Vapaus, November 27, 1924

              m. TorstMBa. marrask. 27 p.—Tlmr. NOT. 27tt 1924 Sm 7
EIII3Mllii^^^
ToimittaBat Y.« Haloaeau
ICiatUBtMtBt Amerikan S. S. Kastamttu Liitto
464. - Ttlaokset titytetiia ketL HiaU $2.65
igoijn varsinaiseen Sanakirjan tekstiin, hakemistosanoihin ja
"-j^^epUtvkseen nähden kuin yksikään täkäläisten kustannusliik-Ä
Engi-SuomaL Sanakirja.
Tämä Sanakirja sen lisäksi, että se on laajin tekstiinsä näh-j
„ on tarkin. Paitsi tov. Halosen perinpohjaista englanninkie-u
tuntemusta, jonka hän on oppinut kouluissa j a tutustunut aii-hn
kävtännössä tässä maassa, on häntä tämän kirjan toimittami-suuresti
auttanut se kokemus jonka hän sai Nuortevan Sana-toisen
painoksen korjaajana ja yleensä se, että hän on
^ n t tätä kirjaa toimittaiessa ottaa huomioon kaikki tähän asti
Imestyneissä sanakirjoissa löytyvät heikkoudet. '
Kuten kaikissa aikaisemmissakin suurissa kirjajrrityksissä, on
va5tant3Jien liitto tämänkin Sanakirjan toimittamisessa pyrkinyt
^jaaseen, niin kirjan. sisiUlön kun myös teknillisen työn puolesta.
^ Tämän Sanakirjan valmistus on kysynyt suuria taloudellisia
nhrauksia samoin kuin Alanteen toim- SuomaL- Engl. Sanakirja,
^2Bn Keittokirja y: m. muut suuret kirjatyöt, joita tämä liitto
on suorittanut — Tämä voimakas valistustyötä tekevien kustan­tajien
liitto ainoastaan on kykenevä saamaan kirjallisuuden alalla
tämän maan suomalaisten keskuudessa jotakin, joka on voittama­tonta;
joka kestää arvostelun. Siksi nämä uudet kirjateokset
lyövätkin laudalta pois^taikki kilpailijat.
Tämä Englantilait-Suomalainen Sanakirja
sen lisäksi, että se on laajin ja tarkin sisältöönsä nähden, on se
jokapäiväisessä käytössä käytännöllisin, sekä konttorissa, että ko-tonakäyttäjille.
Sen taskuun sopivaiususkin liikkuville työläisille
on parhain sen laajaan sisältöön nähden. "
Tämä Sanakirja on ulkonaiseen kokoonsa nähden sopivampi
iim ovat aikaise'mmat Engl.-Suomäl. Sanakirjat, joka sopiva koko
sen laajasta sisällöstä huolimatta, on saavutetta käyttämällä oh-lasta
paperia ja latpmuksessa käytetty sopivaa kirjasinta sekä
latomalla-tä3rteläiset eivut.
Tässä Sanakirjassa on kannet tehty joustavasta "Red Ski-pergrain
Fabricoifsta", joka näöltään ja kestävyydeltään lähen­telee
nahkakansia.
Hakemisto (Index) työ on tässä sanakirjassa toimitettu Työ­miehen
liikkeessä keksityn erikoisen menettelytavan kautta, (sa­manlainen
hakemisto kuin Alanteen Sanakirjassa,. mutta kokoon
nähden suhteellinen) jolla saadaan siisti, käytännöllinen ja koh­tuullisen
halpa hakemisto. Hakemisto, jollaista käytetään vaan
ensiluokkaisessa kirjatyössä.
Kirjan ulkoasu on aistikas kirjan nimen ja tekijän nimen
ollessa huomattavalla tavalla kultakirja,imilla painetut.
Tämä Sanakirja on siis laajiti, tarkin, käytännöllisin, siistein
jä laajuuteensa verraten halvin Engl.-Suomal. Sanakirja mitä Ame­rikan
suomalaiset ovat kustantaneet
Siti oa saatavana kaikista huOmattaTimmista'^ Suomal. Kirjakau­poitta
Amerikassa seka kaikilta asiamiehiltämme. — Voi tilata
tllaolevalla kaavakkeella.
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont
To the grestest pioneer of
the cause of the world'8 toilers
from
the peoples of the Union of
Socialist Soviet Bepublics
1917 — Xovember 7 — 1923.
(Kaikkien maiden työläisten asian
; suurimmalle esitaistelijalle Sosialis-
•Tsten NeuYosto-Tasa^valtojen liiton
kansoilta 1917 — marrask. 7 —
11923.)
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA,
Box 69. SUDBURY, ONTi
Lähettäkää ..kpl. Halosen toimittamaa Engl.-Suo­mal.
Sanakirjaa. Mukana seuraa maksu
Kuinka harva työläinen tietänee-kään,
missä lepää yhden maailman
»ainehikkaimmista henkilöistä, Earl
Marxin maalliset jääiinökset?
Suurempi osa niistäkin, jotka
asein puheessa mainitsevat hänen
nimea.-ä ja ovat hänen oppinsa
omaavia, eivät voi sanoa missä hän
on haudattuna. Sentähden ehkä
seuraava . lyhyt kuvaus on mielin-kiintoinen
Vapauden lukijoille,
joille. ':'•'/:•:•/
Annamme siis erään lontoolaisen
esperantistin kertoa havainnoistaan
ohjatessaan Pohjois-Englannista saa­punutta
työläistoveriaan tämän
suuren oppimestarin haudalle.
On kaunis keväinen päivä, joTca
tuo ihmisten mieleen talven horrok­sen
jälkeen jälleen virkistävän elon
tapteen. Aurinko säteilee lämpi­mänä.
Linnut suloisesti liverrellen
lentelevät ympäri j a on ihanteelli-
JKn kävelyilma. Suostun siis joh­dattamaan
toveriamme tuolle jokai­sen
marxilaisen pyhälle paikalle.
"Pääoman" suuren, kirjoittajan hau­ta
löytyy Highgaten hautatismaalla
pohjoisessa Lontoossa. Matkates-
«anraie haudalle kyselin toveriltani
inillaiseksi hän on mielestään kuvi­tellut
haudan, aivan yksiniertai-seksiko,
vaiko snoremmoisella van-kalla—
graniitti tai marmorimttisto-tteiJdUä
icaunistetufcd? Hän ei ol­enkaan
voinut kuvitella millainen
hauta voisi olla. — Miflaiseksi s i -
joka laet tämän kuvauksen,'
olet haudan kuvitellnt? —
Vähän: aikaa käveltyämme saa­vumme
Highgaten kii^omaaHe.
Sen, joka ei tiedä, missä hauta s i ­jaitsee,
-on vaikea sitä löytää mui­den
joukosta, mutta koska tiedn
'^^ÄaUeen paikan, kävi matkaanne
eaoraan iätä kohti. 'Käymme eräs-
*ä kapeaa' tietä myöten, erästä mo-aista
ylidenkattatsista.' Mikään h ^
takivi jrmpäristössa ei ole toisia eri­koisesti
huomattavampi, kiinnittääk­seen
ohikulkijan huomiota, tai
ikäänkuin sanoakseen: "Tässä Mar­xin
hauta." Jokseenkin mainitun
tien keskivaiheilla käännymme va­semmalle,
ja viides hauta on. tuo
etsitty. Se on reunustettu mata­lilla
valkoisilla marmorilaatoilla ja
haudan pääosasssa makaa matala
marmorikivi, johon on hakattu seu-
*aavat sanat:
'Jenny von Westphal€n
. the heloved wif€ of
Karl Marx,
-Born 12th february 1814,
Died i2nd decembcr 1881,
and Kari Marx,
Born may 5th ISilS, Died march
Ist 1«83,
and Harry Lonquet,
. Their, grandM
Born july 4th 1878, Died march
20tii 1883.
i and Helena Demuth,
Born january Ist 1823,
Died november Ist 1890.
(Jenny von Vestphalen, Karl
Marxin rakastettu puoliso, synt. 12
p. helmik. 1814, kuoli 2 p. jouluk.
1881, ja Karl Marx synt toukok.
5 p. 1818, kuoB maalisk. 1 p. 1883,
ja Harry Longnet, heidän lapsen­lapsensa,
synt. lieinäk. 4 ,p. 1878,
kuoli maalisk. 20 p. 1883, ja Helena
Demnth, synt. 1 p. tammac 1823,
kuoK 4 p. marrask. 1890.)
Y l i haudan kasvaa villiä ruohoa,
näyttäen hauta kokonaan hoitamat­tomalta.
KatseUia saa käsityksen,
että tässä lepäävä mainehikas vai­naja
on jo kokonaan unohdettu. •
Nyt, mnotamia pSviä jäacenpäin
DHmme uudelleen haudalla huoma­ten^
«ttä 1 pmä tookotoiuta oli
Itaudalle tuota pronssinen seppele^
jonka kehykseen on pakotetta
nat:
Sinua raataja maalla ja kaupun­gissa
minä kutsun! Sinua, jonka
paikka työväen luokkataistelurinta-massa
on avonainen. En kutsu
houkutellakseni sinua huonolle tiel­le.
En. Kutsun siksi, että sinua
rintamassa kaivataan, sinua kutsu­taan
täyttämään se aukko, joka rin­tamassa
on heikkoutena. Kun jo­kainen
itse mielestään heikoinkin
täyttää paikkansa, on rintama ehyt
ja se oh voitto koko luokallemme.
Väitätkö kenties, ettei sinun paik­kasi
olisi työväen luokkataistelurin-tamassa?
Väitätkö, ettet ^nä sii­hen
kuulu? Jos sitä väität ja olet
työläinen, niin minä kysyn: oletko
tyytyväinen elämääsi, haluatko elää
samanlaista elämää kuin tähänkin
asti, eikö sinulla ole toivoa parem­masta
tulevaisuudesta? Sanalla sa­noen:
onko sinun mielestäsi kaikki
niinkuin olla pitääkin?
Eikö ole päinvastoin, eikö sinua
paina joka päivä elämän huoli ja
taakka. Eikö sinulta puutu usein
kaikkein välttämättömintäkin mitä
elääksesi tarvitsett Eikö sinulta
juuri tällä hetkellä puutu niin pal­joa?
Ajattelehan. Sinullahan oh
monia tarpeita, joita et ole voinut
täyttää. Sinä olet saanut kokeia,
miten toiveesi usein ovat pettä­neet.
Et ole saanut sitä, mitä olisit
toivonut Elämä on ollut kova kou­lu
sinulle. Olet yrittänyt nousta,
olet joskus luullut itsellesi onnistu­vankin,
mutta et olekaan voinut.
Toiveesi ovat tyhjiin 'rauenneet.
Olet kenties tullut ajatuksissasi sii­hen
tulokseen, että olet liian pieni
ja heikko voidaksesi nousta ja että
se siis olisi: sinun persoonallinen
heikkoutesi, joka sinua estää nouse­masta
parempaan asemaan. Jos
niin olet ajatellut, niin turhaan olet
Itseäsi soimannut. Sinä et kenties
ole ymmärtänyt yrittää oikealla
tavalla, että älkaa oikeasta päästä.
Et ole osannut kuvaannollisesti sa­noen
nousta tyvestä puuhun, mikä
kuitenkin on välttämätöntä, j o s ^ i -
koo nousta.
Kuule siis! Oikea tapa nousta oh
yhteenlittyminen ja käydä taiste­luun
yhdessä toisten soironalaisten
kanssa, s.o. käydä luokkataiste­luun.
Katselehan ympärilleisi. Eikö si­nua
paina samat huolet kuin muita­kin
palkkatyöläisiä. Etkö huomaa,
miten palkkasi ei liitä, etkö useim-mite/
j saa tyytyä ala-arvoiseen ja
puuitteelliseen varintoon. Eivätkö
sinun asunto-olosi itse mielestäsi-kin
ole kovin puutteelliset, jos si­nulla
asuntoa ollenkaan on. . Eiko
sinun asemasi ole kuten toistenkin
työläisten,' puutteenalainen. Nyt
on talvi edessä, eikä sinulla ole kun­nollista
talvivaatetusta. Saat kai­ken
puutteen lisäksi kärsiä kylmäs­tä.
Elintarpeet kallistuvat . par­haillaan
ja sinun täytyy laskea
tarkkaan pennisi, että tietäisit, mi­tä
hiillä voit ostaa. Kaiken lisäksi
;inua ahdistavat verokarhut monen­laisilla
veroilla, joita suorittaaksesi
saat kiristää suolivyötäsi yhä enem­män.
Mutta siitä huolimatta, että naat
raataa noin puutteenalaisissa ja
suorastaan kurjissa oloissa, saat
•kuulla isäntäsi alituiseen valitta­van,
miten ei muka se tuotantoala
kannata j.n.e. Samaa ne kaikki
valittavat Ja sillä valittamisella on
tarkoitus vaikuttaa sinuun määrä­tyllä
tavalla, painaa sinun vähäinen­kin
vastarintasi alas, kiskoa sinusta
pieninkin kapinoimisen halu.
Mutta näethän omin silmin^ että
sinun isäntäsi, työnrilstäjäsi elää
paremmin kuin sinäi elää usein ylel-lisestikin.
Usko vain omia silmiäsi.
Älä anna sokaista, itseäsi.
Elämme keksintöjen
aikakaudella
Me kahdennellakjmnnenennellä
vuosisadalla elävät ihmiset emme
enää iluhettele mitään. Olemme
nähneet jo-niin hionta hämmästyt­tävää
keksintöä, ettei enää mikään
tunnu ihmeelliseltä. Mitä onnetto­muuksiin
Ja kauhuihin tulee, niin
niitä näimme maailmansodan aikana
hiin paljon, etteivät ne enää kum­mastuta.
Ja mitä tieteen ja tek­niikan
alalla rviime vuodet ovat tuo­neet
tullessaan>: ovat ne niin monet,
että, emme enää niitä ihmettele.
Mitä ennen kerrottiin «aduissa ja
mieiaivjtnksissa, ovat nyt todelli­sia
tppaidcsia.
Eivät ne meistä ole kovin van­hat.
Jotka maistavat kun enamäiset
aatot talivBt käytiMöön.: Kammas-tokseHa
laettiiii aaoomalebdissä vää­nnetä
» joka kulki ilman 1:evosia pit-
Idn maantietä. Ja kyllä sitä ihme-teltiin
kun end kerran sellainen koi-ki
oman kaupunkimme kaduilla ja
ylämäissä miesjoukolla täytyi sitä
lykätä. Sitä pidettiin «nsin sur­man
vaununa, nyt on se yleinen
T"iiiailnia"ai
Samoin on lentotaito jo yleinen
maailmassa. Äskettäin teki\-ät ame-rikalaiset
ensimäisen lennon maa­pallon
ympäri. Ja sen jälkeen on
ohjattavalla ilmalaivalla Z. R. SUla
tultu Saksi&sta Amerikaan yli 8,600
mailia 81 tunnissa. Itse Atlannin
yli kulkeminen ei ottanut niin mon­ta
tuntia kuin Columbukselta meni
päiviä sen y l i purjehtiessa. Ja ilma­laivassa
oli vielä jälellä kylliksi ga-solinia,
että olisi voinut purjehtia
San Franciscoon asti, joka on 12,r
500 mailin päässä Friedrichshasenis-ta.
Tuo vetää jo vertoja tuhat
yksi yön saduille ja se menee jo
ohi Jules Berhen romaanienkin, jot­ka
suorastaan ennustivat meidän
aikaamme.
Mutta me olemme niin jo noihin
uusiin ihmeisiin tottuneita, että me
emme pidä tätäkään matkaa minään
ihmeellisenä, vaikka se tulee histo­riaan
merkitseväksi. On ennestään­kin
lennetty yli Atlannin ja lähei­sessä
tulevaisuudessa tulee se joka­päiväiseksi
tapaukseksi, että Ameri­kaan
tullaan ilmojen kautta ja pil­vien
teitä. Lentotaito ei ole vanha,
vaikka jo ikivanhoista ajoista ovat
ihmiset halunneet lentää, mutta
ovat saaneet odottaa vuosituhansia
ennen kuin ovat siihen kypsyneet.
Paljon yrityksiä siihen on vaadittu
ja monet ovat sen uhrit ja monet
tulevat ne olemaan vieläkin, vaikka
parannuksia tehdäänkin. Mutta nyt
leijailee jo ihminen korkealla ttoiitS-sa,
korkeammalla kuin milloinkaan
kotka on lentänyt, pitemmälle ja no­peampaan
kuin muuttolintujen sii­vekkäät
parvet kulkevat etelän ja
pohjolan välillä.
5 p. ke'iäkuuta 1783 kohosivat
veljekset Montgolfiers Abnouayssa,
Ranskassa, 500 metriä korkealle ja
putosivat alas 10 .minuutin kuluttua
yhden mailin päähän siitä paikasta,
josta olivat lähteneet Se oli häm-mästyttävä
tapaus. Ilmaa keveäm-^
pää palloa käytettiin jo silloin. Il­maa
raskaampi lentokone oli vai­keampi
käyttää. Se tuotti vuosi­sadan
vaiyat ja monet onnistumat-tomat
yritykset
Vuonna 1808 eräs kelloseppä De-gan
teki lentoyrityksen. Hän nousi
ylös pallolla ja sitte eräällä lait­teella
laski itsensä maahan jälleen
vahingoittumattSi^^^utta hän ei
päässyt mennekään, sillä hänellä ei
ollut kuletusvoimaa. Saksalainen
Otto Lillienthal teki lentoyrityksiä,
mutta silloin moottori ej ollut vie­lä
keksitty, joten hän ei pnnistunut.
Vasta.20:hnellä vuosisadalla voi sa­noa
lentotaidon alkaneeksi, sillä 7
p. joulukuuta 1903 Orville Wright
Amerikassa teki ensimäisen ^ lento-konelennpn
moottorin avulla, len­täen
260 metriä 56 sekunnissa 1905
saavutti hän 30 mailia 38 minuu­tissa
ja sitte 1906 jiän tayallisella
gasolini moottorilla lensi 226 met­riä
21 sekunnissa ja niin hämmäs­tytti
maailmaa.
Ilmalaiva, keveämpi kuin ilma,
muodostui hitaämmasti kuin moot­torilla
käypä lentokone. Mutta maa­ilmansodan
aikana sitä Jo käytettiin
pommittamassa Lontoota ja tuotta­massa
suurta pelkoa.
Nyt Zeppellnin tehtaissa Versail­lesin
sopimuksen mukaan valmistet­tiin
viimeinen ilmalaiva ja se teh­tiin
Yhdysvalloille so^korvaukseksi.
Tämä matka yli Atlannin antaa
aavistaa, että ohjattava ilmalaiva
tulee vielä suureen käytäntöön rau­han
toimissa kansojen välisillä mat­koilla.
Ne lähentävät valtakunnat
toisiansa. Se aika on tuleva, jol­loin
ihminen istuu mukavassa hytis­sään
jättiläis-ilmalaivassa, joka tu­lee
tekemään säännöllisiä matkoja
Australiaan tai Japaniin. Syö en­siluokkaisen
ateriansa muhkeassa
ruokasalissa tuhannen jalkaa ylä­puolella
Tyynen meren pintaa. Is­tuu
kauniissa tupakoimahuoneessa
j a kuuntelee radiomusiikkia Lon­toosta
tai Pariisista, tai viettää rau­hallisen
' yönöä hyvässä unessa silloin
kun Tyynimeri on raivoissaan. Ja
sitte aamulla herää virkeänä ja va­paana
meritaudista kun astuu mai­hin
kokonaan vieraassa maanosassa.
Sellaisessa ajassa elämme ' tällä
vuosisadalla ja vielä ihmeellisem-mäksi
«e kehittyy.
aineen aineosBt muodostsvst ifaoan
faapea ksmsa nosia yhdistyksiä jä
tällöin syntyy lämpöä. Jotain tä­hän
verrattavaa tapahtunee aurin-
CDfisaldn, koskapa sen lämpö näyt-tää
ehtymättömältä. Loppujen lo­puksi
ae kylläkin jäähtynee; mut-ta
kauan se >-annasti kestää. ~
VaiM»nretm miHaa
K. •. osaston kokooksessa 12 p.
marrask. yhtyi osastoon Jack Luo­ma,
Severi Kiuru (kumpabellakin
todistukset Suomesta) ja Pekka
Niemelä. Kokouksessa alikin pal­jon
asioita esillä, joista kävi sel­ville,
että täällä tulee olemaan pal­jon
touhua ja eihän ole ihmekään,
näin joulun edellä.
Vahan menneiltä. Täällä vietim­me
myös Venäjän vallankumouksen
vuosijuhlaa yhdessä englanninkieli­sen
osaston kanssa 7. p. marrask.
Kavanaghin puhuessa lyhyesti päi­vän
tarkoituksesta.
11 p. t k. oli täällä ohjelmailta-
^mat Concrete, Wa6h., lakkolaisten
hyväksi jota tarkoitusta varten tov.
Jack Steel I. W. W. liiton jä-sen
oli tullut tälle puolelle ja myös
pitäen puheen selostaen lakkotilan­netta.
16 p. t k, oli englanninkielisen
ja suomalaisen osaston yhteinen
kokous, jossa perustettiin "nuoriso­liiton"
organiseeraava komitea.
Siis on nuorisoliiton toiminta pan­tu
alulle myös täälläkin.
Saman päiyän iltana olivat täällä
vrebsters cornelaiset ja näyttelivät
kappaleen täydelle haalille. Luulin
saaneeni sellaisen käsitteen, että
näytelmän esitykseen ja kappaleen
sisältöön oli yleisö hyvin tyytyväi­nen.
Sunaantaina tämän kuun viimei­senä
päivänä tulee olemaan sellai­set
ohjelmailtamat että moisia ei
ole vielä Vancouverissa Väinön
kansan olemassaolon ajalla ollut
Sen pitää teidän itsenne myös —-
Joulun ajaksi kuuluu tulevan tääl­lä
Vancouverissa vallan suurenimoi-set
juhlat; Pidetään luentokurssit­kin
ja sitten näytelmäseurahan se
vasta kiireessä on auuremmoisten
kappaleiden kanssa joulun ajaksi.
Työiuhteet eivät täällä ole sen
paremmat kuin yleensä muuallakaan
maailmalla. Aina näkee työläisten
vartuskelevan työnvälitystoimiston
ympärillä ja sisällä, kauppailevan
itseään omistavan luokan palvelu)?^
seen luomaan uusia arvoja.
Eiköhän olisi meidänkin työläis­ten
jö suurimpina joukkoina ruvet­tava
syventymään työviionluokan o
maan kysymykseen, mutta meillä
metsämiehilläkin on niin kauhea
kiire kun olemme työmaalla ja sit­ten
kaupungissa ehkä vielä kilreem
pi tuhlatessa näitä kovalla kiireel
lä hankittuja rahoja. Pitäisi tänä
aikana alkaa iyöväcstön käsittä­mään,
että meidij^n asemamme cl tu­le
paremmaksi sellaisella menette­lyllä,
eikö meidän olosuhteemme tu­lee
yhä epävarmemmaksi mitä huo­keammalla
pääoman omistajat voi­vat
tavaroita tuottaa tuotannon tek­niikan
kehittyessä.
Paikkaknnnallamme on toveri Pe­ter
Kataja vierailemassa siskonsa ja
veljensä luona, pakoilemassa Onta­rion
kylmiä pakkasia. —-Logger.
Kemialliset voimat
Suurta ihmettelyä on meissä ih-misiBsä
herättänyt se, että aurin­gossa
näyttää tavattomasta lämmön
haihtumisesta huolimatta yhä iedel-i
leenkin Jatkuvasti kellittyyn sama
määrä lämpöä. Tähän on otaksuttu
s y j ^ sitä, että auringon suunnat­t
o m a n ainemassassa alituisesti ta­pahtua
kemiallisia muutoksia Jotka
synnyttävät lämpöä.
Jokapäiväisessä elämässämme tar­vitsemme
paljon lämpöä crilaiiäin
.tarkoitakriin Ja me saamme eitä
polttamalla erilaisia aineita, kuten
punta, hiatä, öljyä, bentriiniä,
spriitä J.n.€. Palaminen on kemi­allinen
ilmiö. Siinä «räät poltto-
PIRTUTULVA SUOMEEN
Tullihallituksesta saatujen tieto­jen
mukaan on tämän vuoden yh­deksän
ensimäisen kuukauden aikia-na
takavarikoitu salakuljetettuja
väkijuomia yhteensä yli 300,000 lit­raa.
Suurin osa takavarikoidusta
määrästä on luonholliBesti spriitä,
iota kysymyksessä olevana aikana
on joutunut tullin haltuun miltei
tasan 800,000 litraa, Hienohipia
väkijuomia, kuten konjakkia, liköö­riä
ja viiniä, on sanottuna aikana
takavarikoitu noin 5,000 litraa.
Suurimmat takavarikot on tehty
Etelä-Suomen rannikkoalueella, eri­koisesti
Turun ja Viipurin puolessa
jekä myöskin Helsingin lähistöllä.
Eräitä suuria takavarikkoja on teh-
'.y myöskin Pohjanlahden rannikol.
la... ...
Lokakuussa ovat yllämainitut nu­merot
saaneet huomattavan lisän.
Kuten sanomalehti-uutisissakln on
näkynyt tehtiin m, m. joka viikko
' nttcn Turu n saaristossa pari suu­rempaa
takavarikkoa, jolloin tullin
haltuun joutui y l i 1^,000 Itr. sprii­tä.'
\
Jos vertaa yllämainittuja nume­roita
vastaaviin numeroihin viime
vuonna, niin huomataan, että tämän
vuoden tammi—«yyskuun välisenä
aikana on takavarikoitu määrä mel­koista
suurempi viime vuoden mää­rää.
Viime vuoden tammi—syys­kuun
aikana takavarikoitiin spriitä
noin 186,000 litraa sekä liköörejä
Ja viinejä noin 11,000 litraa. K a .
ten rooistettanee oli viime vuonna
takavarikoitajen V väkijaomien, mäaiä
kuitenkin lopposammaltdan yK puo­l
i , m i l j . litraa. Johtaen tämä siitä,
että viime vaoden marra^aussa ta­kavarikoitiin
186,000 litraa.
Mlkäa se olettamus, että noin 10-
HUOMATKAA!
Kan tulette Sudboryyn. niin käy»
kää tutustumassa meidän uodesss
muotia seuraavassa liikkeessämme;
jossa tehdään miesten sekä naisten
pukuja. Joka puvulle täysi takaus.
Kaikki uutta tavaraa. — Pahdistos
ja silitys tehdään huolellisesti ja no­peaan.
Terve näkemiin. — Toveruudella
Kultalahti ja Koivula
Telephone 1667. Boa 15d4..
90 ELM ST. — SUDBURY. ONf.
Halvin paikka ostaa kaikk! ruokatarpeet.
Linjoille lähetetään myös huolellisesti ja nopeasti suoritetaan ti­laukset
INTERNATIONAL GROCERY
Omistajat: E. Seppälä ja E. Kotanen.
292 Bay St. ~ Puhelin 305 N. PORT ARTHUR, Ont.
PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT SUDBURYSSA; VALMISTAA
Suomalainen yirvoitusjuomaliike
"HOWDY" uusi juoma.
SAKLETTIA, KÄNTlÄ Ja WESTON PISKETTlX aina varastotta.
STAR Bffmi; P. o. Box 1028 Sudbury, Ont. PhoBO 046
JOHN AARNIO MEAT MARKET
VANHIN SUOMALAINEN LIHAKAUPPA.
319 Bar St. Puhelin N. 1724^
Myy kaikenlaista lihatavaraa, kalaa, NofJan rasvasilliä.,puo­lukoita,
ynnä kaikkea ruokatavaraa päivän halvimpiin hintoihin.
Hinnat kobtuullitet Ja kohtelu kalkille ybUlälhen.
John Aarnio, Port Arthur, Ont.
Juokaa Orange ja Lemon
"GOO-~GOO" y.m, y. m.
hyviksi tunnettuja yirvoitusjuomianimo.
osoitteella
— Lähettäkää tilauksenne
TWIN CITY BOTTLING WORKS
819 MINNESOTA ST. FORT WILLIAM, ONT.
tai puhelimella South 2100,
V. Tuomi. K. A. MerikalHd;
Omistajat ,
sen jo tietävät
että parhaimmat Ja montpuoHtemmat vlrvotutjuomat Tbunder Ba^
alueelu taa kun tilaa ne international Bottling Worktilla. |
— - Phone 2003 North. - — - • i'^
International Bottling Works '
157 Machar Ave. Port Arthur, Ont.
NYLAND GROCERY
Parhain paikka on tehdä kauppaa meillä. Välitetään kaikkia
ruokatavarakaupan alaan kuuluvaa tavarao.
Huom.I Vaihtaa j a ostaa kaikkia: farmituotteiU.
•;• P. N Y L A N D .
229 Grandwall Ave. Port Arthur, OnUrfo.
osa salakuljetetusta väkljuomaraää-rästä
saadaan takavarikkoon pitää
paikkansa, on maahamme tämän
vuoden yhdeksän kuukauden aikana
tuotu väkijuomia noin 3 milj. litraa.
Vilpittömät kiitoksemme tahdom­me
lausua kaikille Crelghton. tove-reille
. kun avustitte meitä tulipalo
vahingon sattuessa joka tuli poltti
meidän navettarakennuksemnie Ja
vuoden tulot Keräys tuotti 20
dollaria. Erittäin kiitämme tämän
homman alkuunpanijaa Mrs. Sophia
Hemesmaata.
Lempi Ja David Niemi.
Garson Mine, Ont
^Liike-elämän avoimet
ovet**
Miten paljon voin ansaita?
Tämä on polttavana kysymykse­nä
tuhansille Ja taas tuhansille ty­töille
jä pojille tänä päivänä.
Heillä ovat työpäivät edessään Ja
uudelleen tuo saari kysymys:
"Miten paljon voin ansaita?"
Nyt kuolkaa todellinen vastaos.
Se rifppntt siitä mita soitto UbdJL
Tämä OR tosiasian ^dän. Mitä
te voitte tehdä?
Rehellinen sydän ja halolliset. kä­det
on ensimäinen välttämättömyys;
flman niitä te ette kovinkaan pit­källe
pääse; matta se TflBtii o ^ t o -
Siistejä huonetta saatavana^ ^ ^^^^
; ^^• EMIL JOHNSONy:; :;;V::-v$^^
62 Edmond Uute
SUDBUBY. ONTABIC»^
UhellÄ C. N, E . «senuu y I
Telefooni 582
ja —- opintoja Ja edelleen opintojai
.... omataksenne todellisen ansaitse*
mis-kyvyn...-
"Mutta opinnot ottavat aikaa Jay
maksavat rahaa", to sanojlte. TämE:
bn 'tosi.; f
Mutta juuri tästä syystä teidän^
parhaat interestinne edellyttäväti
että teidän on valittava sellaJM o-pinnot
Jotka teitä kaikista parluil?;
ten auttavat — sellainen telsiä lä^:
päsette kohtuullisilla maksuilla /^|a:
mahdollisimman kohtuullisen ajan.
sisällä.
On olemassa eräs opin ala,; jök^"
vastaa tällaista tanretta ---Im»»»^
pikaldrjotns sekä' luLUpaaJamMt^
Nickcl City Buiinei% CoOegeK^i
Sudburyssa.
Tulkaa kouluumme Ja tolette sattu­maan
sellaisen opetuksen koin tar>;:
viteettc.
Kaikki ehdot J a tiedot saa pyy-dettäessä
kirjoittamalla: Niekel C i -
ty Business College, Box 609« find-bory,
Ont, tai soittanudia, Pbone
506 tai käymällä konlon konttori»-
sa, Aeme Bnilditt|^ Dartaam J» Ce»
dnr katojen kolmun.