Vapaus, June 14, 1924

              LauaRtaina, kesäkuun 14 p. — Sat, June 14
T
^' s-t"
7
yAPAUS ;mjtä miehiltä on jääml tekemätä. Ilahuttavana esi-
— ^ jmerkkinä rauhan aatteen juurtuinise.-ta puhuja mai-
C«nadan «oomalaisen työväestön aanenkanattaja. ilme> 1'""'''^""* „ Z -,- • i
^ Sudburyssa. Ont., joka tiisiai. torstai ja laaantaL ;nit=i, että ."t;ak=an ja Ranskan nais^ten valit eivat ole
ON-NTSAAEI A£VO VAAEA ; läheskään niin katkerat kuin mie^Um. Niinpä nai^et
V ^ ^ v ^ Toimitu^pmamea -^^^^ ^-^. ^ ovat ottaneet huoltaakseen .inne tuotuja'
V A P A U S i-raksalaiiia lapsia Sakias-a nykyään vallitc^evaa kur-
The only or^an of^FinSish Workers in Canada. Pub.,J""den aikana.
tifihed in SudWry, OnU, every Tuesday. Tnursday and
Baturday. - .
ÄdvertisiDK rates 40c per ccl. inch. Minimum char«e
for fijngie insertion 75c. Discount on standing advertise-ment.
Xiie V apaus is the best advertising medium among
the FinnJgh People in Canada.
Itävaltalainen Jella Herjtza myöskin puhui. Hän
selitti äskei&en maailmansodan puhjenneen ja käydyn
taloudellisista syistä. Jvallisesti huomautti puhuja,
kuinka Itävalta sekaantui sotaan, «koska sen mielestä
Serbia ei kyennyt myymään omia sikojaan.» Sen sa­nottuaan
puhuja kysyi: Jos te olisitte tietäneet tämän,
niin olisitteko te menneet sotaan? Puhuja painosti,
että ainoa tae sotia vastaan on ehdoton aseista riisu-
^ minen. Kunhan naiset saavat enemmän valtiollista ikohonnut 28 pros. 'kuluttajalle os-
Tilauksia. joila ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, vaikutusvaltaa, niin he tulevat tekemään kaikkensa so-!taessa.
paitsi asiannesten joilla on takaukset. _ _ hävittämiseksi. 1 Teuraskarjan hinta on laskenut
Kokouksessa esiintyneiden puhujien sanat ovat suuria farmarille myydessä kasvattamaan-
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. *4.(iU. puoli vk. J2.25. kolme kk.
11.50 ja yKsi kk. 75c. ,
Yndysvaitoiniii ja Suomeen, yksi vk. 15.50. puoli vk.
13.00 ja kolme kk.$i.75.
Viralliset tilastot osottavat, että
pankki ja teoUisausmo.iopoolien yh­teistoiminnan
kautta on vuosien
1917 ja 1922 välillä Yhdysvalloissa
saatu aikaan seuraavat ennätykset,
mitkä itsessään osottavat mihin ase­maan
maanviljelystuotteita tuotta­vat
farmarit ja tärkeimmät kulut­tajat,
teollisuustyöläiset, ovat jou­tuneet:
Sikojen hinta on farmareille myy­dessä
tuotteitaan laskenut 56 pros.,
mutta savustetun sianlihan hinta on
ilmolushinti ierrar julaistuista ilmotuksista 40c
palstatuumaita. Suurista ilmotuksisu sekä ilmotuksista,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennus. Kruolpilmotuk.«et $2.00 kertaja 50c lisää jokai,
»elta muistovärsyltä. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta,
11.00 kolme kertaa. Aviocroilmotukset $i.00 kerta,
IS^OO kaksi kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta. Ha-mtaantieto-
ja ösoteilmotukset 50c kerta, $1.80 kolme
kertaa. Tilapäisilmotuksista pitää_raha_seurjta_mukana.
Registered at the Post Office Department, Ottawa,
M second class matter.,
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauan-tem
lehteen torstaina kello 3. '
Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty Buildiner
Lorne St, Puhelin 1038. Postiosote: Box 69. Sudbury.
Ont
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
•oonallisella nimellä.
,1. V. K ANNA .STD. Li-kkeenhoitaja.
> Mielenkiintoisia laskuja
Ontariossa tuottaa työläinen keski m ääri n $2,445 arvos­ta
vuodessa ja työläisten palkat nousevat keskimäärin
l,04S dollariin vuodessa. Toisin sanoen työläiset, jotka
tuottavat kaikki tuotteet ja luovat kaiken rikkauden,
saavat ainoastaan 43 senttiä jokaisesta dollarista siitä
rikkaudesta, mitä he ovat luoneet. Virallisten tilas­tojen
mukaan Quebecin maakunnassa työläinen tuottaa
keskimäärin/ 2,290 dollarin arvosta vuodessa ja jkes-kinkertainen
työläisten palkka nousee 922 dollariin
vuodeissa, joten työläiset saavat 45 senttiä dollarista
tuottamistaan arvoista. Koko Canadaa silmällä pi­täen
työläinen tuottaa vuodessa keskimäärin 2,416
dollarin arvosta ja keskimääräinen vuosipalkka nousee
1,010 dollariin. Keskimäärin saavat työläiset siis 42
senttiä dollaria kohfi tuottamistaan rikkauksista.*
Me kuulemme lakkaamatta kehuttavan, että Canada
on Iuonnonrikkaui($ien9a puolt^la tavattoman rikas
maa. Sitä ei voikaan kieltää. Täällä on myöskin te-^
Koisia uudenaikaisia.tehtaita ja hyviä tuolatmon väli-aneita.
Canada voisi ylpeillä rayöskin mitä parhaim-..
niästa iyövoimasla, sillä harvoissa maissa voi kapi­talismi
kohdfslla työläisiä työpäivän pituuteen, palk­koihin
ja työsuhteisiin katsoen hiin mielivaltaisesti
kuin Canadassa. Ja siitä huolimatta Canadan talou­dellista
elämää -'vaivaa hengenahdistus, puhumattakaan
siitä, että työl^jnet voisivat viettää edes vaatimattomin-ta
inhimillistä elämää, ' '
Kun työläisel SQQvat vain osan tuottamistaan elämän
tarpeista palkan muodossa, niin eivät he tällä imurtö-ösalla
luonnoUisefttikaan voi ostaa itselleen väittä-tnättöthiä
elämän ttkrpeita eikä käyttää .tuottamiiaan
rikkauksiA hyödykseen. Tällainen nurinkurisuus joh­tuu
kapitalistisesta omistusjärjestelmästä. .
.. - ^ - ^ ^ — -—
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^ kuoro
Tiedon ja ajatuksen voimaa ja tosiä&iain voittokul­kua
on mahdoton vastustaa. Turhaa on myöskin aset­taa
esteitä ihmiskunnan kehityksen tielle.
Äskettäin pidettiin Torontossa kokous, joka kantaa
edistyksen voimien leimaa. Siellä esiintyi puhujina
«Rauhan ja Vapauden hyväksi työskentelevän naisten
kansainvälisen liiton» kongressin edustajia. Puhujat
olivat järjestään naisia, tosin porvarillisiin piireihin
{kuuluvia, mutta kuitenkin suurelta osalta sellaisia, jot­ka
koettavat kohottaa katseensa ylemmäksi komriier-eialismin
ja niilltarismih roskaista jokapäiväisyyttä.
Puheenjohtajana toimi Canadan parlamentin ainoa
naisjäsen Agnes MacPhail. Avauspuheessaan hän jo
vaatimattomasti huoniautti, että Canada ei aatteellisesti
ole pysynyt taloudellisen kehityksen tasalla. Naisten
kansainvälinen Hitto koettaa anlaa tässä suhteessa apu­aan
ynuhärryksensä mukaan.
Englantilainen naisten äänioikeUstäistelija ja parla­mentin
jäsen Ethel Williams selosteli rauhanliikettä
kotimaassaan. Asetti siinä suhteessa eräitä ansioita
myöskin nykyisen työyäenhallituksen kontolle, joista
^erikoisemmin mainitsi Venäjän neuvoslohallitidcsen
tunnustamisen ja Singaporen sotasataman rakentamis­ta
koskevien aikeiden tyhjäksi tekemisen.
Ranskalainen Marceille Capy myöskin piihui. Hän
kertoi Ranskan meneltäneeri suursodassa 2,000,000
m i e s t ä . Tämä uhraus luultiin tehtävän ihmiskunnan
onnen ja yapauden hyväksi, mutta myöhemmin on
Ranskassakin tultu havaitsemaan, että ranskalaiset oli­vat
tabtelleet ja uhranneet henkensä teräksen, öljyn
ja hiilikeinottelijain etujen puolesta.
I Hollantilainen rouva Ramondt-Hirschman omien
näkeihiensä ja kokemuksiensa perusteella selitti, että
Eiiropassa ei olla ollenkaan varmoja radhasta, vaikka
suurspta selitettiinkiri taisteltavan rauhan lopulliseksi
turvaamiseksi. Kaikkialla /vehkeillään riitaa ja sotaa
toisiJaan vastaan. Nyt kun naisetkin alkavat saada val­tiollisia
oikeuksia, paitiosti puhuja, on heidän käytet­tävä
'varkutiisiyaltaansa rauhan turvaamiseksi.
Seuraavana esitettiin puhujan paikalle Lida Gustave
; Saksasta. Hänet otettiin vastaah useita minuutteja
kestävin suosionosotuksin, kertovat lehtiuutiset. Pu­huja
sanoi olleensa harras raidian ystävä vaikkapa
kotimaansa olikin sodan pyörteissä. Puhuja ar\'eli.
Voitot puhuvat
Se kuulostaa joltakin. Uutiset kertovat, että juuri
solmitun uuden palkkataksan mukaan rapparien palk­ka
tulee olemaan 14 dollaria päiväljä neljäkymmen-tuntisella
työviikolla Detroitissa, Rapparit vaativat
vieläkin korkeampaa palkkaa, mutta katsoivat lopulta
parhaammaksi tehdä kompromissi ja hyväksyä tois­taiseksi
mainittu palkka.
Vaikka Detroitin rapparien palkkataisteluista ja
saavutuksista ei sanomalehdissä olekaan puhuttu räi­keällä
äänellä, ovat he silti tehneet sitkeitä ponnis­tuksia
palkkansa korottamiseksi. Sitä varten ei hei­dän
ole tarvinnut särkeä vanhaa uniotaan, vaan päin
vastoin sitä entuudestaan tiiiyistää ja saattaa jkaikin
päin taistelukuntoisemmaksi. Ilman sitä eivät he olisi
voineet painostaa vaatimuksiaan niin voimakkaasti, että
miljoonakaupungin, suuret työnantajaryhmät olivat lo­pulta
pakotetut taiplimäan.
Ei kukaan voi mennä väittämään, etteivätkö Det­roitin
rapparit 14 dollarin päiväpalkastaan huolimatta
ole valmiit ensimäisessä tilaisuudessa kiristämään li­sää
palkkaa. Kaikkien vähemmin voimine me odot­taa
heistä oman järjestyneen voimansa särkijöitä ja
halveksijoita. Kaikkien luonnollisinta on, V t ä heidän
pyiikimyksensä kaikissa suhteissa tähtää yhä |^teen•
pam.
sanoja, ihanteellisia sanoja, jotka ilmaisevat valtavien
ihmisjoukkojen kiihkeää rauhan kaipuuta. Militaris­mi
menettää lakkaamatta ystäviänsä. Ja joskaan kaik­ki
kapitalismin ja militarismin tuomitsijat eivät kat­sele
vihollistaan kaikissa suhteissa lopullisesti järk­kymättömältä
kannalta, jättää jo pintapuolinenkin vi­hollisuus
ammottavia aukkoja ihmiskuntaa raatelevien
voimien riveihin. Yhä voimakkaammaksi ja sopu-sointuisammaksi
käy se kuoro, joka luokkatieloisen työ­väestön
kanssa taistelee kapitalismin ja sen laitosten
perinjuurin kukistamiseksi.
^eninismi — elävää marxilaisuutta
Nykyiset -kommunistit ovat kaikesta velassa Le­ninille,
kirjoitetaan Bulletin ComAiunistessa. Opiske­lu,
tutkiminen, havainnot, kaikki niimä eivät olisi ol­leet
mitään ilman sitä johtavaa ajatusta, ilman sitä
yleiskäsitettä, minkä holshevikklpuolueen johtaja ian-toi.
Kommunistit olisivat tosin olleet marxilaisia^
mutta ilman Leniniä olisi marxilaisuus jäänyt kuol­leeksi
opinkappaleeksi, kuten on laita muiden sosialis­tisten
koulukuntain. Ilman Leniniä olbi marxismi
surkastunut ravinnon puutteessa. Marxismi on elävä
metoodi, jonka tarvitsee imeä itseensä uutta mehua,
jonka on tarkistettava, puhdistettava ja kontrolloitava
itseääh lakkaaniatta. Ja tämä maailman työväenl;ik>
keen havainnoista ja kokemuksista Marxin kuoleman
jälkeen rikastunut marxismi, se on leninismiäj "'"on Kom
munistisen Internatsionaalen'uskontunnustus. Lenin
oli marxismia teossa. Hän eli, uurasti, taisteli yksin­omaan
proletariaatin, yksinomaan vallankumouksen
hyväksi. Hän arvosteli kaikkia' asioita —• samoin
kuin^ ihmisiäkin sen mukaan, missä määrin olivat edis­täneet
vallankumousta. Tämä kaikkien voimien, kaik­kien
^kyjeh ponnistaminen koskaan vaihtuinattoman
päämäärän saavuttamiseksi hedelmöitti hänen elämän­sä
ponnistukset ja takaa hänen tekonsa jatkumisen.
Venäläiset työläiset kutsuivat Leniniä «mieheksi,' joka
ei koskaan muuttunut*. Ja hänen oppilaansa, jotka
mitä kiihkeimmin ikävöivät samaa ansiota, ovat ym­märtäneet,
että mikä vaihdelkoonkin, niin on yksi,
minkä on oltava järkkymätön: tahtomme asettaa koko
olemassaolomme kommunismin palvelukseen.
«ttä naiset tulevat tekemään sotien lopettamiheksi sen, puUiseec tuhoon.
Vallankumous taikka lopullinen
tuho
Veleraaini Rappoport kirjoittaa pariisilaisessa toVe-rilehdessä,
että jokainen ajatteleva työläinen, talon­poika,
virkailija joutuu nykyisessä kapitalistisen talou­den
rappion vaiheessa pakostakin asettamaan kysy­myksen:
joko saattaa kapitalismi jatkamalla varkaut­taan,
minut puille paljaille riistämällä joka päivä yhä
enemmän ja enemmän lisäarvoa työstäni, taikka minä
kiiruhdan sen edelle >pakkoluovuttamalIa sen kaik­kien
hyödyksi. Joko tekee kapitalismi lopun minusta
taikka minä siitä. Ja tässä järkeilyssään on työtäte­kevä
vallan oikeassa. Kapitalistinen järjestelmä va­rastaa
ja murhaa. Alkuaan oltuaan tuottaja on siitä
nyt tullut hävittäjä. Alkuaan oltuaan talous- jä yh-teiskuntlaelämäni
tuki ja turva, uhka*a se nyt äiaiidata
meidät kaikki raunioihinsa. Mutta miten. selviytyä
siitä? .
Kapitalbmiä ja sen riistotaloutta sen sijaan ei voida
ajatella ilman väkivaltaa ja suoneniskentää. Koko sen
nj-kyinen talous on yeritaloutta. Ja jos kapitalisti-nen
järjestelmä saa edelleenkin vallita ja hallita, ^'oh-taa
se koko ihmiskunnan uuteen maailmansotaan, lo;
.sa karjaa teurastuslaitoksiin 42
pros., mutta kuluttajalle on tavalli­sen
»keskinkertaisen paistin hinta ko­honnut
ostaessa 18 pros.
iPuuviUan kasvattajan tuotteistaan
saama hinta on saman ajan kulu­essa
laskenut 43 pros., mutta val­miiksi
värjätyn puuvillan hinta on
ostajalle kohonnut kaupoissa 66
pros.
Villan hinta on lampaan kasvat­tajille
villaa myydessä laskenut 69:1-
lä pros., mutta siitä kehrätyn ja ku­dotun
valmiin vaatteen hinta on ku­luttajalle
ostaessa kohonnut 192:11a
pros.
Vehnän hinta on valmiiksi leivo- pua seuraten?
tun leivän hintaan nähden tuona ai­kana
kutistunut enemmän kuin kym­menkertaisesti
ja kaikilla muilla
maanviljelystuotteitten aloilla on ta­pahtunut
samallainen järistyttäva
muutos.
Ja seuraukset — niin, enemmän
kuin neljäs osa vehnän sasvatus-vyöhykkeen
15 valtion farmareista
on todellisessa vararlkkotilassa ja
maksukyvyttömänä!
Amerikalainen kuluttaja maksaa
farmarin tuottamasta vehnästä lei­votusta
leivästä 9 senttiä leipäloh-kosta,
kun europalainen kuluttaja,
joka syö amerikalaisen vehnänkas-vattajan
viljan ylituotannosta leivo­tusta
viljasta leipää maksaa aivan
samallaisesta leipälohkosta 4 sent­tiä!
Mutta siitä huolimatta ei nykyään
aminattiuQionisti
Amsterdamin Ammattiunioitten
Internationale on julaissut- Vuosikir­jansa,
jossa on hyvä joukko tärkeitä
tietoja unionistisesta liiöcecstä eri
maissa. (Suomen Ammatti järjes-valtaa
käsissään pitävä luokka paneItöstä puuttuvat tiedot). Julkaisem-rikkaa
ristiin enempää farmarin Jay 'Lovestonen referoiinana sii-kuin
työläisenkään aseman kohotta-^ä tärkeät kohdat seuraavassa:
miseksi, mutta sen sijaan vaalii eri­koisella
huolella, että korporatsioo-ni
«n voitot pysyisivät ennallaan ja
kohoisivat! — Vieläkö odotatte van­hoilta
puolueilta muutosta olosun-teisiinne,
vai joko uskallatte lähteä
Amsterdamin Internationalen tut­kimusten
mukaan on eri maitten
järjestöjen voima ollut v. 1922 päät­tyessä
seuraava: .
Itävallassa: v. 1922 osotti Am­mattiunioitten
Yleisen Liiton jäsen-
Saksan nöyrtpisen syyt
Saksan hallituksen Neuvosto-Ve­näjälle
lähettämän valitu?kirjelmän
todellinen syy johtui maan tärkeis­tä
taloudellisista, hyötykysymyksistä.
Valtiollisen poliisin ruma ja kan­sainvälisiä
diplomaattisia tapoja
loukkaava ruokoton neuvostolähe-tystön
viranomaisten nuuskiminen
ja vangritseminen ei liikuttanut hal­lituspiirejä
ennen kuin saatiin sel­ville,
mikä todellinen seuraus oli
siitä, että Venäjän kauppatoimisto-ja
alettiin sulkea. Mitä merkitsevät
nämä toimenpiteet Saksan talou­delle,
saadan selville, kun tiedetään,
että Venäjän kauppavaihto Saksassa
joka V. 1921 teki 45i5 miljoonaa kul-tamarkkaa,
nousi jo v. 1923 1,200
miljoonaan kultamarkkaan ja tä­män
vuoden ensi neljänneksellä
400 miljoonaan. Konflikti maksaa
siis Saksalle miljoonia kultamark-koja,
ja Saksan hällituKsen menet­telystä
johtuu, että kokonaisen jou­kon
tehtaita ja liikeyrityksiä on lak­kautettava
tuotantonsa, vältämättö
myystarvikkeiden hinnat kohoavat
ja tuhannet työläiset joutuvat työt­tömiksi.
Hallituksen luona ovat
käyneet monien tehtaiden ja suur­liikkeiden
edustajat protesteeraa-massa
tapahtuman johdosta ja vaa­timassa
nopeata sovintoa.
/Väestö on äärimmäisen katkeroit-tunut
hallituksen ja poliisien esiin­tymisen
johdosta, ja josa päivä pi­dettiin
protestikokouksia hallitusta
vastaan. Kaikkiin kokoustilaisuuk-siin
oli saapunut enemmän yleisöä
kuin mitä suojat vetivät.
Litvinov on selittänyt, että Ber­linin
tapaus on ranskalais-saksalai-nen
salajuoni, jolla pyritään katkai­seman
neuvottelut Englannin kans,
sa, tästä kun olisi etua eräille sak­salaisille
talouspiireille eikä vähem­män
Poincarelle. /
Sodan sanotaan kymmenkertais­tuttaneen
. Lontoon ' entiseistäänkin
valtaisia kerjäläisjoukkoja. Ja löy­tyy
tuskin siivottomampaa itmiotä
kuin nuori ent. sotilas, jolla ön
urheusmitalli rintiallaän^ minkä hän
on voittanut taisteluissa kuvitellun
isänmaian puolesta, joka puolestaan
on maksanut hänen Urheutensa ker-jäl^
issauvalla. ' ...
Vaeltaessa Lontoon katuja joudu­taan
mitä kuohuttayimpien kohtaus­ten
todistajaksi. Tower Bridgen-luona
esim. soittaa orkesteri, ipin-kä
jäsenet ovat sokeita, yhtt lu­kuunottamatta,"
joka soittonumeroi-don
jälkeen kokoo kolehdin. Ka-dunkulmessa
taas istuu muudan
rintamasankari harjoittaen taideku-dontaa
Villa la n g a i 1 a. Lanka
oh keritty kädehtyngan ym­pärille,
mistä k^r a n a a t t i ön
siepannut osansa. Seuraavassa
kadunkulmassa harjoittaa toinfen ur­ho
tasapainotaituruutta seisomalla
päällään jalat suorana iljna^iä ja hä<-
nen tasapainopisteenään on ylös-alasin
käännetty pullo jne.
Raukkojen invaliidish onnetto-muudeksi
väsyy katuyleisö kuiten­kin
kohdatessaan aina samanlaisen
näyn. Sen vuoksi ovat invaludil
aina pakoitetut vaivaamaaifi äivöi
jaan keksi|ikseen jotakin "ttUttä, mi'-
kä kiinnittäisi yleisön huomiota»
Joku aika sitten kokoontui kokonai­nen
iarmeija entisiä sotilaita, jot"kä
pitivät arvoa&n lotilckaavana ker­jäämisen,
ja jotka^sen Vuo"ksi mars­sivat,
mikäli runlielluilta ; raajoil
tuottajaluökkana liikkeelle omaa ^ ä r ä 29,828 jäsenen vähennyksen;
luokk*aanne edustavan puolueen lip- Jäsenmäärä oli 1,049,949. Vuosien
1919 ja 1923 välillä lisääntyi pyr­kimys
eri ammattien yhdistämistä
kohti.
»Belgiassa: Belgian Ammattiuni­oitten
Komitea ilmottr tammikuun
1 p., 1923 jäsenmäärän olleen''6il 8,.
871. Tämä merkitsi alenemista jä­senmäärässä,
joka edeMlsena vuon­na
oli ollut 79,000 jäsentä enem-ftiän.
Raskaimmin olivat jäseniään
menettäneet rakennusammatit, kai»
vos- ja metallityöläiset, rautatie-miehet
ja kutomoty^läiset. Merkil­le
on pantava, että ammattiunioit­ten
miltei täydellinen keskittynei­syyskään
ei voi vastustiaa mitä an­karimman
taloudellisen lamauksen
ja taantumuksellisen johdon tuhoi­sia
vaikutuksia Belgian ammattiuni-onistisessa
liikkeessä.
Canada: Canadassa on joukko
järjestöjä j*äsenmääräänsä nähden
pysynyt ennallaan. Samaan aikaan
on kuitenkin Työväen Ammattiuni­oitten
Kongressin ^kokonaisjäsenmää­rä
laskenut. V, 1921>oli se 164,
883 ja joulukuun viimefsenä päivä­nä
1922 oli se 117,811.
Tshekko-Slovakia:' Tammikuun 1
päivänä oli Tshekko-Slovakian Am­mattiunioitten
Liitossa ^88,294 jä^
sentä. V. 1923 .erosi Amsterdamin
Internationaleata voimakKaita am-mattiunioita
(joiten yhteinen jäsen­määrä
oli 167,078) ja liittyi Punai­seen
Työväenunioitten internationa-leen.
Tanska: Vuoden 1922 päättyessä
oli' Ammattiunioitten Liiton jäsen­määrä
232,i5 7 4i Se oli 9,971 vä­hemmän
kuin edellisenä vUpnna.
Tanskalaiseen Unioitten Liittoon
kuuluu 52 eri uniota.
Ranska: Yleisen Työväenliiton jä­senmäärä
on kysymyksessäolevän
vuoden kuluessa jäänyt melkein en­nalleen.
Joulukuun 31 päivänä 1922
oli se 757;847. Samana vuonna ta­pahtui
joitakjn. yhdistymisiä. Yh­distynyt
Työläisten Ylelsliitto, joka
on kommunistinen ja kuuluu Punai­seen
Unioitten Interhatlonaleen,- o-sotti
voimain lisäystä viimeisen Kon-ventsioonin
tietojen mukaan. .
Saksa: 1922 lisääntyi Aihmatti-unioitten
Yleisen Liiton jäsenmäärä
150,000 jäsenellä, kohoten kaikki­aan
7,908,516 jäseneen. Sanialla
ajalla on Unioitten Liitto (viikko, ja
kuukausipalkkalaisten) lisänhyt jä-senmääräärisä
2^,000 niin että-se oli
•667,898. V. 1923 saavuttivat kom­munistit
huomattavaa edistystä Sak­san
ammattiunionistisessa liikkeessä
erikoisesti metallityöläisten jä^ 1^
lenkaivajain keskuudessa.
Suurbritannja: Verrattuna y.
1921 jäsenmäärään ön Ammattiuni­oitten
: Kongressin jäsenmäärä; vä­hentynyt
6,599.003-4 2fiQ-^^'
loudeUinen kriisi Ta-teki
suuria I^Saat^'^^^^^^^^
- n liikkeen jäsenistör^^^^-
la yritettiin voimakV»L- ^
distymään muu ^m; ' "^^^^
«"««aloilla Vs^:'^'^'''^
'Tätä tarkoS^ttT^r^^^^^^^ tiin yleismaallisia So^ T^"^^
teollisuusaloilla: iJlfZr.T"-'^'^
^ e l l ä o l e v i U a a Ä t U ^ S S ^ i Ä S s t ^ • teknillisten t ö i C a S ^'^
«.attitaidottomain työ^st
kuudessa. Myöskin
aiD-kes-on
Olemassa nuo- »nattava pyrkimys unioitten jäsen-
^ e n .a Sääntöjen y h t ä l ä i i ^l
ääniä, että Lontoon kadut olisi puh­distettava
näistä äi-syttäyistä olen
n-oista. Porvarien vastenmieliselle
ttinteelle pn keksitty soma verhokin:
on vapautettava kasvava nuoriso nä­kemästä
näitä siivottomia sotamuis­toja.
Eikä ajatus olekaan hullum­pia,
sillä tällaiset sodankauhut sil­mien
edessä tuntee kasvava polvi
tuskin sitä sankaruutta, mitä isän­maa
heiltä' joskus vaatii, s.t.s. ei
tunne mitään halua työntää pistin­tä
taikka lähettää kuulaa toisen ih­misen
rintaan' taikka saada oman
rintansa puhkaistuksi. Entisten san­karien
tarjoama havainto-lopetus on
aivan liian järkyttävä, jjotta tule­vat
ruudinruuaksi aijotut polvet e-nää
alistuisivat kpurallisen riistäjä-koplan
verisiksi pelinappuloiksi.
URHEILU
Työläisolympialaisia
valmistellaan
Vastikään pidettiin Frankfurt am
Mainissa Työväen Kansainvälisen
Urheiluliiton kokous, jonka tehtävä­nä^
oli ensi kesänä Frankfurt am
Mainissa pidettävien tyoläisolympla-
Unkan: V. 1922 päättyesää oh'
lAmniattiunioitten Neuvoston koko-'
naisjasenraäärä 202,956. Tämä 0
^otti 50,000 jäsenen lisäystä ja osot-'
taa sen tosiasian, että ammattiunio-
«istinen Inke on toipumassa niistä
raskaista hyökkäyksistä, joita sitä
vastaan Horthyn hallitus on snmi.
nannut. Suurinta voiman kasvua
osottavat rakennus- ja nie:amti'ö-läisten
uniot.
Italia: Yleisen Työväenliiton jä­senmäärä
putosi 1,200,000—401,054
vuosien 1921 ja 1922 välillä. 'Tä­mä
luhistus johtui fascistlen riehun-sta.
Fascisteilla on nyi <työväen.
järjestönsä», jossa he väittävät ole­van
jäseniä noin 2,000,000.
Latvia: Latvian Ammattiunioitten
Liitto menetti jäseniä 10,000 v,
.1922, Tammikuun 1 p., 1923 oli
sillä vain 12,350.
Luxemburgissa väheni ammatti-unioiden
jäsenmäärä 1922 8.60O jä­senellä.
Tammikuun 1 päivä oli sil-lä
12,000. .
iHoUanti: Hollannin Ammattiuni­oitten
Liiton jäsenmäärä väheni
22'3,718( joka. sillä oli tammik. 1
p., 1922) 201,045 (tammik. 1 p.,
11923). Työttömyys oli ollut pää--
asiallisiihpana syynä jäsenmäärän
laskeniiseen. Vaatetyöläisten, maan-viljelystyöläisten,
metalli- ja kulku-laitostyöläisten
keskuudessa suurin»
mat vähennykset tapahtuivat.
Puola: Ammattiunioitten Xeskus-liiton
jäsenmäärä' kohosi 365,190—
4/11,056 v. 1922. Kommunistit saa-vuttivat
huomattavaa edistystä am-mattiunipnistien
keskuudessa mainit-tuna
aikana. ,
: - Serbia-Slovenia-Kroätia: Työväen
Yleisliiton jäsenmäärä on pysynyt
joksikin ennallaan. Tammikuun 1
p., 1923 oli se 66,166,
. Espanja: Huolimatta fasclstihalll-tukseeta.
on Ammattiunioitten Liiton
jäsenmäärä pysynyt joksikin sama­na
kuin edellisenäkin vuonna. Jou­lukuun
31 päivänä 1922 oli se 238,-
861....:'
Ruotsi: Ammattiunioitten Liiton
jäsenmäärä ön laskenut 313,208—
292,917 v. 1922 kuluessa.
Sveitsi: Ammaittiunioitten Liiton .
jäsenmäärä on menettänyt lähes ^
60,000 jäsentä v. 1921 kuluessa.
Koko jäsenmäärä putosi 225,822—
162,192. Raskaimmin ovat menettä­neet
pankkityöläiset, 41 pros. jäsen-määrästään.
Nahkatyöläiset ovat
menettäneet 28 pros, ja kutomotyo-
Iäiset 25 pros. Metallityöläisten j»
kelloseppäin voimien menetys on
aivai,, ini&au runneiiuuut ruujuii- •• •, - ^ j . ... .
laisteft Valmistaminen, Ednst^'Jonka tarkoituksena ensi kädessä on
oli seitsemästä maasta, m.m. Suo­mesta.
Kilpailujen ohjelma pää-pnrteissään
hyväksyttiin ja jätet­tiin
sen lopulliseen muotoon saat-taniinen
saksalaisten muodostamille
•Kokouksessa päätettyiin-- ton toimistolle ja Punaisen Urheflu
internatsionalen- edustajain yhteisei-
Selaiset maat,
kaikkialla.
kin perustaa kansainvälinen lehti,
taen silmäänpistaviä "plakaatteja,
joissa seisoi: Työtä.! jltiölää'^
kaaljä. joissa selitetttin, miikä on,
että tuhannet miehet^ "jotka ovat
uhranneet kaikkensa "pelastaäkseeti
isänmaan" ja jotka myosliin ovat
pelastaneet porvarien, isänmaan, et­tä
nämä urheat miehet nyt. ovat
joutuneet porvarien armoille, . s.fs
joutuneet pilkan ja kitrjnuden. alai­seksi.
-. • .
Mutta vallassaolijoiile olivat nä­mä
samaiset miehet sodan puhje­tessa,
• jolloin he kaldcasih somistet­tuina
lähetettiin m&ailmansodan
teurastuskentille, mieluisia, kun he
järjestöistä ^klitstitäan edustajia. Oh­jelmaan
otetaan kailiki tavaUisim-mat-
urheilumuodot: yleisurheilii,
voimistölu, paini, unti, jalkapallo ja
muita 1)ailoleikkejä, polkupyöräily,
painonnosto ja soutu, Kilpailuh
järjestelyn hoitavat saksalaiset, joil­la
siihen onkin hyviä voimia käy­tettävissä.
Talviolympialaiset pidetään ensi
talvena- myöskin Saksassa. Ohjel­maan
tulee ainakin hiihto ja mäen­lasku.
Ohjelman yksityiskohdista
määrää tässäkin, erikoiskomitea.
iftropagandanteko työläisolympia­laisia
varten kaikissa maissa on erit­täin
tärkeä. Työväen urheiluliike
nyt sitä vastoin eivät tahdo tietää on monessa maassa vielä hyvin heik
uhreistaan mitään. - Päinvastoin | koa. Tulevat olymoialaiset. jos ne
pyytävät ruokaansa sulattelevat riis- muodostuvat maaihnän tyoläisurhei-täjät
päästä näkemästä sankarejaan.jlijain suurujuhlaksi, ' vaikuttavat
Kuuluu näet yhä voimakkaampia varmaan
olympialaisten tunnetuksi telcemi-nen.
Kilpailuista Icoitmaen loistan-nusten
peittämiseksi koroitettiih
jonkun verran kansainväliselle liitol­le
menevää veroa, niin että se esim.
Suomesta liekee noin ID p:nä jäsen­tä
kohden vuosittain.
l^ysymys toisen työväen xansasn-välisen
urheilujärjestön, Punaisen
Urheiluinternatsionalen ktitaumises-ta
olympialaisiin on "Vielä avoinna.
'Punaiseen Urh^iluinternatsionaleen
•kuuluu m. m. Venäjän: liitto, Tsek-ko-
Slovakian \ toinen vöimalcas :työ-väen
- urheiluliitto sekä töinen työ­väen
urheilujärjestö Ranskassa. Jo
viime vuonna lähetti kansainvälisen
liiton toimisto liitoille föertökyselyn,
millä ~ kannalla ne ovat kutsumiseen.
Tähän kyselyyn - antaniissaan "vas­tauksissa
olivat ainakin Saksan,
Sveitsin, Suomen ja Tsekkoslovaki-an
saksalainen liitto oijeet' kutsu­misen"
puolesta. Nyt piti asiasta lo­pullisesti
päätettämään, miltta: mir-retjin
lopullinen ratkaisu pitkätt;"ke8-
kustelun jälkeen tämän} kuun lo-työlälsurheilun.
nousuun] pussa pidettävällekansain-välisen -lii-le
kokoukselle.
joissa työväen urheiuiike on
jakautunut kahteen osaan, knten
Ranskassa ja. Tshekkoslovabassa,
vastustivat Punaisen Urheiluinter­natsionalen
kutsumista. Eri urbeir.
lulajien asuintuntijat, jotka pihdat
-erityisen kokouksen olympialaisten
ohjelman ja sääntöjen laaömi^
vaiften, asettuivat siUe ^ff^
tä myöskin Punaisen Urhednnrt^:
natsionaleen kuuluvat Järje^<JJ»;
toitsuttava osanottajiksi. KoW^
sen suuri enemmistö oh sitamK
että tämän kannan takana ovat tjo-läisarheilijoin
suuret
Olympialaisia varten «ken
•Frankfurt am Mainin ^^^lllS- <aionia. Stadionin kenttä juol^
töineen ön jo vahnis ja Icoko^
^lee lopulliseen ^
vuoden aikana. Se <>n ^ « « » ' ^
suuren laajaksi. Varsina^ •
dionin ulkopuolöUe rakeiin^
3capallokentta ja ^
Useimmissa ^ ^ / ^ ' ^ ' ^ - ^
lujärjestöt tekevät iQ tauxw
Idlpafluihin osanottoa ^ g ^ p /
yi