Vapaus, February 19, 1921

              TOISET SENSIJAAN 0¥AT NII­TÄ
JOTKA AINAISESTI IITUVAT
[VISTYNEET MIEHET J A NAISET EIVÄTEAUVEMira ANNA ENNAKKALUULOJEN SEISTÄ TIELLÄ TEEVEYTEBNSÄ. VHSAAT HIRIISET NYKYÄÄN PUNNITSEVAT
-PROFLEESHNSA JA VETÄVÄT 03IAT JOHTOPAATOKSENSA. JOS OLETTE KffEÄ J A KUULUTTE YLLÄI^IAINITUISTA VIMEISEEN LUOKKAAN, LUKEICAA SEURAA- -
VAT TODISTUKSET. SEN MITÄ MmÄ OLEN l E H N Y T TOISILLE V Om TEHDÄ MYÖSKIN T E I L ^ ^
KÄYTTÄKÄÄ AINOASTAAN LUONNOLOSM
MENETELÄHÄ- .
TlTT I HYVINVOIVAKSI JA ALKOI TUNTEMAAN ITSENSÄ PA-T
L U . t t i v j . jjgj,j^j^KSI>KUINvU0SUN ENNEN
I MRS, ANDREW UNGE'
Dr. P. J . Wentwrth, 2031 W. Superior St., Doluth, Minn.
Rakas Tohtori Wentworth: i •
Minä tulin Lorimaresta, (N. D.) tarkotiiksella löytää jonkun lää­kärin,
joka voisi minut parantaa taudistani. Kuljin useain henkilöit­ten
tykönä kysellen kunnollsia lääkäreitä,;samalla'*|iertaa tullen, yhä
sairaammaksi. He sanoivat minulla olevan malba'ja munuais tau­din,
reumatismin ja hermotaudjii ja neuvoivat leikkausta. Lopulta mi­nun
tuttavani, Mrs Thoms Peterson, 3203 Gilbert St,i._DtiIuth, neuvoi
mmua kääntymään teidän puoleenne, jorika minä' teinkin. Heti ensi-mainen
hoito, jonka te annoitte minulle osottautui hyväksi. Sinä yönä
minä nukuin paremmin kuin olin vuftsiinnukkunut^ Ja'jatkaessani tei­dän
hoitoanne tunsin paraneväni joka päivä. Minun ruokahaluni kas-^
voi ja yleensä ruoka maistui hyvältä, vatsan tullessa toimivalksi ja nor­maaliseksi,
aloin nukkumaan terveen tavalla, hermostuneisuuteni ka­tosi
— lyhyesti, minä rupesin voimaan hyvin ja tunsin Itseni terveem-mäksi
kuin vuosiin. Minä en ottanut ainoatakaan tippaa lääkkeitä ko­ko
sillä ajalla kuin olin hoidossanne, sillä te käytötte -ainoastaan
LUONNOLLISIA PARANNUSTAPOJA. Minä tunnenJtsmi sangert
kiitolliseksi ja kirjotan tämän sikd että: joku toinen kärsivä mahdolli­sesti
sen aVuMabytäisi sen joka on kykenevä tekemään lopun hänen
kärsmyksistaän, ' ., ,-v^
- Raikkaudella ja Iditollis
Lorimore, N, D. . MRS. ANDREW LINGE.
IVARINEHION KIEJOTTAMA KHUE KERTOO
BELLISISTÄ SAAVUTUKSISTA
IVARNEIRO-Dr.
Wentworth, 2031 W. guperior St., Duluth, Minn.
Noin kolme vuotta sitten minä sairastin fcovan keuhkokuumeen ja
juuri kuin olin siitä parantumassa sairastuin reumatismiin. Kävin
riom kahdenkymmenen viiden eri tohtorin tykönä, saamatta kuitenkaan'
äieiltä apua. Tulin sangen heikoksi ja lisänä onnettomuuteeni oli her-mostuneisuus.
,. •
Eräänä päivänä minä satuin näkemään teidän ilmotuksenne sano­malehdessä
ja päätin kääntyä teidän puoleenne viimeisessä hädässä­ni.
Nyt, kSrjottaessani tämän kirjeen, olen ollut teidän hoidoissanne
kaksi viikkoa ja nyt jo tunnen olevani aivan kuin toinen mies -r- olen
voimÄaampi ja terveempi kuin ennen ja olen Isääntynyt painossa
useUla paunoilla.
^ Minä tulen kehottamaan kaikkia sairaita ilunisiä kääntymään tei­dän
puoleenne, sillä tiedän että te voitte hedät ijarantaa silloinkin vie­jiä
kun kaikki toiset ovat epäonnistun eet. Onnistumiseenne on syynä
teidän luonnolliset menettelynne. • « • -,
. Minä en tiecg miten kiittää teitä, mutta todellisuudessa minä tun­nen
itseni sangen Iditollseksi, sillä uskon että te pelastitte henkeni.
68 High St., Lanesville, Mass: IVAR NEIRO
Mr Neiron kirje on yksi monista samallaisista kirjeistä mitä olen
saanut. Se puhuu itse puolestaan. Me emme väitä olevamme "kaiken
parantajia" mutta'sangen paljon on tapauksia samanlaisia kuin yllä­oleva,
joissa me olemme saaneet taudin väistymään. Jos te kärsitte
jostakih taudista, älkää viivytelkö, vaan tulkaa heti minun luokseni
ja minä rehellisesti sanon josko voin auttaa teitä. '
MRS. IDA LEMBERG PARANTUI ILMAN
LÄÄKKEITÄ
' ' MRS. IDA LEMBERG
Minulla oli paha hermotauti yli vuoden ajan la käytin sjihen kai­kenlaatuisia
parannustapoja. Käytin paljon lääkkeitä, yhteen aikaan
melkeTi ikaikfci mitä söin taikka join oli lääkettä; Kaikesta huolimat­ta
tautini paheni, tulin melkeinpä heikkomielseksl.
Joku tuttavani neuvoi minua menemään tohtori Wentworthin hoi­toon,
mutta minä olin epäilevällä kannalla sflla en voinut nähdä miten
hän voisi minut parantaa ilman lääkkeitä. Lopulta minä kuitenkin
päätin koettaa häntä. Ensi alussa tulin hitJ<an paremmaksi mutta en
silti voinut hyvästi nukkua. Kuitenkin minä hiljalleen tulin tei-veem-mäkslja
oltuani kaksi kuuKautta hänen hoidossaan, rupesin voimaan
hyvin ja hermotautini parani. Minä olin hyvissä voimissa joitakin
aikoja, kunnes viime marraskuussa tulin uudelleen sairaaksi, tällä ker­taa
oli tautini erysipelasta. Minun vointini tuntui sangen huonolta ja
näytin huonontuvan, näinollen päätin uudelleen kääntyä toht. Went-vvorthin
puoleen. Hän .sanoi että parantuisin kuudessa päivässä ja se
oli totta sillä kuuden päivän peränä tunsfin itseni yhtä voimakkaaksi
kuin koskaan ennen.
Mielestäni On viisasta niille jotka eivät voi hyvin (ja etupäässä
niille jotka ovat kokeilleet muita medoteja) kääntyä tohtori Wentwort-hin
puoleen. Minä tiedän hänen voivan auttaa heitä.
222 W. 3rd St.', Duluth, Minn., ' MRS. LDA LEMBERG
,puh
vat tulleet onnelliseksi ja tei'vel .....
lukas auttamaan teitä ja jos käytte minun konttorissani niin mina näy­tän
miten apuni on mahdollista.
f
31 West Superior S t DULUTH, MINN.
mennessä ovat seuraavat osastot päättäneet ottaa osaa Vapiau-rjailtamien
toimeenpanoon.
URYN, MONDIN, CREIGHTON, TORONTON, GOBfALTIN ja
ERCLIFFIN, FORT FRANCES, TIMMINS, SOO. ;
TYÖVÄEN™
n työväen urheiluliiton ^nenkannattaja, No. 1 tälle vuodelle, on
lut meille myytäväksi. Tässänumerossa on urheilijoille ja urhei-innattajille
paljon mielenkiintoista lukemista. M.m. on siinä
ttuja kirjotuksJa Amerikan suomalaisten urheiluista.- Rientä-aamaan.
Hinta 25e. ' -
69,
V A P A U S ,
Sudbur^, Ont
Tällaisiin tuloksiin joihti 'Sasu Fu-nasen
mukaan Ryömän hnusitutki-mukset
Venäjällä. Mutta meidän kä­sityksemme
mukaan ei hänen olisi tar
vinnut^ sellaiseen haisevaan puuhaan
siellä: ryhtyä. Vähemmällä olisi so­sialidemokraattinen
tiedemiehenune
päässyt avaamalla kotonaan Sosialide­mokraatin
viime vuosikerran ja liike-malla
omiaan ja Punasen kirj(>^uk8ia.
Sisältö niissä on juvan ssiÄ yhtä yti-latkallaafi-^
eTitiiiyt toki tu-
5iin Venäjän .laitoksista:
Tavallaan kylläkin tiedP
1, joka sai Tainion Kuopion
Idioilemaan sitä, että hä-
Tsyö^ yMei^sa^xoistojen,
ittujqfi punakaartilaisten,
ten ^.edettiin "kapinan" ai-a,
ia mikä sai hänen karaiv
a ^ietarsaarilaisia tietoisia
luitasotnialaisiksi.
fvintä työväenvihollisuutta,
tällaiset jatkuvat laulut
paksuinta typeryyttä. •
unä typeryys, liikkuu välis-
, alallaan. Niinkuin äsket- ,
Sasu siirtyi rippi-i^nsäliam6n9h£viki,Kerenskm kokoomus^
innoittamana varsinaisten hallituksen työministeri Maisky on
ilmapiiriin, Ryömä näet oli Moskovan PraydaUeäskettämlähe»^
mässään kirjeessä, jossa Imn pyytaa
saada palvella neuvostovaltaa, lausu-
^uot Hän sanoo mm.: "Menshevismi
paiselle sopiva tutkimus-! oi» taktiikaltaan, politiikaitäan ja jpsy-nokaa
miniiiJe mitä syötte, koldgialtaan tullut minulle taysm
panon teille mitä olette", raak^ Minä käsitän ja tunnen, että
tosin ryhtynyt tekemään mi mikä olkoonkin vaUankumquksen lop-a"-
analyyse^, mutta sen e- pu, niin on jokaisen vakavan ^osiaus-istui
hän käymäläin seinis- Uin:velvollisuutena yhdist.4coWalonsa
kirjotelmiin. MM onkin! niihin yleisiin ja todella hfegngtofP.
•.eUttää kuin riimukirjoituk- vaUankumouksen toteuttamispyrtomyK
in nojalla pääsi Ryömä täy-[giin, joita Venäjällä tällä haavaa suo-yteea
siitä, että Venäjän'ritetaan. Hänen valvollisnutenaan on
auksesta ei oUut minnekään, vyKfyä kansanjoukkojen nveihin, jouK-sun
sanoja käyttääksemme, Ikojen, jotka taistelevat nito sanka^-
kemisen arvoinen, oh kom-Uesti puolustaakseen todella yMen-
' -rätys, jota järkevää työ-[vertaista ja vapaata hautaa, jakaa
iina ja kaildtialla käytettä- iheidän kanssaan k a S k k iM ja surut,
i«a keinonia vastustetta-lmitkä ovat heidän osanaanjaoUa^^^
• (kana heidän vastuatamattomastität^en
tpäin' rxntäävässä liikkeessä, kaiKsa»
ojen kauhuksi sietää tässä heidän tahaUisissa tai- vastentabtoi-iHä
ent. sosia1idcnK>kraatti si§sa^^ ja liioittelussaan.
mekäs, yhtä löyhkäävä.
Mutta mielenkimtoista on yhtäkaik.'
ki, että Suomen Sosiailidemokraatin
herrat kerrankin ovat siirtyneet oike­alle
alalleen ja kerran itäekin todis­taneet,
että on aivan sama, tutkitko
käymäläin seiniä vaiko Sosialidemo­kraattia.
Mutta tietoiset työläiset eivät tarr
vitse kumpaisiakaan päästäkseen sel­ville
Venäjän vallankumouksen merr
kityksestä ja saavutuksista^ He' lu­kevat
työväenlehtia ja pysyvät niiden
avulla aikansa tasalla. Ja jo pelkkä
proletaarijäriki riittää heille psoitta-maan
mille puolelle asettua, ''He ovat
Venäjän taistelevain ja uuttarakenta-vain
työläisten Juokka- ja kohtaloto­vereja,
heidän ystäviään ja: veljiään,
eikä heidän .isähänsä pälkähdä ruve­ta
ihannoimaan Venäjän neuvostoval­lan
pyövelejä, riehukoon ja raivot­koon
helsinkiläinen käymäiätutkimus-seura
näiden puolesta miten hyvänsä
Löyhkä näet työntää luotaan. — M.
Törmä,
Venäjän kutomateoUisuuden
edistyminen ja tule­vaisuus
W. Nogin
Olemme jälleen tilaisuudessa ^ d a
Turkestanista puvillaa, mikä merkit­see
sitä, ettö meillä on mahdollisuuk­sia
saada puuvillateollisuus käyntiin.
Viime helmikuusta on puuvillaa kuljet-tavain
vaunujen lukumäärä lisäänty­nyt,
ollen helmikuussa 77 ja heinäkuus
sa 1,638. Kuljetetun puuvillan mää­rä
nousi 1,25D,000 puutaan elokuussa.
Halonhankinnan parantuminen ja
mahdollisuus saada vaikka pienempiä­kin
määriä raakaöljyä ja kivthiiltä, oi­keuttaa
jo puhumaan puuvillateoUisuu
den efpymisestä. Kehrävartten luku,
joka tammikuun keskivaiheilla 1920
oli alentunut 25,000, alkaa nousta, ja
nyt on mahdollista laatia tuotantosuun
nitelmaf^ohra sisältyy 1,400,000 kehrä
vartta. Silloin kyettätsiin myös pane­maan
käyntiin koko joukko viimeiste­ly
tehtaita, mikä olisikin toivottavaa
sangenjtuntuvan valmisten vaatetava-rain
puutteen poistamiseksi.
Vaatevarastot nousivat tammikuus­sa
1920 825 miljoonaan arshinaan, jois
ta 397 miljoonaa arshinaa valmista
puuvillakangasta. Katsoen yhä kas­vavaan
kysyntään ja valmiitten kan­kaitten
suureen puutteeseenne! näitä
; irarastoja voida pitää riittäväaä, vaik
ka ottaisikin huomioon olevien tehtait­ten
valmistamat kankaat.. Histä joh-tuu,
että kutomateollisuuden olpymises
tä voidaan-puhua vain mikäli se kos­kee
sen mahdollisuuksia ja maan tar­peita.
• , • .
Villatehtaat, joita on perustettu yk­sinomaan
armeijaa varten, ovat vas|;a
vuoden 1920 puolivälistä alkaen voi­neet
lisätä tuotantokykyään.
Tämän teollisuuden tarvitsemat polt
toaineet hankittiin pakkotilauksilla ja
villatuotannon parantuminen alkoi it­se
asiassa vasta puolivälissä vuotta
1920. Nykyään on 80 puuvillateihdlas-taläynnissä;
niiden tuotantokyky kas
vaa yhä. Villateollisuuden edelleen
kehittymiseksi olisi välttämätöntä
työskennellä kahdessa tai kalmessa
tj'övuoK)8sa. Valitettavasti kohtaa
mä vaikeuksia. Ensiksikin on vaikea
hankkia riittävästi sähkölamppuja ja
toiseksi ei ole riittävästi asuntoja työ
väkeä varten,
• Mitä liinateollisuuteen tulee, suorit­taa
se yksinomaan muonitusneuvosto-jen
säkkikangastilauksia. Tehtailla
on pellavia keskimäärin 1—1% vuo­den
ajaksi ja niiden tuotantokykyä
voidaan suuresti kohottaa ottamalla
käytäntöön kaksi- tai kolmevuoroinen
työnjako. Näiden tehtaitten tuotan­non
yksiomaisena tarkoituksena 'on
säkkien valmistua Siksi lei; voida lä­himmässä
tulevaisuudessa ajatella­kaan
väestön liinavaatetarpeen tyy­dyttämistä.
äilkkikutomoja ei' ole mainittavam­paa
määrää. Niiden kehityksen voi
n^.yään mainita olevan alulla sitten-kun
olemme tilaisuudessa saamaaa
silkkimadonkoppia Turkestanista. Vuo
den 1920 alkupuoliskolla ovat silkki-kutomot
valmistaneet 657,000 arshinaa
valmista silkkikangasta, 2 miljoonaa
arshinaa silkkinauhaa ja 114,000 kap­paletavaraa.
' Hampputeollisuus suorittaa metsä-hoitohallituksen
ja tie- ja vesiraken­nushallituksen
y,m. tärkeitä tilauk*
sia. Hamppatehtaitten tuotantokyky
nousi vuoden 1920 alkupuoliskolla 2
prös. siitä, mitä se oli edellisen puoli­vuotiskauden
lopussa ja 28 pros. vuo­den
1919 alkupuoliskoon verraten.
Vuoden 1920 tuotantosuunnitehn, si­sältyy^
5jtehdasta seuraavalla vuotui­sella
yhteistuloksella: valmiita tuot­teita,
köysiä, nuoria ja kaärelankaa
500,000 puutaa ja puolivalmista, lan­kaa
816,000 puutaa, Tuotantokj*y
on vuonna 1920 noussut seuraavasti:
lankaa valmistettiin tammikuussa
6,580 puutaa ja kesäkuussa 219,137 puu
taa; valmiita tuotteita' tammikuussa
16,952 puutaa, kesäkuussa 35,766 puu-taa.
Kutomateollisuuden nykyisellä as­teella
voidaan väestön .tärkeimmät
tarpeet tyydyttää, kunhan puuvilla­tehtaat
vaan saadaan käyntiin; Jos
lasketaan koko maan puuvillakangas-tarve
vaatimattomiksi 2% miljaardikr
si arahiaksi, voidaan tämä tarve tyy­dyttää
vain siten, että* 6 miljoonaa
kehrävartta pidetään käynnissä.. Ku-tomateoUisuushallitus
valmistelee par-ihaillaan
tuotantosuunnitelmaa vuodek
si 1921, Se pitää 6 miljoonaa kehrä­vartta
välttämättömänä yllämainitun
kangasmäärän vairaistamiseksi.
Tämän työsuunnitelman toteutta­miseksi
tarvittava puuvlilamäärä on
saatavissa. Jos ottaa huomioon Tur­kestanin
puviliavarastot ja . vuoden
1921 sadon, on ulkomailta ostettava
vain verratföin pieni pnuv^amäärä.
Jos raakaa puuvillaa saadaan riittä
västi hankituksi, voidaan yllämainit­tuja
5 miljoonaa kehrävartta käyttää
ja pahin I^angastavaran puute saadan
poistetuksi Lisäksi on työskenneltä­vä
kutomteollisuuden varustamiseksi
polttoaineella ja työväen hankkimi­seksi
, r •
Kutomateollisuushallitus pitää mah-dallisena
toteuttaa vuodeksi 1921 laa­timansa
tuotantosuunnitelman,, joka
edtelliseen vuoteen verraten tietää jät­tiläismäistä
nousua. Se otaksun saa­vansa
apua muilta valtion laitoksilta.
Se toivoo, että ponnistictaan kaikki voi
mat ja "toteaa, että tässä tarvitaan
vaan lujaa taJitoa, Työohjelman to­teuttamiseksi
pannaan käyntiin suu­rin
osa Venäjän parhaimmista kuto­moista
ja joukko tolsluokkaisia tehtai­ta.
Seisomaan jää sittenkin vielä 2%
miljoonaa kehrävartta, ,
Nämä tehtaat voivat alkaa toimin­tansa
vasta sitte, kun on hankittu
tarpeellinen määrä karstoja, l^iido®
puut on Venäjällä aina ollut kovin
tuntuva, eikä sitä voida poistaa ulko­maisen
hanTcinnan avulla. Tosin on
teollisuushailituksen hiljattain onnis»
tunut ratkaista tämä kysymys, joka
venäläisistä teknikoista näytti ylivoi­maiselta.
MetallitehtÄissa on^ alettu
valmistaa karstoja varten tarvittavaa
teräislankaa. Lopullista tulosta on
kuitenkin vielä odotettava. Edelleen
on kehitettävä niitä teollisuushaaroja,
jotka varustavat kutomatehtJ^ tar-peellisilla^
koneilla. Raaka-aineiden
hankinta on myös järjestettävä ajan­mukaiselle
kannalle, Oikoon miten
hyvänsä. Vaikkei' kutomateollisuus-
Itallitus onnistuisikaan koko työsuun­nitelmassaan
täytyy kaikessa tapa­uksessa
saada kehrävart, luku suurem
maksi kuiu v. 1920. Sillä vain siinä
tapauksessa voidaam kangastavaroit-tcn
tavaton puute poiatea.
Phone711 P. O. Box 1062
EAGLE CAFE
AINOA SUOM. HOTELLI SUDBUBYSSA
Siistit huoneet, parhaat ruuat Ja kahvit., Auki Joka aika.
OLGA SNELLMAN, omistaia
BALMORAL ANNEX
SUURIN SUOMALAINEN HOTELLI SUDBURYSSA
Huoneita ja ruokaa aina saatavissa sekä lyhemmäksi että pidem­mäksi
aikaa.
Suomalainen naishieroja tavattavana samassa paikassa.
YRJÖ RAUTIO, Omistaja,
86 Elm Street, W. , SUDBURY, ONT.
K A L L E POUKAMAN mtmtmtmmmn:
CopperCliffin tien varrella Sudbu-ryssa,
Avoinna perjantaina ja lauan­taina,
- r Phone 457. _ __
DR. H . S T I T T
Hammaslääkäri.
SUD15URY, ONTAKIO.
Samassa rakennuks. kuin
tri Koljonen.
ntmtmtmtmnnmttttmtmmm
Maaseudun muuttuneet olot vaativat
tarmokkaita toimenpiteitä, jotka mer­kitsevät
mullistusta maanvLljelykses-sämme.
Hampun ja pellavan alkuval-mistus
vanhojen tapojen mukaan kuu­luu
menneisyyteen. Talonpoika ei e:
nään tahdo antautua loukuttamaan
hamppua ja pellavaa poistaakseen .sii­tä
päistäreet, mikä on tavattoman kar
keaa ja kovaa työtä. Maaseudulle on
perustettava tehtaita hampun kuivaa­mista
varten. Se tietää suurta maan-viljelysvohnan
äästöä, jota voidaan j
käyttää järkevämpiinkin tarkotuksiin.
Näiden tohnenpiteitten .kautta voi­daan
kehittää hampun ja pellavan ja
muidenkin vaatetuskasvien viljelystä.
Venäjän yhteiskunnallistetun teolli-|
suuden, joka jo on. päässyt ensimäi-sistä
järjestelytoimenpiteistä; on ny­kyään
suoritettava tärkeä ^ tehtävä.
Maa ei voi elää vanhojen varastojen
nojalla. Maa vaatii työtä. Tehtait­ten
täytyy vaikeista olosuhteista huo­limatta
työskennellä, Kutomateollisuu
den elvyttäminen ja kehittäminen on
taloudellisesti välttämätön. Vallitse­vissa
oloissa on tarpeitten tyydyttä­minen
mahdollista. Saavuttaaksem­me
päämäaräimme — teollisuuden el­vyttämisen
— täytyy kutomotyöläis-ten
syvien rivien ja lu>ko Venäjän köy
hälistön osottaa tarpeellista tarmoa, j
Ensi askel kutomoteollisuuden paran- j
tamiseksi on jo otettu, ja me voimme
olla varmat, että vuosi 1921 on merkit
1 vä uutta edistysaskelta;
Dr;Jas. Wv Hutchins
Silmäla.sr Spesialisti,, selkäranka tut­kija.
Sähköhierontaa
Konttori huoneet 3 ja 4 ensimäisellä
lattialla Huron Chambers rakennuk­sessa,
— Phone 1012. /
T\v1n City Bottling works
valmistaa parhaimmat virvoitus­juomat
kakeoiskaupungissa, käyt­täkää
uina niitä. Erikoisesti suo­sittelemme
Pine Apple Juleppia.
Ulkolähctykset tehdään huolellisesti
ja nopeasti. ^'
V. TUOMI & KjUERIKALLIO.
omistajat.
819 Minnesota St.,
Phojie So, 2100. Fort WiHiam, Ont.
HENKI-, PALO-, LOUK
ICAUS- JA SAIRAUS-VAKUUTUIiSIA
välittää
E. J . WILSON
Box 1181 SUDBURY, ONT.