaan astuvat uudet kalliste­tut
postimaksut sanomalehdille Ganadassa ovat pakoittäneet
meidät kohottamaan tilaushinnan ^u^^ k '
TILAUSUPPU.
CANADAN UUTISTEN TOIMISTO
PORT ARTHUR, ONT., CANADA.
Myötäseuraa $ CANADAN UUTISTEN
vuosikerran tilauksesta, joka on lähetettävä osoitteella:
Nimi l. ,
Postikonttori
Katu eli Box No
Valtio
Mainitkaa onko tilaus ^uusi eli uudistus.
f ort William, Ont
KARJAN JA KANOJEN RUOKAA. HEINIÄ, VILJAA
JA SIUMENIÄ. Ostetaan ja myydään Marks ja Arthur ka­tujen
kulmassa, Fort Williani, Ont. Puhelin S. 680.
Lähetettäviin tilauksiin Jkiinnitetään eriicoi.sta huomiota.
Me toimitamme lähetyksiä tonnittain maan kaikkiin osiin l i ­sämaksulla.
kaikikisesta keväästä tuella puo-^j suus lasketaan^.k^^
Ien liaudan. - diksi yeniksi. Hänellä on kolme-i
Toinen enkeli oli Viattomuu-.j kymmentä autoa,, neljäkymmentä
;den enkeli ja hän istutti valkoi-' huvilihnaa ja kaksi höyrypurtta,;
sen ruusun.' f P'''|> jotkn ovat aina valmiit viemään!
— Klikin- siveän ja puhtaani hänet huvimatkoille Tyynelle-neitsellisyyden
vertauskuvana,' merelle.
sanoi hän — sillä viattomuus ojl" Suurin osa Kiinan miljoiiää
heikon neitsyen vöirualUsin ase.' reistä asuu upeasti laitetuissa
Mutta sinä saat paljon taistella,' palatseissa Shanghaissa, mutta
siöä : käy^ietääi?.' paljon,'kfiinosja: heitä löytyy myöskin sisämaassa,
saadakseen sinut .poistetuksi ;;8ii- .vieläpä' aina'.Mongolian rajalla,
tä rinnasta, johon sinä.olet^ojlita- missä he harjoittavat teekäup-nut
asuntosi;-voi niitä .sydämiä,;;*paa. Kjahtassa asuvat railjonää-i
joista sinä, poistut, sillä ei jmi- rit hoitavlät'Siperian turkiskaup--
kään inhimillinen yoimä maäilTr, paa..-^^-^ , - -
Hintatason vaikutus syntyväi-syjrteen.
Lontoossa ilmestyvä " E C O I I O T
mist" julkaisee muutaman luki­janaa
lähettämän kirjoituksen,
jossa kiinnitetään huomiota sii­hen
omituiseen vuorovaikutus­suhteeseen,
mikä vallitsee viime
vuosien korkean hintatason ja
kään ole tehneet yhtään *enempää poikalapsien synty väisyysprosen-kuin
vihoUisemme rintaman toi-' tiu lisäytymisen välillä. Tunnet-seslla
puolella. ' , • tu tosiasiahan .on, että- poikalap-
Emme tarvitse tätä askelta ot- sia syntyy hiukan enemmän kuin
taissamtiie epäillä- sen käytärinöl- tyttöjä. Omituista kyllä syntyi
mafii^a. voi §aada, sinua .sinne-4;a-nöUisiä
vaikeuksia; Nte ovat hy­vällä
halulla ja rautaisella tar­molla
toteutettavissa. Miksi uh­raamme
tarpeettoman paijon to-veriemme
kallista verta etulin-^
joilla.
Johdossa olevat tehkööt nope­asti
parhaansa joutilaiden mobi­lisoimiseksi.
Ne etulinjoille pie­niin
ryhmiin saatettakoon.*'
Näin katala ehdotus "kerrottiiil
jo Karjalan rintamalla- toimeenr:
un; = vaikka'Punakaartin Y-sota-
aikana poikalapsia suhteelli­sesti
enemmän kuin ennen sotaa.
Niinpä Englannissa ja AValesissa
syntyi vv. 1911—14 1,000 tyttöä
kohden 1,038 poikaa, mutta vv.
1915—19 olivat vastaavat nume­rot
1,000—1,048. Ihmiset yleen­sä
selittävät ilmiön johtuvan
luonnon viisaasta- järjestelystä^
jonka kautta luonto .itse koettaa
tasoittaa mie^ suunnattomasti
nielleen södano^jälkiäi ^^ielenkiiiif • p^tkin ovat niin kalliita^' 1
?; y:a*a.^q^^^ .luiaivaai x -1 te!ista^^aloa 'täfflän^ täliän' saakka • ' / • '
Öieiiiii^ÄÄäiBifö f i i i ^ Ä m ä Ä i i i Ä m^Mlä^SS^I^ ^iii:
sataa käsittävä yleinen tilasto,
jossa tehdään;selkoa syntyneiden
poika- ja tyttölasten lukumäärän
silmäänpistävästä suhteesta " _ E -
eonomisfin^' julkaisemiin elinta-soindekseihin.
Tilastossa huo-.
mautetaan, että hinnat A^aikutta-vat
siinä määrin väestön fyysilli-siin
olosuhteisiin, että on helpos­ti
käsitettävissä niiden jollaldn
ta|Valla vaikuttavan myöskin su^
kupuolisuhdetta määrääviin teki­jöihin,
mitkä hyvänsä ne .liener;
vätkin.
1
ituii ^kastetaan polttopuita. .
• "'Mikä. ero on Celsiuksen .^a
Reamurin lämpömittarin väljl-
IB.V\ . , . . '
"(Celsiuksen mukaan vesi kie-huu
100 asteen kuumuudessa,
Reamurin taas ^80 ästeeii kuu­muudessa,"
. . /
"Antakaa minulle'Reamur sit-