Canadan uutiset, May 27, 1920

              1/
SIVU 3
mssssssssss
OANM»AN UUTISET, PORT ARTHU;R, ONT., CANADA', Tovst., Toukolc. 27 p. 1920 •••e NUMERO 22
C A N A D A N U U T I S ET
»uomalainen eanomalel^ti Ganadassa,
ilmestyy- jokaisena Torstaina.
Kustantaja
The Canada Newa'PubllsnlnQ. Co.
Eric^ J. Korte, ili^ikkeenhoitaja.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: ^ $2.00 koko vuodelte,
$1.60 9 kuukaudelta, $1.25 puolelta
vuodelta, 65 senttiä 3 kuukaudelta ja
25 Benttiä kuukaudelta .
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $2X0
'koko vuodelta ja $1.60 puolelta_ vuo­delta.
•
ILMOITUSHINNAT:
40 senttiä palstatuumalta kerran Ju-lalstuna.
Pitempiäikaleille ilmoituksil­le
kohtuullinen alennus. Halutaantie-to-
ja nlmenmuuttoiliuotukset 76.sent­tiä
kerta, $2.00'kolme kertaa. Naima-
Ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto^ ja kihlauB-ilmoi-rukset
$2.00 kerta. Kuolonilmoitukset
$2;00. muistovärsyllä $2.25., Syntymä­ilmoitukset
$1.50. Avikroilmoitukset
$2.00. '
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-Ilmoitukset y. m. 25
senttiä tuumalta. .
Uutisten joukkoon aijotuista ilmoi­tuksista
peritään 10 S€inttiä riviltä,
Pienimm^nkin ilmoituksen hinta pn
60 senttiä. \^dsti8sa tulevia ilmoituksia
el hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu­malta.'
,
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti­laukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont, Canada.
Canadap Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin s4kä vanha että uusi
osoite.
C A N A D A N U U T I S ET
(The Canada New8)
The Finnish Newspaper in Canada.
Puhllshed every Thursday by
The Canada New8 Publishing Co,
Erieki J. Korte, Manager.
Daily News Bldg., Port -/^rthur; Gnl.
CANADAN UUTISET
is welcomed and read m every Finnish
Lomj© in the Dominion. It is the only
direct advertising medium for those
manufaoturers and merchants who
wish to create and build a profitable
and permanent demand for their prod-uct
» and merchandise byjthe large and
e-ver erowing Finnish populationresid-
Ing IA Canada. Place yöur trial ad-vertisement
and get results. .
Advertising ratea 40c. per inch, .
Political advs. $1.00 per inch.
Advertisements must reach our Of­fice
AVednesday neon to appear on
Thursday'B issue. ^
Subscription price in Canada $2.00
per: year,: United States and other
countries $2.50 per yearin advance.
Entered as secknd class mair mat-ter,
Dee. 1. 1915; at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
T H E AIM O F T H E. C AN A N DAN
UUTISET.
The help preserve the Ideals and
sacred traditions of thiSj our adopted
country, the Dominionj of Canada: To
observeits laws and inipire others to
respect and obey them: To strive
unoeasingly to quicken the public's
sense of civic duty: In ali ways tp aid
In making this country greater and
better than v/e found it.
— Syviit joet ovat hiljaisia,
iiniila iriritalat purot pitävät ko-vau
ääntä.
— Se vasta on viisas ken tie­tää,
että viisas ei koskaan voi
tietää liian paljo. Ai
^ Älä menetä luottamustasi
kans.saihraisiisi. ' Jokaista sinulle
vääryyttä tehnj^ttä'ihmistä koh­d
e n on miljoonia, jotka eivät ole
A v s i l a s i a edestäsi Isokanneet.
— Älä luovu hevillä siitä jul­liin
olet ryhtynyt. Yrittänyttä
ei laiteta;/mutta yritteliäisyys i l ­man
kestävyyttä, 'harvoin saa ai­kaan
mitään mainlttayaa.
.— Toimi 1. uskollisesti vakau-mustesi
mukaan. Ole rehellinen
sisimmällesi ja harjottaudu teke­mään
oi k ei n tiu ki |n ät t ä' koskaan
siltä mihin omantuntosi l^eliottaa
ja min^ä se oikeana hyväksyy.
Muista aina että v etusijas.sa olet
edesvastuussa itsellesi; sisimpää-si,
omaatui^toasi et voi pettää. Se
voi yksin'yltäkylläisyyden ja ai­neellisen
onnen ieskellä ryöstää
mielesi- rauhan. Opi siis kuule­maan
ja seuraamaan tuntosi äänr,
tä!' ^. iil^ei;
Toiseltapuolen pyri vapautu-maaan
ihmisten arvostelun pelos.
ta. Tee oikein ^äläkä arkaile ke­tään.
Älä kysele: mitähän ihmi­set
siitä tai siitä sanovat; Hei­dän
sanomisiaan et pysty välttä­mään
vaitka sitä (kuinka orjalli­sesti
(yrittäisit. Koskaan et voi
tyydyttää koko maailmaa, mutta
Jkim kiitoksesta ja moitteesta vä-
Kvtämättä käyt omaa tietäsi ja
toimit" omari vakaumuksesi mu­kaan,
olet voittanut sen ja val­loitettuna
6n se edessäsi. Teö $iis.
oikein 3a ole rohkea ja vapaa,
lyapäa idlet ikuh • seuraali limtosi:
ääntä; orja taas, jos pelko siitä
mitä muut sanovat, saa olla yair
Jtuttamassa tekoihisi.—J. H,
Ruotsin kauppamahdollifluudet
Venäjän kanssa.
Ruotsalaiseu teollisuusviikon
yhteydessä on ulkoministeri, va­paaherra
Palmstjerna pitänyt
huomiota herättävän puheen, jos^
sa hän varoitti kimnittäniästä l i i ­allisia
toiveita Venäjän kaupan
avautumisen tuottamiin tulok-siiUj
ja lausui ,että ehtona kaup-pasuhteitten
aloittamiselle -on
bolslievikikiihoiluksen lakkautta­minen.
Edelleen lausui hän, että
vaikka Venäjän kaupan uudel­leen
alkamista onkin pidettävii
tärkeänä ja toivottavana, ei: saa
jättilä huomioon ottamatth. että
meillä on oikeus ja veivollisuuf^
vaatia korvausta niistä sadoista
miljoonista, joita ruot,salaiset ai­kaisemmin
ovat sijoittaneet Ve­näjälle
tehtäe.i^sä siellä uraa uur­tavan
työtä. Tä.<^sä ei ole ainoas.
taan pnlio suurtPolUsnntoinme
saatavista, lausui ulkoministeri,
vaan minulle ovat pikkukäsitool-lisuuden
ja pikkukaupan edusta­jat
valitelleet hätäänsä: heiltä on
riistelly varat ja he tahtovat saa­da
ne takaisin. Ruotsin valtion
omni.snus. liihotystaio ja paiikou-sulaatti.
on osittain ryöstetty ja
sitä käytp.tään arvottomiin tar-koituksi
in.: .J" o s mi el i ryhi yä uu­delleen
suhtei.<fiin kanssamme, on
tämä omaisuus ehdottomasti pa­lautettava.
On v«rmaa, että ko­ko
maailma vaatii Veniijällä ole­van
omaisuulensa palauttamista:
yliieistfJi^ninta asianomaisten val­tojen
välillä on tä.-sä suhteessa
tarpeen vaatimat ja se onkin jo
pantu, alulle. Odotamme suurel­la
inielenkilnnollai Krasinin val-tuus^
kunnan ja länsivalfaiu edus­tajain
välillä parhaillaan käyn­nissä
olevien neuvottelujen tulok.
sia. Ne vaikeudet, jotka- tällöin
on voitettava, ovat päivänselviä.
Tekee kuitenkin mieli toivoa, et­tä
niistä voitaisiin suoriutua s i ­ten,
että Venäjä s,aatetaan jäl­leen
järjestyneeseen yhdyselä-mään
Europan kan<:sa.
Rohkean edistyksen puolesta.
Tsein kuulee käytettävän sa­nontatapaa:
kunpa "voitaisiin
taa s pa ] a t a 1101' m a a 1 i s i i n ai k o i hi n.
Mitkä ovat sitten nuo normaali
ajatV Niinkuin ennen sotaa, vas­tataan.
Aika ennen soiaa — oli­ko
se siis normaali, säännöksi
kelpaava, sitäkö pitäisimme ta-dollaankaan
olisi saaneet sotaa
sytytetyksi, ellei maaperä, ajan-henki
olisi ollut sitä varten muo­kattuna
sekä sota joukoissa, teol­lisuus
ja kauppapiireissä että yk-
>iityist en ih m isien miel i.ssä. Tuo
mieletön joukkomurha, ja hävi­tys
pantiin sitten kevytmielisesti
toimeen ilman että sen välitfö-m
i m m ii t a i h e u 11 a j a t: nä ht ä vä s ti
aavistivat mihin• se oli johtava,
3ttä se ;oli jouduttava sellaista
kellitystä, jota he vähimmin toi­voivat
ja valmistava jotain aivan
uutta. nopeammin kuin ehkä
muuten olisi tapalituijnt. Kam­moksuttaessa
liolslievi.stista liir-
.mu ha Uit usta ei, iisei n kaa n k ii n n i-l
e t ä. Ia i n lv a a n n i i n s u u r r a 11 u o -
m' i ot a ku i n ta rv i tt a i s r i n aa i lm a n-sod}\
n ja sen aiheuttaman tilan
vaikutukseen. Alaailmansotahan
oli suorana esimerkkiini niurhii]];
ryösitiihin. oman voiton liäikäile-inättönniän
pyyntiin, sortoval­takin.
.1 a sehän jiiui-i on iäisesti
r'raao'illineii asia. että soi-retut
niin helposti muuttuvat: sortajik­si,
ottavat entisiltä valtiailtaan
oppinsa ja vapansa. Kuinka sa­nookaan
.Ellen Key: luiien voi
työlaisi! f ii . o d o 11 a a a a t e 1 i s n i i e 11 ii,
jota mikiiiin aateli ei vielä kos­kaan
ole osoittanut?'* Afutta yl-viistä,
oikeudentuntoista ''aate-lismieliä
• • meidän kuitenkin on
koetettava kasvattaa sekii itseem­me
että koko kansaair. luokista
riippumatta. Tuntuu tällä liet-kellä
siltä, ettei tiedä millä tahol­la
sen puute on suurin, vai eikö
sitä Hlaailmassa ole niisään, luok­ka
pyyteet nostavat kaikkialla
niin ä ä n e klvii asti pää tä ii n, ta an tu -
mu k se 1 li nen h en lvi pist ii ii esille
missä sitä vähiten odottaisi. Uu­distuspuolue
on välttämätön ai­na.
Se on ennenkin kuultu asia.
mutta sitii ei voi toistaa liian u-sein.
Täytyy olla olemassa aktii­visesti
ja valppaasti va^ltiollisessa
elämässä.toimiva ryhmä, joka ali­tuisesti
ja väistymättä puoltaa
oikeamielistä, rehellistä ja rohke­aa
uu(?istuspolitiikkaa. Eiviit tie­tysti
kaikki uudistukset ole hy-västii.
onhan vanhassakin paljon
säilyttämisen arvosta. ]\lutta luu-
1 i s i k u it enlvin o 1 e v an il m e is t ii k a i -
kille valppaille ja ajatteleville
kausalaisiljo. dtii noissa n. s.
,"noi-maaleissa'' oloissa oli niin
tavattoman paljon suorastaan hy-lättävää,
jonka säilyttäminen
kaiken uhallakin olisi sekä vää-vo>
reltavana. oltemmo sanoisi i-l,,;,, (y,,,,,.:;;;^ silloin ei i l , -
lianteena. Ja mikä silloin oH syy­nä
maailmansotaan, joka koko
tuon onnellisen olotilan mullisti,
m i .s t ä ovat 1 älit öisin h o I sh e v is mi n
hirmut ja kaikki muu kurjuus?
E i , meidän on lähdettävä siitä
vanhasta tosiasiasta, että hedel-'
mistänsä puu tunnetaan, ja sitä
aikaa, jonka hedelmiä oli hirvit­tävä
kulttuiirikansojen hävittä-mishulluus
ja itsemurha sekä sen
jälkeen uhkaava yleinen sekasor­to,
ei sovi mainita ^'normaalik­si'',
sitä ei sovi toivoa palaavak­si.
Se aika ei. ja vielä vähemmin
nykyinen miirrosaika, jolloin
vastakohdat kehittyvät äärlmmil.
leen, perustunut yhtei»kunn§lH-seen
oikeuteen. Ennen Ranskan
yallankumousta olivat etuoikeu-det
aatelistolla, ja sen vallan ku­kistuttua
pääoma ne peri. Työ
alkoi sitten kohottaa päätään
vaatien osaansa, enkä luule kel­lään
oikeamielisellä ihmisellä • o-levan
otsaa kieltää työn suurta
oikeutta sen tuloksiin. Kun tä­mä
suuri oikeusperiaate on tun­nustettu,
voidaan ryhtyä keskus­telemaan
fkäytännöllisistä menet­telytavoista,
sillä ehdotuksia
niiksi on legio.
Se mikä saattaa ihmiset'kauhis­tumaan
suuria-uudistuksia ja a-rasti
säilyttämään vanhaa, on
kammo väki vai lantöitä kohtaan.
Se se myöskin saattaa ihraiset u-neksimaan
vanhasta'hyvästä a-jasta,
jolloin ei näennäisesti ta-j
jahtunut niin paljon järkyttävää
ja kammottavaa. Mutta kylli
sen monet nahkassaan silloin sai­vat
tuntea, ettei kaikki ollut niin
hyvää ja kaunista ^ kuin ehkä
^läytti, ja suuremmassa; tai pie­nemmässä
hiljaisuuidtejssa tapah­tui
siellä täällä mäaiimassa sel­laista,
jota on ^kutsuttava rumak-
«i väkivallanteoksi ja 'sorroksi.
Ihmistä kauhistavat aina kouiriin-tuntuvat
julmuudet eniten. Ja^
mitä maailmanläota muuta Dli
kuin Europan vallassa olijam
suuri rikos, joka pohjautui "nor-maaleihin'
» aikoihi^. Eivät yksi.
tyiseir valtiomiehet parhaalla tah-miskunta
ja maailma, olisi saanut
tarpee-kseen jo kokemistaan kau­huista,
vaan täytyisi uuden aal­lon
vielä kuohahtaa ylitsemme,
jotta .oppisimme ymmärtänuiän,
mitä rauhaamme kuuluu.
Useimmat ihmiset eivät kuteii
s-attuvasti sanotaan, uae nenään­sä
pitemmälle. Päätetään asiois­ta
omaa lähimpää ympäristöä, lä,
himpää aikaa, arvostellen. Ei
huomata, ettävnyt on 'historiassa
sellainen hetki, jolloin pannaan
perustukset vuosisatain kehityk-selle,
jolloin on .syntymässä uusi
talou.sjärjestys, uusi kulttuuri.
Silloin on sen, joka selvyyttä ha­kee,
tarkattava ajan merkkiä
kaikkialla maailmassa, katseltava
ja kuulosteltava j ^ taas mietittä­vä
onnellisinta, rauhallista, kau­neinta
ratkaisutapaa^^sille mullis­tukselle,
joka tsiytyy 'tulla — ai­na
per.spektirvinä ei vain viikot
tai vuodet, vaan vuosisadat, ei
vain kotikylä tai kotimaa, vaan
maailma ja ihmiskunta. — H. C.
Norja Petsamon kysymys.
Äskettäin on Norjan hallitus,
sen johdosta että Suomen ja Ve­näjän
välillä on alötettu neuvot­telut
aselevosta, lähettänyt Venä-jän
neuvostohallitukselle sähkö-sanomanPetsamon
ky.symyksessä;
Älainitussa sähkösanomassa il­moitettiin
että jos Suomen ja Ve­näjän
välisissä neuvotteluissa tu­lee
harkittavaksi myöskin maa-
;alueelllisia kysymyksiä jotka voi­vat
muuttaa nykyjään vallitsevaa
asiaintilaa Venäjän, -Suomen ja
Norjan * yhteisillä rajaseuduilla;
niin Norjan hallitus haluaa, että
sen mieltä kysytään ennen asian
ratkaisua, ja pidättää itselleen
oikeuden, jos se katsoo sen tar-
<peelliseksi, vaatia ryhdyttäväksi
sellaisiin toimenpiteisiin rajojen
korjaamiseksi, mitkä ovat välttä­mättömät
iNorjan valtiollisten äa
alueellisten etujen suojelemiseksi
sekä) takaavat 'mahdollisi^udeh
^^^^^^^^ J^yv*^* naapurussuliteet
puheenaolevien kolmen maan vä­lillä,
''&^<^^m'f^¥ 'f
Tämä Norjan h ai 1 ituksen me^
nettcly on ollut omansa herättä­mään
Suomessa ihmettelyä ja ris-t
i ri 11 ai s i a a j a t n ks ia en s i k s i k i n 'j o
siitä syystä, ettii Norjan hallitu.s
on katsonut sopivaksi kääntyä
t ä ssii. a s i a jo k a oi e e 11 i se s l i ko s -
kee myös^uomea ja onkin luon-teeltaan
Suomen ja Venäjiin väli­nen,
kysymys, ainoastaan iieuvos-tohallitiiksea
puoleen. Suomen
ha 1 litu k se 11 e o n to im e np i t e es t ä
vain annet tn inyiyhenimin tieto.
Tä 11 a i s t a me n e tt el y ii No r j a n t ah o
ta ei .voida pitää oikeana ja tah.-
dillisena.
Mu tt a viel ii • en e mm ii n 11 erii t tii il
XorianJutllituksen menet.tcly i h ­mettelyä
asiall isel t a k a nnalt a.
Niin kauan kuin Siurmi.oli Venii';
jän yhteydessä • ei Norjalla ollut
va,itimuksia .l^etsamon alueeseen
nähden esitettävänä. Ja kun Ve-iiiijä
sitten ..»Sti7 sitoutui korva-uks-
eksi lui lajoen.: kiväiiritelitait-ren
aluee.sta antamaan Suomelle
IVtsamon. ei. Norjalla ollut ei'kä;
voin u t k a a n o 11 a ; n i i t ii ii n s i t ii \^ a s -.
raan miiisiutetlavana; Vasta nyt,
kun Siu)u\i on päässyt itseniiisek-.
•si J>i vaat ii, el tä Venäjä: täyttää
sitf»uniuksen>a> 3'yhtyy Norjakin
tekemääu vaatimuksia. M u t ta
nytkin: on . Norjalla esitettävänii.
vaaiimuk.sia vain siltä vai-alta et­t
i i .nykyinen asiaintila . puhe.ena-oievalla
rajaseudulla muuttuu.:
Siinii iai)auk«essa, ettii Petsamon
alue edellei-n .'äisi Venäjän Jial-tuun,
ei Norja ole katsonut itsel-
Hiiiu olevan nritään muistutett-a-vaa.
.\iiy 11 iiii siis silt ii k u i n Nor­ja
kai.soisi Suomen itsenäistymi­sen
vahinjioiltaneen sen rajasiih-teila
ja et iä se haluaisi pitäii- ra­ja
naapurinaan Jäämeren i-annalhi
mjelnummin Veniijäir kuin Suo­men.
Näin ei kuitenkaan v o i o l l a a-
•s ia n lait a. N<r ja laisten t ä y t yy
ymii!ärlJiä...(.t1ii heille on paljon;
•'dullisempaa saada naapurikseeii
pieni Suomi;. joka ei- voi ; : e i kä
suinkaan viilnmmässiikäiin nitiii-rm
. hailiakaan n i i n t ä Norjaa,
kuin suuri Venäjji. jonka., laajen-tumisulika
ja Ai)a..itin vallame-;
r e Ile py ]• Ix i m y s ei: n en m aail m an -,:
sotaa, ei liene :jäänyt..norj;iliiisil­lekään
tuntemattomaksi. Sen
vuoksi t ä y t y y katsoa, että Norja
ta ht oisi nyt, vain kiiyttää mieles-liiiin
.soorvaa tilaisuutta saadak-seen
i t s f l l i H u i eriniiisiä etuja Pet-samou
rajall i. .Mutta t i i m i i jiyr-kimys.
j(>ka suinkaan hyviä
naapuruussuliteitä lujittaisi, oii
Suomen puolelta päättävästi tor­juttava.
: .
Suomen .'-..llitus onkin jo huh-tik.
2 0 p ä i A i i n ä Kristianiassa ole­van
läheltiiäänsä kautta edellä-koske
tel luu Nor ja n . h a 11 i t uksen
toi in en p i t e e n i o h dost a h ti om a u t -
tanut .V-j)-j;in hallitukselle, että
Suomen ('lunidellisesti pätevä'
vaatim.us Petsamon alueeseen
nähden m kysymys, jonka rat^
k.Hisu kuuluu yksistään Suomelle
ja Venäjälle. Samalla on Suo­men
hallitus lausunut ,että tämä
ei kuiteukaan estä yslävällisiii
neuvotteluja ja mahdollista sopi­musta
. Suomen ja Nojan välillä
siten syntyvien rajasuhteiden
johdosta.
Suomi on kyllä aina tahtonut
pila ystävällisissä .suhteissa Nor-jäänkin
ja toivoo, että' hyvät vä­lit
edelleenkin iulcvat molempien
maiden välillä vallitsemaan. Mut­ta
Suomella on Petsamoon täysi,
oikeus, jonka se on tahtonut, saa­da
lopullisesti voreutetuksi ja
tnrinustetnksi Venäjän taholta.
Norjalla ei lässil Jty.symyksessä o-le
oikeutta esiintyä asiapuolena.
E r i asia on, eitä Suomi sen jäl­keen
k se on saanut oikeuten­sa
Petsamoon toteutetuksi, voi
neuvotella Norjan kanssa niistä
rajanjärjcstelyistä, jotka mah­dollisesti
saattavat 'olla tarpeen
j a molemminpuoliseksi ediiksi;r—
H. S.t.
Nykyinen kurssimme ^
Rahanlähetyksille Suomeen
> / •
Postin kautta ja Sähköteitse on
Myö.s inyyiriino j)juiTds.i-osoit;nk'sia (sliokkojii) markoissa y l l i i -
niainitiiii kin\ssiii jiilkcon ja fvikoisin, kolmen jn-o.^cntiii korkoM
votiiviä malkustajion shekkejä dollareissa, jotkaj^^ll(>nl(^ssa lu­nastetaan
siellä voimassa olevan dollarin kiii-ssiu Jii Ikeen.
Läliotyskiilut rahalähetyksille ])0s1in kautta on l,')p. sinmnilta
allo $20.00; sitä sunfeinmilta snmmiita niitiiiin kiihija (M p e r i t ä .
Liihetysknlnt sähköteitse on $3.50 kaikiha summilta.
K a i k k i lähetykset osoijetaan ]3osiin kautta, jos,' \siilik()sano-m
a l ä h e t y s t ä ei erikoisesti j)yy(l(4ä. ^
Osoittakaa lälietyksemie vastaanottajan ja lähflliijiin osoit­teilla
vai'ustetinina osoitteella;
F O R E I G N 1)P:PAR^1\M K N T
HANCOCK, MICH.
9
ustettu vnoinia 187^1. . ' , Varat yli $3,000,000
sur)} 1 tek si: i n ei || • i on k tms i su o riial a is ti \ 11 vicees-
Muutamia mietel­miä
kasvatuksesta.
— " Pienet vastukset.voivat pi-
1 ää meitä erillään snurista «vas­tuksista.
— Mikään muu ei saata toista
niin häpeämään kuin h.vvyys ja
ylevämielisyys.
— Parjaus^ on julmempi ase
kuin miekka ja sen haavat ovat
parantumattomia.
— Yksi mehiläinen kokoo ke­sässä
teelusikallisen hunajaa..
— 'Karkea voima vie helposti
harhaan.
: Kansakoulunopetlajat Suomes­sa
kes luisteli essaa n e räii ssii koti­maa
i i i i i i e : lehdessä kiifinpiclosta
kansakoulussa oli oikeammin
rniim iii 1 isen k iiri t uksen . poist a m i-.
sesta. esittävät sikäläisestä tilaur
teestä totlellakin sui'keit;i kuvia.:
Niioi-isou alent.uuiisesta. ja i-aais-tumise.-^
ta' ne kertovat Kulisi uk­sia
.joita ei oikein todeksi u^koi-
..'•i.-Miutta joita .ei liene syytä' e-
1»ii i 11 il e (.1 e s lii oi t e I l.u i ksl j a vielä
viihenimiin peräliömiksi.
Todisteeksi täslLL lainiiamme
kaivpaleen sanotun lehden toimi­tuksen
• a s i a a k o s k e va s t a^ k i r j o t \ ik -
.sesta:
"Kaiki.ssa kirjoituksissa va­kuutetaan,
että varsinkin puna­kapinan,
jiilkeen. on kansak'0ulu-lapsissa
esiintynyt paljon raa­ku
n t ta j a ^ ii i^p i n i s ka i s u u t ta. M m i -
dan ' opettaja, joka työskentelee
tehdasseudulla .kertoO: oppilaas­ta,
joka 7)uukolla .iskee pakene­vaa
toveriansa selkään, Isku
on niin voimakas, että puukko
t a h' i\'a a 11 e i d e n 1 äj >i u p p o a a, 11 u 11.
t a -ka ike ksi on n ek s i ta rt 1 u u 1 a pa -
luuhun." Kun koulun opettaja
oli vaatinut tätä poikaa kasva­tuslaitokseen
lähetettäväksiV oli
koulun johtokunta ehdotusta vas-;
tustellut. 'Niinpä oli m. m. sa­nottu
:^ "Vastahan sinne lähetet­tiin
hänet,^ joka raiskasi tovei-in-sa.
Ei tehtaalla ole mitään ha­lua
k usta n n el 1 a n iitä uusia joka
päivä sinne,'' .-Kasvatuslaitoksiin
on senkin vuoksi vaikea saada
oppilaita, otetuksi,. että' ne ovat-täydet.
YI e mpänii mainitussa a-s
i ässa johto kun t a pii ä 11 i, ot t ä poi­ka
oli kahdeksi viikoksi erotetta­va
koulusta ja annettava hänelle
kiiytöksessä alennettu numero.
ScllaisissaA oloi-ssa. opettaja, joka
ei saa kiiyttää koulussaan ruu-miil
lista rangaistusta, joutuu
mahdottomaan asemaan," eikä
mahda mitään sillekään, että
'' saa luokän sankarilta kalossin
vasten naamaansa."
Erityisesti kirjoituksissa valite­taan,
että suurkaupunkien etu-
'kaupnngeissa ja maaseudun syr­jäkylissä
esiinty.y kansakoulun
lapsissa paljon hdlittömyyttä ja
raakuutta; Kun kodit eivät lapr
siaan kasvata, olisi kansakoulun
ke yksinään tehtävä^ mutta "lii-gapoikia'vastaan
se on voima­ton,
jos ei ruumiillista kuritusta
saa käyttää. • Kansakoulu on kas­va
tuskoulu, "se ei ole oppikoulu,
jossa opetus on pääasiallisena
tehtävänä ja kasvatus siirretään
k u d c i l i d . .Knii i i p p i n i s k a i s ( .M po- ] täyilyi t j i v i i i n i o l e M o i u a k s i s i l -
j i i t t i e l ä v i i i . . . e t t e i o p e t t a j a saa i l o i n k i i a i i . • \ ' a i k k a emtne l a v i l s i si
h . e i t i i . " l y i i d i i " . niin lie luleA-at | i x - l j j i i i i la])sissamine ja nuoiMsos-
!•( >y 11 k e i k' si "Ja n h i u a i le vi ksi. Y k - ' s a i i i i u e : k e h i t t \ ' v ä i l - m i t ä ä n r i k ok
sistäiin jo peloil iiskeinoimkjn o-
]isi riuimii 11 i i i e n ra11n'aist ns l i i r -
k e i i . : \'a i k k a |)a si t ; i ai n. 11;i rvi»i n;
kiiy tertiiisiin.' ^
. K m m (' 1 naii 1 vi 11 n e et t ii s tii. as i a s i.; i.
vain .hurska;j:>ti kotimaamme nio-nessa
s i i h i e e s s i i siveellisesti rnp-peuMinnt
ta lilaa n i o l t t iak^iemme.
•em i n e k i i - edes c s i t t ksemiiie luie-ripileitiimr.
ic sen s y i s t i i t;ii mieli-
|)itt'itiiiiime ruumiillisen- kurituk­sen
• . kouluista poist;irni.'<eii tai
niissä säilyitiimiseii suhteen, vaun
olimme • ri si M 11 p u h e e k' si- x a ii i lii i o-m
;i 1 ] 1 ta;i.kseMi me. et n j >.iiii.^sä 1 ast.eii;
vanhempia siitii vaar;ist;i, mikii
tl h k a a, jo.s la st en k-asvatnksen ja
nuorison 'huoltamisen suhteen
heittäydytään huolettomiksi.
: MeiJiin luielest.ämmo .on tämän
sei Iva n htioiriioon. .oi tamiseen. j<i
vieliipä huomioon ottnmiseeij. eri-
Ivoisella i i a i n o l l a , kylläksi syytä.
A r \ e r i k a > s a ja Cai^iadassakin oles­kelevien
kansalai.stemme keskuu­dessa.
i']i sik.^i kentiesi. ettii suo­ni
a I a i n en n uor iso m en isi paheissa,
kuTen vanlienrpi . v ä k i , hjipeii sa­noa,
monella paikkakunnalla te-k
e e, mu ih i n kan sai 1 i s uuksiin n ä h -
d e 11 e t u k y n n essii, a a 11 s i k s i, t: t ä
nuorison siveellinen ja henkinen
alentuminen .johon, kuuluu alin­omaisen
kevyen 'lmviu .etsiminen
ja ' kaikeir va ka va mmaii aatteelli
sen toiminna-n j a pyrkimisen jät­täminen,
kuulun ajan .henkeen,
j o k a. s u r ku te 11 a v a n / voima k k a ast i
vaikuttaa suomalaiseenkin nuori­soon.
Jos m e i l l ä olisi tiedossam-'
me tapahtumat, joissa laajan
maamme — koko Pohjois-Ameri-
'kan — eri kulmilla asuvat suo­malaiset
la[)set ja lapsi-ijässä olil-vat
nuoret ovat.-olleet pää-osieir
niiyttelijöinä, voisivat ne antaa
aihetta yhtä kauhistaviin kerto­en
uksiin, kuin ne mitä Suomesta
kuulun, - Ainakin siveellisyysri­koksissa
j a nä pistely- ja va rkaus-jutuissa'j
on monesti meikäläiset
edustettuna. Sanomalehtiä luke­va
yleisö ei suinkaan oleninohta-nut
Ashtähula Ha^'horissa viime
kevättalvella tapahtunutta skan­daalia.
Ja tuskin .sekään lie ai­noa
laatuaan, joskiSi lie saavutta­neet
muita suurem mau julkisuu-denv
sillä tämän laatuiset asiat u-lisia
laiimmuksia jci. sopimatonta :
\'illiyltii. Sittckin - on miiistelta-
\'a etVii ih 111 isi 11 o m ve o n sellainen,
clttii liyyii kylvTi ci tule tekemät-tii.
( ikii k;isva huoletta ja vaivaji-niiöltji,
l l M r v n isä ja iiit i. kai toi­vonee
laiisestaan. perhosta tai
ivukken. jonka tiirkiun harrastus:]
on -kevyet, useiiumiiv huonompia-
. k' u n. • .j a 1 o m pi a v ie 11 e j ii he r ii r l ii. v ä r
hirritukset, itsensä ivukcminen, .
niaalaa.minen ja. puuteroiminen,
tai sellaista .joka etsii ainoastaan
helppoa - j ; ! ' hyvää aikaa . ja epäi- •
lyttävää se,uraa ja epäilyttäviä a-janviettotapoja.
Sellaisiksi lap­semme
kuitenkin helposti, kehit­tyvät.
: V ijllei:: vanlveiumat. heräii ;
h u om a am a a n : j a: t ä y 11 ii m ä ä n . k as- :
vat t aja vei voll isuutt aan - ja taita-vdila
ja vakavalla kasvatuksella
ohjaainaan Instensa henkistä ke­hitystä.
* ^
Kukapa, ken hiemankin seur.ia
ympäristönpii menoa, .ei tuntisi
Tl s e i t a ki n . t ällä isiä nu oria, • j oil 1 a
ei, o l e m i t i i ä n mielenkiintoa elä­in
iin va ka vam piin. velvollisuu k-sihi,
eikä nähtävästi alkeistajun.
taakaan elämän velvollisuuksien
vaatimuksista ja jotka eivät näy­tä
tietävän tai välittävän muusta
kuin tanssista ja taas tanssista.
Kenpä ei tuntisi heitä, noita nuo,
rukaisia, jotka seisoa: öllöttävät
kun jostakiir jalommasta pyrki­myksestä
on puhe, koskipa se sit^
te omaa; tai toisen henkistä tai ai­neellista
kohottamista tai tarvit-
.sevan anttamista; niinkuin koko ^
asia ei tnitenkään heille kuuluisi
tai kuin eivät he edes ymniärtäi-s
i m i s t ä puhutaan, t a i jos eivät
öllötä, tekeviit nenäkästä, pilkkaa
wt.<^iasta, mutta jotka ovat suuna
päiinä siellä missä kiroilu ja me­hevät
ruokottomuudet sekä muu
.huuditjomu.us ovat ylinnä. Sel­laisiksi
ei kukaan lapsiaan toivo.
Eientäköönpä siis jokainen kas­vattaja
heidän sellaiseksi kehit­tymistään
estämään valvomalla;
heidän kas\*atustaan ja seurapii-.,
riääni lapsuuden j a kehitysiän ku­luessa.
Jos se laimiiiä.vödään,.niin
.sellaisiksi maailmanrannan koulu
heidät kasvattaa. Melkein joka
paikkakunnalla löytyy vanhem­pia
, jotk a om ien kär vuideu köke -
sqimmiten pidetään salassa, niin inuksiensa "perusteella voivat tä-etteivät
tule tiedoksi kotipaikka- niän todistaa todeksi,
kuntaa ulompana. Hyvähän se Kerranfsattui tämän kirjoittaja
on paha unohtaakin, kun- emme i keskusteluun mi6'hen kanssa, jo-vaan
unohda sitä siinä suhteessa," ka ^lapsuudessaan oli kyltynyt
e t t ä heittäydymme sen- suhteen valituksiin nuorison, hurjuudesta
varomattomiksi. niin kovasti, että hau oli tehnyt ,
' vauiumienei; parnaaiia tan- saiiyixaa ny vat naapurussuhteet /_ " tehtävänä ja Kasvatus siirretään . , Kxvaassvvaatiuukussecnu sMuth.ittececnu ei oul,ec.. j miiiiieCl4ecs^s:»äaäanii l.iu^jjaanu p^^äaaattiyi^k*s:e.^n»,, e^ttt.e^i.
BMiiiiiiittliiiiii^^