Canadan uutiset, September 8, 1921

              /
NUMERO'36
•as.
CANADAN UUTISET
auomftlaicen isnomaleliti CanadasM,
Ilmestyy. Jokaisena Tontaina.
I KuAtantaJa
The Canada News Publienlns Co.
Erick J. Korte, LdikkeenlLoltala.
Lauri Maunu, Toimittaja.
TILAUSHJNNATt
Canadäan: $3.00 koko vuodelta,
$1.75 puolelta vuodelta, $1.00 3 kuu^
kaudelta ja 40 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3,75
koko vuodelta ja $2.25, puolelta vuo­delta.
ILMOITUSHINNAT:
uO sinu.tiä palstatuumalta kerran ju-alstuna:
Pitempiaikaisille ilmoituksil-itv
i5i:Uuiu:luieii alennus. Halutaantie-
M f i - ijinT(:ni:i!Uutt.oiLuotuk8et 75 sent-
} iil k L'! t:v. S2.00• kolme kertaa. Naima-edessäni
tummun, ja toisen valoix
toiseksi vaihtuvan, enkä tietäisi,
milloin kuoloni kytönsä sytytti.
En tietäisi — mutta sen minä
tietäisin, että yhtä ihana kuin oli
minulla elämäni päivyen kultai-nen\
kimmellys, yhtä ihana olisi
minulle kuoloni kuutamon hope­ainen
hohto.—Juhani Aho.
Suomen silta.
' Yii-p^
Tuglas on kirjoittanut seuraavan
tlraoitnksoi $2.00 kerta, $S.O0 kolme.l palasen ,jonka suomennamme tä-
;rS:r^„„e'?a'Sfat«uiturÄl:ihän "Esperanta Finnlando" leh-moii.
iikset. $2.50, muistovärsyllä $3.00. j den heinäkuun numerosta, kun ei
-=.vnfya).niimolt^kset $1.50. Avioeroil- ^ij.joitusta ole meillä alkukielise-nä
saatavilla:
' cÖEe^kellä Suomenlahtea^ joten­kin
Raikyer e ja Kotkan:'yälilläy
on keskitienoilla korkea kallio­saari,
joka illan tullen sinertää
lähestyvälle merenkulkijalle i-
Poimintoja tiiltä ja
muualta.
Amerikan Yhdysvallat on lo­pullisesti
allekirjoittanut rauhan
entisen vihollismaansa Saksan
kanssa. Toimitus tapahtui Berlr-nissä
elokuun 25 p :nä kello viisi
iltapäivällä. Yihdysvaltain edus­tajana
ja valtuutettuna toimi ko^
missioneri Diresel ja Saksan puo­lesta
oli allekirjoittajana tasaval­lan
ulkoministeri Rosen..Rauhan-j
kuri tämä tyflS^ Josta, inhimilli­sesti
katsoen' olisi saattanut odot­taa
vielä vuo.sikymmenisen työtä,
nyt on lakann^dit ijaksi kirjoitta­masta,
tuntee sviomalainen kirjal­linen
Suomi, ett\ä sitä lOn kohdan­nut
kuoleman is ku, jonkalaisia
kansakunta saa^JT.ain hyvin, hyvin
harvoin kokea. |
tön edustajille! toivoneensa, että
pääministeri olisi tehnyt vaali-ilmoituksensa
aikaisemmin. "Mi­nun
mielestäni olisi vaalit täyty­nyt
pitää jo kaksi vuota sitten",
lausui Mr. King.' *'Siitä alkaen
kuin minä, tulin puolueeni johta­jaksi,
olen • aina painostanut y-leisten
vaalien tarpeellisuutta. 0-
Juhani Aho offi lähes -pari vii.'?.^^^ iloinen, kun hallitus viimein-meistä
vuosikyni mentään koko­naan
syrjässä po" litiikasta. Sinä
aikana saavutti h än myöskin sen
jakamattoman k.^nsan tunnustuk
sen, jonka hän i.^misti. poistues­saan.
^
tno!t:i>l-;-t^t $2.00.
Föyröl^jrjal, tiliselvitykset, keräys-
]ufl(;U/iof. luento-Ilmoitukset y. m. 30
^eutr.jii tuumalta. i
• wri'tN_:i j o i ; ' x k o i i ; i ' , afjotulsta Ilmol-
<u^.s-^-t'-. ]>'^3 •'•1:10 i~- peii'n'3 riviltä.
r^eaiir-E^iärilx.n rirnoUiilfsiMi hinta on
fv> f^^ei-it. i Postissa flulevia ilmoituksia
f'i l i ? , V - v T i i Yiiak^i f^'ntemattomllta.
r o l l i t i L L L ilmoitukset $1.00 tuu-
KiihOsi V"i±o^n^^ aiJotUt kirjeet, tl-laTiVcpt
ja rabat ovat lähetettävät
^''^•A'^JAL>A^i UUTISET,
Poii:- Ari.iiur, • Ont., Canada.
sopimus meni senjälkeen tavaili-1 j^^j^ t^mä eiämJi nyt on päätty-sessa
järjestyksessä Yhdysvaltain ^^^^ ^^^tee Suomy, että yksi sen
senaatin ja Saksan valtiopäiväin ' g—g^y^^iljelykseu- kaikkein suu-tarkastettavaksi
ja lopullisesti jj^pig^ miehiä on poistunut
hyväksyttäväksi. ! keskuudestamme. Suomi on köy-
Rauhanehdoissa luvataan Sak-jhempi, nyt kuin silloin, jolloin
san taholta Yhdysvalloille kaikkijJ^i^^anL Aho violä eli."
edut, mitkä sisältyvät Versaille­sin
rauhansopimukseen, mutta
Yhdvsvallat jätetään syrjään
kin 011 pakotettu kuuntelemaan
kansan ä.äntä ja myöntämään sil^
le sen perustuslaillisen oikeuden,
mikä siltä viimeiset pari vuotta
on ollut kiellettynä."
L. J. M.
Isät kotonao
; Kirj. Vilho Reima.
Canndan Uutisista | lainattaessa en
ahde n-.ai.iittava. „
fjL-oitemmiToksesiJi tnl.eeillmoittaa
ebden koucLoriin sekä vanaa että uusi
CANADAN UUTISET
_ (The Canada New»)
i he Finnish Newspaper in Canada.
Publlshed every Thursday by
The Canada New8 Publishing Co.
Erick J. Korte, Manager.
Lauri Maunu, Bditor.
Daily News Bldg., Port Ajthur, Ont.
CANADAN UUTISET
is ^elcomed and readm every Finnish
bomc In the Dominion. It Is the only
direct advertising medium for: those
xnanufac*urer8 and merchants who
wlBh to create and bulld a profltable
and permanent demand for their prod-uct
» and mercbandlse by the large and
ev^r crowIne Finnish population resid-
Ingia Canada. Place your trial ad-vertisement
and get results.
Advertising rates 50o per inch.
Polltlcaladvs. $1.00 per inch.
Advertisements must reachour Of­fice
Wednesday neon to appear on
Thursday's issue,
Subscription price in Canada $3.00
per yftar, United States and other
countries $3.75 per year in advance.
käänkuin jättiläisvalaskalan sei- [kaikista kansainliittoa suoranai­sesti
koskevista seikoista.. Ylleen-sä
ilmoitetaan sopimuksen . tyy-dyttaneen
kuriipa.akin puolta ja
luullaan, että sen lopullinen var-
•• •• ' " i i i i r x M r Pi tule kohtaamaan
kä. Se on suomalaisten Suursaa­ri,
virolaisten Koi-gesaar (Kor­keasaari).
Tällä saarella vietin kerran e-rään
nopeimmin kuluneita kesiä-
Suanien Sos. Demokraatti" lau­suu
pitkässä, kirjailinan kuvalla:
Varustetussa . kuoliiiuutisessaan
lopuksi seuraavasti: "Juhani
Ahon kuolinpaarien ääressä
' (Jatkoa viime n:roon.)
Mennäänpä toiseen mökkiin.
Sielläkin on äiti illallispuuhissa
Ja lapset askartelevat ja leikkivät
lattialla. Tehtaan pillin ääni kuu­luu
sinnekin terävänä ja viiltävä^
nä. Äiti huutaa kovasti: "Pän­ni.
Mikä unohdettu maailman-.; ^ ^ « - j j ^Bieit& kummankaan asi-kolkka,
josta kuitenkin oli nähtä-! anomaisen taholata.^
Entered a«^ second class mall mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
"he help preserve the! Ideala and
sacred traditiona of this, bur adopted
country, the Dominion lof Canada: To
^Dserve !ts lavys and in'splre others to
•cpoecl and obey them; To strlve
«jnceasingly to quicken the publlc'8
iär.se of Civic duty: li|i ali vväys to aid
.n makjng this country greater and
oetter than /e found It
— Jaloinkin ja tiedokkain ih-
2v..^istä pysyy aina heikkona kuo-l'
'•• i-sena.
vänä aavoja meriteitä! Mikä
turvapaikka täynnä auringon­paistetta
ja tuulen tavoteltavaa
tilavuutta punertavan meren ava­ruudessa.
Lumivalkoisia kalkki-rantoja,
kukoistavia heinikolta
kallioisilla ja auringon paahtar
millä rinteillä — sellainen oli mi­nun
maailmani.
Poutaisina kesäpäivinä nonsin
vuorille ja annoin katseeni kiitää
mittaamattomalle merelle ja ra­jattomaan
-taivaan . avaruuteen.
Aurinko paistoi täydeltä terältä,,
tuuli kantoi lumenvalkoisia piU
viä, meri alhaalta vaaleansinise­nä,
vihreänä, valkoisena ja. kul-lanhohtavana.
. Ja tuuli huokui
pehmeänä ja hymyilevästi koske­tellen
poskea kuin avaruuden
suudelmaa. Mutta silloin silmät
erottivat joitakin kehyksiä näkö­alan
äärettömässä kaukaisuudes­sa.
Pohjoispuolella pilveilevällä
matalalla taivaalla häämötti joku
vihreänharmaa juova, nousten
merestä kuin jähmeä ja taittava
kangastus. Ja etelässä,; suoraan
auringosta lukien, hohteli joku
punertava varjo, jonka levotto­mat-
aallot nähtävästi, nostivat
pinnalle.
N'e olivat mantereen rannat,
pohjoisessa Suomi, etelässä Viro.
Se oli- maailmassa ainoa paikka,
josta molemmat merenrannat oli­vat
samaan aikaan nähtävinä,
josta oli silmän tavotettavissa
molempain veljeskansain. kodit,
josta voitiin nähdä, että meitä
lämmittää sama aurinko ja samat
pilvet synkistävät taivaamme.
Ruumiillisesti seisoen molem-maiden
edessä tunsin,
Äie uskomme ja tunnustam­anettemme
luule isänmaastam:-
rn.' paljon koituvan, jollei kansa
alistu, jollei uusi, raitis henki
I M Veu kaikkiin sen jäseniin.
J:(aKkaus synnyinmaahan, scQvp^^^^^ ,
-i^l',en ja sen kunniaan on uu-j kuinka molemmat myös henkises-
' .-n eloon virkistettävä; jokaisen 1 ti olivat yhtä läheisiä minuUe.
.rinsalaisen tulee elää ainoastaan ' Synnynnäinen kotimaa etelässä,
vilventaakseen aikalaisiansa kuo' katkera ja rakas, rikkaampj. au-
.-on unesta. Isänmap on au- ringonpaisteesta ja yön tuinmuu-
>: .r^ n « ] l r i f « p v . r^nit^o.. . ^^^^^^ henkinen kotimaa poh­joisessa----
höpea-unelmainen,^ k
^: palkitseva poikiaan, eikä o-jalompaa
elämää kuin isän-
, -i:nalle pyhitetty elämä. — A. J.
Arvidsson.
Miten tahtoisin elää ja miten
' kuolla.
kosöiheni, sinijärvineii!
Januksen päätä, voidakseni kat­sella
molempia merenrantoja sa­maan
aikaan, ajatuksissani yhdis­täen
molempain maiden kuvat
suureksi panoraamaksi. Sellaisi-
Tahtoisin elää, niinkuin elää na hetkinä minut aina valtasi sa-keväinen
talvipäivä, auringon
yerkalleen v^eltaeksa huurteisen
metsän takaa yli kalpean, tyve­nen
taivaan: kylmä olisi elämäni
ja kirkas, rauhallinen rintani jä
raitis, niinkuin kimmeltävien
hankien heijastusj
Pilviin peittymättä elämäni au-fcinko
korkeimraiUeen kohoaisi ja
synkinkin soppi sydänSessäni val­kenisi
ja mieleiii mustinkin var­jo
vaihtuisi vaalean sinertäväksi,
niinkuin talvisen poutapäivän lu­men
varjo, joka sinensä taivaalta'
lainaa. ' , ^jf^^
Tahtoisin kuolla, niinkuin kuo­lee
keväinen talvipäivä auringon
loivaa latuansa illan maille pai-.
: nuessa^ seuraisin muliana siitä
snrua tuntematta, eikä kuolema
minua kammoittaisi, sillä minä
näkisin kuun taivaan kannella
kirkastuvan.
mallainen mielikuva. Siinä oli
meren yli levitettynä jättäiläis-mäinen
silta, jonka pääkaari no­jautui
Suursaaren kallioihin, har­vinaisen
rakennustyylin mukaanv
mahtavana ja satumaisena kuin
Brang vyinin muistettavimmat
siltahaaveet. Niäin, kuinka suu-remmoisia
kaaria pitkin kiiti e-teenpäin
loistavia pikajunia, kul­jettaen
ihmisiä maasta toiseen,
tehden tavarain ja aatteiden
vaihdon mahdolliseksi; Ja tämä
kummallinen . mielikuva näytti
minulle olevan i varmaan totetu-tettavissa
huolimatta kaikesta,
ainakin yhtä mahdollinen kuin
Kellermannin su|innitelma Euroo
pan ja Amerikan välisestä tunne­lista.
Myös se cli romaani, kan­sallisen
romantiikan mukaan nuo-
Amerikalainen kongressimies
Britten, joka matkuf^teli Saksassa
heti aselevon voimaanastumisen
jälkeen, vuonna 1918, on mielipi­teenään
lausunut .että Ylidysval-tain
viivyttely rauhansopimuk-;
sen aikaansaamisessa on tullut
maalle varsin kalliiksi. Se seik­ka,
että Amie'rikan hallitus ei a-joissa
ryhtynyt rauhanaikaisiin
>suhteisiin entisen vihollisensa
kanssa, ön Mr. Britten mielestä
ollut suuri valtiollinen ja talou­dellinen
erehdys. "Kolmen vuo­den
viivyttely tulee maksamaan
amerikalaisille liikemiehille ja
teliti^ilijoille lukemattomia mil-jooneja
dollareita, kaupan ja
kauppatilaisuuksien alalla,'' lau­sui
hän, "ja saattaa se meidät
vaikeaan kilpailuun tulevaisuu­dessa
entisten liittolaistemme
kanssa. Nle ovat tehneet rauhan
samanaikaisesti ja laatineet itse­näisiä
kauppa- ja diplomaattisia
sopimuksia Keski-Europassa.Kai^
kesta huolimatta haluaa uusi
Saksa Amerikan ystävyyttä ja
tulee se tekemään kauppaa ame-rikälaisten
kanssa mieluummin
kuin muun maailman kanssa."
Kuuluisimmat Europan talous­tilanteen
tuntijat arveleyatkin
Saksan musertavasta tappiostaan
huolimatta kykenevän huomatta­van
pian kohoamaan jaloilleen ja
ennen pitkää saavuttamaan joh­tavan
aseman Europan teollisuus
dessa.
Suomen kirjailijoista ensimäi-sen,
Juhani Ahon kuoleman joh­dosta
lainaamme tähän muutamia
otteita Suomen sanomalehdistös­tä,
-iti
"Ulusi Suomi^' kirjoittaa:
"Suuren surun sanoma leviää
yli Suomen maan. Suomalaisen
kirjallisuuden " ensimäinen mies,
suurin taiteilija mikä Kiven jäl­keen
on suomalaista sanaa käyt-tänyt;
Suomen luonnon ja kansan
verraton kuvaajay on ^ mennyt ma­nan
maille. Juhani Aho on kuol-.
lut.—
Tappio, jota Juhani Ahou: kuo­lema
tietää kansallemme, on suur
rimpia mitä meitä saattaa hengen
alalla kohdata. —
Mutta mikä lohdutus miehen
sellaisen kuollessa kwin Juhani
Ahon! Hän on jättänyt kansal­lensa
ja maailmalle elämäntyön,
joka ei hänen mukanansa mene
hautaan. Vuosisadoiksi ^ se on
uskomme >— on hän piirtänyt ku-päljastuvat
syvästä kunnioituk- . .. ,
scsta kaiklden suomalaisten päät. ^^^pa pois tavaranne, isa tulee
Kuoleman majesteetin edessä ym­kotiin!"
märretään sunrtenkin henkien • vastaan.
saalia rakkaudellaan lapsensa ja
nuorensa ja helpoitti äidinkin e^
lämää, tuottaen iloa kaikille.
Tahdon erikoisesti näillä tutuil­la
kertomuksilla alleviivata isän
suurta merkitystä kodissa ja kas­vatustyössä-.-^
ja varsinkin niissä
oloissa, joissa - yhteiskunnalliset
olosuhteet oyat ankarat, ja joi­den
niskoille nykyään ollaan val­miit
panemaan kaikki epäonnis­tumiset
kasvatustyössä.
Miehet ovat tärkeitä.
Meistä miehistä paljon puhu­taan,
ja kirjoitetaan. Kun viimek­si
puhuin tästä asiasta syntymä-pitäjäni
suurilla sahaseuduilla,
niin johdatin mieliin, kuinka e-rinomaisia
raamimiehiä on jou­kossa,
kuinka hyviä kärrääjiä,
lastaajia, sirkkelimiehiä, tukki-miehiä
j.n.e. :Talonpoikaiskylissä'
on miesten joukossa erinomaisia
maanviljelijöitä, ojankaivajia,he-vosenhoitajia
y. m. Toisissa pii­reissä
taas puhutaan hyvistä kir-vesmiehistä,
suutareista, liikemie­histä.
Onpa hyviä virkamiehiäkiii
opettajia ja pappeja. Miten tär­keitä
me sitten olemmekaan val­tiolle,
kunnallisissa tai aatteelli-
Nykyinen kurssimme ralialähe
tyksille SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
pa isä huutaa: "Jollette ole hil- miehiä ja vieläkin miehiä,
jaa, niin menkää pellolle, vai eij Y^mhi mukaan miehiä arvos-tässä
kotonaarikaan saa rauhassa hellaan. • Niin tekevät miehet it-olla."
Ja vasta sitten kun isä valitettavasti naisetkin pa-kuorsaa
sängyssään, rohkenee äi- ^^^^^ ^^hän puoleen suurimman
huomion. ^ Ja jollemme eläis:
Ei mene kukaan Isää
Toiset piilöittautuvai
ii^himYlHnen rojoittuneisuus pa., Porstuaan, toiset sängynpäihin.' sissa puuhissa, miten erinomaisia
remmin kuin elämän tuimassa I "«^^^^^^^^ ^"^^ ^"^"^s. | aatteen miehiä, osuustoiminta-taistossa.
Juhani Ahon silmien »a vähän naurahtaa, niin saattaa- miehiä j.n.e. loppumattomiin vain
,painueW ikuiseen uneen tun­nemme
jokainen häneltä jotakin
saaneemme. Ja vielä enemmän:
hän on antanut tnlevillekin suku­polville."
'Kommunistien: roskalehdelle
"Sosialistille" on erittäin kuvaa­va
seuraava, syvintä raakuutta ja
halpamaisuutta todistava uuti­nen:
T /
"Juhani Aho, kirjaili ja, joka
nUTUudenpäivinään kirjoitteli
joskus hyvinkin, radikaalisesti,
mutta vanhemmalla puolella i-käänsä
antautui vanhoillisimraan
aatesuunnan asianajajaksi, kuoli
eilen Helsingissä kurkkutauti-myrkytykseen."
'
ti poloinen kantaa nurkkiinsa
nukkuneet viheliäisille' tiloilleen.
Lasten siivet kasvavat, ja ah­taista
majoista täytyy maailmal­le
lähteä., Ja miten mielellään ne
tuosta viimeisestä paikasta lähte­vätkin.
Kun nyt johonkin kel- paikkia on vaikea täyttää j.n.e.
paisi, edes lapsenlikaksi. Kiroten
paiskataan ovet kiinni ja vuosiin
ei ole asiata kotimökkiin. ^ E l ä ­män
ilta on valoton vanhuksilla
sämrae saisikaan niin suurta huo­miota,
niin usein ainakin kuoltua
ylistetään ja lehtiin kirjoitetaan,
miten erinomainen mies h^n oli
tässä yhteiskunnassa, mies, jonka
Dollarilta.
Myös myömme pankki-osöituk
sia (shekkejä) markoissa yllä
mainiti kurssin jälkeen ja erikoi
sia, kolmen prosentin korkoa ve.
täviä matkustajien shekkejä dol."
lareissa, jotka. Suomessa lunaste­taan
siellä voimassa-olevan dolla- ,
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalahetyksille
postin kautta on 15c. summille
alle $20.00 j sitä suuremmilta sum- :
miltä mitään kuluja el peritä.
Lähetyskulut säliköteitse on
$3.56 kaikilta summilta.
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä. ^
Osoittakaa lähetyksenne vas-taanotjtajan
, ja lähettäjän osoit­teella
varustettuna osoitteella:
Foreign Department
First National Bank
HAINCOCK :; MICH.
—Perustettu v. 1874.—
Varat yli..- $3,000,000.00.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
ta,ja niiden kasvatuksesta, sonni-yhdistyksiijtä
ja sen perustami­sesta,
niin rohkenin ehdottaa, et-
Mainittakoon lopuksi, että Ju­hani
Aho sai vuonna 1907 valtiol­ta
elinkautisen eläkkeen ja ylio.
pistolta kunniatohtorin arvon
Tämä arvostelu ja puhetapa on
välistä paikallaankin, mutta- minä 'tä vielä hiukan puhuttaisin lap-vain
kysyn: milloin puhutaan sii- sista ja nuorista, sekä niiden kas-i'
lä, millaisia rae miehet • olemme vatuksesta,/ niin saattoipa sieltä
ja'raskaasti monelle aukenevai! kojjjggamme, mimmoisia perheen-, joku isäntä sanoa: "No kaikkea
päämiehiä, millaisia isiä läpsii-|,3enopettaianrpäähän >pälkähtää:^
lemme, millaisia kasvattajia? Sii-' Käsklsipä hyt miehisten miesten-tä
ylimalkaan vaietaan. Ja kun J^uvetaiv >]|u^ kaiken jinaail-meidät
hautaan saatetaan ja ehkä man likaisista lapsilaumoista, ne-monet
•: seppeleetkin hautakum^^ ^^än oyat; akkäväen:^
vaivastaion ovet.
Edellisestä mökistä ei miten­kään
hennoisi lähteä. Kunpa kel­paisi
: naapuriin paimeneksi tai
julkiseksi tunnustukseksi kirjal­lisista
ansioistaan ^ yhteensä miten raskas se onkaan. Kyyne-tunnustuksen,
jommoista el ole
ennen tullut yhdenkään suomen-
,kielisen kirjailijan osaksi.
kansa on, tulevat suomalaiset
niistä riemuiten löytämään hen­kisen
kuvastimensa. Niin kauan
kuin suomenkieltä puhutaan ja'
Pääministeri Arthur Meighen
piti torstaina. Lontoossa, Ont;,
puheen ilmoittaen siinä aikovan­sa
laskea parLimcntin hajalle,
mahdollisimman aikaisin, ja että
Canadan yleisvaalit' tullaan pitä­mään
ennen uutta vuotta^ joko
marraskuun lopulla tai jouliikuun
puoliväliin mennessä. Siis suun­nilleen
samaan aikaan, jolloin tä-mänedelliset
vaalit pidettiin jou­lukuulla
1917.
Mr. Meighen on siten hyväksy­nyt
Mackenzie Kingin johtaman
liberaalipuolueen ja Grerarin joh­taman
agraaripuolueen iaistehi-vaatimuksen.
On sanottu, että
vastustuspnolueiden taholta tul­lut
painostus ei vielä milloinkaan-ole
aikaansaanut minkään • halli­tuksen
häviötä. 'Ne ovat sen itsa
aiheuttaneet hallitusaikanaan te-kemillään
virheillä ja heikkou­della.
Jos se pitää paikkansa, pi­täisi
Meighenin hallituksen uu­delleen
voitokkaana päästä val­taan,
sillä epäilemättä on se kun-nialla
suoriutunut monista sota-ajan
jättämistä vaikeista kysy­myksistä.
Puheessaan terotti pääministeri
Meighen erikoisesti agraaripuolu­een
ajaman vapaan kaupan tur­miollisuutta
Canadaile ja sen tCr
oUisuudelle. Tulevat vaalit toi-mitettaneekin
sentähden tariffi-puutarhatyöhön,'
ettU saisi olla
kotona 'fedes rippi kouluikään. Ja 'jniille lasketaan; ^ puheita pide- set!"
itään !,niin siitä aasiasta eivät puhu. o Niinpä hiinkih.^M^
vieraat, eivätkä omaiset; Kerta rPn. toki par^
kaikkiaan: kaikki se työ^ minkä keni inaailmäu läpsilau-v
kun sitten eronhetki tulee, niin
puolella kotia, se ;on puhumisen
leet valuvat vanhempien ja lasten
silmistä, ja edelliset koettavat
lapsilleen oikeat matkaeväät an­taa.
Tulee usein kirjeitä ja ra- ja kiitoksen arvoinen,'mutta Var­hoja.
Ja jos lapset ovat esim. |sinainen kodintyö ja kasvatustyö
Helsingissä ja kodit ovat lähellä, "se on niin pientä ja melkein ;nie-niin
usein pyhiksi mennään ko- hen arvolle sopimatonta. Siihen
tiin ja monet pussit ovat tuomi- me miehet olemme liian hyviä",
sia täynnä. Äiti on siivonnut tu­leemme
ammatissamnie ja uiko- uiat ja. niiden kasvattaminen ko
din töihin.
Haxjoitua kasvatusasioihin.
.,. Myönnettäköön kernaasti, että
kodin- ja kasvatustyöt ovat nai-.
sille luonnollisempia kuin miehil­le
ja että naisilla on suuremmat
syntyperäiset lahjat tällaiseen
työhön kuin miehillä, vaikka
muutamat naisasian ajaj. poikke­ustapauksien
nojalla koettavat
vansa Pohjolan katajaisesta-kan­sasta.
Nliin kauan kuin Suomen l{:ysymyW^n merkeissä. Canadan
liike-elämä ei yol päästy
le perustalle ennenkuin,se ön rat­kaistu.
Vapaan kaiipan; ajatus
En ihälta tähän^^^^^.,0
van pyhäkuntoon, havuja on lat- vanhaa tuttua juttua: Kesällä
tialla ja kesän kukat pöydällä.' maalla ollessani joskus kun isän-
Usein kerrotaan entisistä ajoista tien kanssa oli: puhuttu monista
j a muistoista: Oli köyhyyttä, jo-'asioista, kunnallisista ja valtiolli^
pa joskus nälkääkin, mutta yh- sista, maista ja metsistä, hevosis- koko naissuVulle julistaa vapau-
"dessä kuormaa kannettiin ja ih-,
misiksi vartuttiin. Ja kun ilta ;
saapuu j a on lähdettävä takaisin,
niin taasen tuntuu ero haikealta,
niin että isäkin kuivaa hiallaan
silmiään,\- mutta lapset tuntevat
taasen saavansa oikeita elämän
yoijmia maailman taisteluihin läh-j
tiekään j a siunaavat kodin muis­toa.
Jai'elämän ilta tuntuu sitteni^^
kin valoisalta matalassa majassa,
sillä sellaiset lapset ovat .hengen
ja rakkauden: siteillä lähellä van­hempiaan
ja kbtimökkiään. •
Olen tahtonut tällä vanhalla
kertomuksella näyttää kasvatuk­sen
suurta merkitystä ja erikoi­sesti
isien merkitystä. Tuossa e-dellisessä
mökissä taistelun, työn
ja puutteen keskellä tuo yksin­kertainen
isä voitti lapset ja nuo­ret
viisaalla rakkaudella ja sai
palkan työstään. Tuossa jälki­mäisessä
tapauksessa taas isä ju-roudöUa,
jäykkyydellä ja kyl­myydellä
karkbitti^'' pois lapset
luotaan jä'kodistaan, saaden it^
selleen katkeran elämän. ^Eikä
ainoastaan ^ itselleen, -Vaan rpyös-kiri
äläille, joka-ehkä "koetti voit^
taa lapset,-mutta isä^* veti "pois ne'
lähettäessänne ottakaa huomioonj että aUekirjoitta-neella
on joka pälyä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman,
kurssin rahalähetyksistä.
ETJUSSI ON TÄNÄÄN
vii
ymmärretään, on sen ihanuus lois j mielestä väärä. Nykyisin . suo­tava
Juhani Ahon teoksista. Ja [jaavat kaikki maat teollisuuttaan
toinen sukupolvi toisensa jälkeen korkeilla suojelustulleilla-ja koet-oft
iloitseva niiätä totuuden ja tavat samalla saada tuotteilleen
tällä hetkellä on pääministerin ^hänenkin sydämestään.' /
I CTosäitlinHntyo ja^hete^
risolle: sovitettu
kaunista utopiaa aikakauden
proosallisissa pui
tuote, katkelma
kauneuden maailmoista, jotka a-vautuvat
siinä, mitä Juhani Aho
suurempaa menekkiä kotimaassa
ja laajempia liikesuhteita uiko­on
antanut suomalaiselle kirjaili- mailla." Niiden tarkoituksena on
kteissa.
Suomen silta on rakennettava.
Jos ei yaltakunn allisessa mieles-säv
niin kuitenkin jäheisempinä
suudelle. Isänmaan ihailu ja kii­tollisuus
on oleva hänen palkkan­sa
kaukaisimpiin aikoihin asti."
*'Ilkka" lausuu:
oJuha&l ^Ahon kaunokirjallinen
saada tuotanto kohotetuksi ja
kustaöUukseJt lask^
4ällä pn iy^^^^
niiden :kanösä;Su^j^^
j sentähden maalle tarpeellinen SCT
työkausi, elinaika' muodostui kä suojeluksea että^tulojeU kanv}psanni|j]|rakkauttaan viis
^upmalaiseil kansaUiskirja^^
jdieii tähänastisessa' hatofiassä jii- . ^ tibetaal^uolueen / johtaja IM^afe
määrää! tällaisessa^'mokissa, 'niin
näissä esimerkeissä juuri isän vai
kutus etupäässä tulokset määrä-si.
Tuo jörö ja kylmä isä kar-koitti
lapset ja nuoret luotaan,
riisti ne äitiraukankin sydämestä.
Ja ku;itenkin hänkin rakasti lap­siaan
; tavallaan. , Niiden takia
häöi tek| työtä kovasti ^aamusta
iltaan saadakseen heille edes väljt-tämättqmät
elämän tarpeet.—, Ei
SUOMEN MAB^KKÄA CANADAN DOLLABISTA.
Kaikki lähetytoet osoitetaan postin kaiutta, jos säh-kösanomalähetyöU
ei,!erikoisest;i vaadita. Sähkötys-maksu
on $4.30.. Lähietydralut rahalahetyksille on
öiOc summille $50.00 asti,
75e; summille $100^00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän niiÄet ja osoitteet kirjoittaa^ hyvin tv-kasti.
1, »*HSÖ