Canadan uutiset, August 25, 1921

              , CANADAN UUTISET, POÄTAETgETE. OUj.: CANADA, TorstaJna, Elok. 25 p., 19211
1?
f.
\
• 9 f
.9
m
S
/
Seuraavia kirjoja on nykyään saatavana Oanadan
IPutisten kirjakaupa&ta: ,
UÄfii Testamentti (Uusi suomennos). ..... .75
V " (vanha ) ^5
HeWan Tulen Kantaja /. .$2.00
Biblia (^Pienempiä) ! 1.7;"»
(Keskikokoa) 2.00
(Isoja) , 2.50
Uhisi Fostilla (Laestadiuksen) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3.50
Keittokirja , 2.00
Kodin Keittokirja 2.25
Pyhä Kaipuu ^ 1.75
Kansallista Itsetutkistelua 1.35
Minkä Mitäkin Italiasta , 1.25
Vieläkin Siitä Ajasta . . . . | . . . . . . . . . . . . ; . . . . . . . i 1.25
Silmä Yössä 2.00
Maan kiroissa ^ 2.00
Tiellä 2.00
Kotikuusen kuiskehia ^... 2.50
Erään perhosen joululahja 3.00
Putkinotko 3.50
Uuteen Maailmaan : 2.00
H^irhama . 2.00
Onni I & II 3.00
Mitä on kuolema 1.75"
Kalevalan,Avain 3.50
Rauhan Sointuja 2.50
Koraalikirja 2.00
Pyhäkoulun laulukirja (nuoteilla) ,3.50
Martti jTjUther ;.. 2.00
Amerikan Suomalaisten Historia 1.75
Fi^n in America , 50
Tarinoita Amerikan 'Suomalaisista 25
Kaivannosta hautaan * [ 1.25
Ylös helvetistä [ 2.50
Jean Sibelius 1.45
Mäkelän Pentti 1.50
Pienestä pappilasta 1.25
Viina kuninkaat 1.25
Tähtimaailma ja meidän uskomme 1.35
Ei kita voi koskaan tietää 1.50
iMooses ja hänen hevosensa 2.50
Vapautus .. . . - ; 1.25
Työn kourissa 1.50
Hakkaus on nopeampi Piiroisen pässiäkin ..: 1.25 ,
Petsamon rata 1.35
Paimen ja lampaat ( 1.25
Punapää Roosa i.;>0
Munkki kammio 85
'Sianhoito opp|ikirja ! , 75
Olli Ruudin morsian 1.25
Vihollisten leirissä punaisten kapinan aikana 1.75
Kapinoitsija ; 1.50
Kolme hyvää juttua .'. 1.25
Michiganin Kuparialue ja suomalaiset siirtol 1.00
Biologia' 2.00
Miksi tahdon olla suomalainen , 85
Piloja ja Pilakuvia ^ 50
Pilajuttuja ja piirroksia ^. 35
Svyttömänä tuomittu ». 35
'Oblliers New Photographic Hist. of the AVorld War 5.00
Englantilais-Suomalainen Sanakirja (Arminen).... 3.50
Suomalais-Englantilainen Sanakirja .. 4 . . . . . . . . . . 3,25
Sanakirja (R-ekonen), , 2,25
Katekismus «i ; 35
Raamatun historia j 75
Pyhäkoulun laulukirja ^ 35
Minä ja muut , ^ 1.00
Opiksi ikä eletty . i , 60
Eläinten lääkäri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ^ . . . . . , . . , .4p
'ihmieellinen Unikirja 35
Punainen kapina Suomessa 1918 . . . . . . . . . . . . . . . . . . .75
English-Finnish St. Luke . .35
Punanen kardinaali 1 40
Unisarapo 50
Verenimijäin uhri 50
Amerikan Suomalaisten kotilääkäri / . . . . . . . . . . . . .50
Elämää ikuisessa yössä .50
Viisi tarinaa 15
Muuan kattivallan kumous 10
Myötävirtaan 10
Moraalin Uhripappj . . . . ; , . . . . . . . . . ..:.. .10
Suomen Perustuslaki ja Hallitusmuoto , . 25
(Kaukomieli ,« 85
A Pinnisll Grammar .» ^. 1.35
What l saw in Finland ^ 1.25
,That Printer of UdelPs ^ 2.00
Ilndying Pire . . . . ; . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . v.. . . . x2.00
The Sampo 2.00
Life and HeroicDeeds of Roosevelt...... .... 2i00
Finland,and the Finns 1 2.00
Sionin Kannel • 1.00
Virsikirja, virret ainoastaan i 75
^^Vf tä^^Sl • • • a. • « • • • • > «- • • • • « . • • ' • • • -« • • • m -m'- .1«00
- ^ Kirjoja voidaan tilata ^llaolevalla osoitteella. Raha
tuleöj seurata tilausta. f i M V W\
Canadan Uutiset,
|kä uudeljeen ^§uraayana. päivänä [ Bunblanessa on yli 100 suoma-
Matti Kankaassa. ' l ^»^sta ' perhettä." ApostolislutlJe-^
! Ilmari Suominen ja Hjalmar rilaiseen sisintään kuuluvia liie-
' Njemi_ olivat yksinäisiä miehiä, necLnoiri 30 perhettä, Ev. Luthe-
NtJMEftO 31
HAI^BSRRIES, ALTA.
Tämä paikka sijaitsee 50 rftfttlia
etelään' Medicine Hätistä,, sns
etelä Albertassa, ^ lähellä Monta­nan
rajaa. Tänne on^omala.isia
asettunujj.^ öiaahviJielijöi^
12 \^iotta JakapeVin. Heidän lu­kumääränsä
W*n^k^aän_^^
perhettä. Keskimäärin omistavat
Hnsalaisemrae noin 320 eefefeerin
maapaloja, jotka ovat otetut hal­litukselta
asunto-öikeudeHa. Maa
on phmaltaan vähän aalt
jajMiitta^
koa. Kisi;n viljelys on pääelin­keino
paikkakunnalla, kuten y-leensäkin
Canadan jiavikkomail-la.
Maanlaatu on hyvää. Jos sa­demäärä:
olisi, rfittävä, kannattai­si
viljelys erinomaisesti. Mutta
kuumuus ja siitä johtuva kui-^
vuus tekevät useina vuosina suur­ta
haitaa, kun myöskin joskus e-siintyvät
raesateet. Katsoen noin
12 vuoden kuluneeseen aikaan
voi sanoa, että ainoastaan, noin
joka kolmas vuosi antaisi tyydyt­tävän
sadon, se on: noin 20-^35
bnslielia '6e1ckeristä. Tästä syys-fä
ei ole maanviljelijät päässeet
täällä. yleensä sanottavasti vau­rastumaan
aineeUisesti, jopa on
moni joutunut täyteen vararik/
koon ja menettänyt maansa. Sel­lainen
kohtalo muutoin vor ta­pahtua
toisille missä hyvänsä.
Sillä syitä on monenlaisia.
TJjseita huonoja vuosia pn tuj^
tämäiikin_p£ika^ Mutta
nyt näyttää olevan kokolailla
tyydyttävä sato, joten maanvil­jelijät
jatkaa toivossa työtään.
Henkistä viljelystä on tälläkin
paikkakunnalla ollut olemasa jo
pitemmän aikaa, ^laaperä siihen;
nähden on neljän laatuista. On
niin sanottua * * compoita'kivik­koa,
Ryssänhäkkärää ja "thing-fiitiä!'.
Kuitenkin löytyy jon-kunverran
hyvääkin maata. Au­ringonpaistetta
täällä on run-'
saasti ja hengen virrat ovat vettä
täynnä. Kun vaan yhä edelleen
raivaustyötii tehdään tasoitta­malla
kuhmupaikat ja tiiyttämäl-lä
syvänteet^seltä perkaamalla
kivet ja haitalliset rikkaruohot,
niin rauha rakkaus, totuus, puh­taus
ja yksimielisyys kaunistavat
:kylämme yhä enemmän.
Kesäkuun lopuIk.ja Ji^inäkuijii
ajalla^ jq^^^^ tilai^iudossa t^ke--
niään pienen lähetysmatkanmuu*
siis yksin talossaan sekä isännän riläisella seurakunnaUa ci Ole ö^^^
että emännän tehtävissä., Vuo- ^ kyääri vakituista opettajaa, sat-dentulon
toiveet, varsinkin ^jos-te kiiih past. Tapola on muulta-kellä
oU ruista, näyttivät tyydyt- nut pois paikkakunnalta. Mr.
tävilti (Blansalaisemme osottivat. Hjelt on toimittanut eräitä kir-kaikkea
ystävällisyyttä ja olivat ^ kollisja toimituksia,
suosiollisia kristillisyyttä koh-* - Itäpuolella Saskatscheyan jo
taan. Kiitämme kaikesta osano- kea asuu noin 10 suomal. perhet-tostanne
Hierrän Jeesuksen lähe­tystyöhön.,
Heinäk. l p . saavuimme Barons
tä.' Siellä oli kokous Jacksonin ja
fiautalan kodissa. Sieliäkin usei-ta
vanhoja tuttuja. Lehtola, Mr.
nimiseen paikkaan, mikä on 30 ja Mrs. Hjelt olivat vielä muka-mailia
, pohjoiseen Lethbridgesta. na^ antaen kyytiä maalla ja **pie-
Siellä on useajnipia kansalaisia
kuin edellisessä paikassa. Saimme
rellä'^.::";.^;-;::;;;:-;;;;;;-;^
Kiitollinen muista jäi erittäin
asunon John iaJfa. Laineen ko-. D,unl)lan€ssa käynnistä. Sydä->
dissa'. Siellävolikin paljon tilaaImellinen kiitos runsaasta matka-ja
Mr.| Laine kyyditsi meitä au-1 avusta. Vaimoni lähettää myösi
tollaan useassa paikassa kansa­laisten-
tykönä^ sekä - haalissa
missä oli meillä kokous sunnun­taina
heinäk. 3 p1 Peräti huonon
kelin vuoksi ei sinne oUut^isaapu-nut
paljon ikuulijoita. Mutta Ju­malan
sahalla muistutettuna,
kannoimme huolemme Hänelle,
joka sanoo-.Kussa kaksi, tahi kol­me
kokoontuu minun nimessäni,
siellä olen minä heidän keskellän­sä.
Senjälkeen saimme käydä
Ville Rovasen kodissa; jossa oli
paljon vieraita iita-aterialla. Kii­tämme
kaikesta ystävällisyydes.
tänne. Saakoon Jumalan armo
kirkastua Jeesuksen kautta vielä
monille Baronsin hajalla asuville
kansalaisillekin autuudeksi. Kii­tos
erittäinkin John ja Mrs.vLai-neelle^
alveluksestanne.
'^^•P^-^'^^^^ ^pajasr^LIi^^
jälJe^_JcotJan joten jouduin
ja kiitokset
niille, jotka erittäin häntä" ovat
muistaneet, kuten Mr;j. Hanson
y. m.
Paluumatkalla kävin vielä Sha-nayon'issa
eli ''Nummelan kont-
Mr.^ J, Heino ja Mr, A* jSaari,
matkan maärapälktaa en tiedä:^^
Toivoisin että joku olisi minua
virkeämpi jaJ kirjottaisi uutiset
' II i i i n i i i '1 v i i i i i f i i - i i i i f i T i f f i m im
oiemaäii^adikalim
^eis^ä^ Mm;s^
^uöMitseÄä^
kaile> johon lenne^^^^
16htg*a>lii««riti tuoreempina sil-lS?» ..T^.f."!'"»'»;
iohduttivaiitseaan Silla, ja öhvat
* vaimoja -siitä^^^ eltäT kyllä ne: aak^-
«lalais^t övät siksi k'öulutet^^
airimättiinsä,
fitloleri, tehtävästään. Vaan mi­ten
kävikääri, E i hius kai* vaa-
Tylsä Ryiiä.
yksin matkaani jatkamaan. Oli
aikomukseni l ^ d ä jina^Du^
nejsa, Saskrasti.J^Siellä oH.eräi-tä
vanhoia^;y,stä\^^
sinne noin^^^^uoUa vJ^aMperin.
Ulin saanut kehoituksen tulla
käymään siellä. Pitkä oli sinne
kierros, kun ^oH_jnentäYLjQal^^
ry n ja Saskatoonin kau tta. ^Vlut -
ja, SaskätcUei5:aiiin„jimakuJliii^sa.
Alkumatkalla sain toverikseni
Matti^j[uiskun. Foremost oli en-simmäinen
paikka missä pysäh­dyimme.
Saimme eräältä norja­laiselta
autokyytiä noin 10 mai­lia
ja pääsimme Matti Kankaan
kotiin. Hänen veljensä August
oli jo ennestään minulle vähän
tuttu. Sinne saimme kyytiä jo
samana iltana. Toimeliaita far­mareita
näyttivät Kankaan vel­jekset
olevan. Hupaisesti kulni
aika keskusteluissa elämän koke­muksista
ja maailman nykyisestä
tilanteesta^ johon meille antoi e-rityistä
aihetta mukanani olevan^
"Helena profeetan'^ '^^.^j^?
meelliset ennustukset^ i'u6^kiria
sesti perille^ John _^Lehtola oli a-semailaT
vastassa. Vielä hyvin
tunsivat vanhat naapurit toisensa
noin 16 vuoden jälkeen siitä
kuin oli Rolla^sa^ naaguni^^
TosinToTrjo ajSa hieman piirteitä
kasvoissa .muodostanut toiselta
jos toiseltakin. Mutta olipa sa­man
Jumalan armo ylläpitänyt
ja toivona yhä matkalla. Pian
päästiin .iieiuQlm--MtJUP jossa
Mrs. Lehtolalla oli kuten ennen­kin
pöytä katettu matkasta tul­leiden
virkistämiseksi,' Hauska
oli tavata heitä. Pojat olivat jo
aikaraiehiksi kasvaneet ja kaksi
heistä oli vanhusten kanssa hei­dän
apunaan ja ilonaan elämän
tehtävissä. Kovin oli hauskaa
muistella Jumalan suuria armo-tekoja.
Runsaasti on Lehtolan
kodissa "Elämän leipää" ja ar­moa
armon lisäksi tarvitsevatkin
elämäntien kulkiat.
Sunnuntaina pidettiin kokous
kouluhuoneella:'^ Paikkakunnal-la
on fiesSytorisen kjikkokus-nan
naislähetti neiti Heinonen
rilla", missä asuu noin_25 suoma-
^^attsonin.
ja Raketin^ tykönä pidimme seu­roja.
Dunblanessa ja Nummelas­sa
saavat kansalaiset melko hy­vän
vuodentulon yleensä, paitsi
joitakin Dum'blanessa, joilta rae­sade
on vienyt viljan.
Kiitän Nummelan kristityitä
kaikesta rakkaudetaaan. Heinäk.
29 p, pääsin kotiin tältä noin
1,500 mailia pitkältä kierokselta;
Paljon kysyy ;^noin monimutkai­nen
matka aikaa ja rahaakin.
Mutta molemmat hyvin käytetty­nä
tuottavat siunausta.
Tämä on nyt aivan lyhyt pika-silmäys
täältä ja matkalta. Mut­ta
kirjeeni näinkin on jo melkoi­sen
pitkä, joten jääköön se sii­hen.
Toivon kansalaisille kaikkialla
menestystä. -^^
Kunnioittaen— .
N Ovaskainen. \
CHASE RIV£R. B. O.
Elokuulla.
Eipä ole taas näkynyt uutisia
pitkään aikaan G. Uutisten pala-töillä
täältä' C. Riveriltä. Häirit­sen
siis vähän hiljaisuutta.
Kesä on täällä ollut sateinen,
joten heiniä tuli paljon ja hyviä,
kun oli satamatta juuri heinänr
tekoaikana. Perunoita saamme
niin ollen myöskin paijon. Mansia
koita oli paljon ja tuli hyvä sato,
vaikkakin olivat huonommassa
hinnassa kuin muina vuosina.
lienee jo muutoin yerrattain laa­jalti
tunnettu myÖsAinerikassa. ,myös vairniuisa.
Ilmestynyt Suomessa kirkkoher-pitäen
siellä sunnuntaikoulua ja
hengellisiä kokouksia. Hän oli
myös .tilaisuudessa mukana ja a-
V'usti laulaa urkusoitollp
Mauno Hgelt, entisei^^
OscarHjelrTaiiraaiTv^^
^ksJ^ntisjä^^JMtim^asukkäitTjff
tAcvoisa Canadan Uutisten luki­jakunta
! Ajattelin antaa vähän
tietoja seudultamme, sillä ole.^
näkynyt mitään uutisia pitkiin
aikoihin paikkakunnaltamme, si^
sältörikkaan lehtemme palstoilla.
Muualla maailmassa tuskin tiede­täänkään
• kylästämme mitään,
niin täpösuomalainen kuin se on­kin.
Kesä se on jo täälläkin men­nä
körähtänyt siihen pisteeseen,
että pian alkavat leikkuukoneet
römistä ja sitten kuin räminä al­kaa
huveta, niin sitten puimako­neet
alkaa hyristä, silla seurauk»
sella ,että pian alkaa kauppalam­me
olemaan huiveillaan vii',
ja tulvasta. Maa ukot saavat sa-tamääriä
käsittävässä jonossa
kylmäfesä kyyryisinä viljasäiliöii-den
edustalla odottaa vuoroaan,
joka suuresti muistuttaa huonon
ajan leipälinjaa lännen puolessa.
"Sato muuten näyttää yleensä
tulevan keskinkertainen^ siitä eh­kä
johtuneekin, että miehemme
ovat saaneet sellaisen käsitteen,
että se ei ole 'mies eikä mikään,
joka ei vähintäin fordinheikkiä
ota palvelukseensa, hevosten^ pu­humattakaan
häristä, jäädessä
kokonaan huviajojen ulkopuolel­le.
Asiamiehenä toimiva kansa­laisemme
J^;_Igll on saanut välit­tää
6 eri auton tilausta tänä ke­sänä.
Mr. Leo Kalliokin ajaa
porautti kotiaan uudella Over-land
autollaan, kotiväkensä suu­reksi
ihmeeksi.
Viime perjantaina eli heinäk.
29 p :vä oli eläinnäyttelyt kaup­palassamme
Dinsmoressa, jossa
kansalaisemme John Mukarikin
kunnostautui saaden ensimäisen
palkinnon 3:n vuotiaalla varsal­laan.
Vaan onni ei ollut yhtä
myötäinen toisessa paikassa, sil­lä
hänen ajaessaan saman päivän
iltana uudella OrayDort autol­laan
meni ohjauksessa jokin paik­ka
epäkuntoon, sillä seurauksella
että auto kantui tieltäj suistuen
sen vieressä olevaan ojaan. Mr.
Mukari loukkasi vasempaa kät­tään
koko pahoin. Mrs, Mukari,
ihme kyllä, säästyi kokonaan
vammoilta, vaikka oli myös hä­nen
vierellään autossa.
Paikkakuntamme nuorille on
käan ollut karissut sankarlriime
pään laelta. Ja sitten muistft-kdamme
viime syksynä kuin oli
yleisäänestys virkailijain valin­nasta,
niin olivat toverimme mil­tei
yksimielisiä kannattamaan se­kä
äänestämään muuatta vapaa-elitoisena
armeijaan yhtynyttä,
ja sieltä raajarikkona takaisin
palannutta veteraania" järjestön­sä
virkailijaksi. Ja nyt vielä vii­meksi
jos ajattelemme heidän ai­voillaan
vaikkapa neljä vuotta
täannempana ottivat sellaisen as­keleen,
joka olisi suurin hyppäys
koliti taaantumusta kuin luokka'
ja itsetietoinen työläinen voikaan
a^tua, yhtyessään sellaiseen puo­lueeseen,
joka ori perustuksiaan
myöten porvarillinen. En tahdo
menett^elyänne tuomita, sillä se
on kulkemassa kohti aikaamme ja
ihmisyyttä, vaan tahdon vain
huomauttaa: oletteko suunnal­tanne
pois tietenne, vai oletteko
eksyksissä vaeltajia. Jos ensin-mainittu
on askeleenne, niin tah­don
huomauttaa, että joka aa­te^
niin jalo kuin olla mahtaakin,
ilman vakaumusta on sama kuin
lastu lainehilla. 'Siinä kuvastuu
esiin epävarmuus sen kulkusuun-na^
öa, ja jos sellainen ei supistu
henkilökohtaan, vaan on täydelli­nen
aina pöytäkirjoja myöten, on
ise aatteellista sairautta, eli sa­maa
kuin lintu ilman toista sii­peä
suolla harhailemassa. Ja jos
moista sairautta yhä mainittuun
suuntaan jatkuu, niin käy teiije-kin
ehkä ajan pitkään maakun­tamme
liian pieneksi ja teidän
täytyiuee lähteä perustamaan o-ma
siii^tölanne johnekin Mexicon
erämaihin, eroon muusta maail­masta,
kuten Swift Currentin pii­ristä
sinne karkkoontuneet men-noniitat.
I ', Pölkkypää.
Kaura antoi myöskin hyvän sa­don.
Muista vilja- ja juurikas- kumma kuume tullut. Nuorimies
ra K. K. iSarlinin kustanntiksella
Kuopiossa 1920, jö' vähän ennen­kin
useissa painoksissa. Käännet­ty
nykyään myös ruotsin ja tie-taakseni
jo engl. kierollekin. Sii­nä
kirjassa-on ihmeellisiä taivaan
näkyjä ja horrostila-saarnoja, se­kä
profeetallista ilmoitusta ny­kyajasta
ja tulevista, kuten anti­kristuksen
ilmestymisestä ja T^n-hatvuotisesta
valtakunnasta, sekä
vjirfieisestä tuomiosta y. m.
K^^apa ajattelevä vihöiinen ei
mielenkiinnolia; aikaansa tutki ja'
Saatavissa olevia ilmoituksia il­moita
ja merkkejä tarkäsj^töle. dn-han
ne sitä' varten annettukin
meille. '
Seuraavana päiväÄa, joka öli
sunnuntai, vei Aug,. Kangas mM-dät
autollaan, jälleen veljensä
kotiin, misseT; oli seurat. Paikk^^
kuiinaV pieiiilul^uinen suomalais
väestö olikin^ kaikin saatpuntit
mukaan. Jutnalän armoa äitcit
tiin ja Herran ^janan neuvoja
muisteltiin. Viela pidettiin' heii:
eidäii kötö-;
naaiTialn^myös olla "kutei. koto^
na," heimolaisia kuin ovat hen­kisesti.
Veli Hje^ kyyditsi au-ioliaän
tilaisuuden ja tarpeen
mukaan. HäiJen sisarensa Ida
sekä vanha äitinsä asuvat .yhdes^
sä häiieii kanssansa ja uskossa e-t
läen tunnustavat Vapahtajaa, oi-,
leit siten myös Jumalan apulaisia
Herran työssä tuossa pienessä
Bjeltin kotipiirissä ^ seurakun­nassa.
Jumala on siijnannut lieir
tä lahjoillansa runsaasti. Olin
Dunblanessa 10 päivää. Pidimme
myös iOTLokousta. l^sanotto oli
riirisasluktiinenfolosuhteisiin kat^*
soen. Duöblanen kansalaiset
auvat verrattain laajalla, npm 40
inailin alueella, joten kokouksia
on pidettävä monissa eri päiköi^-^
sa. '
vilajeista en juuri tiedä mainita,
kun emme ole G. Riverillä varsi­naisia
maanviljelijöitä.
Työmaaolot ovat menneet hyvin
huonoiksi. Työtä ei tehdä kai­voksissa,
joissakin vain 3—5 päi­vää
viikossa ja palkat ovat laskcr
utuneet huimaavalla vauhdilla
kämpillä ja kaivannoissa. Siitä
huolimatta on ruokatavara kor­keassa
hinnassa. Vaatetavaraan
hinnat ovat vähän laskeutuneet.
'Amerikalaisia huvimatkailijoita
on tänä kesänä ollut täällä taval­lista
enemmän kämmppäämässä:
Suurilla, u^gjjla autoillaan saa­puvat
tänne nauttimaan raikasta
meri-ilmaa.
Sömenttitie on melkein Valmis
Nanaim^staÖ.-^^Jliverin sivu. Kyl­läpä
sitä on saatn odottaakin vuo­sia;
Oli se jo aikakin saada hy­vä
tie. Automopiiliä on täällä
enemmän kuin suutkanpungeis-sa,
vaan siitä huolimatta on ollut
huono tie. *
Vierailijoita on ollut kylässäm*
me tänä kesänä paljon'. Kaikkien
nimiä en eiiaä muistakaan. Mr.
ja Mrs. Victanei^sekä heidän tyt­tönsä
'Beiliöghanliista; Mrs. ja
tMf. Rfflitala sekä tytär Söattles^
ta,- vierailivat O. Rantalan luona
täällä. Mrs. ja Mr. Mäkinen jä
Mr. Hunnäkko 'Vaneouy^rista Jv
Koskeianyuona. Ifclrs. J^fetrtftoru
Mr. M. Liiöman sisko ja Mrö. Ja*
cobsonin poika ja tytär vieraili'
Wt _Mr.. H . Luoman talolla, koj^
toisiii Vnöiokistä, .#ast.' Mrs;
Koski VierSrMTS. Salon Inonaf
kotoisin Britanian mainilta. Miss
iKe?Wii '*ÖMmitieÄ Jt^ört fienfe^
kontrilta vieraili fe; WikliuiatB:
'ikloUa Nianaimossav
^ Snnnnntäina 17 p. oli kokousj
kouluhnoneella-'. Siellä, öli, mukä-^;
nr presbyteri kirkkoknnan; 'senj
piirjii ftuperiteiitii: Dr. Grati.Hän.
puhtii 'Mtt^tystyöltä «ja .toimitti ;Öairauden : syytä en tiuSKf'
yhden kastetoimituksen. ;^NteitV|: Sairaalassa on 'Mrs. L.* !E£ftap$la^
Von::pita[i% » a ^ ^ ^
August "Kinnuselle saapui hiljatv
tain se kainaloinen sieltä idän
maailmasta; nimittäin Suur-New
Yjorkista saakka, sekä pitivät oi­kein
vanhaksi maaksi häät. Pu­heen
piti suomeksi nuoruuden
merkityksestä Mr. John Koski
(vanhempi) ja vihkimisen toimit­ti
methodistikirkkokunnan pas­tori
I. A. Ro\vaitre. Onneksi oi-koon.
Sitten nuorimies Mike Mu-J
kari ja Miss Helmi Jacobson sekä
Mr. Arvid Niiskanen sekä Miss
Kaarina Hendriks^n läksivät
käymään Saskatöonissäj eikä
muuta kuin vasaralla päälle ja
kei, sillä tullessaan esittivät Mrs,;
Mukarin sekä Niskasen, joten
täytyi pakostakin uskoa,^ että he
olivat päässeet lopullisesti yhteis^
ymmärrykseen lemmenseikkai­lussaan.
Ei muuta kuin onnea oi-kein
kapan mitalla,
. Yimpärjstöm^^me farmarit yhtyi­vät
""mVös siihen Grain Grover-liittoon
sekä perustivat omUn pai­kallisosastonsa.
Ja ovat tilan-,
neet päätoimiston välityksellä
puita, jauhoja^sitomalankaa y-m^
ja ovat saaneet melkoisesti huo­keammalla
sieltä kuin mitä yksi-tyisvälittäjiltä.
- ^
Merkillepantava seikka tässä
on sev että sen hommäajat ja pe­rustajat
sekä virkailijat, ynnä
jäsenistökin mHtei kauttaaltaan
ovat siihen mäailmair.: p^aijitaja-koplaan
kuuluvia, jotka jokunen
Vuosr aikaa leimasivat sanotun
liikkeen-niitä porvariUislMaäksijF
ja' sahoivat sen yhdeksi mitä ka-vSlWpia
poryarien'-yraÄtftt6m
jölja • koetetaan maanviljelijöitä
fliitä katalähmasti harhaaii jöti-f^^^^-'
• • - ' \ ^
Tämä ei ole ainoa, sillä muis-
{amil^eii^ muulama vnösi {iikiia|
JMloih. A&s seutumme' nuomt^
mieliisitä, yhtyi Canadan sotayäf
' '^9j§ena;:ii sattuili^
Miksikä maanvUjelijäUä tulisi oL
la säaatötiU pankissa.
1. Kun maanviljelijä luo rik­kautta
maasta, niin pankki säi­lyttää
ja suojelee sitä, sekä tekee
seni käyttämisen monipuolisem­maksi.
N
2. (Kun maanviljelijä tarvitsee
joskus rahaa ja luottoa pääoman­sa
(maan), työvälineittensä, he­vostensa
ja ajokoneittensa, sekä
oman ruumiillisen terveytensä
tähden, täydentääksensä ja pi>
taaksensa pääomansa tuottavana,
niin pankki voi sitä hänelle
myön|:ää.
3. Maanviljelijäin tulisi olla
toisista riippumattomia, mutta; si­tä
he eivät kaikki ole, vaan hei­dän
täytyy turvautua toisten :a-puun,
ostaa toisilta tuotteita elon
korjuuseen asti ;eikä hänellä ole
kuin kolme auttajaa, joihin hän
voi turvautua hänen isäntänv
sä, kauppias, tai pankki.^Jös hän
on tallettanut rahansa partkkiin
silloin, kun hänellä on sitä olliit,
niin on hänellä laillistettu oikeus
sen nojalla lainata sieltä, rahaa
hankkiaksensa tuotteita, [sekä
muihin tarkoituksiin, tyydyttä­vän
ja laillisen koron jälkeen..
4. Kotona on raha epävarmas­sa
tallessa, eikä kasva korkoa;
vaan pankissa se on varmassa tal­lessa,
sekä, lisääntyy ja myöskin
edistää omistajansa luoton saan­tia
yhteiskunnassa. ' ,
5. Y)ksityisten hallussa, ö^ä-kaaviila
rahamäärillä; ;öniiyviu
vähä .vVoimaay mutta jos Ui^eäm^
man rahat ovat tajletotut ^ybteeti
kassaan — pankkiin, — niifi sen
hyvää tekevä vOima on liaälinty-nyt
monin kerroin, - jä; .oi ^siten
kaikkein hyödyllisin,.. . r..
6. Paras ja turvallisin liikko-yeruus
-on olemassa maan viljeli-jäin
ja pankin välillä. . . ;
7. Jos maanviljelijällä on^^ak^^
tötili pankissa, niin voi hH ||feitä
saada tarpeellisia keinoja jailöeu-voja
asioissaan, jos hän niitlvJlÄTr
'Vitsee/ ' "~ ' ^ '-^ " m-
^ ^ ^ ^