Canadan uutiset, September 14, 1922

              .F
Perustettu 1872. ,,
Camberlazid Stredt-^obTe i t . kulm.
Port Arthur,
ULKOMAAy VEKSEILEITÄ OSTETAAN JA MYYDÄÄN
Neurotelkaij, jnKii(lärt kaussanimc rahojen liiliettämisestä ul­komaille.
Me aiiiamielihyvällä annamme lähempiä, tieto­ja
ja otamme koiituullisetmaksut tästä paiveliiksesta. Pai­kalliset
pankinjohtajaiume antavat tästä asiasta teille
kaikkia tietoja.
. ^—_
män Kirjan oikia ohmista ja niil-siän
piitäiästä ja tahkomäistä
tässä Kiiriasa seiso Koko elämän
tien salaisus ja ytin ia siitä suur­ta
ia Kallista salaisuutta ei sa
tietä eikä ymniätä mut kuin ne
ioilien silmät on Avattu näke­mään
oman vihojiäisytensä oi
livviitkä viisat."
-ja
olaiset ja viedään Petroskoiu ' on tänä vuonna inyöhäslynyt, jo-la;
jotka ovat rakennuksiin kät-ikeneet,
joutamatta, enää niitä
i pois korjaamaan. Ksineiden oi-
I kea omistaja, jos sellaista löy-
; tyy, saa ne periä löytäjältä.
Hirvittäviä tekoja fiotkamossa. Neuvostovaltakunta ei
Viime lokakuun 24 päivänä on mielljrtä.
Sotkamossa Elunokan talossa; ta- Äskettäin tuli ^letsäpirtin
pahtunut^ hirvittävä teko, joka i Räikkölän kohdalla rajan yli
. vasta nykyään on sa'atu paljaste- ) A^enäjältä etupäässä Kaukaasias-tuksi.
', ' ^a oleskellut Erkki Antinpoika
Mainitun piiivän aamuna. oli lirolopainen, kotoisin Leppävirran
talon isiinlä Kenpc Iloikkinen. i Leppäkylästä. >^ämana päivänä
})itomi)iaikaison ei'^iisovun vallit-.! tuli rajan yli Suomen. • puolelle
tua 18-vnötiaau poikansa Nikon ' Metsäpirtin Salokylän kohdalla
välillä, lyönyt tämän kirvespoli-' Paavo Uuttu, kotoisin IJudelta-jalln
kuoliaaksi; Poika oli nuk-1 i^iri^olta ja kaksi suomalaista
kumit lattialla sikeässä unessa i naista, jotka olivat kyllästyneet
. tfon tajiali.tuossa. Lisäksi oli Jsä neuvostoihanuuteen.
hanipjmryroralla kuristanut tun
töihinsä heräävää })oikaa.
Kun sitlon henki 011
1 ä h t n y t, p a k o 11 i isä va i m o n s a ^
pojan äidin, kanssaan toimitta-niaan
näonnäison hirttäytymisen.
I^jau ruumis kannettiin ulko-
Jiuoncrakennukseen, jossa ripus­ti'!
tiin nahkaremmistä orteeu
i'()ikkumaan. Itse läksi isä jl-nioillamaan
violil samana päivä­nä
ta pah tiimasta Sotkamon ni-inismiehelle
sekä kutsui, aiaapuro­ja
katsomaan hirressä roikkuvaa
poikaansa. Nimismies antoi, ri­kosta
aavistamatta, luvan pojan
hautaamiseen.
Myöhemmin ailkoi kuitenkin
paikkakunnalla, liikkua huhuja
j-iitä, ettei olisikaan tapahtunut
i T s;o mu rli a, v a an i kamala rikos,
So t k a m on n i ni i sm e s K, K.; O j an-takanon
antoi kaivaa ruumiin
h ai 1 da st a j a näitte n huh n j en joh­dosta
toimitiitti lääkärin • tutki­muksen,
josta tosiaan kävi selvil­le,
että rikos oli tehty.
Isä R-2nno Heikkinen pidätet­tiin,
ja tunnusti hän teon tapah­tuneen,
kuten yllä on kerrottUi
Elokuun 2 p. Vyhtyi Heikkinen
Sotkamon • vanginvartijan luona
epätoivoiseen tekpon, lopettaak^
.••••en eliimänsä. Hän oli-kynsi­m
ä l l ä kuohinut itsensä. :/\j;ikara
VO i'en V uo t o on oi 1 n t seuran k sena,
ja A;ain vähissä jhengin on liän
kuljotetln Kajaaniin lääkärin si­dottavaksi.
Epätietoista on'jää­kö
hän henkiin
Ploikkis^^n suuressa perheessä
on ej^iisopu ollut vallitsevana.
Vaimo on ollut kokonaan mie­li
en s ä mi el i v ai 1 a ssa . P oja n h ir11 ä-misen
tapahtuessa oli hän myös­kin
ollut epätoivosta niin pois
.F-uunniltaan, ettei kyennyt mi­tään
muistamaankaan.
Suomen maanviljelysattaseat.
Tllkoministeriö on nyttemmin
käsitellyt . Maataloustuottajain
Keskusliiton esityksen maanv"l-jelysattaseain
asettaraisosta uiko-maille.
Ministeriö on taloudelli­sista
syistä ja koska tarpeellista
kokemusta toimien • välttämättö-niyydostä.
ei ole, päättänyt eh­dot
1 aa' attaseoita vä 1 i a i k a i se s ti a -
set ottavaksi. /Ensi vuoden tulo­ja
mouoarvioon ei oteta mitään
m e n o erä ä t ä h än :. ar ko it u ks een,
vaan joku konsuliviraston maan-viljelyskysymyksiin
. • perehtynyt
virkamies saa. toimia maanvilje•
lysattaseana. Aluksi palkataen
tällaisia attaseoita Saksaan,
minne pääkonsulivirasto perqste-:
taan. sekä Kuotsiin, Englantiin
ja Canadaan.
Venälä,inen"Novik "-mallinen
risteilijä tuhoutunut.
Neuvosto-Venäjän laivastolla
on ollut pienemmät manöverit v.
k. 4 pniä itäosassa Suomenlah­tea
: M a n () V (U-e i h i n o Iti o saa (i
*'Novik'' mallista topj)edoristei
lijää. Kerj'Otaan, eftä näistä oli­si
yksi risleilljä tuhoutunut. Suo­malaiset
sotilasviranomaiset v\-
vät luit onkaan Ijene saaneet asi­asta
tietoa, mutta ilhl. ke)'too
saaneensa 1 ubtett avasi a 1 ii h teos i ji
kuulla, että asia todella oli^-i .>i-ten.
Mainitutmaniiverit kerro­taan
olleen liarjoiluksia suurem­pia
inänövoreitä varten, jotka o-li
aikomus niyiihemmin :i)ann;i
toimeen.
vapkityrmiin ja ammutaan. Van-..,
kilassa annetaan ravinnoksi vain
tJOO grammaa sellaista kauralei-pää,
josta pusertaessa vesi tip­puu.
Alunkin kolitelu on mitä
säälimättömintä. Tämän takia
Suomesta palanneet pakolaiset
katuvat kovasti sitä, että ovat:
läjältä pois lähteneet. Vangeille
jaka a i"o u va. (.i y 11 i n g Arne ri ka n
Punaisen Ristin vaatotusapuii,
vaatien samalla luiiauksen,-että
avustuksen saaji(?n• on ruvettava
kannattamaan bolshevikeja.
Siirtolai&lainsäädäntö.
H. S:n saaman tiedon mukaan
on siirtolaiskomitea, joka työs­kentelee
Suomen lähotyslyön joh­tajan
rovasti Alat ti Tarkkasen
puheenjohdolla, ensimäisessä lu­kemisessa
läpikäynyt hlatimansa
elidotuksen siirtola islaiksi. La­ki
tulee koskemaan niilä ehtoja,
joilla laivayliliöt saavat harjoit­taa
siirtolaiskuljetusta Suomen
satamista y. .m. ja päinvastoin.
Se on pääasiallisestl tarkoitettu
estämään laitonta siirtolaisten
värväys! ä j a. s n o j el e ma a n s i i i* 1 o -
laisten otiy^a heidän ja laivayh­tiöiden
välillä tohtii vissäsojri-muksissa,
niiu- että kuljetus on
t a p a 111 u V a s o i > i i n ii Ivs en n i ti le a ai i
ja yh 1 iöt mnu ten k in nouda 11a va 1
sopimuksia. lOlidolus on hyvin
laaja.
Jos siirtoiaislaki tulee sääde•
tyksi, tulee Suomi olemaan ensi-mäinen
pohjoismaa, jolla sellai­nen
laki on. Tätä nykyä on siir­tolaislaki
olemassa : Saksassa,
Sveitsissä ja Tsokko-Slovakiassa.
Vienti Venäjälle.
Kai 11) 1) a - j a t e o l li su u sm i n i s 1 e r i -
(in kauppaosaston antamien tie­tojen
m ukaan ou k i il u van a vuon­na
(dok. l p -ään Suomesta viety
Venäjälle tavai'oila yhteensä 8:^
827;()0() markan arvosta. Pää­asiallisesti
on viety polttopuita,
paperia, selluloosaa, nahkoja ja
ni et alli ta va ra a. V ientilisensse jä
011 s a m a n a a i k a j i a m y ön n e 11 y yh­teensä
lioin 108 miljoonan mar­kan
arvosta.
Suomen filmiteollisuus.
Suomi Filmi on hankkinut it-
.selleen Saksasta jaltavan yoi-niakkaan
. valoheijastajan, jonka
valovoima on puolitoista miljoo-jiaa
nk. Kesän kulij'essa on Suo­mi
Piimi filmannut j'o| kolme uut­ta
kotimaista filmiäl
• Filniitoöllisuuden johdossa on
nyt hra Erkki Karu, ohjaajana
toimii hra Teuvo Puro. Heidän
on onnistunut hankkia filnieihin
eteviä näyttelijöitä. "Rautaky­liin
paroonissa," joka on tänä
kesänä filmattu, esiintyy Adolf
Lindfors pääosassa. Muista esiin-t
y j s t ä mainittakoon Ida Branr
d o r . V A m o r 0|ipnia vincit" on
Suomessa kirjoitettu fiimi, jon­ka
on ohjannut Konrad Tallroth.
S> on näytelty osittain tirehtööri
Johnspliin maatilla Tuusulassa,
osittain Kaivopuistossa, Suomen­linnassa,
^ Fenniassa, Munkkisaa­ressa
y. m, 'Kolmas fijrai on kan­sa
nnäytelmä, joka on esitetty
Mankalan koskilla. Tämäkin f i l -
mi on liyvin mielenkiintoinen.
Englantilaisille merimiehille pys­tytetty
muistomerkki.
Englannin Helsingissä olevf^
Olot Karjalassa kauheat.
: V. k. alku[)iiolella on Aunuk­sesta
tullut • Suomen {)U()lelle 5
ministeri on ulkoasiainministoril- karjalaisia pakolaista. . Nämä o-e
lähottämässiiän kirjelmässä
lausunut kiitoksensa siitä, että
Seivästöllä on pystytetty muisto-palsas
syyskuun 3 ]) :nä P)19
liukkuYoille kahdelle englantilai­selle
upseerille ja kuudelle meri­sotilaalle.
.Ministeri ilmoittaa
kirjeessään saattaneensa tämän
huomaavaisuuden Englannin hal­lituksen
tietoon sekä lausuu va­kaumuksenaan,
että Englannin
amiraliteetti tulee a-ntamaan suu-/:
ren arvon tälle teolle^, joka tulee
antamaan lolvdntusta vainajien
omaisille heidiin surussaan. Vielä
ilmoittaa hän Englannin sotahau-tauskomitean
toivovan, että
muistopatsaan pystyttämispaikka
luovutettaisiin sille. Suomen hal­litus
on jo ilmoittanut aikovansa
ryhtyä tarpeellisiin toimenpitei­siin
tässä suhteessa. Toistaisek­si
ei kuitenkaan ole - onnistuttti
saada selville alueen omistajaa,
minkä vuoksi luovutusmuodoU.i-suuksia
ei ole voitu noudattaa.
Ministeri sanoo olevansa vakuu­tettu,
että. Suomen viranomaiset
tulevat edelleenkin Jekemään
kaikkensa muistomerkin suojele­miseksi,
kunnes maa-alue saa­daan
muodollisesti luovutetuksi
englantilaiselle komitealle. .
Petsamon oloista
on Oulun Kaikn-lehti saanut seu­raavia
tietoja 'maisteri ; Einari
Merikalliolta, joka juuri on siel­tä;
palannut.
Haastateltavamme matkan var­sinaisena
tarkoituksena oli ollut
ottaa selvää muna^ ja tintuvake-ruun
mahdollisuuksista Petsamon
alueella. Siitä syystä hän oli
käynyt aluksi tutustumassa kuin­ka
nämä asiat ovat järjestetyt
Norjan puolella olevilla tunne-tuimmilla
• lintuvuorilla m. ui.
Svärholtilla ja Tomsössii, Edel­linen
näistä on. noin .300. m. kor-k-
oa j a 1 i i k ku m i n en s iel 1 ä on hy­vin
vaivaloista,; sitii vastoin on
jälkimäinen matala ja helposti
hoidettavissa. Tänä vuonna saa­ti
i n T o ms ös t ä .k erä t y k s i n o in 20, -
000 munaa.
Alita tulee Suomen puoliseen
alueeseou, niin on siellä ainoas­taan
IToinäsaari huomattavampi
pesimisalue jossa muna- ja .untu-vakcniu
voi tulla kysymykseen.
Se. on eräissä suhteissa oikeas^
ta aiv ed u 11 i se m i') i k i n kuin y 1 e m -
[lanämainitut . norjalaiset lintu­saaret.
Hcinäsaarella . saataisiin
ensiksikin keräys toimitetuksi
vähemmällä väellä, siellä kun ou
lielppo liikkua. Toinen etu on
siinä-että Heinäsaarilla pesii ii-soampia
: lintiiltijeja ja ])esiminen
ftestää piteniHiän ajan,
lraastatell«vamme mielestä
k-d un il ii a i si xi\ 11 i o n t o d o 11 a - k i i n -
.n i ttiiil va ka vaa li u o m iota k eräy s-työn
järjestämiseen, sillä sen
kaulia saataisiin Heinäsaaresta
liuomattava tidolähde, Ensimäi-vat
kaikki päässeet pakoon; Pet­ro
s k o i s t a j a . o 1 i h e i s t ä .4 p a k k o -
työhön tuomittua ja 1 kuole-
Jemaanl uomil tu, joka viime m a i ­nittu
i)ääsi palvOon häntä viclä-e
SS ä kai ve tun av oi i a i se n 1 ui u d a n
ääreen, kun hänet aiottiin am­pua.
Pakoon päässeet oval kerto­neet
m, .m., että vangitsemiset ja
teloilukset jatkuvat Kai-jalassa! nen olilo olisi saaren hoidon ja
keskii;yMyIllatta. Xiinpä oli Kii- vartioinnin järjestäminen tarkoi-masjärvellä
joku j)äivä takape­rin
vangittu -i^i miestä, joista G
oli heti ammuttu ja toiset pan-tiin
vankeuteen. Eräs Karjalan
vapaussodan: aikana vangiksi
joutunut suomalainen vapaaeh­toinen,
nimeltä Alarjamaa ja ko­toisin
Pohjanmaita, oli poltettu.
Polttajat olivat polttaessaan ilk­kuneet,
katsokaa miten Suomen
lahfafien rasva tippuu. Vangi-:
tuilta otetaan omatkin, huonot
vaatteet pois ja annetaan heille
sijaan kaikenlaisia ryysyjä. Pa­kolaisten
kertoman mukaan vali-gitaan
sekä Aunuksessa että Vie­nassa
k a i k k i S u o m e st a t ullee t p a -
tuksen muka isosti. Nykyistä jär-jesk^
lyä ei voida {)itää täysin on-n
istuneena, vaa n oi is\ sa a rcn var-lijaksl
ja hoitajaksi saatava joku
asiaan innostunut ,^a asioita ym­märtävä
yksityishenkilö,. joka
saisi itsekin hyötyä mahdollisim­man
hyvästä iioidosta,
Petsamon alueen tärkein elin^
keino -on, kuten tunnettua, kalas­tus.
Viime kesänä, jolloin mais­teri
AL myös oli Petsamossa, oli
saalis erittäin runsas. Tänä
vuonna on. lohenpyynti jo lope­tettu,
ja on saalis siitä ollut koh­talainen;
Turskan, jäämeren tär­keimmän
kalalajin, ilmestyminen
ka seikka on aiheuttanut hiukan
levottomuutta sikäläi^sten kalas­tajien
keskuudessa. Kalat ostaa
kalastajilta Petsamoyhtiö, mak­saen
niistä osapuilleen saman
hinnan kuin Norjan puolella tar­jotaan.
Tänä kesänä on makset­tu
esim. turskasta 1 mk 50 p :niä
ja saidasta 80 p. kilolta. - - T ä r ­keä
elinkeino on myöskin kar^
janhoito. Kaikilla asukkailla,
lukuunottamatta kolmea, on leh­miä;'
viime aikoina on innostut­tu
hankkimaan myöskin hevosia.
Kaiken kaikkiaan lienee Petsa­mon
alueella nykyään' 50 {ai 60
iievosta. Heiniä "saadaan run­saasti,
varsinkin ovat' alaluosta-rin
lieinämaat hyvät; niistä on o-sa
jaettu asukkaille.
Alita yleensä tulee oloihin l^et-samossa
niin on luonnollisesti
epäkohtia olemassa, .mutta mi­tään
.suurempaa tyytymättö­myyttä
ei ole havaittavissa vir­kamiesten
enempää kuin varsi­naisen
asujamistonkaan piirissä,;
Väestö kyllä suhtautuu arvoste­le
v a st i ^ nro neon se ik k a a n, i n ut t a
sanoi haastateltavamme yleensä
saaneensa sen käsityksen, että
se yleensä .tunnustaa olojen ole­van
nyt paremmat kuin ennen.
Enimmi^^n on aiheuttanut tyyty­mättömyyttä
se, että kala ei ole
oikein, tahtonut mennä .kaupak­si
nyt, kun; eivät venäläiset ole
ostajina. Joitakin epäkohtia on
ehkä ollut myöskin Petsamoyh-tiön
toiminnassa, mutta niitä ei
ole missään tapauksessa tahalli­sesti
aiheutettUi Elintar[)eista
ei ole ollut puutetta, sillä tähän
asti ovat entiset varastot riittä­neet,
ja kertojamme lähtiessii
Petsamossa odotettiin sinne par­aikaa
elintarpeita tuovaa laivaa.
Niitä räikeitä kuvauksia, joita
viime talvena julkaistiin eräissä
lehdissä Petsamon oloista, on eh­dottomasti
pidettävä liioiteltui­na.
Tänä vuonna on Petsamossa
ollut kaunis kesä, kokonaan eri­lainen
kuin viime kesä, jolloin
aurinko näyttäytyi: ainoastaan
harvoin. Tyveninä päivinä saat­taa
lämpömäärä nousta loppu­puolelle
kolmattakymmentä as­tetta
mutta ikävä vaan,: että sel­laisia
tyveniä päiviä on vähän^
tavallisimmin on myrskyä ja
tuulta, joka tekee il^naston kole­aksi.
Paluumatkallaan kulki
maisteri .M. Paats-jokea myöten
Inarini, ja tällöin puhalteli
Paatsjoen laaksossa tavattoman
kylmä jäämeren tuuli. Kulku-'
neuvojen alalla on saatu viime ai
koina paljon parannuksia ai­kaan..
Alatkustettaessa Suomen
Lapin läpi; tarvitsee enään kul­kea
jalkaisin parin,, kolmen ki-lometrinmittaisia
taipalella ja
uusia parannuksia kulkuneuvoi­hin
ou edelleen tekeillä. Kaikeii
kaikkialla ovat olot Petsamossa
ja Lapissa kehittymässä' oikeaan
suuntaan.
Perustettu 1889.
Haarakonttoreita, (yhteensä 124; soiiraavilla paikkakunnilla:
Uudenmaan lääni: irelsiriki (3), Hanko, Hyvinkää, Kerava, Kuu­sankoski,
Lohja, -Loviisa, Mäntsälä, Orimattila, Porvoo, Pyhäjärvi,
O. 1., Vihti. ,
Turun ja • Porin läänit 'J'urku, Ilämcunkyrö, Kokemäkii Laitila,
Lavia, - Loimaa, ;J..jvia, Marttila, Merikarvia, Nakkila, Pori; liauma,
Salo. UusikauDiinki. Vammala.
Hämeenlääni: Asikkala. Huulio, Hämeenlinna, Forssa, Iittala,
Jämsä, Kangasala, Koitiilahti, Koski, H. ]., 'Kuhmon<?n, Lahti, Lam­mi,
Luopioinen, Orivesi, Nokia, Riihimäki, Ruovesl-Visuvesi, Somero,
Tampere, Turenki, Urjala. Valkeakoski, Vilppula. ,
Viipurin lääni'v Viipu)i,E]i.senvaara-Jlamina, Imatra/.Taakkima,
Käihiila, KivKiic.mi, Ko;\isip, Kotkji, Kouvola, Käkisalmi; Lapiienran-ta,
Stilnii,, Sortavala, Taavetti,. Ter joki, Virojoki-Virolahti.
Mikkelin -lääni: Mikkeli, Heinola, Heinävesi. Kangasniemi,
Mäntyharju, Puumala, Savonlinna, Sulkava.
Kuopion lääni: Kuopio. Iisalmi, ' Ilomantsi. .Toensuu,:Karttula.
Leppävirta, Lieksa, Nilsiä, Nurmes, Rautalampi, Suonenjoki, Varkaus,
Värtsilä. . r. •:, .
Vaasan lääni: Vaasa. Alavus. Härmä, Ilmajoki,. Jalasjärvii Jy­väskylä,
Kannus, Karstula, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kokkola.
Krist:iina, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lapua, Saarijärvi, Seinäjoki,
Ylistaro, Ähtäri: .>
Oulun lääni; Oulu, Haapavesi. Ii, jKaiaani, Kalajoki, Kemi; Ke­mijärvi,
Oulainen, Raahe, Rovaniemi,, Tornio, Ylitornio, Ylivieska.
Pankin omat varat: Smk. 247,000,000:-
Talletettuja varoja:... Smk. 1,330,000,000:
Maksumääräyksiä ja talletuksia Kansallispankkiin vastaan
ottavat kaikki tunnetummä,t pankit ja välitysliikkeet
Amerijkassa.
Sähköosoite: KANSALLISPANKKI.
D O L L A R I S T A
NYKYISEN KORKEIMMAN KURSSIN
Maksamme RAHALÄHETYKSIS:^Ä SUOMEEN. Rahojen
pikaisesta ulosmaksusta huolehtivat Pohjoismaiäeri Yhdys­pankki
ja Helsingin Osake Pankki.
NIELSEN & LUNDBECK,
Vanhin ja Suurin Suomalainen Pankkiliike Amerikassa.
21-24 STATE ST. NEW YORK.
m
MAKSAVAT ä 4 5 State St., New York, N.Y.
Dollarista raha-lähetyksistä
Suomeen
Kc pinan aikana ryöstettyjä
/ an^sineitä löydetty.
Köyliön Kepolan kartanon ra­kennuksia
purettaessa on löydet­ty
joukko hopeaesineitä, kuten
ruoka- ja teelusikoka y. m.; Ta­varat
on todennäköisesti punais­een
kapiaanaikuisig ly^stösaalii-
Ajat muuttuvat.
Suomeu ent. kenraalikuvernöö­rin
puoli.so, rouva Seyn. elättää
itseään Pietarissa povauksella.
Jokainen povaus maksaa puoli­miljoonaa
ruplaa. Kun liän on
hyvin taitava ammatissaan, käy
hänen luonaan paljon väkeä.
Ent. kenraalikuvernööri Seynin
kuolemasta ei ole mitään epäilys­tä.
Hän on aikoja sitten saanut
surmansa Kronstadtissa samalla
kuin joukko muita upseereja.
Paavo Ruotsalaisen
raamattu.
Aholansaaressa (Nilisiässä)
Paavo RuMsalaisen kamarissa,
missä hän viime vuosikymmeni­änsä
pii ja taisteli ''huutaenHer­raa
~ sillanraostakin' on hä­nen
raamattunsa .tallella. Sen
kanteen on kirjoitettu seuraa­vasti
:
'Taavali Ruotsalainen pn Tä-
' /li:- — - • — ^ "
FINLAND STEÄMSHIP CO. AGENCY
5 Stalc Street, New York, N. Y.
myy pilettejä kaikilla linjoilla
SUOMEEN ja SUOMESTA
Mrs. C. L. Kagey
ja hänen poikansa Lloyd, jotka saapuivat Suomesta Amerikaan
elok. 28 p:nä Ruotsin-Amerikan -linjan laivalla "Stoekholm."
Mrs* Kagey, joka on Helsingissä pjev^i Ylidysvaltain lähettilään
puoliso, saapui kotimaahansa lyhyelle vierailulle palatakseen sit­ten
takaisin Suomeen. Hän ker tor olevansa / suuresti ihastunut
Suomeen ja sen kansaan,, g-^j^^i , ^
Sähköilmiö Vildskärissä.
Elok. 9 p:n jUalla kävi lievä
ukkonen Merenkurkulla Vaasan
edustalla Vildskärin saaren poli-joispuolella.
Salamat leimahte­li
va t. ku iten kin y h täm i 11 a ises t i
kahden pilven välillä. Eräät ka­lastajat
huomasivat näiden sala­main
muodostavan kirjaimien ja
numeroitten muotoisia kuvioita
ja kiinnitti se erikoisesti i.eidän
huomiotaan. He panivat merkille,
kuvioiden muodostamat kirjai­met
saaden sarjan: V—A—R—O
—K—A^A—K—Ä—R--S—I—
M—Y—K—S—E—T—T—U—L
_E—V—A—^iv^l—9—2—6—7
—8.
Mitä! Tästähtin tulee selvä
lause: Varokaa! Kärsimykset
tulevat 1926, 7, 8.
,. Sitten leimahti nopeasti ohitse
kuvioita, joissa- esiintyi selvästi
kolme kruunua ;ia Suomen leijor
na. Näiden ympäri näytti erääs^
sä väläh^iyksessä hahmottuvan
kaksipäinen kotka, joka kuiteu-kin
;näytti ikäänkuin räjähtäen
repeytyvän säteittäisiksi valovii­ruiksi
ulottuen pilvestä toiseen.
Mitään jyrinää ei kuulunut.
Kaameat merkit nähtyään pa­lasivat
kalastajat kotiinsa. Ja
aamulla. _ kertoilivat näkemi-ään
sataraaaTi kokoontuneelle u-teliaalle
yleisölle.
(A. B. Nordiska Föreningsbanken)
Pääkonttori HELSINGISSÄ. 51 haarakontt.-maaseudulla.
Sähköosoite: UNITAS.
Omat v a r a t Smk! 275,000,000:— '
Vuoden 1921 :n kokonaisliike: ' 120 miljaardia Smk.
Pankilla on eri tileillä yleisön varoja talletettuina
YLI KAHDEN MILJAARDIN SUOMEN M:KN
^ Raha lähetyksiä välittävät O. Y. Pohjoismaiden Yhdys­pankille
m. m.:
ERICK J. KORTE, Port Arthur, Ont., Canada, 188 Lorne St.
NIELSEN & LITNDBECK, New York, 21-24 State Street.
IRVING NATIONAL BANK, New-York, Woolworth Bldg
HEDMAN, HORNBORG & C0„ New York. 5 State Street.
Jär^ t ä r v a tap&us Oulun
esikaupuxiirissa.
Elok.^l^ päiv^ä^ vasten yöjlä sat­tui
Oulug^ k^^jgungitt esik&upun-gissa.
Siirtolassa tapaus, j^ka on
kovin järkyttänyt sikäläisten a-sukasten
mieltä.
Sanottuna yönä n. klo 2 tie­noissa
sai työmies H. Tuhkanen
asunnossaan Anna Heikkisen ta­lossa
raivokohtauksen, uhaten
tappaa , talossa olevat naiset.
Tuhkanen saatiin kuitenkin het­kiseksi
teljettyä huoneeseensa,
mutta murtautui tämä pian ulos,
missä:ryhtyi käteensä saamalla
rautalekalla rikkomaan asunton­sa
ja lähimökkien ikkunoita ja
talouskaluja. Samoin sai hän lyö­dyksi
useita naisia lekalla, toisia
aika pahoin.- M. m. erästä vai­moa,
jolla oH sylissään pieni lap­si,
• löi; mieUpuoU kasvoihin mur­taen
nenäluun. Samalla katkesi
vaimolta :, käsivarsi ja rintaan
sattur myös moukarin isku. Tois­ta
naista .sai T! lyödyksi päähän,
josta nahka valahti otsalle. Vie­lä
sai us.eat muut mikä suurem­pia
niikä pienempiä vammoja.
Hetken mellastettuaan, pakeni
mielipuoli erääseen kellariin mis­tä
paikalle kutsuttu poliisi otti
hänet .huostaansa. Pidätettäessä
oli mies niin raivqissaan että hä­net
oli pakko panna käsirautoi­hin.
Onnetonta säilytetään
Oulujoen kunnalliskodissa;