Canadan uutiset, September 14, 1922

              '^5
1-^
-sv
r ÖSNABA:» mmSKf^POEl I S T H U H , DIS*,, CAKADA, Torstaina Syysk. 22 p. 1922
Kirjoittanut
ARTHUR CONAN DOYLE;
Suomennos;
|(Jatkoa edelliseen n:roon.)
Tämä on kuinmallisinta m\-
th koskaan olen k u u l l u t ! " sa­noin,
sillä isHnomalohti-- sekä tie-fiennosiliastuksoiii
oli luiratoliy.
'*Tämä on^jofaki.i valhis'aa. ' JV
tto tietoon Kolumbus, joka o-loi
to löytäiiv! sai;iiun maan. 1'A\
voi sanoa, kuinka olon pahoillani
ettii teitä jensra epiiilin. K a i k ki
näytti niin' nuiliiloiomalta. a l u l ­ta
nyt minä voin tarttua oikoi­siin
. todistnskapiialcisiin. luin
iiäon no O d e s s i i n i ; j a iiäidonhän
pitai.si kelvata.kelle tahansa." .
lYol"es.4ofi keliräsi kuin kiSsa
tyyty vii isona.
" J a 'iitten, sir, mitä toitte te
s i t t e n ?"
' ' S i l l o i n oli sadeaika, ]\Ir. ]\ra-loiu\
ja varastoni o l i v a t loppu­neet,
M i n ä ositlain tutkin tuon
A'altavan . kallion^ mutta CJl. kek­sinyt
mitään keinoa, miten ]iäiis-tii
.sille. Nousu tuolle pyraniiidin
muotoiselle kalliolle, josta a m -
Amerika kuten ehkä olette kuul­lut,
on graniittimaanosa.- Juuri
tälä kohdalla on maan uumenissa
ennen kaukaisessa muinaisuudes­sa
tapahtunut valtava vulkaani­nen
mullistus. Huomautan vain,
että nämä vuoret ovat basalttipi-toisia
j a siis käyneet läpi l i e k k i ­en.
Noin Sussexin kokoinen alue
on kohonnut kaikkine siinä ole­vine
elävine olentoineen ilmaan
j a jäänyt äkkijyrkkien j a n i in
kovien vuoriseinämien eroitta-maksi,
että ne syövyttävät muu­ta
seutua. Mikä on ollut .seura­uksena?
Ln.onrfonlait ovat muut-t
u n e e t t^ i s i k' s i. N e m o n i n a is e t
se i ka t, j o tka vai ku 11 a va t m a a il -
man olemassaolon taistclunn,ovat
tässii tehdyt tehottomiksi tai o-vat
nc muuttaneet, nniotoa. On
olemassa eläinlajeja, jotka kaik-:
k i a l t a mnualta ovat hävinneet.
Huomannette, että niin hyvin
pterodakt.ylns kuin stegosanrus
rokkeella j a ehdottamaan luen­noitsijalle
yhteinen kiitoslausun-to.
Sen tehdessäni aion mitä
hienotunteisimmin ja täsmäTli-simmin
lausua joitakuita tosi­seikkoja,
jotka herättävät audi-'
toriumin liuomiota . j a ainakin
joissakuissa kuulijoista halun
tunkeutua yhä syvemmälle a i ­neeseen.
En aio. sanoa mielipiv
dettäni millään tavalla kehoitta-vasti,
ymmärrättekö, vaan aino­astaan
koetan osoittaa, että juu­ret
ovat paljon/syvemmällä. T u ­len
olemaan äärettömän rauhal­l
i n en nähdäkseni .voittaisinko
sellaisella itsehillitsemisellä suo­siollisempia
t u l o k s i a ."
" J a minä saan tulla sinne?"
kysyin .innokkaasti.
" O l e t t e tei-vetullut," sanoi hän
ystävällisesti. Hänen olennos­saan
oli Jiyt jotakin niin äärot-tö
m ä n VO i m a lv a s ta j a 1 ä i n mi t tä-vää,
että se vaikutti nielkein v a l -
ovat jurakauden aikaisia eläimiä tavammalta kuin hänen villansa,
j a iiäiuollen hyvin vanhoja. N o i - , Hänen hyväntahtoinen hymynsä
d on k n m mallisto n ^ sa tn n nai st en
seikkoj(m on •onnistunut inerkil-lisosti
säilyttää ne maailmassa."
'Teidän todistuksenne näyttiivät
m in us ta ke r rassa a n rat k a isc v i It a.
Teidän täytyy vain jättää ne a-sianomaisiin
v i r a s t o i h i n ."
" N i i n luulin minäkin kaikessa
yksinkei-taisuudessani," sanoi
professoii katkerasti. _ V o i n sa­noa
teille, kuinka siinä k i i v i . J o -
muiu pterodaktyluk.sen, oli h e i - ; k a kääntoessä kohtasin vain
I)ompan. «Koskaolen jokseenkin
tottuniit alppikiipoilijii. onnis­tuin,
pääsemään sen huipulh'. j n
siitä o l i hyvä näkö;ila y l i . K M M I
suuremman kallion, y lii t a s a n IV
8e näytti hyvin s u u i ' ' l i a . VA] i
d i i s s i i onkii liinncssii; j i i l m y t thon
V i he r i öi Vii n vn oren se !k li ii»ii i i 1;) li­puvan.
A]aj)uolella ( n i ' • . ; M S M I ' -
'ta j a I k a r u a , täynnä k. .ii-mcit.-j,
hyönteisiä j a kuumehrn r y j ä . Se
nuiodostaa. luonnollisen suojan
•tur)lle kuminallisolle niaalh:\'.'
"Näittekö mitään .muita jälkiä
eläviistä olämästii?"
" En, sir, en irähnyt. mutta sen
\ i i k o n i i ka n a, . j o n k a vn e t i ni m e
leiriytyneinä. vuoren' juurella,
k' u II 1 im me t o i s i ii a an .k 111 n m a 11 is i a
ääniä ylhäältä,"
"Ettekö nähnyt tnota ameri-kalaisen
: piirustamaa /eläintä?-
K u i n k a te . täiJän seikan selvi­tätte?"
"^leidän täytyy olettaa, että
hän oli : onnistunut, pääsemään
hiiipulle ja siellä nähnyt, täniän.
Me siis tiedämme, että sinne
korkeuteen on tie. ^le tiedämme
myöskin., että sitä on vaikea k u l ­kea,'
muutonhan eläimet olisivat
tulleet sitä myöten maaluin ^ ja
levinneet liihiseuduille. Onhan
tämä aivan ilmeistä."
" R i u t t a miten voidaan selittää
että niitä on tuolla ylhäällä?"
"Sitä kysymystä ei olekaan
Il e 11 )p o ra tka i s ta,' • ^. s a n o i j) r o f e s -
sori. "Ainoastaan yksi selvittä­mistäpä
on mahdollinen. Etelä-c
-
pä•I^'•lii. milloin tyhmyydestä,
:i ; i l Ml kateudesta johtuvaa, ^ l i ­uu
11 ' 11 " i I! o 011 i ei- t a iv u k c n e i ik iiii n
d.>>- leatelemaan, enkä tahdo
•"!<\!.-i '.()s:-,oikkoja silloin k u n
• n o l ' i ' e" uskota. Ensimäisen
•li .ä'keen en olo alistunut
l ; i '.\\\.\ (niiistamiani yhtäf)!-
• a v , i }.'rdisl.eita. Aloin vihata
.' o l i o a.-.iaa — en tahtonut siitä
iniliua. Kun teidänlaisenne niio-het,
jotka edustavat suuren ylei­sön
mieletöntä uteliaisuntta, tu­livat
/ häiritsemään m i n u a omassa
kodissani, en kyennyt lieitä ar­vokkaasti
ja tyynesti kohtele­maan.
?klyönnän olevani luon­teeltani
tulinen jäminä menetän
tasapainoni, :jos ; suutun. Pel­kään;
eitä: te oi et te sen hu om an-n
u t . "
P e i t i n kasvoni käsilläni j a v a i ­kenin.
" V a i m o n i on täniän johdosta
.ehdotellut m i n u l l e , yhtä ja. tois­ta,
mutta . s i t t e n k in minä arve-
1 en, ettii j okaisen, k u i m o n m i e h e n
on tehtävä juuri niin. Tänään
aion antaa näytteen tahdonky-vystä
m^lenkiihtymyksen hallit­sijana.
Jvnlsun teitii luennolle­n
i . " Hiin otti pöydältä kortin
j a antoi sen ininulle. " T e .kai
tiedätte, että Mr. Pereival "\Val-dron
jokseenkin tunnettu ja suo­sittu
luonnontutkija, luennoi t i i -
n ii i 11 a n a k e 11 o p 11 oli y Ird e k s ä 11
Zoloogisen laitoksen salissa a i ­neesta
'Aikakausien todisteet.'
Minua on pyydetty istumaan ko-oli
n i in ih.meellisen miellyttävä,
v a i k k a hänen poskensa äkkiii
nuuittuivatkin hänen puoliura-messa
olevi(!n silmäinsä j a suu­ren
mustan partansa välissä paiis
taviksi punaisiksi omcTioiksJ.
" T u l k a a kaikella muotoa. On
lohdullista ajatella, että minulla
salissa on y k s i jnioluelainen, o l ­koonpa
vaikka kuinka kykene­mätön
ja tietämätön itse ainees­ta.
Sinne tulee paljon väkeä,
sillii vaikka AValdron on laverte­l
i j a , on hänellä l^ajon ystäviä ja
suosi joita. Ja nyt, ^Ir. .Malone,
on aikaani kulunut kanssanne
enemmän kuin aioinkaan. I h -
minc^n ei saa kätkeii itseensä si­tä,
mikä on aiottu maailmaa var-t
c M i . Hanskaa tavata teitä luen­nolla.
Ymmärrätte kai, että te
ette saa julaista mitään mitä o-len
teille ilmaissut."
" M u t t a :\IeArdle — sanoma­lehden
toimitussihteeri. — taliloo
tietysti tietää, mitä olen teh-nyt>"=
"Sanokaa hänelle mitä tahdot­te.
Muun: muassa voitte sanoa
hänejle,' että jos hän aikookaan
lähettäii tänne jonkun.-toisen mi­nua
ahdistamaan, niin tulen hän­tä
vastaan ratsupiiska kädessä.
Luotan siihen, ettei mitään tästä
paineta. Hyvä, minii uskon tei­hin.
Siis Zoloof];isen laitoksen
salinsa kello yhdeksän tänä ilta­n
a . " . Sain viimeisen vaikutteen
punaisista poskista, sinisen mus­tasta
aaltoilevasta ])ci'rrasta ja
kä rsim ä t tiun istä. sil mistä k un hiin
heilutti kättään minun jättäessä-ni
huoneen.
vassa päässäni takoi alituisesti a-jatus,
että tuon miehen puheessa
o l i j o t a k i n totta, j a että tässä o-l
i s i äärettömästi Daily Gazettea
varten kirjoitusaiheita, jos jos­kus
saisin siihen tilaisuuden.
Tyhjät ajoneuvot>. odottivat k a ­dulla^
minä hyppäsin niihin ja.
a j o in toimistoon. McArdle oli
paikallaan kuten aina.
• " N o o , huusi hän odottavan
näköisenä,"kuinka kävi? N y t
olette varmaan ollut kiirastules­sa,
nuori mies? ^ E i kai hän sen-^
tään menetellyt kovakouraises­t
i ? "
i\le olimme pienessä käsikäh­mässä
a l u k s i ,"
" S e l l a i n e n konna! Entä sit­t
e n ? "
. ' 4 I än tuli Jiian puhella a m mak­si
ja m c juttelimme, li.etkison.
]\rutta minä en saanut hänestä
mitään irti — mitään . j u l k a i s t a ­vaa.
ry
VIIDES LUKU.
'' Ratkaisematon kysymys.''
Ylimielisyyteni oli jokseenkin
lannistettu tuon cnsimäisen ruu­miillisen
ja toi.son henkisen yh­teenoton
jälkeen professori Chal-lengerin
kanssa.. Iskusta poltta-
"Sitä minä en usko. Hän lonk­kasi
teitä ja s e on saatettava
julkisuuteen. : Sellaista h i r m u ­valtaa
ei suvaita, Mr. Malone.
Meidän täytyy opettaa. m i e h e l l O j
mikä on sopivaa. Huomenna
suuntaan pienen kirveltävän kir­joituksen
häntä^ vastaan. Anta­kaa,
m i n u l l e vain aineksia, - n i in
kyllä minä poltinraudalla m e r ­kitsen
tuon m i e h e n .ainaiseksi.
Professori Mynehauseii — sopisi-kolian
tuollainen: päällekirjoitus?
S i r John Mandeville redivivus—
f a g l i o s t r o — kaikki .. historiaa
pettureita j a ylvästelijiiitä. Kyllä
minii näytän, että hiin on oikea
k e i n o t t e l i j a ."
" S i i h e n minä en myönny."
" M i k s i ette?"
" S e n tähden, että hän ei ole
mikään keinottelija."
".Mitä kummaa?" huusi :\leArd-
1 e ulvoen. ' ' E t t e kai väitliettä.us-,
kot te iloita j u t t u j a nnvmmuteistaj
mastodonteista• j a suurista meri-käärmoistä?"
'' Sellaisista cn tiedä ' mitään
enkä luule hänenkään niistä \\-
neksivan. Mutta minä uskon, et­tä
hän on keksinyt jotain uut­t
a . '
"Ryhtykää heti kirjoitta­maan
! I'
" Tekisin mielelläni niin, mut­ta
hän on uskonut minulle kaik­ki
sillä ehdolla, että en mitään
päiistä julkisuuteen." :Muutaniin
l y l i y i n lausein - s e l i t i n , mitä pro­fessori
oli kertonut. "Näin ovat
a s i a t ."
^r. Ardle näytti kummallisen
epäilevältä.
"Hvvä, ^Ir. M a l o n e . " sanoi
h iin V i i m e in, ' ' e i k ai k'u i t en k a an
tuota tämän i l l a n . kokousta tar­vitse
pitää sahssa. Luulen että
ei mikään lehti huolehdi siitä,
sillii AYaldronia on täällä monin
kerroin selostettu eikä kukaan
tiedä, että Challenger aikoo e-siintyä.
Siitä saamme hyvää a i ­nesta,
jos onni meitä suosii. Te­hän
menette, sinne: j a hankitte
m i l
o
Iiälitöpäivä
»^yj^^sk.
.t:l
"
II'
( ( . .
it ••
K
((
n
(i
• tc
(t
•ii
il
(<
li
il
il
Laiva
1, (^anadan Paeifiein I\IONT(M.AR)E
1 Canadan Paeifiein E M P l i E S S 0\P I N D I A
2 Cunard TYJiHHLNlA (uusi)
2 Valkean Tähden K E C I N A (uusi)
o S^^^ A n n n i k a n STOOKHOIAM
5 Canadan Paeifiein E M P i t E S S O F F K A N C E
8 Ci^nadan Pa(dfiein ]\lONTH)0HE
• 9 Valkeah Tähden
9 Cunard
M E G A N i T IC
A N T O N I A
Kantavuus
16,400 tonnia
17,100 tonnia
10,700 tonnia
10,500 tonnia
11,200 tonnia
18,500 tonnia
10,400 tonnia
15,000 tonnia
15,000 tonnia
12 Can. Paeifiein "
]'{ Can. P a e i f i e in
15 Can. P a c i i i e i n
10 Valkean Tähden
10 Cunard
19 Gau; P a e i f i e in i
22 (kn. Paeifiein
23 Valkean Tähden
23 dan. Paeifiein
23 Sw. American • i
27 Canad. Paeifiein
29 Ckn. Paeifiein
30 Cunard
30 Valkean Tähden
EMPRESS OP BRITAIN 15,850 tonnia'
MELITA
VICTORIAN '
CANOPIC'
AUSONIA
EMPR. OF SCOTLAND
MONiTCAlM-CANADA
METAOAMA
DROTTNINiOmOLM
MlNiNJ5D0SA
MONTCLARE
A:NlD'A!Na:'A
REGINA
14,000 tonnia
11,000 tonnia
12,100 tonnia
15,000 tonnia
25,000 tonnia
16,500 tonnia
10,000 tonnial
12,600 tonnia
11,200 tonnia
14,000 tonfiia
16,400 tonnia
15,000 tonnia
16,500 tonnia
Satamasta
"Montrealista
Quebecista .
j\lontrtalista
M . c i t r e a l i s ta
New Yorkista.
Quebecista
jMontreali^a
M o n t r e a l i s t a .
Montrealista
Quebecista
. M o u i T o a l i s ta
Monerialista
Montrealista
Montrealista .
Quebecista
Montrealista
Montrealista
Montrealista
'New Y o r k i s ta
Montrealista
Montrealista
Montrealista
Montrealista
Satamaan
L i v e r p o o l i in
Southamptoniin
L i v e r p o o l i in
4 j i v e r p o o l i in
Göteborgiin
Soutliamptoniiu
L i v e r p o o l i in
Lfiverpooliiu
Plymouthiin
L i v e r p o o l i in
Southamptoniin
L i v e r p o o l i in
L i v e r p o o l i in
L i v e r p o o l i in
Southampton -
L i v e r p o o l i n ,
Liverpböliin-
Glasgowiih-
Göteborgiin
Southamptoniin
L i v e r p o o l i in
P l y m o u t h i i n . ^
L i v e r p o o l i in
III luok. piletti
Helsinkiin
$100.50
}^108.50
$100.50
100.50
110.50
$108.50
$100.50
$100.50
100.50
$108.50
$106.50
$100.50
$106.50
$100.50
$108.50
$106.50
$103:50
$106.50
110.50
$106.50
106.50
' 106.50
$106.50
meillä mahdollisimman tarkan
selostuksem Varaan tilaa lehdes­sä
puoliyöhön a s t i ."
Sinä päivänä oli minulla paljon
tehtävää. Söinv aikaisin päiväl­listä
Savage-klubisa Tarp Hen­r
y n kanssa, . j a osittain .kerroin
•hänelle seikkailuni. Hän kuun­teli
epäilyksen hymyn värehties-sä
hänen kuopalleen painuneissa
kasvoissaan j a nauroi menehtyäk
seen kuullessaan, että professori
oli saanut minut uskomaan.
' ' V e l i hyvä, eihän sellainen 'ole
mahdollista todellisessa elämässä.
E i kuka tahansa aivan . -odotta­matta
tee suuria löytöjä unohta­e
n sitten takeet löytöjen todell i -
s n n d es t a. • Jii 11 ä k ä ä n u o j n tu t r o -
1 n a a n i n k ir j oitt a j i 11 e. i\ 1 ies m i e 11 i i
samallaisia kepposia, joita nä­kee
joka )iäivä eläintieteellisen
puutarhan apinahuoneessa. Kaik­ki
on pelkkää l o r u a ."
" M u t t a tuo amerikalainen r u ­n
o i l i j a ? "
" E i semmoista ole ikinä o l l u t ."
• " N ä i n h ä n hänen luonnoskir­j
a n s a . "
.'.' C h ai 1 cn ge r i n l u o n n o s k i r j a . ' '
" O l i s i k o hän-piirtänyt eläi­m
e n ? "
" N o varmasti. Kukas nniu?"
" . M u t t a valokuvat?"
" M i t e n lienox valokuvien l a i ­ta.
Tehän sanoitte vain J i ä h -
noenne l i n n u n ."
" P l e r o d a k t y l u k s e n . "
" H ä n h ä n niin sanoi. Jlän pani
teidän uskomaan, että se oli pte-r
o d a k t y l u s . "
"Entäs luut sitten?"
" T o i n e n oli.i)tettn liliakattilas-ta.
ja.. somistett^u tätä tdaisuutta
varten. J o s on • o i k e i n kätevä;ja
asioihin perehtynyt,: n i i n voi pet­kuttaa
luilla yhtii hyvin kuin va­l
o k u v i l l a k i n . "
Minusta alkoi tuntua vasten­mieliseltä.
E h k i i p i l , h ä n piankin
oi isi voit tanut uslvoni. Mutta, s i l ­loin
keksin onnellisen ajatuk­s
e n . "
" T a l i d o t t e k o . tulla kanssani ko­koukseen."
kysyin..
T a r p l l e n r y näytti empivän.
"Hänestä ei enää pidetä, tuos­ta
kunnon Challengerista," sanoi:
liän. " M o n e l l a on hiinen kans­saan
selvittämättömiä asioita,
i l ä n on luullakseni Lontoon v i ­hatuin
inies.. Jos lääketieteen, y -
lioppilaita saapuu kokoukseen,
niin varmasti syntyy:U\oteli. E n
tahdo olla mukana tuollaisissa
mellakoissa."
•'Kyllä teidiin pitäisi Mia hän­tä
kohtaan edes sen verran oike-u
d e n mu k a i n e n , e tt ä le u u n teli si t -
t e , miten hän puolustaa itseän­s
ä . " •
"Epäilemättä tekisin siinä o i ­kein.
No n i i n . Tulen kanssanne
i l l a l l a . "
Tu 11 essa m me sali in näimme, etr
tä osanotto oli paljon suurempi
k u i n olimme odottaneet,. . Pitkä
r i v i sähkövaunuja toi kokouk­seen
valkopartaisia professoreja
vaat imattomampien jalankulki-j
a i n loppmaattoman jonon alka^
essa tungeksia holvatussa käytä­vässä.
Kuulijakunta näytti siis
tulevan, sekä lukuisaksi että tie­teelliseksi.
Heti istunduttivamme
paikallemme huomasimme, että
nuorekas^ inelkeinpä poikamai­nen
mieliala ' v a l l i t s i parvekkeel­la
j a s a l in peräosassa. Luodessa­ni
silmäyk.sen ympärilleni huo^
sin monta penkkiriviii täpötäyn-v
nä noita mainittuja lääketieteen
ylioppilaita. Varmaan . olivat
k a i k k i suuret sairaalat; lähettä­neet
tänne joukon k u u l i j o i t a . L u ­entosalissa
vallitsi hyväntahtoi­nen
mutta v a l i o n mieliala. L a u ;
l e t t i i n riemullisia laulunpätkiä j a
oudolta tuntui sellainen meno
tieteellisen luennon johdatukse­n
a ; siellä täällä huomasi ivailun­k
i n halua,' j a se ennusti hanskaa;
iltaa v a i k k a arvatcnki hieman e-pämiellyttävää
niille, jotka sat­tuivat
joutumaan' pilkan esineik­si.
(Jatk.)
BLUE RIBBON TEEN hieno
laatu on tulos kokemuksesta, johon
on yhdistynyt halli tuottaa mah-dollisimman
parasta tavaraa.
Nyt kun kauppaolot ovt tule­massa
normaalisemmiksi, on BLUE
RIBBON TEEN laatu parempi
kuin koskaan 1 ennen. KOETTA­KAA
SITÄ.
$2.50
CAN AD A A N :
Koko vuosi
P u o l i vuosi $1.50
Neljännes vuosi . ; . . . . .1..........;.... .75c
THDYSVALTOieiN JA StJO]\rEEN:
Koko vuosi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . $3.00
Puoli vuosi $1.75
Neljännes vuosi . . : i $1.00
AUSLIPm
CANADAN UUTISTEN TOIMISTO
PORT ARTHUR, ONT., CANADA.
Myotäseuraa $ CANADAN UUTISTEN
vuosikerran tilauksesta, joka on lähetettävä osoitteella:
Nimi
Postikonttori
Katu eU Box No.
Valtio
Jilaimtkaa onko tilaus uusi eli uudistus.
; Kaikkiiö yllämainittuihin hintoihin on sotavero $5.00 lisättävä. Lapset 1—10 vuotiaat pääsevät puolella hintaa, johon l i ­sätään
sotavero $3.00. Lapset alle 1 vuoden maksavat piletistään $5.50.
Rautaltiekyyti Port 1 Arthurista Montrealiin eli Quebeciin laivapiletiji yhteydessä on $31.55.
Matkustaessanne litse ; Suomeen eli tuottaessanne omaisia sieltä Canadaan, kääntykää pilettiasioissa aina allekirjoit­taneen
puoleen joko suullisesti eli kirjeellisesti. Pilettejä myyn kaikille suurimmille linjoille, kaikille laivoille ja kaikille luo
kille sekä Canadan että Yhdysvaltaan satamista. •
4
Filetti-asiamies.
POET A^rnim, ONT., CANADA.
1
olisi suuri juhlakin. Taloutta
Vatikanissa hoitaa nainen, r v a
Leridan. Hän on ;|yt 60 vuotta
vanha j a häntä kutsutaan taval­lisesti
S i g n o r a l i i n d a k s i . Hän on
ollut 40 vuotta paavin äidin pal-v
e l u k . s e s s a . Kun v a n h a r v a , K a t ­ti
kuoli,- •muutti L i n d a : l u o s t a r i i n ,
mutta, kardinaliksi tultuaan sai
n y k \- i n e n pa a \' i h ii n e t. talo u t t a a n
hoitamaan. Ennen' maailmassa
ei Va ti kanissa o llenk aan ,su v ai t -
tu naisia. Uius X l muutti kui­tenkin
tämän säännöksen. .Signo­ra
L i n d a asuu Vatikanissa omas­sa
Imoneistossaan, ja. hoitaa 0 -
malla hiljaisella tavallaan niin
paavin puvut kuin ravinnonkin.
I -1 ' <^
m
) I
Paavi jokapäiväisessä
elämässä.
P i i i s X I on h y v i n ahkera työn­tekijä.'
K l o 1 .saakka yöllä hä­net
tapaa kirjoituspöydän ääres­sä
j a jo k l o 7 :ltä aamulla hän on
toimittamassa messua. Tämän
jälkeen hän syö kevyen aamiai­sen
: kahvia, voita' j a leipää. Sit;-
te saapuu kardinali Dasparri, j a
esillä olevista^sioista neuvotel­l
a a n yhdessä. K l o 2 :een sa'akka
ottaa paavi vieraita vasl;'a{^n.
Päivällisensä hän syö aivan
yksin. 'Hän ei polta tupakkaa
eikH naiUi J n i t p u illalla, VQ4kka
Aleksanteri I:n loppu.
Bolshevikien ryöstäessä keisa­r
i e n hautoja kiivi ilmi, että kei­sari
Aleksanteri I:n arlUvU oli
tyhjä. Tämä tosiasia tuntuu
V a h vista v an legen d a a, j onka mu-kaan
keisari ei olisi kuollut Ta-ganrogissa,
• vaan uskonnollisten
mietiskelyjen pakoittamana ve­täytynyt
eroon maailmasta j a
kuollut Siperiassa tuntematto­mana
erakkona. *
Onnettomuuksia härkä-tajisteluissa.
Viime aikoina on Espanjan här-kätaisteluissa
tapahtunut tavat­toman
pai j on onnettomuuksia.
Toukokuun alussa sai nuori, vas­ta
20-vuotias torero Manuel Gra-riero
surmansa Madridissa. Tais­telu
oli; juuri loppumaisillaan.
•Cl ra nero seisoi härän edessä .ia
oli antamaisillaan kuolettavan
iskuji, kun härkä. yhtäkkiä . h u i -
taii^i sarvillaan n i i n että hän len­si
monen, metrin päähän kaatuen
maahan. Granero yritti nousta -
jaloilleen, mutta silloin, hyökkäsi
hiirkä . hänen kimppuunsa lävi.>^-
täen hänet monta kertaa-sarvil­laan.
i\Iuutama päivä tämän jiilkeen
laavoittui toinen torero, Y a r e l i -.
a, vaarallisesti .Sevillassa. Kans- ;
ka n i^luolella, Nitnesissä sai Jose
Belza sarven piston keskelle rin­taansa,
j a kuoli hetken kuluttua.
Härkätaistelijan tointa ei kos­kaan
ole pidetty 'vaarattomana,
nautta ennen olivat tällaiset^ o n ­nettomuudet
harvinaisia. Ne o-vat
) V a i k u t t a n e e t sen, että valtio­päivillä
on tehty välikysymys ja
vaadittu hallitusta kieUämäiin
koko huvit.. Mutta kunnia on
n i i n su u r i, et t ä o n n e 11 o mu n k s i s t a
huolimatta on aina lukuisasti
sejlaisia, jotka pyrkivät toreado­r
i n ammattiin.
Jokaisen härkätaistelupaikan
luona on kappeli, jossa torero;
rukoilee I ennen taisteluun liih-töään.
Kappelia käytetään myös
sairashuoneena, jonne haavoittu­neet
taistelijat kuljetetaan.
\ .
- « L i . m *tm
Bolshevikit svtrmajineet 48
vastustajaansa.
Moskova. — Kievissä vangitut
48 kasakkaa, jotka tuomittiin kar
pina'an nousemisessa- Ukrainan
hallitusta vastaan, ovat nyttem­min
teloitetut. Heidän puoles­taan
tehdyt armonanoraukset
3t
i I
t
1
^ ^ ^ ^ ^
te
J . •.H
r
f
>•
*A it T
• m