Vapaus, October 23, 1924

              ma
Ms
Teollisuusunionismi
SilDreii sorron maassa
Unkarissa annettiin syksyUä 1918
. melkein rajaton yhdirtymisoikens.
Sen varassa lisiäntyivät entieten
yhdistysten jäsenmäSrät ja • mno-
, : dostettiin nu«a. Ammatillinen jär­jestäytyminen
meni laajalle. Ruu­miillisen
työntekijäin keskuudessa
syntyi harvinairillekin, aloille yhdis­tyksiä.
Varsinaisten työntekijäin
järjestöjen yhteyteen liittyi myös-
Irfn n, 8. "sivistyneihin" kuuluvien
palkkalaisten järjestöjä. Sellaisia
olivat «sim. apteekkiapnlaisten insi-
* Jiöörien ja pankkivirkailijoiden l i l -
' tot Neuvostojen aikana kuuluivat
: tuohon euureen yhteyteen myöskin
musiikkerien, näyttelijöiden, kuvaa­vien
taiteiden^ opettajien, lääkärien
V ja sanomalehtimiesten liitot.
V joutui­vat
ammatilliset järjestöt sellaiseen
iilaan« ettei sitä voi selittää ,8anoil.
la. Sumanian voitot ja vastavat
lankumouksen voitto kukistivat
Ammatilliset jär­jestöt
koetettiin tuhota. Virano-
, .maisten avulla yritettiin muodostaa
r kristiflisso^ ammattiyhdistyk-
,siä. »Toisia järjestöjä hajoiteltiin,
niiden huoneustoja teljettiin j a jä-
- seniS ja toimihei^kilöitä terrorisoi-tiin.
(Uusien järjestöjen muodos*
tamista «hkäistiin. Kun hajoitet-tujen
järjestöjen jäsenet liittyivät
ammatillisen liikkeen lehtien ym­pärille,
niin lakkautettiin sellaiset
lehdetkin.
Ufoista kuritusta' vastaan käytiin
i 'taistelua vaihtelevalla onnella. Kai-kestä
huolimatta voitiiA säilyttää
jotakin Ja luoda hävitetyn tilalle
' jotakin. Jäsenmäärien vaihtelut
kuvaavat vallinneita vaiheita. .Am-
' mattijärjeatön hallitusta vastaavaan
neavostoon oli liittynyt, 107,488 jä­sentä
r, 1918.' Sodan aikana seu-
^ rasi «nsih kova vähennys, mutta
1017 nousi jäsenmäärä'2flS,000:een.
<19i« VDodän lopulla oli se' 721,437,
mutta seuraavana vuoteita aleni se
2l2;408:aan. V. 1921 oU vain
' 152,777 jSaentä; 1922—202,'956 ja
1923 vain 17<d,401.
' Vuoden 1924 maaliakuulla oli
seuraavissa liitoissa yli 10,OdO jä-
•fientä:"
1917 ' 1924
Itättfft jä metallit: .«0,934 64,026
Bakennnsty^l. ' : . . . 3,201. 19,210
: Kaii^iistyöläikten il 21,178 26,947
r Ptiutyöläjrten ' . . . : 8,^1 12,817
JaUdnetyöIäisten . . A^l^O 10,759
Järjestöjen oli taisteltava'^suurta
työttömyyttä vastaan. Viime vuo­den
alkupuolella oli näette työttö-
'\ mVk jäseniä noin ,20,000, toukokuul­la
vielä y l i . 1^,000. Savella väheni
t^ön puute jonkun verran, mutta l i -
\ . «äjSuityi taasen syksyllä. Marras.
knulU < o l i määrä. 15,409.
i 'v,^^ön!-paate, 'siirtolÄisuus, palkka-
JUkkeet ja mUut taistelut ovat pitä-
. Aeet 'kaikkia ammatillisia järjestöjä
X JcQvin ahtaalla. Varsinkin .Jkärsi rau-
, tatietySläisten järjestö, kun sen jä-geeniä
sulettiin vuoden alussa .jou-
' kottain pois töistä j a toimista.
. -Työläisten sitkeyttä, taitoa ja
, < tarmoa «n kiittäminen siitä, että
r'.snux^n sorron jaloissa on säilynyt
, " ; jotaUn j a päästy askeleita eespä^n.
Unionistiseti liikkeen
yhdistäminen
: Yht«aäityyaky«yiny«ti ^ Koinintenila
j» P. -Ammtillisea Internatsio-ttaklea
koagressiMa
selostaa Losoyski seuraavasti:
"On suoraan sanottu, että tämä
kysymys «ihentti vastaväitteitä
myöskin Kominternin j a P. Amma­tillisen
intematsionaalen kongres­seissa.
. Nämä vastaväitteet selittää
pääasiassa se, että tämän tunnus-lauseett
vastustajat eivät ole Iop>
|iuan saali» harkinneet P. Amma'>
tiilisen Jnternatsionaalen ja Ko*
mm
mm
i i i
inintern^ taktiikkaa ammatiipUse
' i i i l ^ e s s S . . . Erikoista vastusta koh-
^A\y''U.tagi' »e. Saksan edustajiston puoles-r
ta^ joka 'lutsöi kahden i n t e n i a t^
liaalen yhteensulattamistunnuslau-
•sees» olevan, "opportunismia" jo-ftt
."mensbevinmä." Miksi kommn-
• »istit :Toivat « lU refomistien
sa^, iffttii»«VB** lumsallisessa jäxjestos-mvtU
eivät voi olla samassa
' kansaiqvlKsesä järjestössä r ~
on kai Wiks» selittää? Nfsi jotka
asettuivat tnnouslaosetta lastaan,
- , «qojitivitt lwi>mMO|attaan hajoitta-
Ci • ^ . .<ai^»yriaiujluu«> iom on «aksan
iJcmm^^ käsitellään
yOtMiä, on timxk ibousistä, etti
; i w i t i d k«alw'fln tyyten polU»» vail-
-AV;;-!'.
la. Halumme yhtenäisyyteen on
todistettava teoilla, ja kansainväli­sen
yhtymiskongreasjn kokoonkut-sumisehdotus
on paras todistus siitä,
että meille yhtenäisyys ei ole pelkkä
fraasi eikä manööveri, niinkuin
eräät ovelat toverit arvelevat. Sak.
lan kommunistipuolueen keskusneu-eosto
on hyväks)rnyt päätöslausel­man
tämän kysymyksen johdosta, ja
»inä päätöslauselmassa on kaikkea
muuta, mutta ei selvyyttä. Siinä
Janotaan, että näiden internatsio-naalien
yhtymistunnuslause on ym­märrettävä
siinä mielessä, että yh­tymisen
täytyy tapahtua F. Amma­tillisen
Internatsionaalen ohjelman
pohjalla. Kaikki nerokkaat keksin­nöt
ovat yksinkertaisia, mutta katk-ki
yksinkertaiset asiat eivät ole ne­rokkaita.
Minun on pahoitettava
saksalaisten toverien mieltä sano.
maila, että Ammatillisen Internat­sionaalen
ja Kominternin päätök­sen
noin ymmärtäminen merkitsee,
ettei sitä lainkaan ymmärrä. , Pa­rasta
olisi tietysti se> että kaikki
tunnustaisivat Ammatillisen Inter­natsionaalen
ohjelman, mutta sii­nä
tapauksessa ei maksaisi jutella
kahden internatsionaalen yhteensn-lattamisesta.
Sillä jos kaikki tun­nustaisivat
Ammatillisen Internat­sionaalen
ohjelman, ei olisi syytä
aidata puutarhaa. Mehän ehdotam.
me • molempien intematsionaalien
yhteensulattamista, yhtyneen inter­natsionaalen'
muodostamista,' huoli­matta
siitä, että puolet ammatilli­sesti
järjestyneestä' työväestä ei
tunnusta K Ammatillisen Internat­sionaalen
ohjelmaa; Me emme vä­hääkään
pelkää joutua samaan kan­sainväliseen
järjestöön niiden kans­sa,
jotka eivät tunnusta meidän oh-jebnaa.
Meidän ohjelman on his­toria
tunnustanut j a sen tulee lo­pulta
tunnustamaan koko työväen­luokka.
Se on aivan riittävää ol­laksemme
pelkäämättä avointa tais­telua
aatteiden .puolesta yhtyneen
internatsionaalen: laajalla taistelu­kentällä.
Tämä yhtymisehdotus ei
ole Ammatillisen Internatsionaalen
ja AmBterdamin^ internatsionaalen
johtajain' .välinen kombinatsioni,
niinkuin j o eräät toverit arvelevat.
ES, tällaisia asioita ei suoriteta'ylä.
kerrosten^ kombinatsionien kautta.
Maailman ammatillisen liikkeen yh­tenäisyys
voidaan saavuttaa vain
siinä tapauksessa, että me onnistum­me,
kohcrttamaan kymmenet miljoo­nat
proletaarit, herättämään niiden
mielenkiinnon tässä taistelussa.
Eräitä tovereita pelottaa refor­mit,
niin että ne kyselevät tukka
pystyssä: VMutta entäpä jos Ams­terdamin
Intematsionaale hyväksyy
ehdotuksemme j a suostuu kansain,
väliseen ybtymiskongressiin?" Tä­hän
me ^vastaamme: "Erinomais­ta,
me ensimäisinä ilostumme, jos
Amsterdamin Internatsionaalehy.
väksyy tämän ehdotuksen, sillä mei.
dän yhtymispäätöksemme tehtävänä
on - tämän yhtymisen -tealiseeraus;"
~ Mutta jos te* yhtyneessä inter-natsionaalessa'
tulette olemaan vä­hemmistönä?
.kysyvät sampt. tjve-rit.
. "Jos me joudumme vähem­mistöksi,
tulemme tappelemaan
enemmistöstä j a me toivomme' saa­vamme
; tämän enemmistön pu alel­lemme
vallatuksi" — " j a te olette
valmiit menemään kansainväliseen,
yhtymiskongressiin ilman minkään­laisia
ennakkoehtoja?" — jatkavat
kyselijään ! samat opportunismin
peloittamat. toverit "Kyllä, me
olomme-valmiit meÄemään kansain,
väliseen yhtymiskongressiin ilman
ennakkoehtoja. -Voimasuhteet yh>
tymiskongressissa määräävät uuden
internatsionaalen ohjelman : j a tak<;
tilkan." — "Mutta jos amsterda­milaiset
asettavat ennakkoehtoja,
kuinkas sitten?" — "Neuvottelut
osoittavat — jos neuvotteluista mi­tään
tulee—- mitkä kummaltakin
puolelta asetuista ennakkoehdoista
ovat molemminpuolin hyväksyttäviä
mitkä eivät Työväenjoukot tule­vat
antamaan meistä tuomionsa."
— "Mutta jos amsterdamilaiset
Ideltäytyvät kaikista neuvotteluista
yhtyiniskysymyksessä?" kysenevät^
nämä toverit "Jos he kieltäytyvät^
sitä pahempi heille. Me emme kiel­täydy
taistelustamme yhtenäisyyden
puolesta. Amsterdamilaiset V eivät
ole tahtoneet yhteisrintamaa, mut­ta
sentähden emme me ole yhteis­rintamasta
kieltäy^eet^ Sama on
tässäkin kysymyksessä."
lä maailmsa ammstfllisrn liikkeen
yhtenäi^den ssboteeruxninen on
heidän aumnattinss. Tuollainen toi­minta
cn täysin ymmärrettäväs.
Hotta vähemmän ymmärrettävää on
vasemman siiven edustajain osalli-suus
tuollaisiin kombinatsiooneihin.
Vai olettavatko Amsterdamin inter­natsionaalen
vasemman siiven edus­tajat,
että tuo tie on Jybin rnaaO
man ammatillisen liilckeen yhtenäi­syyden
saavuttamiseen? Jos he
niin luuleva^ tulevat he pian va­kuutetuiksi
kantansa virheellisyy­destä.
Eräät Amsterdamin Inter­natsionaalen
johtajat ilmeisesti
olettavat, että he voivat määrätä
ehdot, unohtaen, että ehdot laadi­taan
riippuen reaiisista voimasuh­teista.
Ja realinen voimasuhde
maailman ammatillisessa liikkeessä
ei ole lähimainkaan sellainen, kuin
Amsterdamin oikeistolaiset ja vau
semmistolaisetkin arvelevat Sen­pä
vuoksi voimme ' neuvoa kumpai-siakin
karistamaan kalloistaan aja-tuksen,
että he voivat tahtonsa .tiai­siksi
alistaa vallankumouksellisen
ammatillisen liikkeen. Mikään muu
kuin häpeä* heille ei voi olla tuollai-ien
politiikan seurauksena.
Mikä selittää tällaisen, politiikan
Amsterdamin IntemMsionaalen puo
lelta? Se, että sen sisällä on koko
joukko miehiä,' jotka ovat valmiit
ennen hajoittamaan Amsterdami:!
Internatsionaalen kuin suostuvat
yhtymään vallankumouksellisen työ­väen
kanssa. Metallimiesten kan­sainvälisessä
kongressissa ilmoitti
JRanskan Metalliliiton edustaja, et.
tä jos Venäjän metalliliitto otetaan
internatsionaaleen, niin Banskan
Metalliliitto eroaa siitä. Niille, jot­ka
ovat solmineet elämän ja kuole­man
liiton porvariston kanssa, va­semmistoliiton
täyteäänille, niille,
jotka liehakoivat Herriotin edessä
ja : jotka seisovat hallitusvaunujen
takaistuimella,' niille on hajaannus
parempi kuin yhtenäisyys, se on i t ­sestään
ymmärrettävää.
TUaoIeva kuva on paljon puhuva.
AitiJervehtii i l c ^ poikaansa, joka
Amsterdamin oiteistolaiset har­joittavat
näin oQen sabot^a^a.
Siinä ei ole mitään ihmeelHstä, s i l -
Hinnalla millä tahansa on murs­kattava
Amsterdamin Internatsio­naalen
huomattavassa osassa elävä
halu työväenliikkeen edelleen ha­joittamiseen
ja pirstomiseen. 10.
ten se saadaan ' murskatuksi? Se
saadaan murskatuksi vain sillä eh­dolla,
että kaikki luokkataistelukan-nalla
olevat järjestöt ymmärtävät,
'että taist;elu maailman ammatilli­sen
liikkeen yhtenäisyyden puoles­ta
on vakava ja pitkäaikainen tais­telu,
että se ei ole manööveri, ei
sakkipelin veto, vaan joukkojen
tarpeita vastaava todellinen halu
maailman ammatillisen liikkeen yh­tenäisyyden
aikaansaamiseen.
' .Yhtenäisyyttä ei voida aikaansaa­da
, jrksistäari Punaisen Ammatilli.
%en' Internatsionaalen ja Amster­damin
Internatsionaalen johtavien
ryhmien välisillä neuvotteluillai Y h -
tenäisjrys voidaan, saavuttaa ainoas­taan
joukkojen keskuudessa suori­tetun
pitkäaikaisen, sitkeän; järjes­telmällisen
työn tuloksena. Kaikki­en
maiden proletaarien on annetta­va
vastaus, pitävätkö he parempa-na
yhtenäisyyttä vaiko hajaannusta.
P. Ammatillisen Internatsionaalen
kannattajien on jokapäiväisessä
työssään selvitettävä, että menes­tyksellisen
taistellun tärkeimpänä
ehtona on yhtenäisen kansallisen ja
kansainvälisen ammatillisen liikkeen
luominen. Jos me pelkästään pu­humme
yhtenäisyydestä sitomatta
sitä joukkojen jokapäiväisen tais­telun.
kanssa emme pääse askelta­kaan
eteenpäin. Mutta jos me jor
kapäiväisen taistelumme kansallista
j a kansainvälistä pääomaa vastaan,
taistelumme 8-tuntisen työpäivän
puolesta, työehtojen parantamisen
puolesta, puolustus- ja hyökkäys,
toimintamme sidomme, kysymykseen
proletariaatin ammatillisten järjes­töjen
yhtenäisyydestä, voimme me
mobilisoida joukot tämän tunnus­lauseen
ympärille ja tehdä siitä ko­ko
työväenluokan taisteluhuudon.
Minkä verran aikaa tarvitaan tä-
Vnän yhtenäisyyden saavuttamiseen,
sitä. on vaikea sanoa. Josise riip*
puisi yksinomaan meistä, tarvittai­siin
siihen hyvin vähän. Mutta
koska se riippuu reformisteista,
niin on mahdollista, että tarvitaan
paljon aikaa, sillä me tulemme koh.
taamaan vimmattua' sabotaashia
kommunismin kaikkien kuolemanvi-hoUisten
puolelta. Mutta miten
paljon voimain ponnisteluja vaadi-taankaan,
kulkevat luokkatietoiset
työläiset viitoitettua tietä j a re?
formistien sabotaashista huolimatta
saavuttavat kansallisen ja kansain­välisen
ammatillisen liikkeen yhte­näisyyden.
o
Sveitsin ja Belgian am-mattijärje^
ot
, Sveitsin ammattijärjestö on j u l .
kaissnt • kertomuksensa vuosilta 1920
—24. V. 1914 oli jäseniä 89,000.
palaa "^ätailta mailta, kodin läm­pimiin
suojiin joulua viettämään.
Eikö-teidänkin sydämenne läm­pene
ajatellessanne omaisianne siel­lä
Suomessa? Kuinka monasti he
ovat turhaan teitä odottaneet sen-jälkeen
kuin kotoa maailmalle läh­ditte.
M A T K U S T A K A A TÄNÄ V U O N N A -
K O T O N A O D O T E T A A N!
Saatte jälleen nähdä rakkaan ko-tirakennuksen,
saatte nauttia kodin
joulurauhasta ja -ilosta. Seuratkaa
sisäistä ääntänne ja siten vapaudut­te
lupauksestanne kun joskus sa­noitte
: "Tulen kotiin jouluksL"
MatkiMtakaa t i n a TnonBa. Ruot­sin
Amerikan Linjan suuret J O U -
L U H U V I M A T K A T ovat järjestetyt
seuraavasti. S. S. Stockholm lähtee
New Yorkista joulukuun 2 p. ja
Halifaxista jouluk. 4 p. , j a Drott-ningbolm
lähtee New Yorkista suo­raan
jouluk. 10 p. Seuratkaa lin­jan
ilmoituksia lehdestä.
Tiettalii Jonlnnne Suomessa Jokainen, joka on viettänyt joulun Soomessa, maistaa 8in« tämän sanrimmaa - M
joulu tulossa, tulevat mieleen omaiset j a ystävät siellä kotona v a n h a ^ n ^ * " ^ ^
kotiin rakastetulle lapsuuden seodolle, omaisten luo, jonlurauh^**^
on
kaipaa: kotiin S7d«
^ ia ionlaäajj^
Matkustakaa tänä vuonna — siellä kotona Soomessa odofa»fci
Anna heille ilo, että saavut kotiin joulopyhika. Ihaile vielä kerran «Sn
elä vanhoja muistojasi täyttäen aikanaan antamasi lupauksen, että tulet k ^ ^ ^7** >
luksi kotiin. ^ l i jw.
100 pros. Terveyttä ohjeillanL
Auringonparannus 30c, Hedelmät
j a Kasvikset lääkkeinä 30c, luonnol­linen
ravintojärjestelmä 50c, Koti
Kironraktiikka ohjeet 50c, umpi-tauti
j a sen parannus $1. Tilatkaa
osotteella: Tri J . Koski'8 HEALTH
SERVICE, Dep. 2. Box 1197, San
Francisco, CaL
ten liitoksi Vaatetus, ja nahka-työläisten
järjestöt muodostivlit
vaatetus-' j a nahkatyöläisten liiton.
Ammattijärjestön luettelosta on jfyy
hitty pois koneenkäyttäjien liitto.
Uusia on tullut kuoro- ja baletti-henkilökunnan
liitto, postihenkilö-kunnan,
sähköttäjien sekä puhelin-ja
sähkötyölälsten liitot Raken­nustöiden
johtajien liitto pyrki
myös ammattijärjestöön, mutta kun
rakennustyöläiset vaativat, että se
liitto hajoaisi ja sen jäsenet yhtyi­sivät
puu- ja rakennustyöläisten liit­toon,
niin kieltäytyi tuo työnjohta­jien
liitto ja yhtjri yksityisvirkaili-jain
liiton kanssa.
Belgian ammattijärjestön 23 edus­tajakokous
pidettiin .Brysselissä.
Käsiteltiin toimintakertomus. Hy­väksyttiin
ammatillisen intematsioir.
naalin^ > päätös 8 Hunnin työajasta.
Suunniteltiin- keinoja, joilla edistet-j
täisiin Wasbingtoni8sa siitä tehdyn
s-pimuksen käytäntöön saattamista.
Osoitettiin päätöslauselmalla, miten
jarruttaa* sosiaalista lainsäädäntöä.
Se 'käyttää vain -vähän varoja van.
hojen auttamiseen ja työväenasun-töihin
eikä valmista työväenvakuu-tuslakej*
a, mutta tuhlaa huikeita
summia sotalaitoksiin j a ; sanoo sit­ten,
ettei ole iVaroja työväenvakuu-tnkseen
eikä i asuntoihin. Kokouk­sessa
oli esillä joukko muita asioi­ta.
Edustajat ottivat osaa mielenosoi­tukseen,
joka pidettiin v. 1923 o l ­leen
lakon takia toimistaan erotet­tujen
rautatieläisten puolesta. Mie­lenosoituksissa
oli 20 soittokuntaa,
250 lippua ja 20i000 kansalaista.
o
Pohjoismaiden jalldne-lyöläisten
kokous
Tukholmassa
Matkustakaa tänä vuona suomalaisten suuresti suosimaa
RUnAMERKilN IJNJAA ^
joka tyydyttääkseen monen Canadan suomal^sen toivomuksia on päättänyt järjestää
SUUREN JOULUMATKAN
Camdasta Smnetii
HÖYRYLAIVALLA
"STOCimOLM^ joka lähtee Halifaxista joulukuun 4 päiväni
Matkustajat saapuvat Suomeen joulukuun 14 pnä. Valtamerimatka käy Halifaxist*
raan Göteporiin, sieltä pikajunalla Tukholmaan, missä RUOTSIN-AMERIKAN LT\rT4w
va odottaa mati£ustajia ja viepi heidät heti s u o r a M ^ u o m e e n . UN JAN uua
Pilettihinnat Cabin luokaHa $155.00 Lisäksi ?5.00
Halifaxista KohnanneMa' laok«M« $110.50 Canadan veroa.
Matkalla RuoUiasa e i ole mitaan tallitarkastnkaia, e i mitaaa paisivUeeraukaU eikä mitään v i i v y^
Voimassa olevia passeja ei huomen kansa laisten tarvitse missään leimauttaa.
NE JOTKA MATKUSTAVAT RUOTSIN AMERIKAN LINJAN
Suurella JoulumatkaUa Suomeen saavat todellisen huvimatkan kaikkineen mitä siihen kn T
suomalaisen ruuan, suomalaisen musiikin ja kaikki mikä voi herättää oikeata joulntuBneS
M A T K U S T A K A A TÄNÄ V U O N N A . Päätä asiasta nyt, ja tiedustele heti hyttipaikkoia. r,a.f
tejä, passiasioita y. m. lähimmältä Unjan asiamieheltä tai jonkun alla olevan osotteen mnb^i
SWEDISH AMERICAN LINE
21 State Street,
N E W YORK, N . Y .
Temple Building,
DETROIT, MICH.
518 St. Catherine S t . W .
. MONTREAL, QUE.
V. 1919 oli liittoja 20 ja jäseniä
223,688. V. 1923 lopussa oU liit­toja
19 j a jäseniä 151,418. Jäsen­määrä
oU siis mennyt taapäin 72,-
000.
Järjestöjä on muodosteltu uudel­leen.
Aikaisemmat rsikennus:, pnu-ja
kivityöläisten, maalarien, rappa­rien
j a kirvesmiesten järjestöt ovat
yhtyneet puu- j a rakennustyöläis-:nyt vain noin 1,500.
Ruotsin, Norjan, Tanskan ja
Suomen jalkinetyöntekijäin liittojen
edustajilla on ollut yhteinen kokous
Tukholmassa. .Pääkysymyksenä ^ko^
kouksessa oli { keskeisen avustuksen
järjestäminen työtaistelujen sattu­essa.
Tässä suhteessa oli esiinty­nyt
vaikeuksia rahan ai:von j a kurs.
sien vaihtelujen johdosta; Päätök­seksi
tuli, että avustukset on mak­settava
sen maan rahassa, millä on
korkein kurssi. Avustusmäärä on
1' kruunu (tällä kertaa siis Ruot­sin
kruunu) kutakin liiton jäsentä
kohden. Poikkeuksen muodostaa
kuitenkin Suomi (NahkateoUisuus-
^öväen liitto), jonka toivottiin nos­tavan
aikaisemmin määrättyä kes^
kinaista avustusmäärää l:40:stä 2
markkaan jäsen^ kohden. Jollei
liitto tähän ^suostu, Jää' avustus
täältä muille ja muualta tänne enti­seen
määräänsä.
Kokouksessa esitettiin myös selos­tukset
eri maiden liittojen jäsen­luvusta
ja jalkinetyöläisten järjes­täytymisestä.
' Näistä selvisi, että
Ruotsissa on 90 prosenttia jalkine^
työläisiä järjestäytynyt j a on liitos­sa
nykyään noin 9,000 jäsentää
Tanskassa on järjestäytymisprosent*
ti vieläkin suurempi, niin. 9S pro&
j a liittoon kuuluu noin 4,000 jä­sentä.
Norjassa on 75 pros. jatti-netyöläisistä
järjestössä, j o i ^ jä-senluku
on 2.200. Suomessa on
järjestyneisyys viime aikoma men­nyt
suuresti alaspäin.'^omen Nah-kateoUisunstyöväen
liiton jäsenluku,
joka 1917 oli ollut -noin 8,500, on
l[ Äsianajotoiiisto
^ Valmistetaan laillisia kauppakir-
1 joja, valtakirjoja ja muita asia-
I papereita.
{CANADAN K A N S A L A I S P A P E RI
hakemnksia
J. JARVIS,
; [Box 1181 Sndbury, Ont.
Konttori Bank of CÖmmhrco*^
rakennuksessa; / / ^
New M% Co.
Box 1306^ Timmins
_ . O n t —
valmistaa korppuja,
kuivaa leipää, y . m,
leipurin alalle kuulu­via
tuotteita.
Tilanlcsi» ; lähetetään myöskin
nios. Palvelus täsmällinen j a no­pea.
Dr. H. s i my
Hammaalääkäri.
Sudbmy, Ontario
Samassa nkennuksesa koin tri
Koljonen
Ruokaa ja Kahvia t/
ELGIN LUNCH
12 Elffin St., Sndbnry.
Vastapäätä C. P. R. sähkösano-makonttoria.
Autoajuri samassa paikassa.
Phone 1396. o
John Reipas.
ERICK PintAISEN
Parturililka Tnpaktataiappa ja
leranna sijaitsevat
57 Luff SL Cobalt. Ont., Can
EI T U N N E ENÄÄ S A I R A S TA
PÄÄNKIPUA
Kärsi siitä joka pairiL
Lukekaa mitä G. G . Mann; Woos-ter,
O.^ kirjottaa meille: " T u n n en
ifaseni paljon terveemmähä kun olen
alottanut ottamaan Nuga-Tonea.
Minulla ei ole ollut siurasta pään-kiristystä
kuuteen viikkoon. Ennen­kuin
alotin ottamaan Nuga-Tonea
oll^^ minulla jokapäiväinen päänki-vistys.:
lÄäkärit sanoivat sen joh­tuvan
hermoston heikkoudesta.'/
^^l•ukijanune - tulevat ihmettele­mään
kuinka nopeasti ' Nuga-Tone
vaikuttaa jokaisessa sairaustapauk­sessa.
Se lisää Voimaa ja työintoa,
vahvistaa: hermostoa, verta j a 'ruu­mista
nopeasti: antaa virkistävän
unen, järjestää vatsan j a suoliston
toiminnan sekä vahristaa maksaa
J . V. Kannasto, '
Box 69 SUDBURY, Ost
Norjan-Amerikan linj
Suoranainen matkustajareitti Canadaan
Kristianiasta (Norjasta) Halifaxiin
( J O S T A E D E L L E E N N E W YORKIIN)
Lahti Kristianiasta. Nopeilla, nykyaikaisilla höyrylaiToHU:
B E R G E N S F J O R D Marrask 7, Jooluk. 9.
S T A V A N G E R F J O R D Lokak. 18, Marrask. 21 '
Canadaan tai Yhdysvaltoihin NORJAH I
- ' i r ^ r r r A . Joka on tunnettu erinomaisista mukavuuksistaan, li.
vasta hoidosta matkaBa ja muuten^^ tunnoUisesta palvdokseÄ
Piletinhmnat Suomesta Halifaxiin tai New Yorkiin: Cabin-hot
i ? ^ ^ * , ja,ylöspäin, III luokka ^109.60. Täältä Suomeen Dl
luokka ?110.50. Myymme pilettejä kaikkiaUe Canadaan ja Yhd™.
valtoihm, penlle asti.
^ Lähempiä tietoja ja pilettejä paikallis-asiamiehiltä taW
NORWEGIAN AMERICA LINE.
22 WhitehaU St. Hobe & Co.
New York 319—2 Ave. So. .
Minneapolis, Minn.
R E I D A R G J O L M E C O J. V . K A N N A S TO
919—2 Ave. Liberty BIdg.
Seattle, W a A . Sudbury, Ont.
109 No. Dearbbrn St
. CfaicsKOb DL.
ERICK J . KORTE
Port Artlinr, ji
Ontario,
Järjestömme Kustannusliikkeitten yhtei­sesti
kustantamana on nyt ilmes­tynyt
markkinoille
U U S I R U N O K I R JA
Nuga-Tone on vakuutettu tyydsrttä-mään
siniia tai rahat takaiscuL Kat­sokaa
takausta : jokaisessa paketis­sa.
Se on suositettu j a taattu ja
sitä on myytävänä' knfikissa aptee­keissa.
' Lähettämällä. $1.25, äiS
voi suoraan tflata osoitteella: Th^^
Natiomd Laboratory, 1026 S. Wa-baah
Ave., Chicago, DL
On aina valitettu kannollisen, meikäläisen runokirjaa psv
tetta, e i k i iknan syytä, s i l U todellakaan ei ole oUnt mitain «•
deupaa mnokirjaa saatavissa ohjelman esittäjillemme, lubumo!-
lamatta vanhempia P i i y i o n runoja^ . N y t on tällainen pnnte pm»-
tettn, jnlkaisemalla timä " M U R R O S A J A N L A U L U J A " , Jok*
aittaa parhaiten tyoIaisrnnoilijoidentaotteiU, niinkuin Aku Pi»-
viSn, Mikael Rntasen, Wm. Lahtisen j a EemeU Rautiaisen sepit­tämät,
parhaiksi tunnastetat mnot.
P a a t t i e n siitä kysynnästä, mika tämänlaatuisella rnnokirjn»
on ollut i p vuosia,' Innlisimme taniannntauden nyt ISyUvan nenr
•£ JolkaiMtt tySlaisnmoatta luuraslavan k o t ^ ^
A S I A M I E H E T ! Heti toimeen j » lerittimiän l i ti
kaiicfcialla nyt k n n se o n ansL
Sivnja on tSssS kirjassa vahan yK 200 j a ««ksaa se wn
$1.25 sidottana «utikkaisiin kansiin.
V A P A U S ,
Bos 69, SUDBURY, ONT.
A s B l im & SeirppD SAUNA
Avoinna 4 kertaa viifcoMa: Tiistaina, kerfdviafc»», P f ' » * '^
laaantaittn keila ,1 j.p.p. kello 12:t« yöH».
Sprneo S t Puhelin 1107 r - ^ Sudbay.
Lahdlä Vapauden konttoxia.
Joku päivä fflttens
^ Idrjeen. , j o s s a s
"Piakkoin taasl
Injahlanune ja T:
Snut noin vuoden
ristoamme rastaanj^
sen ajan. haluaa tu
tervehdyksen, tyova
Ja tarjoaa teille, ai
tnksia varten- ui
• S a i s i a Nimikefl
savat 25c nimelta-
Kirjeessä ei mainita
hiotaan. Mutta Va]
25? niinhyvin perheeltä
sSmeen a uskomme ^sii
Ne jotka haluavat i
^ ja jokaisessa tapa
ihnotus lehteen, _ .
Kuten jokamen tietas
bivasti vainon alaisena,]
Sentähden on toivottava?
tavalla Suomen t
•^SamaUaisiIIa ehdoilla
tnkaa myöskin seuraaville
na, Oulussa; Työn Äani,
Suomen puoluelehtUE
Tiimeistään marraskuun 1
Lähettäkää ilmotukse
TrörieBJäriestojen Tiedoi
. 1 vk. ?10.00, % vk. !
^TyÖTäen Urheilulehti/ Hei
% vk. ?1.75.
Liekki, Kaunokirjallinen ^
vk. $1.25.
lii ja Laniii työväen kui
14.00, % vk. $2.00.
Toitku, pilalehti Helsinki,
Tke Daily Worker, Chica
% vk.
Sonet Russia Pictorial, Ch
$2.00 vk., $1.00 % \
Faraar Labor Voice,i Chic
$1.25 vk., 65c % vk
ne Labor Herald, Chicai
Yoong Worker Chicago,
YoBdg Comrade, Chicago,
The Liberalor, Chicago> 1
Ny Tidj ruotsalainen viikk
% vk.
Tbe Worker, Toronto, viii
YotiBg Worker, Toronto^
Työmies, päivälehti, hinta
Toveri, päivälehti, hinta $'
Eteenpäin, päivälehti, hinta
Toveritar, naisten viikkolel
Puikki, kuukausittainen p
Vapaus, 3 kertaa viikossa^ h
Vapauden eräässä äskettäisr
1 Rttsa .käsiteltiin, Kaapon • kielh
[pnolneeame suhtautumista - y i
i-nin ttiteiKjoihin ja .heidän r
Lhnkkimistilaisuuksiinsa. Kys
Lieiätti allekirjottaneessa^^^^^^ m
ptoitoa ja halua käsitellä «itä
.nheemme etukysymyksenä, cl
Lätähn syystä, että sitä yi
r?BoIne.€lämämme aikana on j
~ olisikohan liian julkeaj
Lftnoiä — kuin mätää paisetta.
-Sn ätä on koetettu haudata
Mlaan, joskus se on ylimiel
j-ftuntettn jonnin joutavana j
j;:^ana ja toisinaan on koetettu"
aivan puhtaasta hieni
ptojsnndesta, mutta tuon tuost
I.Jiiaknn seikkailevan herraskek
|^??2ailfeasa osastojemmeperävei
se snkeltautunut esiin yhtä
t«änä ja ratkaisua,vaativana
j ^ " ^ a a n ennenkin. Ja jos
l ^ . ^kysymyksessä vain nämä- la
{«ajavat taiteilijat, niin tosi
[«Öekirjottanutkaan lainaisi as
|Riircmpaa huomiota, mutta t
Sf* ^^^^ sellosta johonka
Paineemme on läheisemn
,JaferaisoTidessa tekevä sitovar
päätöksensä- Ei dlel "Sr***^°* ainoastaan se j
on todellakin luokkataisi
: » mokkapyrkimyBten yläpuo]
tämäkään puoli asiasa
2 ^ toisarvoisaksi \
^ «ä»läpä pelkästään velttoi
* tahdotaan pitää s a n o m^
tade on puolueetofarta^
«en tJ^^aista, sOIä toäasi