Canadan uutiset, August 12, 1920

              Cl'-
CANADAII trUTISET, PORT ARf EUR, ONT., CANADA, Torstaina, Elok. 12 p .1920 NUMERO^
TORNION JOKILAAKSON
UUTISIA.
Maan teiden k uliiiossapi t okus-tannukset
nouse.vat,vhuoniattaviin
summiin. KesUkuun 28, 29 ja 30
piiivinä 1 oimitetuisaa urakkaliuu-lokoup'oissa,
.ioisa tarjottiin val­tion
kunnossapitoon siirtyneet
maantict Alatornion ja Karungin
nimismiespiirissil kuunossapidet-täviksiy
nousi rvarsinkiu enem­män
ktäytcttyjen niaantciden kun
nossapito: liuomattavan kallirksi.
Niinpä Karungin maantien kun­nossapidosta
tehty korkein tar­jous
maanticosa^sta lähellä Ka­rungin
ja Alatornion I pitäjien ra­jaa
kohosi 5j700 markkaan vuo­dessa
kilomc|triltä. Samalla tiel-
' lä oli iialviii tarjous, , tieosasta
lähempänä Ylitornion Karungin
rajaa, 1280 jiiarkkaa kilometriltä
vuodessa.
Alatornion—lj["cmin maantien
kunnossapidosta tehdyt tarjouk­set
olivat melko halvemina, vaih­dellen
80—1000 markkaan kilo-
'UK^triltä vuodessa.
Väkijuoma ja llvahvitakavari-koita.
Perjantaina 2 p, licinäk.
ottivat tullivartijat Torniossa
Näi-änperiin kautta autolla ^ n o -
• meeri tuleviltai haaparantalaisilta
lierrasmiehiltä. joi'1a oli kaikki­aan
13, takavarikkoon yhden jnat-kalaukun,
joka sisälsi 1 1. pul­lon
punsia: 2 Hnionaadipulloa
konjak kia.
/Niinikään takaväri'koi rajavar-
. tioston liassitarkaslaja junassa
. (U'äii'itä työmieheltä 400 gr. ruot­salaista
viinaa. - -•• .
Torstaina ojtivat rajavartios­ton
tarkastajat Kar|ingin ja Ala-
.tornion välisillä teillä takavarik-kiiii
;30 kg. kaiiviajja 1 1. konjak­kia.
Suur(|inman . osan tavaroita
• ^ onnistui salakuljcttajain saada
piiloon, joten vain näin vähäinen
inä ä rii j ä i vi rano m a i st cii h ai tuun.
Koululaitos. Koululiallitus on
nimittänyt .Tornion keskikoulun
nuoremman lehtorin Eero Alek­santeri
Kanniston Tampereen tyt-^
: tölyseon matamatiikan, fysiikan
ja kemian nuoremmaksi lehto­riksi,
j
Vanhoja rahoja löydetty Ala-tornioltai
Jpku.päivä sitten löy-
. sivät poikaset Aialornion; Ylirau-nioUa
siltavahti Lepän omistaman
sen emäsuden, toisen päästessä
•haavoitettuna pakoon.
Pedot olivat viime talvena teh­neet
paljon tuhoja porojen kes­kuudessa,
joten oli onneksi pak-kakunnan
karjanomistajalle, että
ne saatiin hävitetyksi,
Kesä on ollut hyvin kuuma,
paitsi maanantaina oli kylmä
pohjoinen tuuli, nyt on taas oi­kein
lämmin, joten kasvullisuus
on hyvä.
Eipä ny t in uuta kun tuhansia
terveisiä ja hyvää vointia toivot­taa
A. Ollikainen.
sa ampui häntä päähän, josta
•kuoleina seurasi. Teon tehtyään
ampui sulhanen kohta itseään ja
kuoli paikalle. Miehen nimi oli
Aryo^Malander, kotoisin Sointu-lasta^
ja oli 35 vimoden^^^ va5ia.
WOLP SIDING, P. A. p. ONT.,
elokuun 1 p.
A'jattelin tämän ''kontrin• • me­noista,
kun tlinnokin on Umesty-uyt_^_
k(ij)alvka^ ^^^^liljJS^^' ^^^^
mieleeni "^cräan juomarin uni.
Katsellessani noita juoppomieliiäj
olen huomannut^ että' he koitta­vat
puhuakin käsin kun kielon on
jo niin alkohooli kangjstuttanut,
että se ei eiiaä suju puhumaan
semmoista suomea, että sitä ym-
Mrs. Fränti oli leski, 28 vuoden
vanha, ja jäi häneltä 2 poikaa
orvoksi. Mrs. Fränti on asunut
täällä Ghase Kiverillä vuosia en-simäisen
niiehonsä kanssa. Hän
oli kotoisin Pyhäjärveltä, Oulun
läänistä. Mrs. Fränti oli entinen
tämän lehden lukija.
Hauskaa kesän jatkoa toivoo
kaikille se entinen
Tylsä kynä.
Bolshevikien tjrperää diplo-matiaa.
Useita viikkoa kestäneiden Tar­ton
rauhanneuvottelujen aikana
on yhä selvemmin saatu nähdä,
ettei moskovalaisilla ole erikois­ta
eikä vilpitöntä rauhanhalua.
Päivä' päivältä heidän neuvotteli.
härmän lapaa. Piirrän siis va-loksi
kaikille juopoille: miehille,
. . : . . . . . ^ , jansa kaivavat es]in kysymyksiä,
martaisi, ja niin täytyy kayttaa . x i -i. x / i
K : : ^ . . , : : . T > t : L - ^ „ j Jotka oivat licno tarkoitettukaan
muiksi ; kuin loukkauskiviksi.
Muistutamrae tsaarillisesta vaati­muksesta,
että Suomen olisi otet­tava
osaa Venäjän SOtamenoihin
vuosi 11a 1914—-17, annettava hol-shevikeille
kaikki maanpuölus-t
u s väli rieensä ja la ivansa m uu st a
omaisuudesta puhumattakaan.
Samaan aikaan juli-staa kansan-komisari
Tf^hitsherin lisäksi, että
Venäjällä on edelleen Ahvenah-maan
suvereniteetti ja ettei saa­rien
kohtalosta saa päättää Ve­sa
ma te n kuin naisillekin, kerto­muksen
juomarin une.sta. Kaikki
jotka alkoholia nauttivat ovat
tuon sokean rotan kaltaisia.
Eräs juomari uneksi kerran et­tä
hän näki neljä rottaa kävele­vän.
Ensimmäinen oli iso ja l i ­hava.
Kaksi seuraavaa olivat
lailioja ja kurjan näköisiä ja vii-nieinon
oli sairaloinen ja sokea/
I\ 1 ies Ihnietteli mitä tujllainen u-ni
voi merkitä r Hänen pieni poi-
, . , ...... . , • • näjän neuvostohallituksen mieltä
kansa, joUa oh aaneti kuunnellut i^m,|eniatta
isänsä kertomusta, pyysi saadaI jy ' ..
, ' I . . Rupeamatta yrittämään tassa
selittää unen.ja sanoi: ensimmai- i i n i -t i • i j
luetella kaikkia mahdottomia ia
npeaikioTiottstiaja a..m' eNrkuiots ee klaikhsaiv alaa ihkaaa­rottaa
olemme äiti ja minä, joi­den
täytyy kärsiä nälkiiä ja vilua
kun isä antaa rahansa kapak­kaan,
ja 'tuo sokea rotta olet si­nä,
isä, joka et tätä kaikkea huo­maa.
Sinun pitäisi, isä, lakata^
juomasta.
Jaa, kunipa kaikki isät'ja äidit
tulisi ottamaan oppia tästä unes­ta,
niin siinä olisi hyvii käänty­mys.
Monella tämän sokean ro­tan
kaltasella^ niin m i n u l l a kuin
muillakin.
Kirjoitti
Joukossa ollut.
CHASE RIVER, B. C.
Terve taaskin Canadan Uutis-
t, alVo n ma.a l1ta, .n . s. Rapin saaresXta 'I t.e n luki.j;'a kunta.- Koska ei kir-n
kpl. vanhoja knparitaalcreita. i •1°.'» •»y/ivakyiia.scnmat, nmv nu-
Vanhin rahoista oli v:lta 1712 j a " ! " '.vlsakynamen taas vähäu pa-
. • 1 - 4 • kisen. "iHfU nuorin J/oO, suurin rahoista pai- '
naa n. 3 kg. Samalla mainitta- 1'''^' ^^^!^'''^ ^f^^''
koon, että u) 40 v. takaperin on ' ' ' ' ' ' ' t^l^ukevat oh ensin kylmä
samasta paikasta niinikään tehty ^.^ ^^^1 ä, mutta nyt on
mielettömiäkin väitteitä, joilla
venäläiset ovat kuluttaneet aikaa
jaostojen kokonksissa Tartossa,
on hetkiseksi kiinnyttävä venä­läisten
viime päivinä taloudelli­sessa
jaostossa esiinmanaamaan
kysymykseen, joka koskee Suo­men
ja Venäjän välistä sotatilaa.
'Suorastaan herkutellen tämän a-sian
jauhauiisclla on venäläinen
pnhuja toisensa jälkeen tahtonut
todistaa, etteivät Suomi ja Venä-jii
ole, eivätkä ole koskaan ol­leetkaan
sodassa toistensa kans­sa.,
Miten tällainen väite sopeu­tuu
ensinnä siihen tosiasiaan, et­tä
Moskova kerran toisensa pe­rästä
on ehdottanut rauiianneu-vottelujen
alottamista sekä edel­leen
siihen ,että rauhanneuvotte­luiksi
kutsuttu tilaisuus nyttem­min
on ollut viikkomääriä koolla
Tartossa? Neuvostoherrain mei­ningit
näyttävät olevan yksin­kertaisessa
logiikassakin aivan
tosenlaisia kuin muiden kuole­vaisten.
Tunnustaessaan ' vuoden 1918
alussa Suomen tasavallan itsenäi­syyden
ja riippuniattomuuden
bolshevikitkin puolestaan asetti­vat
Suomen täysivaltaiseksi val­tioksi,
jotka aina ovat itsenäises­ti
sotakelpoisia. Jättäessään tsaa-rivallan
ajoilta maassamme ma­leksineet
joukkonsa itsenäiseen
Suomen tasavaltaan neuvostohal­litus
loukkasi törkeästi maamme
puolueettomuutta. Tämä rikos
tuli moninkertaiseksi sen kautta,
että nämä venäläiset laumat liit­tyivät
täällä tasavallan = eduskun­taa
ja sen suostumuksella asetet­tua
hallitusta vastaan alotettua ka
pinaa tukemaan sekä asestivat o-sittain
maassa olleista, osittain
Pietarista tuoduista varastoistf^
Icapinalliset joukot, jotka eivät
ilman venäläisiä aseita ja avus-tuslupauksia
koskaan olisi uskal­taneet
astua näyttäinöUe, eikä a-lottaa
surkeata kansalaissotaa.
Neuvostohallituksen palvelukses­sa
olevat upseerit laativat kapi­nallisten
sotasuunnitelmat ja mo­nilla
rintamilla nähtiin venäläisiä
matruuseja sekä sotamiehiä tais­telemassa
huomen hallituksen
joukkoja vastaan. Lisävoimia
tuotiin alinomaa Pietarista, val­lankin'
Karjalan rintamalle. Ei­pä
ole Suomessa unohdettu niitä­kään
uutisia, jotka julaistiin tam­mi-
helmikuun vaihteessa 1918 si­käläisissä
sosialistisissa sekä
Oletteko tulleet ajatel-* ^
leeksi? — Että kuppi mmi
T E E
oikein laitettuna on vaarattomana virvokejuomana
luonnon suurin siunaus.
kaan vihollisuuksiin ei ryhdytä
ilman edelläkäypää tiedpnaiitpa.
Vielä selvemmhi osoittaaksem-niaan
suurimmissa kaupungeissa me miten joutavia bolshevikit
siihen aikaan ilmestyneissä venä-' puhuvat väittäessään, ettei Suo-
Iäisissä sotilaslehdissä, että ncu- • men ja Venäjän välillä ole sota-vostoliallitus
oli julistanut sodan tilaa, mainitsemme, ettei kum-
'Suomen -porvaristoa ' ja Valko-' mailakaan maalla ole eikä ole ol-kaartia
vastaan. Ne uutiset oli- lut diplomatista eikä konKuliedus-vat
painetut suurilla kirjaimilla tusta. Kukaan ei ole myöskään
ja ne lisäsivät Suomen erinäisten murehtinut asiaiiomaisiin maihin
kansankerrosten uskoa kapinal-' jääneiden toisen valtion alainais-listen
ja neuvostojärjestelmän! ten eduista. Kauppa- y. m. suli-voittoon
Suomessa. j teet ovat olleet täydellisesti kat­kaistuina.
Nämä kaikki ovat so­tatilan
merkkejä ja seurauksia;
•. E(le lliiö l e v an h u om i:bo ii o t ta cii
van uudet kansainväliset lait, joi-jden
mukaan Alivenanniaakin yhä,
edelleen kuuluu Vcniijän suvere-niteettiiiiv
on vaikea sanoa, luki­essa
yhä toistuvia uutisia "asi­aankuulumattomista
ja typeris­t
ä " väitteistä Tartossa. — (Tur.
San.j
< < T
Tämä kaikki jo sisälsi kiistä­mättömän
sotatilan . alkamisen
Suomen jav Neuvostovenäjän v är
Iillä. Tämän jälkeen sitä on jat- ja muistaen, eti^ä venäläiset itse
-kunut kolmatta vuotta. Kapinan tunnustivat olevansa rauhanncu-kukistamisen
jälkeen eivät ascel-j votteluissa ja että heidän leiiten-liset
voimat ole, erikoisessa niäii^ sii käyttävät Tarton yhd<'ssäolos-rässii
törmänneet : yhteen, miitta ' ta sitä nimitystä^ on hämmästyt-kaikki
sodan muut tunnusmerkit .tävää kuulla, että vojiäläiset tun-rajaii
sulkcmisineen ja saartoi-1 tiniääriä jaarittelevat tällaisosta^
-neen ovat olleet ja ovat edelleen kin asiasta. Onko iMoskova lä-olemassa.
Lisäksi voidaaii 'huo-' hettänyt Tarttoon epämääräisiä
mauttaa,. että Neuvostovenäjä kyläagitaattoreja, jotka, eivät i
ryhtyi vihollisuuksiin 'Suomea | tunne tavallisimpia käsitteitä,
vastaan kokonaan syrjäyttäen j onko herra Tshitsherin kirjoitta-,
kansainväliset tavat, joiden mu-! nut neuvostomaailmaa varten, ai-
Lauju tulipunaisesta kukasta**
englanninkielelle.
Linnankosken ' ' L a u l u " on nyt
ilmlestynyt englantilaisena ^kään­nöksenä
(lyldendalin, lontoolaisen
osaston kustannuksella yhtä ai­kaa
Knut llam.sunin, Gunnar
Gunnarksonin y. m. skandinavia-laisten
kirj;iiJijain uusien teosten
kanssa; Ti rnes 'in 1/iverpool Cou •
rlerin ja Evening Standardin ar­vostellet
ovat olleet yksimielisiä
siitä, ettii se <)n-"v;ikavan ja lah-
. jak kna 11 i'a k k a u se 1 ä m ä n r u noili-ja
n kerto n 1 vi s,'' j o n Jva " kä s i t tel y
mi\ isee l.'an t a i a n • viehättävää
leikkiä ja| herättää suloa,"
• Teoksen ensi painos on jo myy­ty
lappuun ja kustantaja on va­kuutettu
siitä, että useampiakin
painoksia tarvitaan.
rahalöytö. 1
Paperiteollisuus. Oulun, kaup^
pakamarin kertomuksessa sano­taan
Peräpohjolan : paperiteolli­suudesta
seuraavaa
Varsinaista paperiteollisuutta
jo olliit kauan kuiva ja kuuma-aika.
Ihmiset ovat koittaneet
nauttia kaikista kesän tarjoamis­ta
mukavuuksista. On kuljettu
piknekeissä, uimassa ja marjassa
sekä kalastamassa. On se kesä
sentään ihanaa.
ci toimintapiirissä vielä tavata, | Heiniä tuli paljon ja hyviä tä-mutta
kyllä jo puutavarateoUi- nä kesänä, niin että kasvakoon
suutta. Hnomattavina saavutuk- ja lisääntyköön sarvipäiden luku-sina
sillä alalla ovat mainittavat määrä.
vasta perustetut Ab. Aavasaksa Perunat maksavat melkein pai-
0:n ja Ab. Kemi Oy:n tehtaat, j nonsa kultaa täällä nykyään,
edellinen Aavasaksan lähellä Y l i - Kaikella köyhiä ihmisiä kiriste-torniolla
ja jälkimäinen Kemissä.' tään. Ennen on köyhä saanut e-
'jMolemmat tehtaat työskentelevät
vientiä varten. Tavara lähete­tään
niistä Narvikini kautta Eng­lantiin;
ja muihin Länsi-Europan
maihin. Aavasaksa-yhtiö käyt­tää
alkumatkastal asti Ruot«in
rautatietä, lastaten tavaran ju­naan
IVIatarengissa (Ruotsin Yli­torniolla)
. Kemi-yhtiön tämän a-lan
tuotteiden ulkomaille lähettä­misen,
tekee mahdolliseksi vasta
valmistunut yhdysrata/ Tehtai­den
tuotantokyky Ion huomatta­van
suuri; Kemi-yhtiön sulfiitti­selluloosan
valmistuskylty on 20,r
COO tonnia vuodessal ollen suurin
alallaan koko maassa; Aavasak-sayhtiön
puuhiomo taasen kyke­nee
tuottamaan n. 7,000 tonnia
vuodessa.
Sanomattakin on selvää, että
Feräi)ohjolaan vasta kotiutunut
paperiteollisuus ' tulee Pohjois­suomen
valtavien raaka-aineva^
i-astojen ääressä voimakkaaksi
kehttymään. , \ "
Susia Enon|tekiöllä. V. k. alku­puolella
löysivät lappalaiset
Heikti Moogga ja Juho Näggä
sekä talollinen Augusti Nunna-non.
sndcnpesän Enontekiöllä^
Micsiten oiiniätui ottaa hengiltä 8
des perunoita kyllikseen syödä
jos parempia herT^kuja ei ole jak-nut
pöydälleen hankkiakaan, nyt
ei enää saa niitäkään,
'Kuolema on vienyt saalinaan
usiampia tämän lehden lukijoita
tänä vuonna. Niinpä kuoli sy-dänhalvaukseen
huhtikuun 20 p.
Mrs. BerUia Rova Nanaimosta.
5g^^j:uoden_j;:^nhanai Suremaan
jäi yy^äsjmoli^^ kaik­ki
jo: ailuiisia ja suuri tuttavapii­ri.
Vainaja pii syntynyt Suomes­sa
ja oli vanhaa' suomalaista su-kujuuirta,
vaikkapa oli Nanaimon
lehteen pantu erehdyksessä tai
tahallaan että vainaja oli synty­nyt
Ruotsissa ja oli ruotsalainen.
No mitäpä sillä väliä, jos kuoltu­aan
on ruotsalainenkin kun kum­minkin
eläissään oli suomalainen.
Vainajan kuolemasta ei ole ku­kaan'
sanomalehden palstoilla
maininnut, vaikkapa Mrs. Rova
oli ahkera sanomalehtien Igkijn
Hän oli ystävällinen ja totuutta
rakastava, niin että moni kaipa­uksella
muistelee häntä. RaUha
hänen tomulleen. • Toinen kuole­mantapaus
sattui, kuni: Mrs; Ma-i^
ry Fränti tuli lyoistemmatuksi e-lämän
näyttämöltä heinäkuun 14
Emässä '.<)puj^a.fiea^ua^'^kä Aberdeenissa, .Wasb, ^SuHion^r
Oletteko koetelleet tämän kahvin
hyvää tuoksua j a sen voimakkuutta? \
£ tiioksuy joka on haihtunut ilmaan vanhentuneita pakkausme­netelmiä
käytettäessä^ on voitu säilyttää uuden Thermökept^me-netelmän
avulla.
Ette voi saada käsitystä, mitä ^1lyväliä kahvilla*' tarko
vänä paketti THERMOKEFT KAHVIA ja olemme varmat, että sitä kerran ostettuanne,
ette muusta kahvista enää huoli.
Syy, minkätähden ette jostakin kahvista pidä, on juuri kahvin laadussa. Useimmat kahvit
ovat hyviä, mutta paperi- tai tinapaperipakka us ei voi säilyttää niiden voimakkuutta ja aroo
mia. '
Jos kahvipakettiin pääsee vähänkin ilmaa, niin kahvi ei voi säilyä pilaantumatta.. / -^^
. Thermokept menettely, jonka avulla ,ilma tarkoin poistetaan astioista, on ammattimiesten
monivuotisen työn tulos. > I y-';,,'\:'^
Sodan aikana lähetti Yhdysvaltain hallitus Europaan suuret määrät voi;ta, maitoa, kahvia y.
m. Näiden pakkauksessa oli itse asiassa käytetty Thermokept-menettelyä.
Pian saatte ostaa'muitakin ravinto-aineita, kuten voita, maitoa, pähkinöitä, hedelmiä, siirap­pia
y .m., jotka on pakattu tällä ihmeellisellä tavalla^ i
THERMOKEPT KAHVI ON A I N A tUOREili^
Voitte Ostaa--
Thermokept Kahvia seuraa­vista
ja muista liikkeistä:
POBT ABTHUB
Campbell & Gibbon
H. Chause
Hellberg & Lofts
A. J. Johnson
ikarks-Clavet-Dobie Co.
Maple Leaf Crocery
S. ,J. Hill & Co. -
F. E. Davidson Estate
'A. Varnito
J; Menuz ,
M. Bilaski .
MoQuaig Qpooe.ry K > .
' • Brevcp & Company '
Katselkaa tätä merkkiä j a ^
takausfta^okaisessa kannussa
THERMOKEPT KAHVI
on kaxmutettu ilmattomasti ja ta-kaukseUa,
että se säilyttää kai­ken
voiman ja makunsa niin kau­an
kuin s^e on alkuperäisessä as­tiassa.
Se on valittu maailman
parliaimmista kt^yeistä, ja paah-dettu,
että se däilytt^ sekä yoi-mansa
että hyvän makunsa. Se
on leikattu (steel €ut) nusimpien
tapojen mukaisesti, että kaikki
kuoret ja tarpeettiomat osat ovat
J 1 <
iii
'M
' i i
^pojen muicaisesiv etia KaiKKi '•^^••^'''"^l:•-'^>•W
kuoret ja tarpeettiomat osat ovat fin.^r^-« .J^^^^^SL / ^^^K^ vi
poistettu. ^ [.^ ^^y^P^^