Vapaus, October 23, 1924

              Tortteina, lokak. 28 y. — Thm., Oct 23ni, 1924
VAPAUS
l a y Sodirnrjan, Ont^ Jok» tibt^ iatttaä Ja latuataL
ONNI £AABI, ABVO
VAPAUS (Liberty)
TIM» ocly organ of FfosUb Woriceri i n Csasdit Pob-fiBbed'iii
Södbnry. Ont^ Tlinraday «nd
-•Sal»day.v . • • • -- - • ; - •
Advortlsiog rstea 40e.per eoL ineh. Mininmm dtarge
foTJinsSe insertion 75e.'I>i8eoiint on standinsr sdvertue»
n e n t The Vapar^ia is the best advertising medium
junoBg the Flnnifh People i n Canada.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. 14.00, suoli vk. f2J26, kohne kk.
f 1.50 i a yksi kk. 75e.
i - ^ Yhdysvaltoihin Ja Suomeen, yksi vk. f 5.60, puoli vk.
13,00 j a kolme kk. $1.75.
Tilauksia, Joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään
paitd ariamiesten joilla on takaukset.
Ilmoitushinta kerran Julaistnista ilmoituksista 4ee
palstatnumalta. Suurista ilmoitoksista sekä ilmoituk­sista.
Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan
tontuva alennus.. Kuolonibnoitukset |2.00 kerta Ja 60c
lisää^^^ i Nimenmnuttoilmoituk-i
f e t 6 0 e kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoitukset
J2;00' kerta, 13.00 kaksi kertaa. Syntymäilmoituktet
t l . 0 0 kerta. Halutaantieto- Ja ototeilmoituicset 60e
kerta, 11.00 kolme kertaa, TUapäitUmoituksista pitää
raha seurata mukanal
Tiistain lehteen aijotnt Umoitukset pitää olla kont-torissa
lauantaina, tojrstaih lehteen tiistaina Ja lauantain
lehteen' torstaina, kello. 3.
Begistered at the Post Office Departinent, Ottawa,
M second class^inatter.
Vapauden konttori' Ja toimitus; Liberty Bldg Lome
: _St Puhelin 1038. R>8tio8ote; Box 69, Sodbury, Ont.
: JOB ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.-!
persoonallisella nimellä.
J . V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
Huomaamattomasta tekijästä maa­ilman
mahdiksi ^
K vuotta ihmiskunnan naaräamattoo
/ massa historiankulussa on mitaton aika, mutta siitä
; ituolimatta ehtii niinkin lyhyessä ajassa tapahtua pM
jon ihmiskunnan 4i!storiaa mullistavaa. Työväenliike
on siitä todistidcsena. Vastikään on ympäri maail
«laa juhlittu
;:kuudettakymmentä vuosijuhlaa. Kuusikymmentä vuot
ta sitten' kokoontui Lontooseen sattumalta muutamia
^tydvaemnicjiiä, ei erikoisemnnn työväen asioita aja
maaxi, vaan silloiseen Lontoon jciäyttelyyn. Melkem
V «attumalta toisensa tavanneet -tyovaemnie^et ottivat kes
kustelldueen eri maissa perin mitättömässä alussa ole-
' vien V työväenliikkeiden rJähentämisffitä.vT^
via suunnitelmia ja päätettiin vastakin läheoimin mää­rättynä
hetkenä, kokoontua. , Ensiniäinen kansainväli
nen oli syntyn^ ,
^ Vielä kuusikymmentä vuotta sitten hallitusistuisten
Icoikeoksissa tuskin edes: päivän uutista
' dettiin mitään, työväenliikkeestä ja työväenaatteista.
Jos.ttedettiinkin, niin sitä katseltiin säälien ja perin
' pohjin .vhalveksieq. „^ Mutta kundessakynnnenessä' vno
<> dessa'<inh tyoväenliikkee»
riasiiitäa.', Kaikissa sivistysmaissa on työväestö jo
^valtiollisena tekijänä. Ja yksi kuudes' osa maapallon
ppinta-alastdv. kuuluu punaisen lipun valtakunnan alai
•ebi. ^
^: V sitten nyt Ensimäisen kansainvälisen kuusi-kyminenvuotisjuUana
ovat 'sankat cyöjäisjo
neet osaa juhlien viettoon eri maissa. Mutta he eivät
Icybenr panemaan 'toimeen ainoastaan manööverejä,
taan ' työväestö y mielenosotuksiAeen ja taisteluineen
edustaa käytännöllisessä elämässä sen
voiman osaa, jolle kmjilou tulevaisuus.
<;-i^imäinen Internationale oli pääasiassa englanti
laiaten perustama. Kun ayyis^uun 28 päivänä, 1864
St. Martinin - haalissa, Ldn^g Acressa, Lontoossa, pää­tettiin:
muodostaa Kansainvälinen Työväenjärjestö, niin
europdaisilla'työläisillä oli joukkojärjestojä- olemas­ta
aiaoastaan BrittHäisellä- maaperällä. Ne. työväen
järjestöt, ! joita oU olemassa Europan m
olivat kokonaan merkityksetfomiä, johtuen se poliisi-säännöstelystä
ja taantomuk9estia mikä seurasi V. 1848
; vallankuinousta* Englannissa myös chartisnil oli vä-liitelten
kylmentynyt taantumuskautena sen poliittisen
tappion jälkeen^ mikä sitä kohtasi v; 1848 ja kymm
taan.
nen tunnin työpäivän saavuttamisen jälkeen v. 1847.
Mutta bammattiuniot olivat, tulleet ^entistä elinv^
semmUui^ kymmenen tunnin työpäivä oli virittänyt ja
voiinistuttantt suuria tyoläisjoiikkoja ja niin piaq kun
taantumuskauden lamaannus oli ohi, työläiset ryhtyi;
vät. valmistamaan taistelua äänioikeuden puolesta sa­moihin;'
aikoihin mteniationalenperustt^^
Mitään tällaista tuskin löytyi mannermaalla. Siel­lä
d ollut ammattiunioita, ei tyoväenlainsäädäiitoä^^
ka tyoväenpuolueitd. Saksassa oli Lassalle juuri pe­rustanut
työväenpuolueen luontoisen Ijärjeston.
; V ; N oli
täysi syy peljätä,vettä^^^t
mannermaalla ehkäisee heidän edistyksensa edelläer-rottuunsuuntaan^'
jos mannermaan työläiset jäävät jär
jestymättomiksi^ja vaille suojelevia lakeja; ^ E ^
^ " laisrt työläiset olivat liian suuria vapaakaupan kan-
^ ;jiattajia ryhtyäkseen pelastamaan itseään tästä vaaras
ta suojelustidlien ja siirtolabkieltojen avulla. He kä-
, ^ 'sittivat heidän ja mannermaan työläisten ^ j e n yhtä
"^-^ 'Iäisyyden ja koettivat pitää voittamansa edut, ei eris­täytymällä
muista maista, vaan tukemalla toisten mai-
^drä tyoliiisiä niiden yrittäessä järjestyä ja taistellessa
paresmpien työehtojen puolesta.
m Karl Manin ajatukset. kdiittyivät samaan suuntaan.
Kommunistisessa Manifestissa jo niin aikaseien kuin
V..1848 hah ja Engels'julistivat olevan välttämätointä
<JcäiWen maiden työläisille'lii^^^ yhteen yhteistä tais-
[[ <;i^|ta' varten.' Hän oli ollut Englannissa vuodesta 1850
i'i lS!^^m.4%^pti .iuddnut mainittua, valtiota,.joka oli kai-
'.J:ln9t9't^ä[mynem maailmassa .kapitalistiselta kränältä
''5^|Eäf^una^ j a joka viitotti tietä toisille v^tioilje kar
'pibU&ä^eäu: k^tyksessa Hän oli k&ittänyt ja
' ^ i i ^ t l y t sen ajan^Englamiin työläisiä maailman-tyo^
Taenloäkkien esitatttelijoma ja oli esittänyt heitä maK
Iina muiden nudden tyolätsille heidän talsidlesaaan
lailla määrätyn työpäivän puolesta.
Sitä, mihin englantilaiset työläiset pyrkivät vuo­den
1864 seutuvilla. Marx tahtoi myo» maailman köy­hälistön
edun tähden. Siksipä ei olekaan ihmettele»
mistä, että Marx ja eni^antilaiset työläiset kohtasivat
toisensa ensimäisessä iotemationalessa ja että hänestä
tuli se nero, joka innosti heidän toimiaan.
Ensimäisen intematlonaloi yleisessä neuvostcMsa
Man työskenteli läheisessä j^teydessä niiden englan­tilaisten
ammattiunioid^ jc^ilajien kanssa, jotka olivat
yhtyneet kansainväliseen järjestöön. Marx laati ne
kertomukset ja päätökset- yleisneuvostolle, jotka ec
sitte puolestaan esitti kansainväliselle kongressille.
Ne ponsilauselmat, joissa käsitellään ammattiunioi-ta,
osuuatoimintayhdistyksiä, työväen lain säädäntöä ja
valitustyötä, ovat paikallaan tänäkin päivänä. Mutta
niiden takana ovat miljoonaiset järjestyneet joukot
kuusikymmentä vuotta sitts&n tunnettujen harvojen to­verien
sijasta.
l^ölakkojen rintamalta
Ei ole sitä päivää eikä hetkeä, jolloin ei Canadan
työväestö ainakM* jossain osassa maata kävisi järjestet­tyä
taistelua elinehtojensa parantamiseksi. Tämän
kuun alkupuolella oli käynnissä neljä eri laUcotaiste-lua.
Viime syyskuun ajalla oli käynnissä kahddcsan
lakkotaistelua. Viime elokuussa oli^yhteen aikaan me­nossa
kuusitoista' eri lakkoa, joiden takia jäi kaikki­aan
288,572 työtuntia tekemättä. Syydcuussa jäi lak­kojen
takia 205,634 työtuntia tekemättä.
Kaikki nämä lakot olivat unioiden julistamia ja
käytiin niiden johdolla. Vaikka Canadassa puhkee-un
aika-ajottain n.s. korpilakkoja, eli edeltäkäsin jär-estämättömiä
lakkotaisteluja, kaikki tärkeimmät lak-
LOtaistelut käydään silti unioiden johdolla ja juli8ta<^
mina. Järjestymätön työläinen ei kykene lakkoutu
maan muuten kuin joskus tilapäisesti äärinunäisen sor
ron ja puristuksen ajamana. Järjestynyttä työväestöä
taas kannustaa lakkotaisteluisysa useammin parempien
elinehtojen saavuttaminen ja työläisten oikeuksien puo-ustamlnen
kuin tilapäinen rynnistys entisen asemansa
tai saavutettujen tulosten säilyttämiseesi.
Lakot ovat käyneet välttamättömik&i nykyaikaises­sa
työväenliikkeessä.. Työväestön on opittava entistä
liviimmin järjestymään kyetäkseen yhä laajakantqi
simpiin lakkotaisteluihin ja luodakseen entistä Itijem
man -rintaman taistelussaan vanhaa järjestelmää vas^
Kelvoton protokolla
Kansojen liiton, protokolla sotien lopettamiseksi on
nyt valmbtunut. Ne, jotka uskovat kansojen: liiton
l^jsuhoitt^yaan voimaan,; pienevät smibren ni,erkitykaen täi
e' protokollalle. > Mutta protokollasta huolimatta
useilla maapallon kolkilla on paraikaa käynnissä täy^i
verileikki. Kiinassa soditaan. Espanja koettaa impe-rialisiisilla
otteillaan saada oikeuksistaan kamppaile­vat
maurilaisk: nöyryytetyksi. Humania kalistelee s^-
)eiiaan':Neuvo8to-Venäjää vastaan ja Puola haluaisi
myöskin saada tilaisuuden liittyä Venäjän; kurittami
seen. Todennäköisesti tarvitaan jotakin' hiuulfli' kuin
uulsojen liiton protokollaa sotien lopettamiseksi." ^
Muutama päivä sitten kerrottiin Madridista lähete^,
yssä sähkösanomassa, että Espanja on kutsunut 85,
OÖO nuorukaista aseisiin entisten lisäksi Afrikaan lä-letettäväksi.
Protokolla on kokonaan voimaton, tähän-un
aseellisen voiman siirtoon nähden; Yhtä- voimat­tomana
pysyy se monen muun Sotatoimen siditeen:
Cansojen liitto on itse sotilaallinen järjestö, imperia
istien läpinäkyvä valhekudelma.
Miltä maailma näyttää vuonna 2424
Kttuluisa englantilainen kirjailija Wells on äsket-äin
julkaissut mielikuvitusrikkaan kirjoituksen erääs­sä
.englantilaisessa aikakauslehdessä, missä hän käsit­telee
kysymystä, millaista on elämä maailmassa viiden­sadan
vuoden perästä, millaisiksi ihmiset ja teknilliset
apuneuvot ovat kehittyneet. . ^
Wellsin mielestä ei tekniikka tule kehittymään niin
nopeasti kuin yleensä luullaan. Matkustasddn voidaan
tuskin kaksi kertaa niin nopeasti kuin nyt Koulut
uulee kirjailija olevan viidensadan vuoden perästä
verrattavissa nykyaikaisiin huvittelujimiin, joiden avul-a
maanti^eenldn 'opetus on kuin huvimatkalla oloa.
' Lankilat ja hullujenhuoneet ovat miltei tuntemattomia.
Dikä sellaisiakaan: kuin nykyaikaiset tuomiobtuimet,
ole enää olemassa. .Nykyään inaailmassa v a l l i ta
riita ja tora ja kova olemassaolon taistdu on jkoistu-nut
ja sodat ovat vain hiaitoriallinen muisto.
Tällainen kehitys ei kuitenkaan tapahdu minkään
i imeen välityksellä, vaan terveen ja järkevän kehityk­sen
avulla^ jonka alun kirjailija jo näkee kangastele­van
ihmi^unnalle.
Tsaanlaisten haihattelut \
Senjälkeen kun suuriruhtinas Kyril oli huudattanut
itsensä' Venäjän tsaariksi, ovat Venäjänjmionarkistiset
>uolueet kokoontuneet Pariisiin. Sanotussa kongres­sissa
vallitsi sangen erilaisia. mielipiteita siitän oliko
Cyrilillä oikeus ottaa tällaista askelta. Useat pitivät
kiinni siitä, että suuriruhtinas Nikolai Nikolajevichilla
on etuoikeus tsaarinvirkaan. Sanottu suuruus asus­taa
Pariisin lähistöllä eräässä huvilassa pienen upseeri-oukon-
ympäröimänä.^— Erotuomariksi asiassa on pää­tetty
pyytään- ledkikdsarinna Dagmar. ; Hänen tidee
itten':.päättää kummalla herralla on suurempi o&eus
kruunuun.
Kuten näkyy ovat hajalle löydyt tsaarivallan, rip­peet
aivan kuin laj^et leikkisillä!
Anatole France
Kuoleman välkkyvä viikate iy'6
patriarkkojen piiriin,
tumihuvät ääret ja-yltävi yö
ihmisyyden viiriin.
Taistelijaa idän ihmeisää
seurasi miettehen miesi,
kaatui lännen kaunehin pää,
sammui soiluvin liesi • •' •
Herposi henki, mi hehkullaan
tulitti tuskien yötä,
kirvoitti kaipuun kahleistaan,
avarsi arkea, työtä. H
. . . . . . . . . - ^ '
Turtui tunto, mi sykkeellään : ^
syi^i^ sielujen tuhkan^ • *
kohotti mullasta kuurupään, *
nostatti uhman ja uhkan. ^
Vaikeni suu vihansyyttävä tää, ;
vitsova vilppiä, väärää, ;
ruoskiva valta riistävää,
rikkaiden rikosten määrää. " • i i
Mutta ääni se myös nyt on vait,
orjain min puolesta paatos,
Köyhää kun runteli raakuuden lait,
hiestytys kun ajan aatos.
Kallista viljaa kun viikate lyö
patriarkkojen piiriin.
Tummuvat ääret ja on kuin yö
yltäisi elämän viiriin.
v.::..^-,-''. . ^ K. K. •
tähden ^kSxm/äSn
riistosta.
••• •
Toronton snomslalset jKs^iirTnn
mySddn fcupaisivst snmren^tta jär-jejtäytymisen
ymmärtamistS kes­kuudessaan.
Viime aikoina on ksn«
pBnkiimme ^ t y n y t uteampia^niin
eänottoja ''mojakkasappoja" suoma»
laisia työJShaä varten. Nämä kaik-l?
Sl2i
Thtä huDunkarisdta t m ^
fin viite että
»-ttunisti ei Toi S^^fa*-
iieii<iiKian
isä»
Yhdysvaltain " ensimäistä presi-denttiä;^
Yrjo ^W«&&iTigtöhia iniiistel.
aan' tavallisesti 'Murena valtiomie
heriä iä sotapäällikkönä,' mutta' to-;
deUisbttdessa oli' hänellä muitakin
harrastuksia.
Isänsä kuoltua sai hän periä 280
eekkeriä, RappahannoeM joen ran­nalla
Ja niuutamia orjia; 16 vuoti
laana tuli hän maanmittariksi ja kai
fella rahalla mitä hän ansaitsi, osti
iän maata joka oli halpaa. 1760 os-^
tl~ hän 456 eekkeriä, 1752 han oftti
S62 eekkeriä ja .«> vUotta .myohem.
min Mount Vernon farminsa vieres­tä
osti farmin'joka oli '600 .eekkeri-ä.
Ht; Vetnonini-fanni-, sisälsi Was-hingtonin
' aikaiia 2,600 eekkeriä
mutta se tuli Yrj5 Washingtonin o-maksi'
veljensä :r kuoleman, jälkeen
1752. Aina vuoteen 1759 oli Was.
hington' alituisessa sodassa ranska-aisia
j a ' indiaaneja vastaan, joten
hänen omat asiansa joutuivat rap­piolle.'
Hän oli menettänyt kaiken
rtaimistonsa ja Jout^ui suorastaan
vararikkoon. Mutta V. 1759 hän nai
rikkaanr lesken, Mrs. Martha Gur-tisin,
jonka mukana hän sai 2 lap­sipuolta,
j a . useita^ orjia ja 100,000
rahaai Tämä auttoi hänet taa$ ja.
oillensa ja hpui alkoi %inkkimaan
yhä. enempi maata joten hänellä' 12
vuotta myöhemin oU 500 eekkeriä
Marylandissa ja yli 14,000 eekkeriä
Virginian eri osissa.
Nämät alueet osti hän^ mutta hä­nellä
oli sitäpaitsi oikeus saada mai-a
pdl&ioksi so^retldstänsä ranska­laisia
j a indiaaneja vastaan. Toiset
myös, olisivat saaneet maita, mutta
nin - maat olivat fsumattomia : erä­maita
eivät he panneet niille ndtään
arvoa eivätkä huolineet niistä. Mut­ta
Washington tiesi niiden, arvon ja
toi"
lankia
r Työolot suurkaupungissa, ikään­kuin
näyttäisivät jonkunlaisia vil­kastumisen
merlckejä. ; Lähestyväsi
tä vuoden kylmästä ajasta huoli­matta
ön kaupungissa alettu raken­tamaan
useampia suuria rakennuk­sia,
joista jo kaksi on hyvällä alul­la
ja joista toisesta tulee kaupun­gin
kaikkein korkein pilvenpiirtä­jä.
Palkat kuitenkin ovat poljetut
tavattoman pieniksi sanotuilla ra-kennuksiUa.
Niissä työskentelee sa­toja
sekatyöläisiä, jotka saavat
palkkaa ainoastaan 35 senttiä tun­nilta.
Ammattilaiset kylläkin\vie-lä
saavat uniensa määräämän pal­kan,
mutta sitäkin eriteollisuusyh-tymät
parhaillaan suunnittelevat a-lennettavaksi.
Alennus pitäisi koh-distettaman
yhtäaikaa tiseampain
eri ammattilaisten pakkoihin, kuten
puuseppien, muurarien, rapparien,
putkity81äisten ym. palkkoihin.
Heikommin järjes^eet uniot ku­ten
esim. puuseppien unio ovat jo
kokouksissaan keskustelleet uhkaa­vasta
vaarasta ja siitä -minkälaisiin
toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä sii­nä
tispauksessa jos union nykyista
vdiinassa olevaa palkkataksaa alen­nettaisiin
kaikkialla.
Suurempana palkkojen polkijana
esiintyvät hallituksen Toronton
kaupungin ja eri rautatieyhtiöiden
urakoitsijat, jotka ovat saaneet teh­täväkseen
rakentaa .kaupunkiin
maanalaisia katuvaunutnnneleita.
Urakoitsijana toimii montrealilai-nen
yhtiö ja maksaa se sekatyoläi-
^Ue 30—-35 senttiä tunnilta, huolir
matta siitä että itse Toronton kau-punidkin
on pakotettu maksamaan
kadunlakarijoille yin. yksinkertai­sen
^ ö n tekijöille 60 senttiä tun­nilta
8-tuntiselta työpäivältä. Noil­la
maanalaisilla tunneleilla taasen
Id "mojakkasapat" ovat syntyneet
sellaisen yritteliäisj^den tuloksena.
Jonka tarkotuksena on saattaa
"sappam" omistajat vähän parem­mille
päiville snonudaisten työläis­ten
knstannnkseHa. Ja nämä''sap.
pam" omistajat ovat ikäänkuin yh­teisestä
sopimuksesta > sitontnneet
etteivät he ole järjestyneiden työ­läisten
kanssa missään muussa teke­misessä
kun "bisnestämisessä'Väil­lä
ainoastaan yksi ainoa ruokata­lon
pitäjä flmottaa liikkeestään' jäz^
jestyneiden työläisten sanomaleh-dma.
He dis kaiidd yhtä lukuun­ottamatta,
ovat ottaneet sen kan­nan
että liikevoitto kuuluu koko-een
osastoon «entähdra"2"
myöskin otetaan ^ZS^
« a a ö » tuUeita soa. <w
naan heille ja' toimivat sen mu­kaan.
^ Mutta myöskin kuulee näiden
ruokalain ruokavieraiden:, usein sa­novan
"että miksi ei meillä täällä
keskuudessamme ' ole .yhteisesti o-ndstettua,
osuustoimintapohjalle pe­rustuvaa
-Knokatalöa." Tässäkin
taas tulee • palavasti näkyviin hir­veän
heikko järjestäytyminen, sillä
keskuudessamme^n kaikkea sitä
mitä itse sinne muodostamme. Siis
te kuluttajat, jotka ruumistanne r a ­vitsette
sanotuissa laitoksissa, ot­takaa
ja alkakaa: keskuudessanne
«een kuuluulta heiddlK«
to arian kanssa on ^
etta kun Suomesta tZ^
Joka ei siellä ole ouJf^Sb^
dem. puolueen iohtona«i? **•
nen, ja täällä ^jUmr^ nai.
Kommumstipnoluee^ " o S ^ . "^
Täfayr sen periaateohjelmaa j ,
nettelytevat. niin on hänesS «j-otti
niin paljon maata kuin saattoi U n työaika 10-tnntinen. Ja kaik-ä
vieläpä mit^uttamalla omin päin'kea tätä sallii kaupungin ja haUi-itselleen
25,000, eekkeriä maata jaltuksen työtä valvova komitea, huo-siten-
laskien perustuksen. vastaisiUe, Kmatta sntä että urakkasopimusta
suuriUe maa-anastuksiUe. Hänellä o-'tehdessä on otettu huomioon kau-li
yksistään Länsi-Virginiassa, Penn- pangi„ järjestyneiden-^ työläisten
sylvamassa ja Ohiossa maata yfi paikkataksa sekä^ työaika. Mutta
20.000 eekkeriä. ^j^^ riisto kohdistuu työläisim, joi­ta
on kyllin tarjolla, niin sallii
Testamentissaan ihnaisi hän omis- sanottu valvojakomitea tuonkin ta-tevansa
maata .62.200 eekkeriä jajpahtua, koska työläiset eivät ^elä
omaisuutensa arvon 530,000 dolla-joig nii^ voimakkaasti järjestyneitä
ria. Tämä yhdessä orjain kanssa että kykenisivät jonkkovoimaUa ot-muodostamaan
teille itsellenne kuulu­vaa
ruokataloa, jolle kyllä lyhyen
ajan kuluessa saatte kymmeniä
kannattajia;
Siis tuumasta toimeen ne, joita
asia koskee, sillä osuustoiminta on
yksi liikkeemme keinoista, joilla i t ­se
itseämme autamme helpommin
päästäksemme päämääräämme. Se
laiselle puuhalle tulee' "paikkakun
nan järjestynyt snonialainen työ­väestö
antamaan epäilemättä läm­pimän
kannatuksensa;
JPeifikkataudiksi tai jniksi vois
nitfiittää sellaisia ajatuksia, joit^
itää jossakin paikkakuntamme työ­läisissä.
He kun- muka eivät vo
yhtyä täkäläiseen Canadan Kommur
nistipuolueeseen kuuluvaan ~ suoma-
Iäiseen psastöon, »ksi > • ettei siinä
olemat entiiset jäsenet ole kyllin
"toverillisia" heitä ulkopuolella ole*
5ria kohtaan. Ja onpa noissa u
kona olevissa kuulojen mukaan vie­lä
niinkin viisaita että :.jo vanhassa
maassa ollessaan ovat kuuluneet
kommunistipuolueeseen j a sitten tä­hän
maahan tultuaan pysyttelevät
ulkopuolella tuon saman puolueen
yhdistyksen ja laskettelevat vieli
suustaan sellaisiakin ettei heitä
kohtaan, oltaisi kyUin "toverillisia".
Pitäisikö, tässä maassa olevien kom­munistien
olla niin tarkkanäköisiä
että tietäisivät josko yhdistyksem­me
.ulkopuolella ^ olevatkin ' ovat: josr
kus kuuluneet puolueeseen ja sit­ten
sen perusteella osottaa heitä
kohtaan kunnioitusta ja arvonan­toa;
Tätä puolta asiasta on Jjäin
järjetöntä pidemmälle kehittääkään
mutta toinen puoli asiassa on mel­ko
asiallinen ja se on se että van­hasta
maasta tänne: tullut kommu­nistiksi
itseään karahteeraava hen­kilö
eikä^yh<iy saman puolueen o-sastoon
jonkun, tekaistun itai ole­tetun
ennakkoluuloisuuden tuotta-
.man syyn vuoksi. .Sellainen henld-lö
- sairastaa parantumatonta penik­katautia
'eikä ole edes kommunis-tipdolueen
aakkosista selvillä. Sil­lä'jokaisella
ihmisellä pyrkiköön
hän minkälaisen yhteistoiminnan
mukaan tahansa,- täytyy itsellään
olla halua ja pyrkimystä päästä
tuohon puolueeseen.. Ja Kommu­nistipuolueen
alkeellisempiiii': me­nettelytapoihin
kuuluu mennä j a olr
la kaikkialla mukana edustamassa
puolueensa parasta. Mutta nämä
penikkatautia sairastavat eivät,ole
edes tuosta alkutehtävästä selvil­lä,
koska^ kokonaan ovat ja pysyt­televät
-ulkopuolella .puolueesta.
teldb.hänet sen 7ajan rikkaimmaksi
miehekn Amerikassa. Maanviljelyk­sessä
kerrotaan' Washiägtonin ol­leen
aikakautensa etevin "ga sitä^
harjoitti hän orjuusjärjestelmän pe­rusteella.
, ^
Yrjö Washington oli Yhdysvaltain
nousevan kapitalismui esitustelija
j a turvasi kaikkialla omaisuuden oi­keutta.
• * ^
tamaan oikeuksia itselleen.
' Sanottu tnnnelityö muodostuu a i ­kaa
voittaen suurimmaksi työmaak­si,
sillä : sanottuja tunneleja tullaan
rakentamaan useampaan eri osaan
kaupunkia, kaikkiin niiMn paikkoi
hin, joissa rautatie menee kauptm-^
gm katujen ylitse. Niissä tulee
siis useammat sadat .työläiset työs­kentelemään:
pidempiaikaisesti ja
joutuvat siis järjestymättömyytensä
muka vaan sen vuoksi ettei heitä
kohtaan olla kylUn "toverillisia."
Harkitkaapa . toverit ^kantaanne
uudelleen niin melUä kun muualla­kin.
Siltä miltei jokaisessa puo­lueemme
osastossa .on mukana ei-kommunisteja,
jotka ovat jokaises­sa
tilaisuudessa -valmiit syytämään
lokaa suustaan niitä henkilöitä -.Vas­taan,
jotka osastossa ajavat tinki-,
mättömästi; puolueemmer^periaattei-ta
j a menettelytapoja j a täten siis
joutuvat "epätoverillisen^ kohtelun
alaiseksi No jättävätkö nämä to­verit
nyt sitten paikkansa yhdis­tyksessä?
Nossert- He ovat kom­munisteja
' j a : edustavat- - a
liuolimiettta siifö vaikka he. ylöilör
kohtaisesti tuHdvat maalatuksi mns-iSkä^
p-~ksL He syrjäyttävät oman
mitättömän persoonansa j a heille
muka ykalöUisesti kuTilnvan : ^ v e -
ruuden",^ mutta^^ puolueensa kunnian
kohottavat he kocrkedle j a «He
kuuluvista oikeukrista he; taistele-vatv
aina j a kaikkian&;: .Täten ns-lom
• tullut kommunistisen
kannattaja. Ja jos joku .
nakkoluuloisesti poissa tnosta
tosta sentähden että mainit,^
nen henkilö tai nse^m^^^
on osaston jäsenyyteen hrS^
tekee hän taas ehdottoaa^^
rin. Sillä meidänkin jmOu^
voima on joukoissa ja niin «lu,
kun henkilöä tai benldlsitä
taan ei ole mitään rikosta floitao-tUr^
nun häntä ei voida hahÄaäei
kieltää, yhtymästä Konununi^
lueen osastoon sen vuoksi että
vat aikaisemmin kuuluniset jo«
dem. puolueeseen.
Alleriivaajan hartain toiToinu»
onkin se, että mainitunlaiget kave­rit
ottaisivat ja tarkastaiä7at tno.
ta tautiaan ja kävisivät lääklrisä.
Ja se lääkäri on Kommuniatjpuolofc
Jos se katsoo että tauti Toidau
parantaa niin ottaa se teidät isäl­lisiin
kouriinsa, joissa kyllä tdet-te.
huomaamaan, että vaan Komnn-nistipuolueen
yhteydessä toimien tt
voitte parhaiten hyödyttää maul-man
kommunistisen liikke«a edis-tymistä.
— Polsu.
•' . . . • 9t ^
TYmNURHiF
Urheiluelämästä Nea-vosto-
Venäjäl^
Neavotto-Venäjaa urheilnjirjettM
X , 2:n liittojnbla.
Juhla -vietettiin 30 päivästä elo­kuuta
15 päivään syyskuutti. Jahlu
pääohjelma suoritettiin kauniilla So-kolnikin
urheilukentällä. Tämä v -
heilukenttä sijaitsee keskellä met­sää
vanhojen puiden ympärSinänä
ja on niin ollen erinomaisen aojnvti
Ottamaan vastaan sekä urheilua U^.
joittavan. nuorison että katsöjajoa-kot.
Punaiset liput vallankumookselli-v
sine tunnuslauseineen antitai ken.
tälle - leiman. Vallankumouksen ben--
ki elää siellä. Suuri punainen kan­gas
vetää erityisesti katsojan hnomi-on
puoleensa ja siinä luetaan: "Pa-naisen
^ UrheiluintemationaleB raa-:
täisen."kohortin tervehdys". =
Suuren Neuvostoliiton kaikMta &-;
sista oli '• saapunut urheilijoita näyt- ?
taakseen taitoaan, ja täytyi ibmetel-:
Ien todeta, että kaukaisesta Uraaiv
ta ja Kaukaasiasta samoin kuin y»l.
gan seuduilta j a ..Georgiasta eaapj-neiden
suursaavutukset eivät olleet
moskovalaisten j a leningradilaistei
saavutuksia huonommat
Venäläinen liike ruumiillisen kas­vatuksen
hyväksi on joukkoliiketti.
Nyt j o on miljoonia työläisiä ja ^
lonpofldamuk^ana tässä liikkeesi
Voi sanoa, että Venäjän nuorisoa
mieltä ensi sijassa kiinnittää Ves»-
jäh vallankumouksen ja siihen lät-
1 yvän • politiikan puolustaminen, toi­seksi
se työskentelee intohimoisesti
neuvostovaltion rakennustyössä ]i
eenvuoksi kansoittaa monet koulut
hankkiakseen tietoja, jotka OT^
ubtannossa- TOlttämättömiä ja kotj
manneksi alkaa nuoriso innosta*
ruumiilliseen kasvatukseen.
Ennen vallankumousta ei Venyji-ä
ollut työväen urheiluliikettä. 03;
olemassa vain porvariUisten nrhe-lujärjestöjä.
Sen vuoksi ovat njl^
set saavutukset arvosteltavat sitäDB
suuremmiksi Huomioon on ote%
va, että pääpainoa ei P"^^'^
tyissaavutuksUle, koska lahdeöM
siitä oikeasta periaatteesta, et»
vohnistelu ja urheOu on kehitettä»
koB^iiviseksi.
Voimistelu on vielä vähän tebitj.
nytta, senvuoksi että v o i m i ^ '
Uneitten tuotanto ja
tuottaa vaikeuksia. Kuitenkin ps^
naan voiiiisteluharjotuksim n J ^ J
pääpaino, mutta nun
kuin työläisnrheilijat S a f o a ^^
Tshekko-Slovddassa ei
VenäjäUä vielä ^ole päästy.
tahto on hyvä j a <^riftmm^
ma. YleismrheUnssa oDaan
saksalaisia ja t s h ^ o - ^ " ^ " * ^ -
edellä. .Tässäkin juhlassa
ma yleisurheUussa useita bJ™
oksia.
Työtätekevä nuoriso J
taarivalöoii täyttä tukea ^«f^hit-kaiöa
mahdrilKsuudet ^ ^ ^ ^
tämise^n- Työaika tehtaissapa -
tuntia päivSs» j a sitapai» ^ _
taan 4 vBkoä lema xaoieso3^i« o-