Canadan uutiset, August 7, 1919

              r CäNAiaN WE1SET;PÖRT AJEtTmiB/Ö Elolc. 7-p.' 1919 n" NUMERO 32
: CANADAN UUTISET
ainoa suomalainen sanomalehti Gana-dassa,
ilmestyy jokaisena; Torst»,ina.
Kustantaja
Jtic Canada :Ne\v9 l*ublislUng Oo.
Erick J, Korte, Liikkeenhoitaja..
TlLAUSniNNAT:
Canadaan: $2.00 koko vuodelta,
?1,60 9 kuukaudelta, $1.25 puolelta
Vuodelta, 6C senttiä 3 kuukaudelta Ja
i5G senttiä kuukaudelta.
YhdysvaUoihiri ja Suotheen: ?2.B0
koko Vuodolta ja $1.50 puolelta vuo­delta,
^
ILMOITUSHINNAT:
V senttiä palstatuumalta kerran Ju-ifl^
stuna. Pitcmpiailcaisille ilmoituksiin
le kohtuullinen alennus. : Halutaantie-to-
ja nimcnmuuttoilmotuk.set 50 sent­tiä
kerta, $1.00 kolme kertaa. Naima-ilmoitukset
$2.00 k<jrta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja kihlaup-ilmol-tukset
• $2.00 kerta. Kuolonilmoltuksel
: 51.00, muistovärsyllä $2.00, Syntymii-ilmoitukset
• $1.00. ' Aviocvoilmoituk-läGt
$2.00.
Pöytälci rjat, tiMselvrtyksct, keräys-luettelot,
luonto-ilnioitiiUsct, y. m, If
. senttiä tuunuiUa, i;
Uutisten joukkoon aijotulsta llraol-:
. luksista, pcritjiän 10 .«enttiä riviltä.
Picnimmänkinllmoituivscn hinta or
[»Osentliä. Vo.stis.sa tulevia ilniioituksia,
oi hyväk.sytä velaksi tuntemattomilta.
. Poliittiset ilmoitukset §1.00 tuu-malta.
Kailiki liiklccelle aijotut kirjeet, ti-,
lauluset ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISKT.
Port Arthur, lOnt., Canada
Canadan Uutisista lainattaessa or
lähde mainittava.
".OsoiteniuuLokscsta.. tulee ilmoittaf:
lehden konttoriin scliä vanha, että uus:
osoite. ' -^Mi
^"CANADAN UUTISET
(The Cunada
IhQ only Finnish Ne\vspaper iri Can
a da. Publisliod every Thursday toy
Canada Nc\vs Publishing Oo.
Ericlc J. Korte, Manager.
Daily Ne.ws Bldg., Port Artliur,'' Ont
CANADAN l^UTISET
ie welcomed and read\n every Finnisl
home in the Dominion. It is the onl:
. dirojrt. advcrtising medium, for thosr
. manufacturers 1 . and.; merhants vfhi
•»luh to creato and build a p^rofitabl'
änd permanent demand for their prod-ucts
and merchandise by tho larg-e ane"
ever Krowing Finnish populatJon resid
ing in Canada... 1'lace your trial ad-vertisenient
and get results.
Advertising rates 40c. per inch.
Political advs. .$1.00 per Inch.
AdveTtiÄH^ments .mu.'?t reach •our of
fico- Wednesday iioon lo appear o» .
Thursday's issuc.
Sub.scriptjon. pr|ce iin Canada ?2.0(
per : year, , United' 'States and olhe
countries $2.rj0-per year -n advanco.
Knl«M'('d us sf-ijond class mail n\ai
UT, !)<(>. 1, 1015, nt the Post Oifioe «
l'ort .Arthur, Ontario, Canada.
• : • • •• • 'I • - '•
THE AIM OF THE C A N A D AN
UUTISET.
To help' preserve the Ideals and
~ sacred traditlons of this, our. adopted
country, the Dominion of Canada: Tc
reserve its l3V./s and inspire others'to
respect and obey t h G m : To strive
unceasingly to quicken the publlc's
eense of civic duty: In ali ways to aid
In mnking this country gr^ater and
better than we found It.
RAUHANSOPIMUS JA YH­DYSVALLAT.
. Rauliansopimuksesta on Yh-dysyalloissa
käymässä ankara
kamppailu presidentin, joka tie-ty.
sli talitoisi rauhansopimuksen
vahvistamista ja repriblikaani-enimmistöisen
senaatin "välillä,
joka puoluesyistä, valmistellen
seuraavia jircsidentin vaalia var­ten,
l u u t o n sivulliselle näyttää,
vastustaa sen vahvistamista.
Presidentti olisi jo matkalla
puhumassa maan eri kulmilla
sopimuksen valivistamisen puo­lesta,
elk'i sairaus olisi saanut
liänl ä ly Ivkääinään niatkiiansa.
Sopimusta vastustavat senaatto­rit
uJikasivat Itihlcä samoin mat­kalle,
puhiKikseen sopimuksen
vahvistamista vastaan kaikkialla,
missä |)residen1ti puhuu sen puo­lesta.
Tällaisilla puhujamatkoil­la
ei ole .suoranaista vaikutusta
•nää1<)kseen, sillä ratkaisu asias­sa
kutiluu senaatille, ja yleisen
mielipiteen painostus mitä presi­dentti
])uliematkallaan voi voit-
Ui a s o p i m 11 k s e n h y v äk s i, on a i -
noa r)akotus millä- hän voi mat­kansa
katitta- senaattiin vaikut­taa.
Josko Yhdysvaltain senaatti sä kuolossa ilmenee melkein
on
ITiiuän kuun., alusia -alkaen
Ga nadan liul ist e n toi m i tuk-seen
yhtynyt J . II. l i i r v i.
SUOMEN ENSIMMÄINEN^
PRESIDENTTI.
vahvistaa rauhansopimuksen ttii
.on melkein yhdentekevää, sil­lä
tusk im i)ayleinon: rauha n so])i-iius
tulee sen kautta muuttu-
-ri a a n. i\ s i a k o s k e e va an Y h dy s -
valtoja. h]iiglanti, Kaiiska, Ita-
'ia j;t Saksa ovat vahvistaneet
'ai tidevHt vahvistamaan rauhan-
>o])imuksen sellaisena .kuin se
•)n. Luonnollisesti ei näillä val­ioilla
ole suurtakaan halua rik­koa
1 ehtyä työtäiih vain auttaak-
=;o('u rejmhlikaaneja Yhdysval­tain
senaatissa saamaan poliilil-
'ista i)ääomaa.
Jos Yhdysvaltain senaatti ei
fniihansopimusta vahvista, tulee
^•euJ'ans siitä olemaan se, että
?c]<iiillis('StL Yhdysvallat ovat
\-iel;i sodassa Saksan kanssa kun
-aas liittovallat ovat jo rauhan
vahvistaneet. Siinä tapaid^sessa
'äytyisi Yhdysvaltojen laatia
Saksan . kans.sa. eri rauhansopi­mus,
sellainen, joka olisi mielui­nen
sekä s(Miaatille että i)resi-dentille.
;!\raljdotonla on otaksua, että
yleistä rauhanso])imusta tidtai-siin
muuttamaan, vaikka- ci Yh­dysvaltain
senaatti sitä vahvis­taisi
k kaan. / i.
vinnosta. Näistä potilaista ovat
59 alle kolmenkymmenen vuotiai­ta,
ja 30 niistä ovat ^alle kahden­kymmenen.
He ovat: kaikki raie-liiä,
jotka ovat tottuneet teke­mään
ruumiillista työtä ja jotka
nykyään saavat tuskin yhtä nel­jät!
aosaa .siitä ravintomäärästä,
johoir ovat tottuneet ja jonka
ravinnokseen tarvitsevat.
"Nälänhätä Pietarissa kasvaa
hirvittävällä vauhdilla. Päivit­täin
löydetään kaduilta ihmisiä,
jotka nälkä on unvuttaunt. Tääl­lä
kaatuu katukäytävälle ajuri,
tuolla kenraali; täällä kaupitsee
sanomalehtiä entiinm upseeri,
tuolla entinen ovnpeliatar.
"Mutta vieläkin hirveämpää,
kuin ovat nälän tuottamat ruu-.
miilliset tuskat, on siitä johtuva
h.enkinen heikkous. Tähän lien-kisten
, voimain heikentymi.seen,
etenkin henkistä työtä t(?kevän
väestön keskuudessa, koettavat
lääkärit, kiinnittiiä yleisön huo­miota,
ennustaen,.että täslä hei-kontumisesta
tulee ennen, pitkää
olemaan seurauksena yleinen
lienkinen uupumus.
"Pietari on kuoleva kaupun­k
i ; .henkisen elämän keskustana
on S(3 poistuva näyttämöltä. Täs-.
hir­vittävä
osaansa tyytyminen —
tyyivillisesti venäläinen ])assiivi-nen
eUlmään suhtautuminen."
RAUHAN VAIKUTUS SAK­SASSA.
MITÄ GORKY SANOO TILAN-TEESTÄ
VENÄJÄLLÄ.
Toissa lauantaina Suomen E-
'duskunnassa maan - ansimäiseksi
'])r('sido]itiksi valittLi^ professori
Kciarlo .Juho Stählberg, syntynyt
•.V. on valtio- ja ti.(jdemies.
^Ylio])pilaaksi tidi hän v. .1884-,
•lakitjvt. kandidatiksi 188f), laki-tieteen
lisentsiatiksi ja tohtorik­si
:1S9.3. Palveltuaan jonkuhi ai­kaa
käytännlillisessä oikeuselä-mässä.
tuli 1894 hallinto-oikeuden
^ ai)idaiseksi yliopistoon, sej^ä 1898
;protokollasihteeriksi senaatiii ta­lon
so.sa ston s i viii i t oi m i tusku n -
taan, mistä viiJsta 1903 hallin­nollista
tietä (^-otettiin lainkuuli-
'aisen kantansa vuoksi. Nimitet­tiin
joulukuussa 1905 uuden se-naatin
jäseneksi sekä kauppa-ja
teöllisuustoimit uskunnan i)äälli-köksi,
mutta sai jo 1907' pyyn­nöstään
eron senaattorinvirasta.
Niinitettiin 1908 hallinto-oikeu­den
. professoriksi yliopistoon. S.,
joka on tunnettu etevänä ja mo­nipuolisena
lakimiehenä, on toi­minut
useilla yhteiskunnallisen
elämän aloilla. Edustajana p'6r-varissäädy,
ssä vv :n 11 904-^05 val­tiopäivillä,
valittiin 1908 ensiker-ran
nyk. eduskuntaan; eduskun­nan
puhemies v:n 1914. valtio­päivillä.
Valittiin tal^npoikais-säädyn
puolesta 1905 Suomen
pankin valtuusmieheksi. Nyk.
eduskunnan valitsema pankkival-t;
uusmies v:sta 1908 alkaen. Kir­kolliskokouksessa
1913. S. on
m .m. toiminut henkivakuutus­yhtiö
Suomen johtokunnan pu-lieenjohtajana
y. m: luottamus­toimissa.
S. kuuluu nuotsuoma-
Jaisen puolueen ;jöht9lienkilöihiö,J seurai
Punasen järjestyksen suosijat
ja ihailijat tavallisesti leimaavat
"kapitalistisen sanomalehdistön
valheeksi" kaikki sellaiset Ve­näjältä
tulleet tiedonannot, jot­ka
ovat omiaan osoittamaan että
Venäjä ei ole mikään ihanne-pa­ratiisi
Leninin ja Trotskyn hy­vän
tah toisen hali innon alaisena.
^faxim Oorky^ tunnettu sosialis»
tl ja huomatuin elossa olevista
venäläisistä kirjailijoista, kuvaa
oloja Pietarissa bolsehevikilais-ten
diktaattorien vallassa oloai­kana,
kirjoittaen toimittamas­saan
lehdessä . seuraavaan ta­paan:
"Tässä tuonnottain tuotiin .sai­raalaan
tunnettu tiedemies Nic­holas
ITesechus, jossa huomattiin
hänen kärsivän riittämättömästä
ravinnosta johtuneesta uupu­muksesta.
Ennen oli professori
ITesechus hyvin tunnettu tiede­mies.
Nyt on hän 72 vuoden i-käinen
ukko ja viruu sairaalas-
.sa^ nälästä johtuneiden tautien
riuduttamana. ••
" E i k ä tuo asia liene minkään
erityisen huomion tai valituksen
arvoinen; ITaluan vain hnoma-uttaa,
että ei suuri Ranskan val­lankumouskaan,
vaikka ^semesta-uttikin
tunnetun kemistin, La-voisierin,
silti sallinut muiden
tiedemiesten kuolla nälkään.
Mutta meidän saamattomuutem­me-
seurauksena voi odottaa mitä
hyvänsä. En ensinkään hämmäs­tyisi,
jos joku kyynillisesti huo­mauttaisi
:
''No, professorihan on jo seit­semänkymmenen
kahden vuoden
ikäinen.*'
*']kutta raaimmankin kyyni­k
o n saanee ajattelemaan se tra-giUinen
^tosiseikka, että Ob^ehoy-sairaalan
miestcnoSästossa on tä-täkin"'
nykyä' 134 potilaita;''i)oi^
denka säiraiis ODf yksinomaan
seurauksefifiS riittämättömältä ra^
m:
Paiihan vaikutusta saksalaisiin
oloihin kuvaa eräs Berlinissä ole­va
a m (iri ka 1 a i n en k ir j een vai h ta ja
seuraavaan hieman f leikilliseen
tapaan:
"Otto oli ennen yksi innok­kaimpia
holshevikeja koko Berli­nissä.
Koska hyvänsä halusin
.saada tietää, milloin i)unaset ai­kovat
- i-äjäyttiiii i)äJikaupunj?in
ilmaan, tai niuuten kapitalisteja
är.syttää, oli' tapanani käydä Ot­toa
puhuttelemassa,
' 'Otolla oli kaksi i)ommia. •foi-sen
sinkkiscen pintaan oli kau­niilla
kirjaimilla kaiverrettu pre­sidentti
Ehertin nimi; töinen oli
aijotlu ministeri Noskea varten.
Otto oli leikkisä mieSj ja usein
kertoi hän minulle halustaan pu­dottaa
pommi herra Nosken k'al-jnlle
i)äiilaelle.
"Tänään kiivin taas puhuttele­massa
Ottoa. Tuskin häntä tun­sin;
Sen sijaan ettii hän olisi ol­lut
pommeja- tai muita vallanku-moiiksellisia
. aseita valmistele­massa,
kuten olisin otaksnnut,
bolslievismi Saksassa sivupolku­ja,
häntä koipien välissä. Kaik-^,
kialla Saksassa näyttävät ihmi­set
saaneen uutta: elämän intoa.
Kaikki on kerrassaan toisen nä­köistä
kuin ennen.
' * Eikä entinen ystäväni Otto
ollut ainoa, joka oli työhön ryh­tynyt.
Saan ilomielin .ilmoittaa,
että prinssi August AVillielm,. yk­si
entisen keisarin nuoreni mistä
pojista ; : 0 n , myöskin saanut '-'jo­bin."
Aukusti oji konttoristina
eräässä Berliinin pankissa. Tie-'
tysti jokainen haluaa kuulia, .et­tä
prins-si Eitel Frederick, toinen
enti:?rn Iceisarin pojista, on vas-taanV)
t,taiuit ovenavaajan viran
berliniläisessä departmentti. puo­dissa.
U , !
Säännöt ja asetukset, jotka en­tisinä
aikoina olivat Saksalle o-minaisia,
alkavat taas tulla voi­maan,
ja entisaikoina hyvin tu-:
t u ik s i t u 11 e (.vt k i el t o -a se tukse t ai -
kavat taasen .ilmestyä, koskapa
ei enää tarvitse pelätä, että ne
am mutaan täyteen kuulanrv'ikiä
ennen kun voit saada selville mi-tii
asiaa kielto ko.skee. .Hi saip-puaanikaan
enää ole varastettu,
ja kun vuokra-ajuri tänä aamu­na
taittoi kiskoa minulta liian
kork(.'aa hintaa, ja minä uhka.sin
huutaa poliisia, alensi ajuri heti
taksansa. Ennen kun uhottelin
vuokra-ajureja- poliisilla ,Yasta-sivat
he vaan tuikeasti: 'Hyvä
on I ITiie va an kapula-Jussisi,
niin annan sille selkään.'
"Ennen oli -tapanani ostaa
rau ta te i Ilä en si 1 u oka n pilot in ja
matkustaa sitten .neljännen luo­kan
vaunuissa, koska n(djännen
luokan matkustajat täyttivät
kaikki ensi luokan vaunut. Nyt
saa ensiluokan piletin omistaja
ensiluokan paikan ja neljännen
luokan piletin omistaja neljännen
luokan paikan. Junat .kulkevat
oikealla ajallaa)i, sekasorto oh
selviytynyt^ Matkustaminen Sak­sassa
ei tuo muassaan enää 'sa-
Nykyinen kurssimme
Rahanlähetyksille Suomeen
Postin kautta ia Sähköteitse . on
jMyös iiiyyinme panldu-osoituksia (sliokk(\jii.) markoissa yllii-rnaiiiituii
ktuvssin jiilkc^eii Ja, ei-ikoisia, kolmen jiroseiitiii korkoa,
vetäviä matkustajien shekkejä dollareissa, Jo-tka Suomessa lu­nastetaan
siellä voimassa olevan dollarin IvUi-ssin jiilkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksille postin kantia, on ]')(\ smnmiiia
alle $20:00; sitä 8 i u i rem niiltä summilta mitään kuluja ej perilii.
Lähetysknlut sähköteitse on $3.50 kaikilta sunun!lia.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos sahk(jsaiio-inalähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan Ja liiiieltiijiin osoit­teilla
va]'U8teitnina osoitteella:
F O R E I G N DEl^ARTiMENT /
H A N C O C K , MICH.
Penistettu vuonna 1874. A^*U'at yli $ : } , 0 0 ( ) , ( ) ( ) ( )
.Kirjoittakaa .suomeksi; nieillii on kuusi suomalaista liikkees­sämme.
;
m o j a V11 i k' e u ks i a k n i n|> e n n (.MI . Ti e-tysti
löytyy vieläkinl paljon sel­laisia
henkilöitä, jotka ovat kos­ka
liyviinsä .mellakoimisecn val­miita
; mutta voin ilmoittaa, että
yleensä on Saksassa nykyään
paljon rauhallisempaa kuin mitä
siellä: on ollut pitkiin aikoihin."
TILANNE ENGLANNISSA
UHKAAVA.
Yleinen rauhattomuus teolll-suostumasta
- poliisien vaatimuk­siin.
Lord Askwith, jolla työlilis-riitojen
sovittelussa on jsuuri ko­kemus,
syyttiiä tilanteesta päii-ministerin
poliittista sekaantu-m
i s ta 1 e oi 1 i su u sl i i k k e s e esi.'' P ä i i r
ministeri", sanoo hän, "on us­kot
tanut kaikkia, joskus tycinan-t
a j i a m u t ta iisei mi n in i työ 1 äisiii,
että iheidäntäytyy; olla vain ;kyl-
] i 11 j y r k l v i i i • sa a v u 11 a a k' ^(j e n y aa-t
imuksensa kansi^n j)ohjattomas-
ON/l'^ kukkarosta.".^
¥ e r o n m a k s a j i en t a a k
iini hiilikaivoslakoista
johtuvat; kustannukset,-
i k s i joii-
• i i l i l l i s e s ti
kun k a i -
.sumien alalla on nvkyään vallat- ''"'<'" V»MK-oi^Ui Joutilail^i
la Sunr-15ntannia,s.sn. Lovotfo- J"»'""''ill" "'aksotaaii "tyiill!]-
muud(.'t ' työväen keskuudessa.
kohtasin hänet perin rauhallises- jotka ovat kyteneet ijo pitemmän
sa toimessa. Hän oli ripustele- a ik a a tymisen jäl-mnm
avustusta", joka iperluH^ l l l i ­sille,
miehille tekee y l i kaksi -pun­taa
viikossa, ja näiden' luku si­sämaan
teollisuus kaupungeissa
ja sodan: pii ii
massa kuvataulnja huoneen sei- kecn aika'ajottainilmituleen l e i - ..
niUe. Kysyin Otolta, kuinka pi- mahtaneet, ovat nyttemmin käy-j '""'^'^ lisääntyy,
an uusi vallankumous tulisi ai- neel niin vakaviksi, että ne ' ^^^"'^ vn-kamiehistä syyttävät
kamaan. Otto näytti loukkaan- mikäli tiedonannot kertovat
tuneelta. Ei hän enää tiennyt, ulikaavat syöstä kaupan ja teok
niitiiän vallankumouksista. lisuuden jierikatoon. Pidetäiin
'Poikani tulee pian kotiin yleensä nrahdollisena että nykyi-vankeudesta,'
lausui: Otto. 'It-' nen Lloyd Georgen hallinto tulee
seliäni on hyvä työpaikka. Vai- knkistumaan.
kosta leij)ää me nyt syömme.'
c c
Lakot viime aikoina ovat olleet
Otto oli myynyt kiväärin.sä vakaA^ia laatua, mutta ne ovat
olleet vainaika-ajöttain ilmene­viä
oireita ;siit^ yleisestä tyyty-niättönryydestä,
• joka pn kaut­taaltaan
järjestyneessä työväes­sä
vallalla.; Lancashircssä oli
puoli miljoonaa pumpulitehtai-deii
^ työläisiä 1 akossa neljättä
viikkoa. Kaksi^sataa tuhatta kai-
Kuljimme Oton kanssa naä-' vosmiestä Yorkshiressa ovat oL
puristossa. Kaikki perheet va-| Icet lakossa viime kuun 20 :stä
ja viskannut pommit järvcen.Hä-nen
poikansa^ joka on Ranskassa
s o ta vank i n a^ j^ä äsee t u le vai la vii­kolla
vapaaksi. Otolla on hyvä
työpaikka tehtaassaj taskussa
rahaa ja riittävästi ruokaa pöy­dällään
; ja bolslieviiki harras­tukset
unhottuneet.
työläisiii, että nämä tahtovat a-,
nastaa vallan parlamentilta ja
saattaa maan työläisunipiden
dikt aat t orivallan ai le. Työläiset
vastaavat, että nykyinen parla­mentti
ei edusta, maata,:eikä ole
täyttänyt lupauksiaan työläisille.
Lloyd *(ieorgen kauan menesty­nyt
kuiduisa kompromissi eli so­pi
1 n u Sp oh j el m a nti y t tä ii . tu 1 Ice n
särkymispist;ee.seen, eli joutuu se
ainakin ' .ahtaalle ko(ftuk.seTle.
Tuskin on päästy yhdestä erimie-lisyydestil
kuin jo toinen on kä­sillä.
Vanhat työläiijohtajat
neuvovat nialtillisuuteeh, sota-mukset
tiiyltiinyt, liihettiinyt toi-niistoomnuj
ja saaiuit anomuk-
F0(' n sa va s t an lese n. Nä i n voi d a a n
\' ii 111 i i ii 11 io n t a i k ä \- y y 11 i i 111 i t i i a i -
h.eutini ehkä turhasta matkasta
tai (jdot teleM|iisesta. Nyt tosin
ei enää tarvilse tehdä anomusta
h d y s V a 11 a i n ' V a 11 i o d e p a r t e m e n t -
tiin, mfttta kuitenkin riipi)uu
m a t k a l i l ä h t ö 'monIsla seikoista,
joita 011 tarpeen seivitellii ennen­kuin
jiittiilL toimensa. Kyselyt
tehdiiiin .edelleen toi m istoomnu^
Suomi Hureaii,
-n Union S(|. W., h'm. lio:],
New York (!itv.
I
(Tl
rustelivat kotejaan sotavankeina;
olevien , perheenjäsenten kotiin-palaamisen
varalta. Toista mil­joonaa
saksalaista on vielä sota^
vank(una, ja sellaisia saksalaisia
koteja on näin ollen noin mii Joo­na,
joissa ei ainakaan hetkiseeii
aikaan joudeta vallankumouksia
ajattelemaan. Poikien kotia pa­laamista
odotellaan ja sitäi var­ten
varustellaan.
"Nyt kun rauhansopimus on
a.nekirjotettu on Saksa kuin toi­nen
maa, siihen nähden mitä se
oli sitä ennen. Kaikki ovat toir-vorikkaita
ja halukkaita puhu.
maan vaan kahdesta asiasta;
poikain kotiintulosta ja kauppa­saarron
poistamisesta. Tulin
maininneeksi Otolle jotakin siitä
punasesta ryhmästä, jonka kans­sa
hän ennen) tapasi seurustellar.
Otto näytti minulle suurta nui­jaa
oven takana ja sanoi, pitä­vänsä
^itä* siellä bolshevikeja
varten. > * *
'En' lähde sanomaan kauvarir
ko tällainen asiaintila kestää,
mutta juuri tätä nykyä kulkea
päivästä saakka. Tokkatyöt Li­verpoolissa
ovat olleet kaksi
viikkoa seisauksissa lakkojen
tähden. Leipurit päättivät ryh­tyä
lakkoon viime lauantaina ja
Lontoon poliisit ovat; jo toista
kertaa lakkoon ryhtymässä.
irallituksen näkötoinajta kat­sottuna
on vakavin seikka asias­sa
se, että sopusoinnussa toimi­vat
rautatiemiesteiv kaivosmies­ten
ja liikennetyöläisten ammat­tiyhdistykset
ovat Uhanneet ryh­tyä
aktiivisiin V toimintakeinoihin,
jollei heidän vaatlmnksiinsa
n^yönnytä. Näiden yhdistysten
poliitilliseen ohjelmaan . kuuluu
rautateiden ja kaivantojen kan­san
omaisuudeksi ottaminen, pa.
koUisen sotapalveluksen poistami
nen ja hallituksen luopuminen
Venäjän oloihin sekaantumisesta.
Myöskin poliisien lakko" on hal­litusta
suuresti ' huolestuttanent,
ja hallituksen arvelun mukaan
voi se tiilla ratkaisevaksi teki­jäksi
kökö tilänteeösal; 'Siöäa^siain
ministeri Shortt sanoo Iralli­tuksen
" jyrkästi' kieltäytj^väu
jälleen
.ir-]3rita-vaurioiden
korjaamis- j{
rakentamis-aikana. Su
nian tulevaisuus, sanovat he, on
vaarassa ellei se kykene saamaan
ulkomaiden kauppaa jälleen it­selleen.
Useat heistä viittaavat
Yhdysvaltojen kilpailuun. INIutta
vanhat johtajat ovat menettä­neet
vai ku tuksensa. Uusi nuo-rempi
polvi, useimmat niistä räi­keitä
sosialisteja, joista osa ei o-le
edes työläisiä, vaan sosialisti­sia
teoreetikkoja, ovat vallassa.
Parlamentaarinen työläispuohie,
joka äskettäin piti kokoukscnj
pohtien .^suoran toiminnan hyl­käämistä,
ei piiässyt mihinkään
päätökseen.
SUOMEEN MATKUSTA­VILLE
MM
i 'M
Sen johdosta, että yhä vielä
saapuu New Yorkiin, aikomuk-sella
matkustaa Suomeen henki­löitä,
jotka eivät ole ottaneet en­nakolta
selkoa matkustamisen
mahdollisuudesta ja' passiqn
f^aannista,' huomaut(itaan, .että
kenenkiiiin^ ef pitäisi läliteä liik-
Iteelle enneii 'kuin on |passiano-
Victoria, Ave.
I Fort William,
KANSAN
HUVITTELUHUONE
I Kohtuulliset hinnat.
Me Joka aika mielhy-vällä
tervehdimme ter­vetulleiksi
kaksoiskau-pungiii
suomalaiset.
Käyttäkää
Minard's
Liniment
Espanjan
Lentsuun
Yskään
kylmyy­teen
Kurkku­mätään
Kipeään
kurkkuun
Y. m. y. m.
ENSILUOKAN
Ruokatavaraa
kaikesta lajista ja kohtu-hinnoilla-
myy
ID E A L GROCERY
A. E. Wideman, omistaja:
216 Algoma St., SOuth.
Tort Arthur. Puhelin 505
HUOM.! Linjatilaukset täy-tetään
huolellisesti ja jou­tuin.
Kaikellaisia.
KAHVILEIPIÄ JA
PIIRAKOITA
on meillä joka-päiv^ aina saa­tavana.
Kaikki puhtaasti* val­mistettuja.
"
Käyttäkää
Richardsonein leipää.
'Postitilaukset linjoille täy
tetään pian ja huolellisesti.
Richardä6h'iri'teiburim
224 Bay st., Puh;k 257.
Jalkaa Lapamatoja
ja enemmänkin, tjtlco ,H8cin Alvc-Satsin nautitiun
,• Arvoitja Apteckknrl: N«yrImmJlt Iclitoksot KII-til
InimrimtolUllUkneHUl Jonlta mlnll tllaHln. SilUl
(>! liUitciiyt vnrHln 200 Jalknn, mutta yli 100 Jal­kaa
vnrninHtl ja nytolfin niinkuin toliion jtil.nj
Nt« lllUkkcet t(!kl tohtllvHuHll, olon HyailmDlUKoslL
klltollIu('n. IMlrHl Knllu Muki, AugUHta, MouU
I ALVE-SATST: Apteekkari Lignnlllnrrh
.tylnon kek.slntO, KAKSINKEUTAINION
VOIMA. Tiimil lilako tappaa vanhii.sU}'
.lapamadot Ja kalkki vat{5a.s.sa olevat nia-«
,dot. — Matojen yleiset tuntomerkit ovat
.seuraavat: VUilntcltll rinnan alla, muut-ituvaiöta
kipua^ vatsassa, kova ruokahalu^
kuin myöskin, ruokalialun puute, vausa;i
;täy.teUlisyys, oksentaminen tai talpumua
oksentamaan, siniset renltaat silmien ulia*
pafnon vähentyminen Ja eplimlellyttilvia
tunteita vatsas.sa. Monet kJlrsivUt tiitiii
•yleisesti tuloksena sopimattomasta ruoka--
JärJestelmHstii ja moni joka on sairas elkti!
löydä mitään huojennusta tavallisL-^tcl
lääkkeistä tu.sklllecn, varmasti kilrsli ma-'
doista, vaikka el niitä olo näkynytkäilrt
tarvetta tehdessä.
— Tämä LÄPAMATOLSXKB on tiillutl
tunnetuln)maksl Ja suosituimmaksi kulrt
mikään niuu suonialalsten myymä Ja vixh
mlstama ^ lafamatolääke, Amerikassa., \
. LIQNELLIN ALV1£-8AT3I
(pn?cfllnhortj\Jnori volmn) ~ L|uiJcfl voidaan nauti
tJtt, «mnn li|llUl{^^p makim tnhtpmfltta; -r-^' LiluV.»
•f
ml