Vapaus, July 24, 1924

              '^:'> .....
8vm2 Tiistaina, heinäk. 22 p. — Tue&, July 22nd
X Ä P A U S välieriä kauan, kunne* lopuksi toinen tai toinen puoli
C:«*(l.n suomalaisen työväestöä äänenkaDatUJa. flmes.: tule. pakotetuksi antajaan nij^ten. ^ _
KrSudburysea. Oa*~. jok* tiir.ai. tor£tai ja lauantai., Kahden luokan valilla, joiden edut ovat toisilleen
ONNI S A A E I ARVO V A A E A ; ^.^..ajy^i.et, ponariston ja proletariaatin välillä ei voi
V ^ ^ v ^ Toimitusapolamen • rauhantilaa. Ajotlainen a^^Iepo on vain
V A P A U S tvyntä uuden mvrskvn tdellä, hengähdysaika, jonka
The only organ o f ^ F i n i l ^ Yorker, in Canada. PubJk.=täe.=ä toimilleen vihamieliset luokat kerääv^ voin,!-
lUbed in SudbJuy, Oot.. every Tuesday. Tbor&day aaa j .^^^ päästääkseen nämä myöhemmin sita raivoldtaampi-kapitalistisen
suurteolli-joutuvat
itsenäiset pienliikkeet yhä
Advertisinjf rates 40c per c c l . incb. Minimum cbarge ; Kapitali smin kehittyessä,
for aiazie jnsertion 75c. DiEcouDt on standinjr adverme-; , ,
" e n t i L Vapaus is the be.n advertising medium among ;suuden kasvaessa, .
tbe Finnish Peoplfc in Canada. ivailf^ampaan asemaan, min etta naiden on hellitetta\a
T I L A U S H I N N A T : 'ja niiden omistajain muututtava proletaareiksi.
Canadaan yksi vk. $4.00. puoli vk. 12.25. kolme kk. | JvÖJäislen j a kapitalistien välinen kuilu suurenee
Uuden sodan idnt
UniversaI Ser\ice uutistoimiston
Berliinin kirjeenvaihtaja sähköttää
araerikalahille sanomalehdille Enro-pan
ja Yhdysvaltain välisistä suh­teista
seuraavaan mielenkiintoiseen
tapaan:
Prapagandisteille on onnettomuu­deksi,
että juuri samaan aikaan kun
niitten tulisi kaikin vornin kannus­taa
amerikalaisia merkitsemään
suurinto osaa kansainvälisestä trau-
*^'^Ybdy£valtiiniJ j a Suomeen, yksi vk. {5.50. puoli vk. [suurenemistaan ja
13.00 ja kolme kk.$1.75. . u - ' ' '
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset,
llmotushints kerrar jula^tuista ilmotuksista 40c
palstaiuumalta. Suurista ilmotuksisia sekä ilmotuksista.
Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennus. Äuoloilmötukset $2.00 kerta ja 50c lisää jokai-seita
muistovärsyltä. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta,
11.00 kolme kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta,
13.00 kaksi kertaa, Syntymäilmotukset $1.00 kerta, H a -
mtaantieto- j a osoteilmotukset 50c kerta, $lv00 kolme
kertaa, Tilapäisilmotukgista pitää raha seurata mukana.
Registered at the Post Office Department, Ottatva,
ta second class matter.
Vapauden kontton ja toimitus on: Liberty Buildinsr
Lorne St.. Puhelin 10,18. Postiosote: Box 19. Sudbury.
'»nt .
taistelu käy yhä kärjistyneemraäksi
ja katkerammaksi. Lakko yhdellä työmaalla voi var­sin
helposti kehittyä lakoksi koko teollisuusalalla taik­ka
koko teollisuudessa (yleislakkoJ ja saattaa lopuksi
johtaa yhteentörmäykseen.
... .! han lainasta> Saksalle, kaksi kyte-
TJistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauan-tain
lehteen torstauia__kgllo. 3.
ien ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
torjee::eenne. kir.iottakaa uudelleen lirkkeenhoitajan per-
•oor.allisella nimellä.
,T. V. K A N N A S T O . Lf-kkeenhoitaja.
Julkeita juonia
Muutama päivä sitten tiesivät uutiset kertoa, että
Canadian National rautatien virkailijat ovat päättäneet
luovuttaa yhden päivän palkan kuukaudessa takaisin
isännilleen, hiin että rautatien raha-asiat saataisiin pa­remmalle
kannalle. Tämän toimenpiteen ihailijat lyö­vät
erikoisemmin mynttiä sillä, kun sanotun rautatie-systeemin
presidentti Sir Thomas Thorton tulee täten
lahjottanceksi parisen tuhatta dollaria vuodessa «ylei­sen
hyvän» eduksi. Tätä miestä pyritään pitämään
suurena yhteiskunnallisena hyväntekijänä siitäkin huoli­matta,
vaikka hän kiskoo velkojen kanssa kamppaile­valta
rautatieltä 50,000 dollaria palkkaa vuodessa.
Tämän virkaniiesten tekemän alotleen yhteydessä on
nyt alettu puhua, että Canadian National rautatien työ-
Iäistenkin olisi seurattava esimerkkiä. Silläkurin voi*
täisiin yhtiön tuloja lisätä viidellä tai kuudella miljoo­nalla
dollarilla vuodessa. National ruutatiesyeteemin
työläisten luku nousee noin 110,000. Tätä rautatiesys-teemiä,
joka on sairastanut ja sairastaa edelleenkin mi­tä
roskaieimman keinottelun uhrina, pitäisi nyt ruveta
^ylläpitämään, edelleenkin- keinottelun>. välikappaleena
työläisten kurjilla palkoilla. Rautatietyöläisten keskuu­dessa
jo pelätään, että jonakin kauniina päivänä voi tul­la
määräyst että työläisten olisi «vapaaehtoisesti:» luo­vutettava
inäärätty osuus palkastaan rautatiehallituksel­le,
taikka taas. toisessa tapauksessa työläisille yksinker­taisesti
ilraotetaan, että heille ei miika kannata mak­saa
nykyisiä 'palkkoja, vaan palkkaa on entisestään
alennettava. V',
Kaildci oh nykyisen järjestelmän vallitessa' mahdol­lista.
Porvarillinen liike-elämä etsii uusia uhreja ja
siinä 86'kohdistaa uudelleen ja uudell^n katseensa työ-
'Iäisten pu6leen. Sen selkänahasta he ovat kapitalistien
entisetkin vaatimukset tulleet täytetyiksi.
Mitä itse rautatietyöläiset tästä ajattelevat, qn koko­naan
toinen juttu. He eivät varm^ikaan tule mieli-
.suosiosta paikkojansa luovuttamaan. Canadian Natio-vnal
rautatien konepajoissa tehdään suurelta osalta ny­kyään
ainoastaan osä aika työtä. Palkat ovat jö en­tuudestaan
siis alle normaaHn. Mutta ön esitetty niin­kin
julkeita vaatimuksia, että voisivathan työläiset nyt
huonona aikana tehdä jonkun päivän kuukaudessa i l -
-maisd(si työtä isänhistölleen. Ei tunnu herroilta nei/vo-ja
puuttuvan. •
Canadan työläiset ovat vuodesta vuoteen kärsivälli­sesti
katselleet kuinka heidän luomiansa omaisuuksia
-käytetään huijauksen välikappaleena. Johakin päivänä
täytyy kärsivällisyyden huijarien juoniin nähden lop­pua.
'
Canadan virkamahti
Canadassa on liian suuri hallituskoneisto,; näin pie­neen
maahan katsoen. Pää on luonnottoman suuri
itse ruumiiseen verraten. Hallituksen huippuna <ion
kenraalikuvernööri, jonka Englannin hallitus nimittää.
Hänen,palkkansa on 50,000 dollaria vuodessa, jonka l i ­säksi
hän saa vielä vapaan asunnon ja ylimääräistä
korvausta erinäisiin menoihin. '
Canadan hallituskoneistoon kuuluu myöskin päämi­nisteri
ja kuusitoista muuta ministeristön jäsentä. Jo­kaisen
vuosipalkka on 14,000 dollaria vuodessa ja sen
lisäksi määrättyjä lisäkorvauksia. Vertailun vuoksi
mainittakoon, että Yhdysvalloissa, jonka väkiluku nou­see
noin 115,000,000, on ministeristön jäsenluku aino­astaan
yhdeksän. Heidän palkkansa on 12,000 dolla­ria
vuodessa. Canadan väkiluku nousee noin yhdek­sään
miljoonaan, joten meidän ministeriemme lukumää­rä
Yhdysvaltain hallituksen jäsenlukuun verraten on
luonnoton.
Dominionin parlamentin lisäksi on vielä jokaisel­la
yhdeksällä maakunnalla oma lainlaatijakuntansa ja
hallituskoneistonsa ministereineeh ja muine suuria n i ­miä
kantavine yirkailijoineen. Näiden 'lisäksi on vielä
849 huomatumpaa kaupungin ja kunnallishallitusta,
niin että kaiken kaikkiaan Canadassa on 859 eri halli­tuskoneistoa,
joiden käynnissä pitäminen nielee vuosit­tain
huikeita summia ja jotka vaan suurelta osalta ker­taavat
toistensa työtä, joka voitaisiin suorittaa paljon
tehoisammin ja tarkotustaan vastaavammin hallitusasi;
öiden järkiperäisen hoidon kautta, Nykyinen monin­kertainen
hallituskoneisto on ajan ollen rakentunut sen
typerän politikoimisen kautta, mitä porvarillinen puo-luekomento
on täällä vuodesta vuoteen harjottanut.
Työtätekevien kansanjoukkojen etu vaatii, että täl­lainen
virkakoneisto .alistet^^) perinpc^ijaisen .uudis­tuksen
alaiseksi.
Luöldtataistelu
Eri luokkien erilainen a^ma talouselämässä, niiden
erilainen sidtde omisttidcseen muodostaa pohjan erilai
sille lu(^aeduil}e, jotka jo'htavat edelleen luokkavas-takohtiin
ja luokkataisteluun.
Kapitalistin pyrkimyksenä on saada mahdollisim­man
suurta voittoa, sillä vain voiton toivossa harjoittaa
hän yritystään; siitä syystä pyrkii hän jnähdoUisimman
voimaperäisesti hiestyttämään työläistä, malcsamaan täl­le
mahdollisimman pienen palkan työstä j a kiihdyttä
mään häntä mahdollisimman tehokkaaseen ja pidcäar
kaiseen työhön.
Työläbten edun mukaista sen sijaan ei lainkaan ole
tulla tällä tavoin riistetyksi, päinvastoin on hänen pyr
kimyksenään saada mahdollisimman korkea työpalkka,
saada työaika lyhennetyksi, työehdot parannetuiksi jne.
Mutta tämä merkitsee kapitalistin voiton pienentämistä.
Tämä jjyrkiinysten ja etujen vastakohtaisuus johtaa
kiertämättömästi työläisten ja työnantajain väliseen yh­teentörmäykseen,
yhteentörmäykseen riistetyn ja riistä­jän
välillä. Alkaa luokkataistelu.
Ajaakseen läpi vaatimuksensa taikka puolustautuakr
eeen kapitalistien painostusta vastaan lakkaavat työläi-eet
työstä, tekevät lakon ja, riistävät täten kapitalistilta
ajaksi voittomahdollisuuden. Mutta samaan aikaan me­nettivät
myös työläiset tyopalticai^. Työläisiä uhkaa
nälkäkuoleman vaara, kapitalisteja^ taloudellinen ro­mahdus.
Ken kestää kauenunin? Täi laiiien taistelu kestää
I. W. W. ja politiikka
«Daily Workerissa» kirjotetaan:
«Koskaan ei tule tarpeelliseksi se, etta I. W. W.
kannattaisi mitään poliittista puoluetta. Myöskään ei
I. W. W. jtee propagandaa poliittista toimintaa vastaan
Sen tekeminen olbi yhtä hyödytöntä kuin sen puolesta:
kin puhuminen.» Näin kirjottaa I. W . W : n Virallisen
lehden «Industrial Solidarityn» äskeinen numero.
Mutta, ihmieellistä kylläkin, näiria sanat esiiiityvät
kolme palstaa pitkän artikkelin loppupuolella, joka ar­tikkeli
on kauttaaltaan palemiikkia politiikkaa vastaan
tosin.sängen heikko, typerä polemiikki. Sen olisi voi­nut
lurjottaä kymmenen/vuotta sitte ja ehkä olikin kir-jotet^
u noina muinaisina aikoina. Seh se kuitenkm ösot-taa,
että niiden käsitteet, jotka tämän järjestön puolesta
puhuvat, ovat sangen sekavat;
Nämä tomppelit, jotka yrittävät varottaa työväen­luokkaa
kaikesta politiikasta, todella pelaavat vain kes-kiluokkaiaisten
ja kapitalistien politikoitsijoiden peliä
porvariston asiaa alittavat siinä, kun porvaristo juuri
haluaisi sen, että työläiset pysyisivät syrjässä politii-kasta.
Äärimmäisen vallankumouksellisuuden iilkonäkö
synnytetään sillä kun tuomitaan sosialistiseö liikkuu
petturipolitikoitsijat. Mutta jokaista työväenluokan po
•liittista petturia kohden helposti löydämme ainakin yh­den
taloudellisessakin liikkeessä. Työväenluokan tyy­tyy
taistella petturuutta vastaan kaildciälla, myöskin
^•ö^v W:s3ä, ja niin pian kuin tämä tosiasia käsitetään
niin pian vanha väite politiikkaa vastaan kumoutuu.
I. W. W:n teoretikot eivät osaa tarjota työväenluo­kalle
kapitalististen kahleiden katkaisemisebi mitään
vastiketta kommunistien esitykselle vallan valloittami
s^ksi kapitalistisen valtion hävittämisen ja neuvostoihin
perustuvan työväenluokan hallituksen perustamisen
kautta (mikä voidaan suorittaa vain kommunistisen puo­lueen
johdolla).
Sen sijaan, että ospttaisi vastineen, se tyytyy pelk
kään kristusmaiseen uskoon, että joskus, jossain jotain
tapahtuu, mikä muutoksen saisi aikaan. Sillä välin, to-dellisella
kristillisellä marttyyrind^^^^ se kääntää toi-sen
poskensa kapitalismin vainolle. «Vaino» lausu­taan
tässä Solidarityn artikkelissa, «aina johtaa tämän
järjestön edustaman periaatteen kasvuun, jos "sen jäse­net
ovat rohkeuden omaavia miehiä ja naisia. Jos he
eivät tätä ole, ei mitään vastikkettakaan ole voiton ta­kaamiseksi.
»
Kaikki tämä saattaa olla hyvää uskontoa, mutta L _
on kehnoa ajattelua. Sen typeräksi kutsmninöikin olisi
iieyää, sillä pahempaa se on. Se on järjellisyyydesta
luopumista. Pitkä sodan käynti I. W. .W:ssä «johtajia»
vastaan sotahuudolla <I. W. W:llä ei ole johtajia; jo^
kainen jäsen on johtaja», näyttää olleen menestykselli­nen.
Ei ainakaan tuossa järjestössä ole merkkiäkään
johtokyvystä.
vää tulta uhkaa lehahtaa ilmi liek­kiin.
Nuo liekit ovat esimakua uu-desta_
maailmanpalosta, joka millä
hetkellä tahansa saattaa kietoa koko
Bluropan sodan jalkoihin j a muuttaa
kaikki rauhansopimukset j a vakinai­set
päätökset tuhkakasoiksi.
Kansainväliset pankkiirit, jotka
yksinomaan omaa yksilöllistä voitto­aan
tavottelevat, koettavat amerika-laiset
saada iiskoman, että on tur^
vallista sijottaa Saksan lainaan ja
että konservatismi on Saksassa satu-
,lassa, mutta ne välttävät tarkoin
mainitsemasta enempää Memeliä
kuin iBessarabiaakaan,
Siitä huolimatta pitäkää mieles­sänne,
että ainoastaan yksi prosent­ti
esitetystä lainasta suunnitellaan
vuosittain pantavaksi^ sivuun pääo­man
kuolettamista varten. Ja en-simäisen
800,090,000 kultamarkan
lainan maksamiseen, vaikkakaan
Dawes-!Morganin raportti ei edellyt-täisikään
useampia lainoja, kuluisi
100 vuotta ennenkuin se tulisi mak­setuksi.
Kaikkien korkein maksunopeus
huomioon otettuna ottaa Saksalta
vähintäin 50 vuotta maksaa ameri-kalaisille
esitetty • laina, Sillävälin,
sanovat pankkiirit, tulevat Saksan
bondien omistajat vetämään itsel­leen
satoisaa 5 pros, kordoa.
Kansainväliset.; lainojen välittäjät
eivät lainkaan mainitse sitä, että
monet Yhdysvaltain teollisuuden,
valtioitten j a ki^ntien bondit tuot­tavat,
paljoa . suurempaakin korfkoa
sijotukselle kuin 5 pros. Jos ne sel­laisesta
puhuisivat merkitsisi se ai­van
samaa kuin myöntää se tosiasia,
että amerikalaisia vaaditaan Euro-palle
lainaamaan haiv«»mmalla kor­kokannalla
kuin mitä amerikalaiset
pankkiirit itse Yhdysvalloissa luot­toa
lainaavat.
Kun pankkiirit tällä tavalla me-nettelevät,
on niitten ainoana päär
määränä- icahmta itselleen .mahdolli­simman
Jihavat voitot. Heidän t a r -
kotuksenaan on sysätä tämän Guro-pan
lainan merkinnän sellaisten Y h -
dysvaltain kansalaisten niskoille, j o i l -
Ia jo ennestäänkin on yhteensä noin
neljä biljoonaa dollaria käsissään
enimmäkseen arvottomia Eluropan
arvopapereita, puhumattakaan hiis-tä
seitsemästä biljoonasta dollarista,
mil3cä tavallisilta Xhdysvaltain kani
salaisilta puristettiin i r t i liberty Ixjn-dien
j a raskaitt0h', vejrojen muodos­sa
j a mitkä kaadettiin Europaan
sodan aikana.;. ;
Niitten huutona'Vaalassaan mer­kitsemään
tätä hieidän suunnitteie-mäarisa
lainaa ori: :«Ellette merkitse,
niin ette näe sen. rahan s^jääkään,
minkä ennemmin lainasitte. Tämä
laina tulee ^lauttamaan rauhan
köyhyyden murjomassa Europapaha-sessa.
Ellette auliisti lainaa, niin
uusi sota tulee olemaan ^euraukse-nat.
• ^ , • •. • ' •
Arvioidaan, että kansainväliset
pankkiirit tulevat ikietasemäah itse?-
leen$50,00Ö,000v niitten e r i lainojen
j u u r i nämä samat voimat saarnaa­vat,
että Yhdysvaltain litotiahletee
vat, että Yhdysvaltain liittohallituk­sen
tulisi Europalle antaa anteeksi
sille myöntämänsä lainat.
Ottakaamme sitten katseltavak­semme
kansainvälisten pankkiirien
väitteen, että Saksalle lainojen
myöntäminen takaisi rauhan säi­lymisen
Europassa.
Tämä väite perustuu sille, hurs­kaalle
olettamukselle, että kun Sak­sa
jälleen pääsee jaloilleen j a Rans­ka
saa kirraamansa sotakorvaukset,
olosuhteet hiljalleen palaavat Euro­passa
takaisin normaaliin.
Ne eivät kuitenkaan käy selittä­mään
missä muodossa tuo <normaa-liin
palautuminen> olisi takeena rau­han
säilymiselle. Eikö Europa o l ­lut
«normaalissa:^ V. 1914 maailman­sodan
puhjetessa?,
Päinvastoin, nykjnsessä epänor­maalisessa
tilassaan j a köyhyyden
irvistellessä joka puolella on Euro-pan
mahdoton ryhtyä uuteen sotaan.
iMutta annahan että keskenään kil­pailevien
riistoryhmien hallitusten
kassalaatikot pääsevät taasen täyt­tymään
j a että e r i valtioitten armei-joitten
miesluku taasen saadaan ko­hotetuksi
niin korkealle kuin halu­taan
j a kun suunnattomien armei-joitten
ylläpitäminen taasen , käy
mahdolliseksi, silloin se seikka^ että
yälittämisestäj joita Dawes esittää
raportissaan. — Tämä selittää sen
kuumeisen kiihkon, miksi tämän l a i ­nan
hankkimisen tulisi onnistua ( ja
miksi sekä repubiikaaiiipuolue että
demokraattipuolue Yhdysvalloissa
kysymyksen ohjelmiinsa ovat otta-heet.
— Toim.) Kansainväliset
pankkiirit tulevat voittonsa kisko­maan
kahta tietÄ — komissioonina
luoton ostajalta j a fcomissioniha luo-tonmyyjältä.
Tämän lisäksi kan­sainväliset
pankkiirit saavat luoduk-si
hirvittävän vounakkaan kansain­välisen
pankin Berliiniin, minkä hal­lussa
on suunnaton määrä kulta-markkoja,
joita tullaan käyttämään
ulkomaan valuutalla keinotteluun,
joka tulee pitämään kuristavaa otet­taan
Saksan taloudellisen elänmn
ylitse, joka tulee kirjaimellisesti
.kontrolloimaan mäailm»,B rahan v a i -
hetusmarkkinoita j a luomaan vielä­kin
suurempia j a vpimäkiaampia r a -
ha-asioitten diktaattoreita kuin mitä
maailma tähän mehhessä on tunte­n
u t . . / ' '
Nämä kansainväliset : pankkiirit
ovat sijottaneet rffiikaasti Europaari.
Ne ovat harjottaneet uhkapeliään
jotenkin jokaisen Europan maan ar­vopapereilla,
HeiHe on- suunnatto­masti
eduksi, jos heidän onnistun
saattaa keskinkertaiset amerikalaiset
sijottajat ansaan j a avittaman heitä
kiskomaan tuleen syttyneet housun­sa
Europan romahtamassa olevasta
taloudelUsesta haaksirikosta.
Edelläoleva Menee tarpeeksi selos­tuksena
niistä todeBismavoimtsta,
lotka Yhdysvalloissa oVat alkaheet
aajakantoisen propagandan Ksälai^
nojen EuropaBe antamiseksi. Se
myöskin luonee valoa a h t n , miksi
Amerika tulisi menettämään huikei­ta
summia rahaa, ei hetkeäkään es­täisi
uuden sodan puhkeamista. Ja
ellei näin olisi asian laita Europas­sa
ollut, olisivat nykyiset vallanpitä­jät
jo aikoja sitten syösseet valta­kunnat
uusiin verileikkeihin.
Jättäen Saksan Ja Ranskan, Jol­ta
pidetään pääasiallisina sodan s y l
nä tykkänään sivuun,, on . Europas­sa
tällä kertaa kaksikin kohtaa, josr
sa sodan liekit arveluttavalla taval­la
juuri nytkin sayuävat. Toinen
niistä on Memel j a toinen Bessara-bia:
Memel ei ole ainoastaan iNiemen
joen luonnollinen satamapaikka,
vaan se on avain sille järjestelmäl­le,
jonka kautta tasapainoa:, koete­taan
ylläpitää itä-^uropassa.
Jos Memel on Puolan hallussa, on
yhteys iBeriiinin> j a Moskovan välillä
katkaistu. Jos Memel on Liettuan
käsissä pn vakava murtuma siinä
«pistimien muurissa>, minkä Poin
care järjestelmällisten liittojensa
•kaijtlä.. Pikku-iEntenten kanssa r a ­kensi
yrittäessään Venäjän eristää
miiusta Europasta.
Vuosi sitten ottivat liettualaiset
Memelin voiman oikeudella. Estääk­seen
koko Europaa koskevan sodan
puhkeamisen, riensivät liittolaiset
selittämään, että Memelin Liettuan
käsissä pitäminen oh . soplrnuksen
alaiseksi alistettava, missä Puolalle
annetaan täydet takeet.
Tässä mielessä tehc^jm esityksen
hylkäsi Liettua. Epätoivoissaan l u t -
tolaiset lykkäsivät, kiistan kansojen
liiton i-atkaistavaksi j a riimityttivät
erään amerikalaisen, nimeltä Nor­man
Davis, riidan ratkaisijaksi.
Monia kuukausia kestäneitten tut­kimusten
jälkeen palasi bävis Ge­neveen
viime maaliskuussa kompro-missisppimuksensa
kanssa> minkä
perusteella Memelin satamaa tulee
hallita kolmihenkinen komitea, jois­ta
kaksi on liettulaisia jä yksi puo­lueeton.
Davis ei ottanut puolalaista tär
hän.ikpmiteaan, .iillä hän .käsitti,, e t i
tä^ puolalaiset j a liettualaiset eivät
voi olla samassa komiteassa. Tnfpn
yhden puolueettoman tuli pitää sil­mällä
Puolan etuja.
Puola on j u u r i kiihkeksti kieltäy­tynyt
hyväksymästä tätä kompro­missia
j a ilmeiset vihbiiisuiidet ovat
alkaneet Piiblan j a Liettuan väliilä
Vilnan j a Memelin .välisellä a l u -
eella. ," / "\ \ • V';' •
Ellei tässä kiistassa päästä sovin­toon,
saattaa se hyvinkin pian ke­hittyä
todelliseksi sodaksi. Ja jos
sota syttyy, on Venäjä Liettuan
kanssa tekemänsä sopimuksen mu­kaan
velvollinen yhtymään sotaan
Liettuan puolustajana i a Ranska on
Puolan kanssa tekemänsä sopimuk­sen
pohjalla sidottu yhtymään so­taan
Puolan puolesta.
Tavallinen koulupoikakin saattai­si
osottaa, mitenkä hämä ristiin teh­dyt
sopimukset j a salaliittoututnät
johtaisivat uuteen yleisenropalaiseen
sotaan.
Riittäköön se Memelin kysymyk­sestä
kun kertaamme erään Ranskan
sotaekspertin j o viime vuonna anta^
man lausunnon Memelistäl Hän sa­noi:
«Memel on a r in vaaran kohta
tällä kertaa Europassa».
E i f S s sitten Bessarabia.'
Alkuperäisesti oli Bessarabia ve,
iiäläinen maakunta. Sitten sntä teh­tiin
rumanialainen, sen jälkeen t a a
sen venäläinen j a nyt taasen i e ori
]Rumanian hallussa - ~ teoriassa.
'Liittolaiset ' Pariisissa antoivat
B ^ r a b i a n Rumanialle ottaen sen
kylmäverisesti pois Venäjältä, vaik­k
a Venäjä ei edes oUut koko kon­ferenssissa
edustettunakaan.
Venäjä e i milloinkaan ole tunnus^
tanut tuota julkeata tekoa j a vaatii
edellfeenkin itseUeen ylivaltaa Bes^
aarabiassa.
Neljän vuoden ajan ovat sekä
Eumania €ttä Venäjä pitäneet a r -
rpeijoita aseissa Bessarabian r a j o i l la
valmiina iskemään toistensa kimp-poon
j a sillä välin ovat Bessarabian
asukkaat kerta toisensa jälkeen nos-taneet
kapinalipun kumanian raa­kalaisia
vastaan. Tänfen tuosta on
tapahtunut yhteentönnäyksiä, R u -
manian Ja Venäjän - joukkojen vä­lillä
j a vieläkin useammin ovat Ru.
manian joukot tulella j a miekalla
koettaneet tukahuttaa erittäinkui
Bessarabian talonpojissa kytevää
sammumatonta tyytymättSmjryttä.
Tästä valitettavasta tilanteesta l o ­pun
tehdäkseen esitti Venäjä vuosi
sitten, että pidettäisi neuvottelu rau­han
aikaansaamiseksi. Lopulta R u -
mania suostui j a Iconferenssi pidet­tiin
viime, maaliskuussa Wienissä.
Se päättyi kuitenkin siihen, että R u -
mania poistui kiihkoisana konferens­sista
j a lähetti Jisflä f •ajoukkoja
rajalle. ' K a i k k i asiat eivät ole y
kein Dnjeperin rannoilla. Kummal­lakin
puolen vallitsee katkera mie­liala
j a sellaisessa tilanteessa ei tar­vita
suuriakaan sodan ilmi liekkiin
puhkeamiseksi.
Tällä hetkellä tekevät Rumanian
kuningas j a kuningatar vierailun P a ­riisiin
ja virallisesti pidetään sitä
puolustusliiton solmiamisena Ruma­nian
j a Ranskan välillä siinä tapa­uksessa,
että sota lietsottaisi ilmoille
Venäjää vastaan- Ja koska Puola
on sopimuksessa Ranskan kanssa, t u ­lisi
sen myöskin tehdä kohdaltaan
hyökkäys Venäjää vastaan j a siihen
tulisi myöskin Tshekko-Slovakian yh­tyä,
j o l l a myöskin on hyökkäyssopi-mus
Ranskan kanssa. Seurauksena
olisi uusi Europan s'ota.
Olisi naurettavaa j a jingfoismia
väittää, että nämä sodat olisivat
välttänriättömiä. Ne eivät ole vält-tämätömiä.
Mutta yllä esitetyt esi­merkit
osottavat selvästi, että rauha
myöskään ei ole'mikään varma olet­tamus,
j a vielä enemmän •—rauhaa
ei . suinkaan , pönkitetä . lainaamalla
Europalle lisää rahaa kranaattien j a
tykkien ostamiseen. ,
Itse paikalla olleilla henkilöillä
saattaa öUä i kaksi mielipidetlä «kur
juuden -^lyöniäfitä Europasta». Mut­ta
vaikkakin «Europa ön kurjuuden
lyömä» — j a amerikalaiset niatkaih-jat
saattavat vakuuttaa teille, että
tuo huhu on t o t t a — niin kansalnvä,-
liset lainat sellaisina kuin kansain­väliset
pankkiirit sitä esittävät, ei­vät
tilannetta tulisi suuriakaan aut­tamaan,
ellei. päin vastoin. «Kan-sainyälinien
lahja» olisi sille paljoa
parempi nimitys j a päljoä rehälli-semi)
i myöskin j a siihen myöskin
paljoa nopeammin vastattaisi. —
Chicago Herald and Examiner.
d m yksi taattBaTTT^
' a t sen tehdä -^^TT'
toverillisesta
»Velit
'OIB
•pekka, j ou
•ttutnksiM* tuli eiäL,
i « in tuuliai3pää.l:S^
^ — t a että a ; i a ^ t " ^ f -
nolvel fSo»i;k eia,ona* : ladulla, j ^ ;ni-inpä häj]
il«ht(
^ « t t e . Pitäisi k S t t J ^ ^ y
«ykäsi heti kiinni kor^^Sf.H
sanoa tokasi <No etoi ^ - «
ioitunu^ot l^vaasiik kNa oÄ etp»ä "^äl
Jasit]
r> 7, - - -rjoiti
Pekka vastasi «ei rf^ aikaa
7:iieii piinir osas-
Tiliseloat»
Piirin kesäjuhlista, jotka pidettiin
kesäkuun 28—29 p
T u l o t :
Ovelta.'
Ravintolasta .
Juhlamerkeistä'
Kurjallisuudesta
.,..?232.70
„,. 164.40
39.50
25.60
Yhteensä
• Meri o t :
RaViritolasts
Haalinvuökra ....
l>|ä^lniävälineet
Soitosta, ' . . . . . . . . ' . i , ,
Juhlanaerkit
Palkinnot i ^ . . . . ; . . . . . ^ . . . . . . . . h . . . . . . . .
Juhlailmoitris
Sekalaista -.......
Jäännös yli menojen . . . . . . . v . . ..
.,.$462.20
....„.$113.16
,30.00
22.55
20.00
iMo
10.50
8.80
22.18
217.61
Yhteensä .$462.20
TiH«elo>ta>. V
7 :nen piirin .väliailniisen puhujan
tov. John Hillin matkasta, ollen hän
puhumassa kesäjuhlassa ja piirim-me
osastoissa, käyttäen aikaa 2
viikkoa ja 1 päivän.
M e n o t :
Palkka ja kyydit yht ...;....?118.76
T u l o t kolehdeista._
W€bster8 Comers lO-PO
AlbioH' 6.17
Port Moody, 5.40
Chase River ^•'^^
Ladysmith . . . . . . . . . ; . . . . . . . . . . . . . - v " 7*35
Vancuover :>.......;......-.-.....-•.•• 8.25
Vajaus piirin kassassaan .... 76.84
Yhteensä $118.76
Piiätoiriiikunta ei lähettänyt pu-htijäa
Sotritulan osastoon, koska
sieltä ilmoitettiin ettei se tällä ker­taa
vastaa tarkoitustaan, kmn suuri
osa väestöä on poissa' paikKakunnal-ta
nim. kalastuksessa jä puhujan
"kjyii aaae oU^,huomattavan -kallis,
ToisiSg*'edeUä^ittuihm paikkoi­hin
jarjestettö^^kaksi ^uhtnnatihu*
suutta paita Albiöon ja Port ,Boo-laskuun
» olihan V Ja U-se
san, painimestaruus kilpaarif *] nun piti siitä vähän S a T7
pauden>^palstoille. TeeSSn*;^'
taan kaikenlamUa verukkeilla
tapam usein on. Mutta jnmalT
lat oi, halkonut hetken amaapi
paalia niin ei auta mikään muu
antaantua tyyneesti,
V. j a U...e«ra .Ve«n. paiciB
taruuskilpailut pidettiin tk. 3 pj
K. P. S, J . osaston haoilla. Hau
oli kerääntynyt tungokseen asti &
teen katsojia. Mitä painiin
niin painit onnistuivat koh
hyvin vsiUä ottaen huomioon iien,«tJ
tä paljon oli joukossa västa^^iel
vaa. Osaanottajia; oli kaikkiaan 13 J
sta .painijaa, painit jakaantuen iol.
meen sarjaan ^imittäin 140—155 jJ
170 paunan sarjaan, 1
170 paunan sarjassa paini AuguitI
Mäenpää. Otto Lind ja Urho Kati
ja. A. Mäenpää ja O. Lind .
ratkasemattomasti mutta 0.*
pää pääsi sarjansa mestarikä olkal
ajasta esillä 2 in. 3 s, ja sai enä-l
maisen palkinnon. Toisen palkiimoai
sai samassa sarjassa Otto Lind, (
Ien edellisestä aika jäljessä 2 m. 2j|
s. Kolmas palkinto samassa saijaj-I
sa TJ. Katajalle, joka. sai kaksi hävij.!
tä.
155 paunan sarja. Sarjansa nes.|
tari Heikki Lauren piti' loistavastij
puoliaan, saaden ensimäisen palHs-]
non, viisi voittoa ei yhtään hävitöti[
Toisen palkinnon samassa sarjasa)
sai Nick Harju 4 voittoa 1 hlTiö.!
Kolmannen palkinnon samassa sai-l
jassa sai Erkki Piiro 3. voittoa 2]
häviötä.
140 paunan sarja. Armas^Iiili-1
berg sarjansa mestari sai ensimsi.}
sen palkinnon 2 voittoa, Toisea
palkinnon sainassa sarjassa A k
Salo 1 voitto V häviö. Kolmas pjj-kinto
samassa sarjassa' Sulo Laiti-1
rien 2 häviötä.
Uutta k u i n i i u l Keskiviikköns |
heinäk. 23 p:nä antaa suuren uima-'
näytöksen V. ja U.-seura cVesas»;
pojat'Soon kanavalla tov.' A. liid-1
bergin johdolla^ silloin Idännämae;
vissiinkin tossumme )rarj«t kanav:^ j
le päin^" (Katso ilmoitusta toisesa j
paikassa tässä lehdessä.) Ja'.laas-kaa
sitä pitää olla myöskin. Bmce
.Minella t.k, 26 päivä, jossa V. ja
U.-seura «Vesa» antaa uimanäytöl-seri
j a samalla tulee olemaan 40 ja
50 jalan korkea sukellushyppy (Kat­so
ilmoitusta lähemmin.)
Työttömiä ja r«liattomU liiie-tiiiii
pois majataloista. Hyvin ikä­vää
esimerkkiä näyttävät jotkut tä­käläiset
suomalaiset talojen oinL«ta-jat,
että'heti kuin mies ei voi mak­saa
juuri prikulleen vuokraa huo­neestaan,
niin nyt nämä herrat ta­lonomistajat
ei välira muusta hin
ajetaan kadulle vaan kuin koin,
kyllä onkin hauskaa teille eikö?
Mutta sitäkin suuremmalla syyK
voi kysyä talojen isännät ettekö
iään häpeä ajaessanne ulos talos­tanne
rahattomia? Tietysti t«il*.
bh siihen oikeus, mntta tuntoa t€3-
lä ei ole. Niin kauan sitä jätiää-kin
pitää huoneessaan kuin sUtä s»
lypsetyä rahat, mutta sitten, se on .
koiraakin halvempi kuin saadaan al­ta
"kiskottua kaikki sentit pois eiko
niin? J a mikä vielä kummempi kojn
nämä samat talonomistajat ovat vie­lä
kovia vallankumousmiehia, "m,
hah-hah. eikös tunhukin mukavalfci.
Ainakin toinen heistä on Sova cte-vollisuustyöläinen,
ja IndnstnalisM
kirjeenvaihtaja, jossa haa joyras
päästelee haikeita valitusviia^
Toisinaan saamaa ^ ^ ^ ^ ^ ^^
evankeUumia O, B. U^-V^f^J^f^.
reiikaan haalilla. « ' ' « « " " ^ ^ «J
noi ennen vanhaan P«PP'^°
tehkö niin kuin mina teen, ^ t e .^
kääniinkun minä kaiken-hän
tuo kumma ole, voihan flte ^
kns kauneimmassakin r^^J
hittyä Ukaisemmatkm
L d . t a H vaftadco » T ^ ^ f ^-ynä
saapunut August ^ ^ ^ ^ ' ^ 0 »
vveellttaä,, 0o1l1i ssiililiouisi«e»n ^ .
tutkijakonutean
hän tyli ,ihnj^ ^ « ' » ^ ^ t ^ n u s t i .
Siellä mainitta A . S f ^"^^ Suo-ettähän
on ollut v a l k ^ r t ^ ^ ^
messa ^ ^ ' ^ Z S ^
hän meni smne äri
vielä sanoi MB > J ' ^ ^ tal-fieuraavan
kesän (Tie-ven
vielä ^ ^ ^ ^ ^ t f f ^ ) '
lie