Vapaus, November 22, 1923

              V A P A U S
Cässdan finomalaiseo työväestön Sanenkansttaja, ilmes­tyy
So(}baryBsa,Oot., joka tiistai, torstai ja lauantai.
VAPAUS
(Liberty)
Tbe only orgao of Finnish Worker8 in Canada. Pub.
lished in Sudbnry, Onfc, every Taesday, Thorsday and
Satnrday. '
Advertising rates 40c per col. inch. Minimnm cbarfire
for single insertion 75c. Oiscount on standiner advertise-nent.
The Vapaus 13 the best advertising medium among
th«» Finnish PPODIP in Canada, ' ' : •.. ' • • .
Vapauden konttori ja toimitus on; Liberty Buildini?
Lorne St, Puhelin 1088, Postlosote: Box 69, Sudbury,
Ont
' - TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk $4.00, puoli vk. $2.25. kolme kk.
$1.50 ja yksi kk. 75c. • . , . ,
Ybdysvaftoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
83.00 ja kolme kk.$1.75. _
? Tilauksia, joita ei seuraa raha, el tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset
Jos ette milloin tahansa isaa- vastausta Ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjöttakaa uudelleen liikkeenhoitajan per­soonallisella
nimellä.
J. V. KANWASTO. Liikkeenhoitaja.
Tiistain lehteen aijotntilmotukset pitää olla kontr
torissa lauantaina; torstain lehteen tiistaina ja lauantain
jplitppn torstaina kello 3..
Begistered at the Post Office Department Ottawa,
as fipcond clasg matter.
Canadan työväenpuolueen nousu-
" kanasi
,83 oH 88 vnrsinaistff-edustalaaJ.eiiltaejjSiJuebici^^^
, lciiriW9,^ikkia tärkeimpiä unioita ja työläisten vai-
^tiolHslrrvhnritl^ftiVi''K^ vallitsi roUcai-aevan
hyvä ylitefsymfnarrys, joien "sfeiTtyotakiri'voidaan
hedelmöittävänä Canadan työläisten yhteisen luokka-puolueen
rakentamistyössä
Montrealin ammattinioiden neuvoston puolesta pi
tämässään tevehdyspuheessa J. T. Foster vakuutti, että
mainittu neuvosto on täydellisesti Canadan Labor puo-l'ippn'
rflkf>nfAmisen ia laajentamisen kannalla. Kon'
vpnfoniin oli myöskin pvydetty meidän puolueemme.
. 'Workers Parlyn puheenjohtaja Jack MacDonald puhu­maan.
Hän selosti konventipnille Canadan työläisten
' keskuudessa havaittavista eri virtauksista la niiden yh­distämismahdollisuuksista
yhdessä valtiollisessa puolu-eessa
yhteistä vihollista vastaan. MacDonaldin mie
lipileet saiyat voipa sanoa jakamattoman suosion, joka
on elävänä todistuksena meikäläisten mielipiteiden ja
yleensä vasemmistolaisen kannan voittokulusta Cana*
V dan työväen järjestön keskuudessa. ^ Siitä on todistilk-
. sena mvöskin ^e, että konventioni lähetti protestin No-
•va Scotian raainärien union entisen virkailijan Mac-
Lachlanin' ia Marksonin tuomioiden johdosta, Niini-
.'käSn hvväksvtfiin yksimielisesti'vaatimus tunnustuksen
' antamisesta Venäjärt neuvostohallitukselle. (
' Konventionille^esitelljin myöskin Canadan rautatie-
. vaunutyölälsten järjestön »Quebecin piirin ja työväen-'
puolueen välillä käydyt neuvottelut mainitun union
' ' liittymisessä työväenpuolueeseen. Tämä merkitsee suur­ta
voimanlisävstä uudelle puolueelle. Monet muut ta-paukset
osuttivat työväenjärjestön lähenemistä koko
' Capadaa käsittävän työväenpuolueen rakennustyöhön.
Kun vielä otamme huomioon, että konventionin johta­vana
suimtana dli voimakas vasemmistohenki, voimme
entista toivorikkaampana katsoa Canadan työväestön
itsenäiseen valtiolliseen heräämiseen. Tällaisten merk
kien yhteydessä tulee työväenpuolueesta ennen pitkä
tuntuva aatteellinen ja käytännöllinen tekijä Canadait
V yhteiskunnallisessa elämässä.
omaa oli sijoitettu Canadan massa- ja paperiteollisuu'
teen, eli 80 prosenttia kaikeela siihen kiinnitetystä pää­omasta.
Jokaiselle vahankin ajattelevalle työläiselle on il­man
muuta selvää, etta amerikalaiset dollarit eivät tu­le
Canadasta hakemaan mitään muuta kuin uusia kylmiä
dollareita kylmän, häikäilemättömän riistännän ja kei
nottelun &autta. Sellaisissa suhteissa kapitalistien ja
työläisten luokkaristiriitoja ei tarvitse kaukaa/hakea.'
Ne näkyvät ammottavina jo jokaisen ikkunan alla.
Siirtolaiset herravallan väli­kappaleina
Niiden suunnitelmien rinnalla, joita paraikaa, on
vireillä siirtolaisuuden kohottamiseksi Canadaan, on
eräs ilettävä piirre. Siirtolaisia olisi nyt saatava J tä­män
maan velkojen maksamiseksi, omaisuusverojen
ieventämlsdui kuin myöskin Canadan korpien raivaa­miseksi
niin että porvarillisen yhteiskunnan markkina-:
alueet laajenisivat; Nämä seikat, jotka viranomaisil-e
ja suur-pääömain omistajille ovat kaikkien suurim­pana
siirtolaisuuden lisäämisen kannustinena eivät suin-caan
voi innostaa itse siirtolaisia eikä antaa takeita
taloudellisten etuisuuksien saavuttamisesta Canadassa^
Ve myöskin osottavat kuinka suunnitelman mukaisesti
(apitalistinen järjestelmä haalii^ käyttövoimaa tarko-usperiensä
saavuttamiseksi. Siirtolaiselle, jotka esi­merkiksi
Europan maiden kuijjia oloja paeten hakee
tselleen. suotuisampia elinehtoja Canadasta; onkin jo
alimpitle??mq?ptty valjastettavaksi keinottelijain vank­kurien^
^eit<jitin pian kun hänen jalkansa Canadan
maankamaraa koskettaa.
Näin tapahtuu tiesivätpä itse s i i i ^ l Ä tätä tai
eivät Kun nyt jiiuri valmistellaan Canadan siirtolais-rajotusta
poistamista mahdollisimman pitkälle, osot-taa
se vaan hallituksen johtavissa piireissä, laiva- ja
muiden kuletusyhtiöiden sekä johtavissa pääoman pii­reissä
tehtyjä laskelmia heidän yhteiski)nnallisen jär­jestelmänsä
ja taloutensa tarpeista. Toisihaati laske­vat
nämä samat piirit etujensa vaativan siirtolaisuuden
supistamista ja siirtolaisten tarkkaa seulomista. :
Vapauden levitystä
tehostamaan
Työläisten parhain agitaattori on
sen oma sanomalebtL Siksipä onkin
sen levitykselle pantava < painoa e-nemmän
kuin mitä tähän asti on teh­ty.
Vapauson saatava ieviämäSn jo­ka
kotiin, jokaiselle metsä- ja rauta-tiekärapälle
ja yleensä joka paik­kaan
missä suomi^jsia työläisiä on
olemaasi, ,Ö?i^9tPJej^n pantava e-nemmän;-
painoaIVapauden; levitys-l
työlle, yhfenä tehokkaana keinona
voivat osastot käyttää sitä että ne
velvoittavat jokaisen jäsenensä joka
työskentelee; metsissä,: rautateillä tai
muualla: sellaisissa paikoissa joissa
ei ole osastoja, toimimaan asia­miehenä.
Osaston agitafsioonikomi-tean
tai kirjallisausasiamiehen bn
valvottavaettä jokaisessa, osastosi
sa on tilauskuittikiijoja ja- muita
Nova Scotian lakon syiden
tutkiminen
Amerikalaisen dollarin saalistus-
, retket •
Y^idysvatteitt rahamahli jalkaa kaikessa hiljaisuu-
* dessaan Canadan taloudellisen, elämän valtausta. Mai
nittakoon pari tapausta kuvaamaan rajantakaisten pää
<^main vallötusretkiä. ,
Kun Henry Fordilta äsken Torontossa poiketessaan
tiedusteltiin mitä hän ajattelee Canadasta, vastasi, hän
tulevansa äijottamaan vähintäin 10 miljoonaa dqltaria
^ Canadass,^, sijaitsevien autotehtaittertsa , laajentamiseks
eeuraavmi, vuoden ajalla.
.„Näini päivinä on annettu julkisuuteen tieto Cana-diaiT
General sähköyhtiön myymisestä amerikalaiselle
General Electric yhtiölle. Täten on yksi Canadan huo-matuimmista
teolHsuuskorporationeista, jolla on teh­taita
ympäri Canadaa, joutunut yhdysvaltalaisen pää
oman käsiin. Näin , saa rajantakainen dollarimahti
; Canadan taloudessa yhä vankemman jalansijan. ;
Anerjkalaisten pankkifirmojen , julkaisemista ra
porteista selviää, että yhdysvaltalaiset kapitalistit ovat
kiinnittäneet pääomiaan Canadaan kaikkiaan 2,500,
000,000 dollaria. «Amerikalaisten kapitalistieii sijo-tukset
Canadaan ovat olleet suuret sitten v. 1915 ja
.erikoisesti sitten maailmansodan päättymisen. V. 1919
perusteltiin amerikalaisten tehtailijain toiniesta 20(
tehdasta Canadaan ja suunnilleen sama määrä vuosina
1920 ja 1921. V. 1922 perustettiin amerikalaisten toi-inesta
noin 700 tehdasta ja lisää lehtaanpaikkoja yhä
edelleen katsellaan.»
V. 1919, jolloin viimeksi kerättiin tilastoja siitä mi­tenkä
paljon amerikalaista pääomaa on sijoteltu Ca
jtadaan, kävi selville, että amerikalaiset kontrolleeraa-vat
Canadan- autonosien tuotantoa, lääketuotantoa ja
keinotekoisen 'hiomoaineen'tuotantoa, samalla kertaa
kun Canadan, autoteollisuudesta kuului amerikalaisille
kapitalisteille ,61 prosenttia la engl.-canadalaisille ka­pitalisteille
,39 prosenttia.. Enemmän kuin neljäkym­mentä
prosenttia Canadan säKkövälineteoIIiisuudesta,
messinki- ja "kupariteollisuudesta ja öljyteollisuudesta
omistaa Yhdysvaltab kapitalistit Atvellaan että v.
^920 enemmän kuin $250,000,000 amerikalaista pää-
Hällituksen nimittämä komissioni toimittaa parai­kaa
tutkimuksia Nova Scotiassa viime kesänä vallin­neen
terästyöläisten ja hiilenkaivajain lakon syistä.
Komissionin jäsenet ovat tavallisia porvareita, joten
heidän toimintaansa suinkaan ei ole kannustamassa ha-;
lu saada osottaa maailmalle minkä vuoksi toistakym­mentätuhatta
työläistä pani koko toimeentulonsa alt-^
iiksi Ja sellaisella järkähtämättömällä yksimielisyydel­lä
taisteli teräd-; ja hiiliyhtiöiden mitä monipuolisimpiä
voimia vastaan/ Mutta., totuus lakon., syistä paljastuu
päivänvaloon näissä tutkimuksissa tahtoivatpa tutkijat
sitä taikka eivät Nyt jo ne, jotka haluavat Nova SQO-ian
työläisten liikehtimisen syihin tutustua, voivat sen
tähänastisten Jfuulustelujen perusteella tehdä/ Eri asia;
ön millä korvalla tutkijakomissioni todistajain se­ostuksia
kuuntelee ja minkälaisen raportin se tulee
tutkimuksistaan laatimaan.
Nova Scotian lakon syistä ovat päteviä tietoja aii
amaan' ennenkaikkea oikeutetut itse työläiset, jotka
tuon lakon toimeenpanivat Ja kun^ työläinen tutkija-komissiönin
kuulustelussa selittää, kuten on tapahtunut^
että Nova Scotian työläisten keskuudessa on jo pitem­män
aikaa i vallinnut tyytymättömyyttä huonojen palk­kojen
ja pitkien työpäivien takia, niin ei kenenkään
tarvitse enään olla \ epätietoinen • lakon syistä. Kun
toinen työläinen, joka on ollut Dominion teräs- ja
hiiliyhtiön työssä vuosikausia, selittää saaneensa palk­kaa
28 ja sittemmin 33 senttiä tunnilta kymmei^tunti-selta
työpäivältä^ ef^Iiakon syistä luulisi olevan enään
^mraartämöttamiä muiden kuin niiden, jotka eivät
mitään ymmärrä tai tahdo ymmärtää, ]Cun kolmas työ­läinen
todistaa, että lakkoon J9uduHii/l•'Yksinkertai­sesti
rsiitä syystä kun työläistenrpalkat eivät riittäneet
edes heidän niukoille meiioilleenl pitäisi^»!}» ^ tw^ki-jainkin
havahtua käsittämään, että he tutkfivat jo muu­tenkin
selvää asiaa.- ^ '' •
•ly . .••
Toiroittrpa hallitus Nova Scotian lakon tutkimista
vain pintapuolisen muodon vuoksi ja ulkopuolisen pai
nostuksen tyydyttämiseksi tai sitten, kuten on toden­näköisintä
lakon aiheiden peittämiseksi virallisten se-lostelujen
onttoon helinään, joka tapauksessa työläis­en
antamat selostukset lakon syistä ovat sellaisia, että
niitä on yhtä mahdoton kieltää kuin itse kyseessä/ole­van
lakon olemassaoloa.
rit mukaan.
Asiamiesten'^ on sitteili' t&yte^tävä
kuukausiraporttinsa' ja lähetettävä;
se osaston kokouksen tarkastetta­vaksi
ja edelleen lähetettäväksi Var
pauden^ konttoriin. Täten on osas-;
to aina tilaisuudessa kontrolleeraa-maan
asiamiehen toimintaa ja on
samalla tietoinen minkä verran asia­mies
on toiminut Vapauden levittä­misen
hyväksi. '
Osastot ja toverit: Vapaudella on
tässäkin piirissä erittäin laajat le­viämismahdollisuudet
On olemassa
paljon' paikkoja, joissa suomalaisia
asustaa suuremmassa' määrässä, kui­tenkin
menee sinne vain vähäinen
määrä Vapautta. Vallanjyimouksel-lisina
työläisinä on meidän velvol­lisuutemme
korjata täniä epäkohta
toimimalla yähän riipeämmin,^
ITyoläinen' on kyllä opin ja, tie­donhaluinen,
mutta sftä on kiihotet­tava
ja tehostettava selittämällä
kuinka tärkeää on nykyaikaisdle
työläiselle pysyä aikafisa tasolla, tä­män
hän Voi tehdä" ainoastaan seu­raamalla
sellaista- lehteä joka eri­koisesti
seuraa juuri niitä asioita
jotka ovat tarpeellisia jokaiselle
työläiselle tietää. Vapaus on juu­ri
tällainen lehtL Tinkimättömästi
selittää se luokkataistelukysymyk-siät,
niin poliittiselta kuin taloudel­liseltakin
alalta.. Samalla se tuo
myöskin tuoreimmat tiedot eri mai­den
työläisten taisteluista sortajiaan
vastaan. Sanalla sanoen, se on työ­läisen
: partain ja luotetuin toveri.
Siksipä se onkin saatava leviämään
joka. kolkkaan missä . suomalaisia
työläisiä, oni Osastot ja toverit: Ot­takaamme
tunnuslauseeksemme, Va-
^ans joba boftiin, j(Aa mettä- ja rau-tatiekSmpällel
'Vapautta levittäessämme emme
myös.kään saa unohtaa kirjallisuu-dten
levittämistä. Hyvä kirja on työr
laisen parhain toveri hänen jouto­aikoinaan.
Heittäkää' kortit nutk-kaan
ja ostakoon jokainen työläinen
sen sijaan jonkun hyvän kirjan
jonka luettuaan voi lainata toveril­leen,
jU^ kb«>9lB^e^el?d[fiäi lyö-
Iäiset ostavat useampia eri albja
otetaan lahja kiitollisuudella vas­taan.
Toverillisesti.
Can. Työläisp. Suom. Järj. toi
meenpanevan komitean puo­lesta,
. Armas T. Hill, sihteeri.
&57 Broadview Ave., Toronto,
Ont
« e n muodostuu'PS?^
on kaikkien tervpv--5- . -^
systeemin avulla B O 1 I > H « — . ^
te voimakas, Ä j i o i » » " -
nitunlaisille työmaille on hänelle
anhettavsrtarpeelKset -^asiamiespape-lkoskettele.yia^lMrjoja,. voivat ^1^^-*^-
jiBn'« helpoilla;., kustannuksilla,. Pl^^o-do^
Jaa pienen j^janmukais la|ja^
kirjaston,' • joka vöi olla suurebsi
hi^ödyksi: työläiselle hänen kulutta-essaän
joutoaikaansa, sen sijaian
kortinpeluu ja kaikellainen siivot-to.'
nuukslen 'puhaminen ja kuunte-leminen
jäävät syrjään.
Osastot ja toverit! Ottakaa tämä
tarkasti " huomioonne ja toimikaa
myös sen mukaisesti, silloin tietä­mättömyys
häviää; keskuudestamme
ja me olemme kykenevät ottamaan
paikkamme luokkatai^lussa.
Keski -Ontarion piiritoimikunta
velvottaa ^jokaisen osaston saattaa
maan tässä esitetyn asian käytän­töön
^ heti' ja^aäiassa on, toimittava
tinkimättömästi. Täten toimien
voimme tehdä parhaan palveluksen
järjestöllemme ja sen kautta koko
m a a i il m a n vallankumoukselliselle
työväeiiliikkeelle. /).;:;
Toverillisesti;
K. 0. Piiritoimikunnan puolesta
.H. EiLIiMEN. •
v Osaston:: organiseeraajan on liuet­tava
tämä ensimäisessä osaston kp-^
kouksessa. v'-
Kiertävän tieltä
Nipigon ymparictSIta — Normelan
bSmppä.
Tämän kämpän työläisistä osa on
järjestyneitä, kuuluen Ont mejfesä-työläisten
järjestöön, mitään 100
prosentin kiihkoilijoita eivät näyt­täneet
olevan. Usea kuulosti, olevan
aitä mieltä, että yhtenäisyys 'olisi
saatava Ontarion ja Canadan puu-tavaratiyöläisten
järjestöjen välil.»
lä. 'Moitittava puoli oli se, että
«uurin osa näytti olevan innostunut
kämpläykseen, sellaisella kämjpälla
missä jo muutamakin on järjesty­nyt
pitäisi saada niin paljon aikaan,
että lopetetaan, sellainen homma.
• Katki-Frarfdn toappS. ~ Tämä w. i . U, of Canada. se„ ^
fcamppa on nom kaksi mailia edel- — -
«etsätyöläiEisfö-.^. ^
on r^?. '^'^
^ OntarioHsaVL'^
läkään kämpällä t * ^ '"^^-2-
samassa mörlussa m?„-"^*^
»lai«t Ja MSert^l**-*
rana on järjestää kaikki Canfl^
lisestä. Kämppä ensinnäkin: on luan metsä- ja sahamyUytyöläbet vit
pieni; ikkunoita ei .ole. riittävästi, teolUsuusunioon, se on Iiittw*'p
työläiset melkein kaikki gärjestymät- T. Kansainväliseen, jotenF
voi saa/a edes'
la vedetään ruokaan ja ^ i " ^ "
Voidaksemme nämä p u u S ^ '
<Jet poistaa ^^J^^^^
maan parannuksia oloihin,„,e S
dan ennenkaikkea tulee luoda vi
makaskoko Canadaa käsittävä pt
tavaratyolaisten.järjestö. SeUaLV,
onkin JO toiminnassa, nimittäin L
^- I. U. of Canada. sPn
eea
Suomen punaorpoja
auttamaan
{Muistamme Suomen luokkasodan
jä sen seuraukset, joista johtuneena
jäi Suomeen kymmeniä tuhansia .or­poja,
leskiä- ja pienokaisia. Suo­men
työväenluokan elämä on vii-moisten
vuosien ajalla ollut alas- ^^j^^^. ^jj^ .^jj^j^ ^^^^^^^
poljettua, mutta naiden orpojen ela-.j^^^^^^ ^^^^^.^ -.^
mä on ollut ainaista, kamppailua
talvi, puutteineen ja pakkasineen.
Ja kuitenkin niissä elää ja nbuseff
Suomen/'proletariaatin koston, va­pautuksen
uuden päivän luova voi­ma.
Toronton osaston ehdotuksen mu­kaisesti,
että toimeenpaneva komi­tea
järjestäisi jouluryntäyksen yli
maan avus^sen hankkimiseksi
Suomen punaorvoille ja Vancouve­rin
osaston painostaessa toimintaa
tässä suhteessa, päätti toimeenpa­neva
^komitea kokouksessaan t. k.
9 p. ryhtyä pikaisiin ^toimenpiteisiin
keräyksen järjestämiseksi.
On juuri lähestymässä joulu, jou-
^W%L.^m^^^^^^ M^^mA^^-^ myöskin on <^äa kansaiBfe
mesta tulleita. (-työväenliikkeestä. Täällä ^tarial^
on.olemassa toinenkin m'^yöläi3>
ten; järjestö, nimittäin QntarioB
puutavaratyöläisten, Jär^^jolaK:
nen ymmärtää, että;- toimiÄta, -til-^
laisena on ipaljon heikompaa biit
ylläpidetään samalla teollisuuden a-lalla
kahta .järjestöä, jotenka joi
aijomme saada tuloksia toioinaal-:
lenune, niin meidän on yhdiätettävj;
nämä järjestöt Ontarion metsätyö^
Iäisten järjestörj jäsenien olisi en- :
nenkaikkea painostettava yhtymiä-i:
tä 'L. W. I. U. of Canada järjes-töön.
• Tietysti sen syndikalUtlnea
johto tulee viimeiseen asti tappele- ;
maan yhtymistä vastaan, mutta se
ei kuitenkaan voi sitä estää, jos ;
jäsenistössä vaan löytyy kyllin pai- ;
jpn päättäväisyyttä toiminnassa. .
RiKentabaaiilaime' ja keiuttäkiioDfr
L. W. I. U. of Canadaita Toitti- '
maton ate Canadan m«ttaparooDeja.
vastaan.'
L. W. 1. U, of C. org.No.611.
Rajalan kamppa. Kämppä on ko­ko
tilava, minä en mitannut, sen
kuutjp3<falljr5,ta,; , mutta ,^flijR}is,ta
häyttiVettävse-sdunnilleen «aataavsi-tä
tilavuutta mitä Ontarion laki
säätää, ikkunoita kylläkin olisi saa­nut
olla «nemmän. Vesi oli kerras­saan
huonoa, työläisistä on osa
järjestyneitä.
Mitä tulisi tehdä? Jokainen vär
hänkin luokkatietoinen' työläinen,
joka on kiertänyt Canadan ja Ony
tarion metsäkämppiä, on tullut nä­kemään
ne huutavat epäkohdat,
kurjat ja sietämättömät olosuhteet
jotka vallitsevat metsäkämipillä.
Henkilö joka käsittää puhtaan il­man,
'hyvän veden, tilavan asunnon
ja terveellisen, pilaantumattoman
ruuan merkityksen tuleekin heti' ka-"
pinapäälle, jouduttuaan metsäkäm-r'
palle, mutta näitä kapinoitsijoita on
vielä liian vähän, ei-edes kaikkea
sitäkään pientä joukkoa Canadan
Port Mnr, Fort Ilam ja ympäristii
Vapauden autistcimisto Port Arthurissa, 121 Secorld St. Toi­mistossa
myydään kirjallisuutta) ja rihkamaa, välitetään Vapauden
ja kaikkien puoluelehtien tilauksia, rahavälityksiä ja läivapilettejL
Kapitaali
Pääoma on alkuaan työn voitto, joka on pantu va­rastoon,
mutta huomatkaa, työn voitto, joka on ryö­vätty
työväenluokalta, joka sen on tuottanut ja joka
on määrätty vaikuttamaan välineenä työväenluokan
tuottamien arvojen uudistettuun ja yhä suuremmassa
aajuudessa tapahtuvaan riistoon kapitaalin vallan laa-entamiseksi
työtätekevän väestön yli, työläisten riistä-misebi.
Mutta pääoma ei itseMuota penninkään vertaa uut­ta
arvoa, yhtä vähän yhden kuin toisenkaan tuotanto­tekniikan
vallitessa., ' ,
Pääomanomistajille persoonallisesti tulee pääomas­ta
keino uusien arvojen hankkinuseksi — samalla ta-^
vallb kuin veronkanto on Iceino arvojen siirtämiseksi
valtiokassaan tai kuin tiirikka ja sorkkarauta on kei­no
arvojen siirtämisebi murtovarkaan taskuun —^ mut-*
a näitä uusia arvoja ei pääoma ole luonut Pääoman-omistajat
ovat vain pääoman avulla anastaneet ne it­selleen,
ottanet työtatelcevälta luokalta, jola ne on luo-'
nut /
puutteen kanssa, nälkäisinä ja ko­dittomina
.olisivat jo nääntyneetkin
ellei järjestyneen työväen apu olisi
heille huojennusta tuonutf.
Alaslyötynäkin; uhreineen, Suo­men
työväenluokan taistelijat nos­tatti
"vallankumouksellisen liikkeen
terveenä Suomen Sos; Työväenpuo­lueen
johdolla, huolimatta uusista
«Areista, jyita siltä on jatkuvasti
lisää vaadittu. Mutta nyt on Suö)
messa • tilanne • äärimmilleen asti
kärjistynyt. Tiedämme että entis­ten
vainojen lisäksi tuli viime elo­kuussa/
Suomen, Työväenpuolueen
pannaaminen, kirjapainojen takava­rikoiminen
ja satojen toimivien etu­rivin
taistelljain i heittäminen tyrr
mään ,ja jiytiHha^an lyödä alaa
ammatillista liikettä, nun pitkälle
kuin se tähtää luokkavapautukseen
ja uskaltaa asettaa päämääräkseen,
poliittisen taistelun tunnuksen, ja
on jo alettu jahti sen toimitsijoita
vastaani Se on .viimeinen porvaris­ton
äärimmäisen pelon aiheuttama
teko, jota vastaan on meidän jatr-kuvasti
toimittava Suomen' proler
tariaatin mukana > kansainvälisen
proletariaatin, eturivissä.
Viime ,kesainen vuodentulo- oB
Suomessa huono, - katovuosi erikoi-,
sesti pohjoisessa jä iöyhä kansa!
joutuu kärsimään kaiken taakan,
vaikkapa ulkoa liankitaankin vHjaa,
niin siitä ei köyhän ipuute hälvene.
Päinvastoin hetkellS,, jolloin Suo­men
työväenluokan taistelijoita vai^
notaan: ja joukottain lisätään tur-vaiton^
en orpojen joukkoa, ei voi­da,
,ölettaakaan, että entisistä or­voin
.>uolehdittaisiin, yhtä ySt&a.
nillä muistoilla. Monta kertaa pie­nellä
merkityksettömälläkin on vai­kutuksensa,
mutta silloin kun se
voidaan koota yllämainitunlaiseen
tarkotukseen, uskollisina periaatteil­leen,
silloin siitä muodostuu monin­verroin
suureiöpi, korvaamaton mer-'
kitykseltään, ja silloin kärsimyksi­en
ja koettelemuksien- tositarpeen
keskellä lämpimän avusiustoivon e-lähyttäminä
otetaan se vastaan.
-Koska nälänhädän kärsimykset
alkaa olla ohi Venäjällä ja Venä­jän
uudelleenrakentaminen varmal­la
pohjalla, niin myönsi Vpnäjän
ayustusyhdistys suomalaisille vapau­tuksen'
joulukeräyksestä Venäjäii
orpojen avustamisessa, sillä ymmär­ryksellä,
että' toimimme Suomen or­pojen
hyväksi. Samoin puolueen toi-;
meenpanevan komitean taholta on
tämä hyväksytty.
Taasen- tapaturman dirikat joutui
vaihdemies 'Canadian hallituksen
rautatiepihalla ollessaan työssä .yö­vuorolla
tk. 13 päivän illalla noin
8.30 aikana, jolloin kolme vaunua
meni' hänen ylitseen.- Loukkaantu­nut
toimitettiin 'heti Mc Kellarin
sairaalaan; saamaan lääkärin apua,
jossa hän kuitenkin jo 11.30. ai­kaan
yöllä kuoli liiallisen Veren­vuodon
takia. Vainaja oli maail­mansodan
veteraa|ni ja hänellä on
sisko Ottaw^ssa. Työläinen toisensa
perään menettää elämänsä, lihrateii
henkensä kapitalismin uhrialttarille.
Tämäkin oli jo toinen, vähän ajan
sisällä samalla komppanialla joka
menetti henkensä samanlaisessa
työssä ja kuitenkaan ei ole aikaa
järjestää toimia : turvallisemmaksi.
Sellaista on voittojärjeötelmä.
kuin-.niistäkään, joOta nyt turva
riistetään. Niitä odottaa synkkä
Aikaisemmiui pari vaotta sitten
tilitettiin ' keräykset samaan tarko­tukseen
Suonien Sos. Työväenpuo­lueen
kautta ja niiden jako suori­tettiin
puolueen ja ammattiliitto-^
jen yhteisesti järjestämäin komite-ain
välityksellä. Osastot ja toverit
voiyat. täydellisesij luottaa, että
tälläkin kertaa' tulee toimeenpaneva
komitea huolehtimaan siitä että ne
tulevat parhaimmalla tavalla tarkoi;
tnkseen käytetyksi. /
Osastoille ja yksityisille tovereil^
Ie on lähetetty: keräyslistoja ja
pyydetään ottamaan' huomioon ja
ryhtymään pikaisin ja tarn^kkai
siin toimenpiteisiin. Listat on palau­tettava
keskusvirastoon "mahdolli­simman
pian kerääntyneiden .varo­jen
kanssa ja viimeistään 31 prään
joulukuuta, 1923. Jos ei kaikki eh­dikään
ioolukd niin myöhemminkin
paleen esitys sujui moitteettomasti
ja yleisöä oli katsomassa tyydyttä­västi.
Kiitos vaan Nolaluun osas­tolle,
joka oli järjestänyt meaie
iUan ja antoi'haalin ilman vuokrai ;
sekä muusta avannosta, jota kap­paleessa
tarvitsimme. Tulo oli'Jjyyl j
apu haalin rakennuskassaan, jonka J
hyväksi näyttelijät kaippaleen näyt- I
telivät, maksaen itse omat kustan- '
nuksensa. Ainoastaan voi antaa :^
huomautuksen niille rientölalaisille, ;
jotka aina tulette sitte vasta kiiiiv
olette omat kissannaukujaisenne pi­täneet
ja osaston tilaisuudessa o.i
ovipilettien myynti lopetettu, esiin­tykää
rehellisesti ja tulkaa jouk- ;
koon heti; iltamien alussa eikä jäi-
'keenpäin puikkimalla, sillä se on
ainoastaan rehellistä menoa eikä
;nurkis!^ kiertäminen määrättyjä
kellon määrään asti.
Paljon: on tullut Suomejta tänne '
t!yöläisiä näinä «ikoina, joista sur
ri osa on puoluejäseniä Snomeitr,
jotka ovat siellä olleet jo muka­na'
työväenliikkeessä iijai. myös taL«-
telussa karaistuna,-tgoten heillä o ij
ehkä tarpeeksi pontta; ottaa unde»-/
taan osaa toimintaan täällä ja ryi^
tyä jatkamaan sitä työtä, johon he :
jo Suomessa ollessaan ovat alkaneet
nimittäin työväenluokan vapautus­taisteluun
kapitaäistilukoanikees-tä.
Tervetuloa vaan joukkoomme.
.J.
Neljiiä laivaa lastattu viliallo,
jotka menevät suoraan Englantiin.
Ensimäinen kerta historiassa,oni. et­tä
' järvien .päästä menevät laivat
lastattuna suoraan Atlannille ja sit­te
Europan maihin. Nyt on kuiten­kin
neljä norjalaista, laivaa ottanut
lastin ja lähtenyt suoraan Euro-paan,
jonne. laivojen lasketaan pää­sevän
jotain 10 päivää ennen jou­lua.
Tällätavoin on siis alku sillä
yhtämittaisella laivareitillä, jota on
toivottu ja joka samalla tulee ole­maan
suuri hyöty sisämaan kau­palle.
Kaksi näistä norjalaisista lai­voista
on ollut -90 kesän eli koko
syksyn järvillä viljankuljetuksessai
Syytettyna C mniji8p«4tto7rit]4MS-«
ta oli poliisioikeudessa €eorge Se-menuk
ja Fred Melanko. Semenu-kaia
on pallohuone 79 South Cum-beriand
kadulla. Poliisi McMiBan
ollessaan iltataricastuksella marras-'
kuun 9 päivän illalla iinomasi (pal-lohuoneen
sivuoven olevan auki se­kä
kävi sisälle tarkastamaan mistä
johtuu, että ovi on^ auki. Sisällä
huomasi hanhetta jonkunlainen har­va
vaate oli pantu ylL lämmitysun-nin
sekä lähellä sSkarilaatikollinen
tulitikkuja sekä siitä vähän edem­pänä
suuri pullo kaasuSljyä^ joka
nähtävästi oli asetettu tarkotuksel-la,
että saadaan vaate ensin sylf
tymään ja sitten sen kantta pallo-hnone
tuleen; Pallohuone oli vakuu-
.tettu 2,100, dollarista.'
Osastoa näyttelijät tekivät läat-kan
Nolaluun haalille vume knnn
11 päivän illalla ja eidttivät näytös- —
kappaleen ^Taistelun jälkeei». &ip- luonnoffisena seurenksena
PORT ARTHURINI OSASTOLU
OMA TALO.
Port Arthur on Canadan suoma­laisen
väestön suurimpia keskuksia,
jä jos otamme huomioon Port Art­hurin
ympäriUä olevat pienet asnn-tokylät,
joita on kymmeniä Doia
kahdenkymmenen ja kolraenkymme-nen
"maUin alueeUa, niin voiniiBe
varmuudella sanoa, että 9^»="
nousee suomalaisten luku useaan tu­hanteen.
Port Arthur on IfaJya*"^-
näidten' pienten kylien «suur-^aojraB-ki>,
se on niiden käyntilceskus.
Port Arthur on aikoinaan m
Canadan suomalaisen tyoraenu^
keen pääkeskus. Mutta sodan
ua. joUoin Canadan työ^enl^
joutui vainonaTaiseksi, jontni
nadan S.^S.J. «itä johtoTsan-saokseen.
Sitten myös vo'n^« ^
nä syynä pitää ankaraa ^ ^ » ^
seurauksineen, joka ajoi
kansalaisia pois Canadasta.