Vapaus, September 26, 1922

              f T ö L I I S IL LÄ O Ns YKS! VmOLONEN! YKS! TA!OTELU! SllSts YKSI PUOLUE! Y1S!UM0! YKS! RINTAMA! YKS! PÄlMÄÄRlf "
jyöväeii vapautus tapah­tuu
sen itsensä kauttaX
Vain järjeistpieenä voi
työväenluokka voittaa!
jjo. IIL - 1922. Tiistaina, syyskuun 26 p. — Tuesday, Sep. 26. VI Vuosikerta-Voi VI
Voimakkaita ilmalaiva-, laivasto- ja
totilasosaftoja kuletetaan Darda-neileJlle.
^
Konstantinopoli. — Laajakantoi­set
ilmalaivahyökäykset mahdollises­ti
falevat alottamaan varsinaiset
sotatoimet Englannin ja Turkin vä­lillä.
Saralla kun turkkilaisten kerro­taan
kulettavan raskasta tykistöään
ja hyökkäysjoukkojaan Smyrnasta
uutta "rintamaa kohti, brittiläiset
sotilasviranomaiset ovat kulettaneet
voinukkaita, ilmailuosastoja rinta­mansa
taakse, ollen valmiit laske­maan
nämä irralleen , sinä hetkenä
jolloin Mustapha Kemalirf sotajou­kot
yrittävät kulkea ckuoleman lin-
• janj ylitse puolueettomalle alueelle
jonka rikkomista pidetään sodan
julistuksena. Tankkeja, panssariau­toja
ja muita sotakoneita, joita käy­tettiin
mailmansodassa, kiirehdi­tään
sotatantereelle.
^ Brittiläisten asemat.
Brittiläiset joukot ovat sijoitetut
seuraavasti:
1. €hanakiin, joka muodostaa
avaimen Dardanelleille ja jonka
turkkilaisten täytyy ensiksi vallot-taa.
Täällä on sijoitettuna voimak­kaita
brittiläisiä osastoja ja niiden
takana laivasto.
2. Ismid niemimaalla, jonka kaut­ta
turkkilaiset voivat edetä Bospho-
TUE salmelle ja Konstantinopoliin.
Täällä ovat brittiläiset joukot sijoit­tuneet
vallihautpihin syvien vuori­en
taakse ja brittiläisen laivaston
tykistö on valmiina antamaan apu­aan.
3. Konstantinopolissa, missä brit­tiläiset
ovat kuularuiskuillaan val­miit
tukahuttamaan kaikki kapinal­lisuuden,
mikä mahdollisesti nousisi
rintaman takana.
Amsterdamin vieronta
Norjassa
Kristiania 7-9. — Kivenhakkaa-jain
ammattiyhdistyksellä ja kiven-hiojain
ammattiyhdisTyksellä oU ei­len
kokous, missä käsiteltiin mm.
kysymystä kannanotosta Amsterda­min
Internantioleen. Edelleen am-mattiyhd.
päätti 22 äänellä 3 vas­taan
kannattaa eroamista ja jälkim­mäinen
ammattiyhdistys teki yksi­mielisesti
samansisältöisen päätök.
sen.
Kehityksen täten jatkuessa Nor­jan
ammatillisessa liikkeessä ei
Amsterdamin Internatioualella koh­ta
ole lainkaan jalansijaa maassa,
missä,on otettu terveellinen opetus
mainitun internationalen äärettömis­tä
karhunpalveluksista maailman
työväenluokalle kaikissa viime ai­kaisissa
suurissa yhteenotoissa työn
ja pääoman välillä, kuten kaivos-ja
metallityöaloilla jne, ja sen ää­rettömän
vihamielisestä kannasta
Venäjän taistelevaan työväestöön
nähden.
—> ^
100 iniljaardia Saksäii
25 Indian lainlaatijakunnan jäsen­tä
Englannin varakuninkaan pu­heilla.
Tshitserin varottaa liittolaisia toi­mimasta
ominpäin Turkin knasia.
Sanoo Venäjän seisovan Turkin
itsenäisyyden puolesta.
EriDäisfä tietoja Neu­vosto-
Venäjältä
Itä-Kiinan rautatien liittolaisten'vä­lisen
teknillisen komitean lakka­uttaminen.
Moskova. — Tshitasta on ilmDi-l
tettu, että Japanin ulkoministeri on
lähettänyt valloille nootin, jossa
niille )lmoitetaän Japanin hallituk­sen
päättäneen lakkauttaa Itä-Kii­nan
rautatien liittolaisten välisen
t e k n i l l i s e n komitean. Noo­tissa
on samalla korostettu, että liit-
, tolaisten välinen komitea oli muo­dostettu
interventsiooniaikana Sipe­riassa,
mutta Japanin sotajoukkojen
poistuttua Tyynenmeren rannikkoa-iueelta
on komitea ehdottomasti lak­kautettava.
Japani ja 'Kiinan edus­tajat
ovat jo poiskutsutut komite­asta,
johon ovat jääneet vain Ame­rikan,
Englannin ja Ranskan edus­tajat.
Washingtonissa oletetaan, et­tä
komiteap vastainen olemassaolo
lopullisesti turmelee Amerikan ja
Kiinan väliset suhteet, jonka joh­dosta
Amerikan edustajan Ste*en-
^ i n komiteassa esittämä vastalause
«n jätetty tyyten huomioonottamat­ta.
Berliini. — Neuvostohallituksen
ulkoministeri Tshitsei:in Montreal
Star ja Chicago Tribune lehden kir­jeenvaihtajalle
antaniassaan i^iter-juuvissa
lausui mielipiteenään,' et­tei
Pikku-entente, näiden maiden
sisäisen tilanteen vuoksi ole mi­kään
tärkeä tekijä Läheisen Idän
kriisissä.
«Tshekkoslovakian, Jugoslavian,
Rumanian ja Puolan sotapuuhia tu­lee
suuresti häiritsemään sisäiset
levottomuudet», hän lausui. cJugo-slaviaa
uhkaa kapina Makedonias­sa,
Kroatsiasäa ja Sloveniassa ja
Tshekkoslovakiaa uhkaa kapina Slo­veniassa
Silicialaisten puolalaisten
karpathialaisten rutenialaisten ta­holta.
. Rumania on taas niin perin­pohjin
vihattu Bessarabian asuk­kaitten
taholta, että kapinat siellä
ovat mahdollisia millä hetkellä ta-hansa.
>
Venäjä haluaa rauhaa.
«Venäjän hallitus pidättää itsel­leen
toimintavapauden, mutta sen
toimintaa jphtaa sen rauhalliset pyr­kimykset
ja halu saada sovinto ai­kaan.
»
Kuitenkin, huomautti Tshitserin,
Läheisen Idän kysymys on ratkaistu
Turkin kansallisten vaatimuksissa
ja venäläis-turkkilaisessa sopimuk­sessa,
joka solmittiin ma^iskuulla
192L
£ i ole olemassa puolueetonta alu­etta.
Lotoo. — Torstaina kävi 25-hen-kinen
lähetystö, muhamettilaisia In­dian
lainlaatijakunnan jäseniä, loor-di
Readingin, Indian varakuninkaan
puheilla, vaatien pikaista rauhaa
Turkin ja Englannin välillä. Lähe­tystö
painosti, että Englannin on
myönnettävä Turkille suverinitet-tibikeus
Traakiaan, Adrianapoliin ja
Konstantinopoliin ja kaikki oikeu­det
Vähässä Aasiassa, ja että kris­tittyjen
vähemmistöjen suojelus on
Turkin puolelta alueillaan taattava.
Loordi Reading lupasi tiedottaa
lähetystön mielipiteet Englannin
hallitukselle.
Tämän lähetystön käyntiä pide­tään
vakavana merkkinä siitä mie-leenkiinnosta
millä muhamettilai­nen
India seuraa Englannin ja Tur­kin,
välien kiristymistä, jotka eivät
suinkaan kannata Englannin otta­van
vihamielistä kantaa Turkkiin
nähden.
ja jtiniistä
Ammattiyhdistjrsbyrokratia
massa huijausta.
jousta'
Lloyd George jo uhkai­lee
erota
Ulkomaista kivihiiltä tarjottu
Venäjälle.
Moskova. — Krimin ulkomaan­kaupan
kansankomissariaattiin on
Konstantinopolista saapunut tarjo­uksia
toimittaa Cardiffin ja -^;urkki-laista
kivihiiltä Krimille rajattomas­sa
määrin edullisilla ehdoilla.
«Turkki on suveriniteettinen val­tio,
niin ettei sen alueelle ole liit­tolaisilla
oikeutta määritellä mi­tään
puolueetonta aluetta. Konstan^
tinopoli täytyy tulla uudestaan Tur­kin
pääkaupungiksi. Kauppaliike
salmien lävitse täytyy olla Mustan
meren ympärillä olevien valtioitten
yhteisen komissionin huollon alai­sena,
kuitenkin sillä tavalla, ettei
se loukkaa Turkin suveriniteettiä.»
•
Venäjää ei voida sivuuttaa neu-voiteluista.
Lontoo. — Täällä huhutaan pää­ministeri
Lloyd Georgen kabinettin-sa
kokouksessa tarjoutuneen eroo-maan
toimestaan,, mutta kabinetti
hyljäsi erotarjouksen.
Samalla myöskin ilmoitetaan että
ulkoministeri markiisi Curzon uh­kasi
erota ellei hänen politiikkaan­sa
yhteistoimintaan pyrkimsestä
Rariskan kanssa Läheisen Idän ky­symyksessä
hyväksytä. Markiisi Cur-zonin
politiikka sai kuitenkin mi-nisteristössä
siinä määrin kannatus­ta,
että häiiet lähetettiin Ranskan
pääministeri Poincaren kanssa neu­votteluihin.
Kerrotaan Lloyd Georgen viha
miesten selostavan ministeristössä
vallitsevan suuria erimielisyyksiä,
ja että itsehallinnollisissa alusmais­sa
luotetaan enempi markiisi Cur-zonin
politiikkaan, joka pyrkii dip­lomaattisten
neuvottelujen kautta
samaan aikaan rauhan ja välttä­mään
sotaa.
o •
Japanilais-venäläiset
neuvottelut raukea-
' maisillaan
Tokio, — Shanchungin konferens­sista
tänne saapuneet tiedot kerto­vat
japanilais-venäläisten neuvotte
lujen Kaukaisen Idän kysymyksestä
ja Venäjän tunnustamisesta voivan
raueta millä hetkellä tahansa.
Ulkomaista luottoa tarjottu
Venäjälle.
Moskova. — Arkangelin läänin
osuustöimintaliittb on saanut nor­jalaisilta
ja englantilaisilta toimi-nimiltä
tarjouksia luoton annosta
edullisilla ehdoilla.
Bucharan kanssa tehty taloudellinen
, sopimus ratifUroita. "
Moskova. — yieisvenäläisen toi-
^neenpanevan keskuskomitean pu-
Ijemiehistö on ratifisoinut elokuun 9
pnä Bucharan kanssa tehdyn talou­dellisen
sopimuksen.
Tshitserin käytti tilaisuutta hy­väkseen
varottaakseen liittolaisia
yrittämästä kutsua konferenssia
koolle ilman Venäjän osanottoa sii­hen.
«Turkin ja Venäjän välillä on jo
olemassa sopimus Läheisen Idän
kysymyksiin nähden, eikä näin ollen
tätä sopimusta voida kumota uudel­la
sopimuksella, jossa Venäjä ei ole
osallisena. Konferenssilla ilman Ve­näjää
ei ole mitään merkitystä.»
Venäjä luvannut apuaan Turkille.
Moskovan hallitus on antanut
täällä olevalle' Mustapha Kemalin
edustajalle virallisen vakuutuksen,
että Venäjä, jos tarpeellista on,
liittyy sotaan turkkilais-venäläisen
Läheisen Idän politiikan puolusta­miseksi.
Neuvostohallitus, vaikkakin lau­suen
toivomuksensa ,että salmien
kysymys voidaan ratkaista diplo­maattisten
neuvottelujen tietä, on
luvannut että Turkin armeija pan­naan
kaikin puolin hyvään puolus-tuäkuntoon,
jotta se kykenee pakot
tamaan Turkin vaatimusten täyttä­misen.
Sekä Venäjä että Turkki ovat uu­distaneet
vakuutuksensa olla otta­matta
osaa liittolaisten kutsumaan
konferenssiin, ennen kuin heidät
molemmat kutsutaan siihen osan­ottajiksi.
Turkin armeija yksinään riittävä.
Moskova. — Venäjän armeijaa
ei mahdollisesti tulla ensinkään lä­hettämään
Vähään Aasiaan eikä
muualle Turkin avuksi,' Venäjän
yRdeksäs eli kaukaasialainen armei­ja,
jonka lähettämisestä turkkilais­ten
avuksi on paljon huhuiltu, tul­laan
käyttämään Bakun öljyalu-eitten
puolustukseen. Venäjän so-tavirasto
on saanut vakuuksia, että
Turkin armeija yksinään on kyllin
voimakas valtaamaan Konstantino­polin,
edellytyksellä että se saa riit­tävät
varusteet.
Tällaisen lausunnon antoi Mont­real
Star lehden kirjeenvaihtajalle
Trotskin yleisesikunnan päällikkö,
kenraali Danieloff. Puna-armeijan
yleisesikunnan pääkomissaari lau­sui,
että Venäjälle on paljon tär­keämpää
suojella,'öljyalueitaan kuin
lähettää kaukaasialainen armeija
Turkin avuksi, joka on ilmankin
kyllin voimakas voittamaan.
Kenraali Danieloff vakuutti ettei
Venäjä ole lähettänyt yhtään mies­tä
eikä upseeria tähän mennessä
turkkilaisten avuksi, jonka hän sa­noi
voivan kreikkalaistenkin todis­taa.
Saksalaisten ja ranskalaisten" suur
kapitalistien välillä juuri päätetyn
suurhankintasoplmuksen johdosta
kirjoittaa berliniläinen toverilehti:
Peli pimeässä la|ckaa. Teollisuus-ritarit
Reinin puolella ja toisella
ovat tähän asti antaneet diplomaat­tien
kansallisissa palvelijapuvuis-saan
puolustaa etujaan. Kapitalis­tinen
kriisi on nyt joutunut asteel­le,
jolloin maailm&n herrat eivät
enään voi suoda tätä ylellisyyttä.
Stinnes toiselta puolen ja ranskalai­set
suurtyönantajat toiselta puolen
astuvat itse kulissien takaa näyttä­mölle
ajaakseen läpi tarkoituksensa.
Hankintasopimus kapitalistisen
uudelleen rakentamisen hyväksi on
ennenkuulumatonta k a n t a vuutta
oleva tapaus. Se takaa »uurkapi-tealille
satumaisen suuret voitot
mutta proletariaatille merkitsee se
sietämätöntä kuormitusta. Stinnes
r^hamiesyhtymä saa hankinnastaan
6% eli laskelmien mukaan likipi-täih
100 miijaardia voittoa. Sak­salaiset
työnantajat saavat hankin­nastaan
suorituksen Ranskan fran­geissa.
Mutta maksua ei suorita
Rankka, joka sillä summalla vain
hyvittää reparationikontoa, vaan
'Saksan hallitus. Mutta tämä ei ota
Stinnekscn suunnitelman kustannuk­sia
tämän kassakirstuista. Se jät-tää
Stinneksen järjestettäväksi re-parationikysymyksen,'
ollakseen itse
vain Stinneskapitaalin tahdoton vä­likappale.
Saksan hallitus ottaa
siis tätä jättiläishankintaa koskevan
miljaardimäärän, kapitaalin voiton
Saksan työläisten taskusta. Mutta
se on jo entuudeltaan tyhjä. Sak­salaisen
työläisen pöydällä on • nyt
vain murto-osa leivästä, mikä sillä
oli vuonna 1914. Saksan proletari­aatilta
tullaan nyt ottamaan ei vä­hempää
kuin tämä viimeöinen leivän-kannikka.
Saksan työväenluokan
uhrattavana ei ole vähempää kuin
olemassaolonsa tukeakseen saksa-lais-
ranskalaista rahamiesklikkiä.
Kommunistit ovat osoittaneet tä­män
kehityksen jo kuukausia sitten.
Ja he ovat varoittaneet proletariaat­tia.
Mutta so.sialidemokratian ja
ammattijärjestön johto ovat pilkal­lisella
naurulla kuitanneet nämä va­roitukset.
Ne ovat satoja kertoja
kieltäytyneet johtamasta : proletari­aattia
taisteluun Stinnestä vastaan.
Toteamme vieläkin kerran, että am­mattijärjestön
johto on antanut hy-väksymi.
nensä proletariaatin luovut­tamiselle
Saksan valtakunnan halli­tuksen
ja Sak.san suurteollisuuden
käsiin. Valtiosihteeri Schröder bn
virallisesti ilmoittanut, että Saksan
ammattiyhdistysliikkeen j o h t a jat
ovat selittäneet olevansa valmiit
varmentamaan hankintasopimuksen.
Ammattiyhdistysjohtajat ovat «kai.
listumistoiminnan» varjolla neuvo­telleet
Wirthin ja Stinneksen kans­sa.
Sen sijaan että olisivat taistel­leet
kiskontaa vastaan ovat he ol­leet
avustamassa kapitalististen kis-kurien
afäärejä.
Uusi sosialidemokratinen joukko-puolue
(yhdessä riippumattomain)
kanssa on myös Stinneksen liikeyri­tyksen
päätekijöitä. Ilman sen myö­tävaikutusta
on kyseenalaista, tokko
Saksan proletariaatista voitaisiin pu­ristaa
100 miljaardin riistovoitto.
Yhdistynyt sosialidemokratia on
.suurelle kokoomukselle parlament-taarisena
varmennuksena toivottova.
Se on välttämätön suojana joukko­jen
ulkoparlamenttaarista vastarin­taa
vastaan.
Kautta Saksan työväestön on par­aikaa
havaittavissa liikettä. Nälkä
ja hätä ravistelee proletariaattia.
TyömaaneuvoBtot nousevat ja vaa­tivat
yleiskansallista neuvostokong-ressia.
Reformismin vaikutus vähe­nee.
Joukot vaativat tekoja ja
muodostavat itselleen elimiä ole­massaolonsa
taistelun käymi.sek.si.
Stinnes ja Stinneksen ystävät am­mattijärjestön
' johdossa seuraavat
tätä kehitystä tuskalla ja vavistuk-sella.
Porvaristo tietää ,että on
olemassa mahti, joka viime tingas-sa
voi tehdä tyhjäksi sen liiketoimen,
takavarikoida sen 100 mii jaardit ja
tehdä tyhjäksi sen diktatuurin.
Saksan porvaristo tietää ,että
sen jättiläismäinen suunnitelma riip­puu
työväenluokan vaiteliaisuudes­ta
ja passiivisuudesta. Työväen­luokan
vaiteliaisuus ja passiivisuus
— «ammatillisen liikkeen johtajain
Canadan työministeri
ei kannata sotaa
Voivat ehkäistä Englannin Atlantin
meren laivaston pääsyn Oarda-nolloille.
Konstantinopoli. — Mustapha Ke­malin
sotajoukot ovat miehittäneet
Ez-Inen tärkeän paikan, joka si­jaitsee
Aasian puoleisella rannalla
pardanelleja, uhaten nyt Kum Ka-esia,
mikä on tärkeä avainkohta
solmien eteläisellä puolella. Kema
Un joukot eivät kohdanneet miehi­tyksessään
mitään vastustusta.
Latvasto-asiantuntijain m i e lipi-teen
mukaan turkkilaiset kykenevät
tSinSn perusteella ehkäisemään Eng­lannin
Atlantin meren laivaston
jotka nyt ovat matkalla Maltasta
pääsemästä Dardanelleille. Näistä
asetnista kykenevät turkkilaiset ras­kaan
tykistönsä avulla pommitta­maan
Englannin laivastoa ja ehkäi­semään
siltä pääsyn salmille. Nä­mä
asemat ovat tähän asti olleet
ranskalaisten ja italialaisten miehit­tämät.
Rauha riippuu Englannista — julis­tavat
turkkilaiset.
Pariisi —• Perid Bey, nationa­listien
edustaja Pariisissa, ilmoitti
Associated Pressille täällä, että An­goran
hallituksen vastaus konfe­renssin
kokoonkutsumisesta saapu­nee
muutaman päivän kuluessa.
«Tulevatko sotatoimenpiteet edel­leen
jatkumaan ja tulevatko mei­dän
joukkomme etenemään meille
oikeutetusti kuuluville alueille, riip­puu
kokonaan Ison Britannian hy-väiitahtoisuudesta.
»
«Jos Britannia antaa meille 'va­kuuden,
että se tulee suostumaan
meidän oikeutettuihin vaatimuk.siim-me
Träakian, Konstantinopolin ja
i^drianapolin puhteen, niin tulevat
meidän sotajoukkomme pysymään
niissä asemissa missä he nyt ovnt,
rauhan konferens.siin saakka. Mut­ta
ellemme me saa näitä takeita,
ovat turkkilaiset valmiit uusiin uh­rauksiin
oikeuksiensa puolesta. Me
toivomme saavuttavamme oikeutem­me
diplomaattista tietä, mutta el­lei,
on meidän painostettava niiden
täyttämistä sotilaallisin keinoin.»
— o -,
Sikäli kuin Montreal Star kertoo,
työministeri Murdock vastustaa Ca­nadan
osanottoa sotaan.
Toimituskirjoituksessaan refereeraa
mainittu lehti työministerin lausu­neen:
«-Mitä minuun tulee' kysymyksessä
meidän osanotostamme sotaan Dar-danelleilla,
well, minä käsitän siellä
on^ taisteltava 70,000 turkkilaista
vastaan. Mutta eikö Englannilla,
Ranskalla, Italialla, Rumanialla, Ju­goslavialla
ja Tshekkoslovakialla
oe kylliksi sotilaita, lyödäkseen nä'
mä 70,000 turkkilaista? Tämä on
minun mielipiteeni sodasta.>
Mainittu lehti huomauttaa tSroän
johdosta, että lausunto on muuten
oikea ja yksinkertaisen helposti ta­juttava,
sanoen siinä kuitenkin }&•
tettyn muutamia «pikkutekijöitä)
huomioonottamatta. Sitten lehti
huomauttaa, että 70,000 turkkilai­sen
sijasta on tapeltava 300,000 suu
ruista turkkilaista armeijaa vas­taan,
tämän lisäksi Ranska ja Ita­lia
ovat kieltäytyneet tappelemasta,
eikä myöskään Rumania ja Jugosla
via ole liikehtineet sotaan liittyäk.
secn ja Tshekkoslovasialla ei ole
mitään tekemistä tämän sodan kanS'
sa, vaan lehti arvelee työministerni
maininneen sen. koska tietää sen
nimisen maankin oleva. Samalla l i
sää lehti ,että tämä lisäksi muhamet-tilainen
India, Egypti, Mesopotamia
ja Palestiina ovat' kuohuksissa, ja
2 miljoonan suuruinen Venäjän pu
nainen armeija seisoo Turkin ta­kana.
Näiden huomautusten kautta pai­nostaa
mainittu lehti Canadan osan­ottoa
sotaan.
-—.—o- -
Englannin suuret t^fadaskaapuagit
jyrkästi sotaa vastaan.
Hallitus julistanut 8-tunnin työpäi
vän mitättömäksi.
Nansen tiedustaa Ke­malin
vaatimuksia
Geneve. ~ Täällä on saatu sel­ville
tri Nansenin lähettäneen säh­kösanoman
Mustapha Kemalille, ke­hottaen
häntä tiedottamaan vaati­muksistaan
ja olisiko hän taipuvai­nen
uskomaan Läheisen Idäri ky.sy-myksen
ratkaisua Kansain Liitolle.
—o
Fordin tehtaat jälleen
käynnissä
Detroit. — Ford Motor Co:n teh­taat
avattiin jälleen tonstaita vas
ten yöllä. Tämä merkitsee että
70,000 työläistä saa heti jälleen
työn Detroitis.sa ja useat tuhannet
muualla Amerikassa.
o
Japani pysyttelee eril­lään
sodasta^
Tokio, — Eräs huomattu henkilö
.Japanin ulkovirastos-sa huomauttaa,
ettei Japanj tule missään tapaukse.s-sa
ottamaan osaa turkkilaiseen ris­tiriitaan.
Japanin politiikkaan kuu-luu
pysytellä erillään Europan ris­tiriidoista.
Pariisi. — Tuhannet matkusta­jat,
jotka aikovat matkustaa Etclä-
Afrikaan ja muihin Välimeren sa
tamiin, ovat pysäyksissä täällä Mar-selleisin
merimiesten lakon takia,
,oka puhkesi heti sen jälkeen kun
lallitus oli kumonnut 8 tunnin työ­päivän.
Muissa satamissa panivat
työläiset toimeen 24 tunnin protes­tilakon,
mutta Marijeilleissa merimie­het
ja satamatyöläiset kieltäytyivät
palaamasta töihin ja päättivät jat­kaa
lakkoa. Seurauksena lakosta
kaikki liikenne Corsikaan, Tunisiin
ja Algeriaan on pysäyksissä ja suuri
määrä matkustajia on patoontunut
.satamiin,
o
Kreikkalaiset panevat
toimeen verilöylyjä
Smyrna, — Turkin viranomaiset
tiedottavat kreikkalaisten panevan
toimeen turkkilaisten joukkotelotuk-sia
Traakiassa, vastapainok-^i olete­tuille
kreikkalaisten telotuksille
Smyrnassa.
o
Kieltolakiasiamiesten
ammatti vaarallista
Lontoo. — Vastalausetulva Bri­tannian
kieto.misesta uuteen sataan
kasvaa kautta Englanoin. Teläami-ensä
tiedustelujen peraateeä]^ jaot­taa
Londlon Daily Telegraph Wr3-
tai aamuna, ettS 12 e^uäfavosta
Itaupungista kautta Englannin, lu-
Icuunottamatta kolmea niistä, kaik­ki
vastustavat jyrkiisti Icaikkea 8o>
taa niin kauan kuin maa on vielä
sairas ja heikko entisestäkin flodaa-ta,
- ...
Suuret teoUlsttuakaupungit, kuten
Sheffield ja Manchester, dmälla
kun tunnustavat ealntien Vapauden
tärkeyden, vastustavat sotaa. New­castle
ja huomatut satamakaupun*
git ovat yhä jyrkästi sotaa V&Btaan>
«Antaa Kemalin miehittää Kons­tantinopoli,
niin kauan kun hän ei
halua linnoittaa salmia>, on yleinen
huuto. ^
Vanhat työväenjohtajatkin sotaa
vastaani "
Washington. — Kieltolakikomi-sioneri
Hayes tiedottaa salaviina
kauppiaitten surmanneen sitten so­dan
125 hallituksen kieltolakiasia-miestä.
Tasavaltalainen ken­raali
surmattu
aikaa kallistumista aina menehdyk-seen,
verorosvousta aina nujertumj-seen
ja orja-aherrusta aina kumoon
keikahtamiseen asti.
Proletariaatin on oltava tästä ti­lanteesta
selvillä. Joka sata mii­jaardia
riifltovoittoa työläisten luis­ta
ja ytimistä taikka kapitalististen
arvojen takavarikointi. Joko alis­tua
ranskalaisten työpiiskureille
taikka liittyä Venäjän proletariaat­tiin.
Joko suuri kokoomus Stinnek-sestä
riippumattomiin taikka työvä.
en hallitus. ,
Ja Saksan proletariaatilla saat­taa
olla vain yksi ainoa vaali, huo­mauttaa
toverilehti.
Belfast. — Brikaatikcnraali J.
Devhie kerrotaan surmatun 5 muun
tasavaltalaisen kanssa' taistclu.ssi
Sligossa. Kenraali Devine on Sli-gon
tasavaltalainen edustaja Irlan
nin parlamenttiin.
o
Puna-armeijan huhu­taan
kulkeneen Ru­manian
alueelle
Konstantinopoli. — Suuri jouk­kue
Venäjän puna-armeijalaisia kul­ki
Dniester joen ylitse Rumanian
puolelle lauantaita vasten yöllä ja
leiriytyi joen oikealle puolelle, jos­sa
«e seuraavana päivänä joutui ka-hakoifiiaan
rumanialaisten rajavar-tiain
kanssa.
Viime tietojen mukaan taistelut
jatkuvat yhä. Yksityiskohtaisia ties­töjä
puuttuu, ^
Toi*staina kävi työväen lähetystö,
käsittäen Bon Tillettin, Margaret
Bonfieldin, J. H. Thomasin ja J. B.
Williamsin, pääministeri Lloyd Geor­gen
luona. Sen mukaan mitä Labor
Herald kertoo, ilmoitti läheistä
järjestyneen työväen olevan jyrkiig-ti
vastaan kaikkia sotapuuhia. Lä­hetystö
sanoi työväen käsittävän
salmien kulkuyapauden tärkeyden,
mutta painosti ettei se ole Englan­nin
asia yksinään, vaan koko mail-man.
Edustajat ollen sitämieltä,
että kysymys voidaan ratkaista rau.
hallista tietä.
•••
Lloyd George vastasi, että .hal­litus,
on halukas säilyttämään rau-lan,
mutta että sen täytyy varus­tautua,
voidakseen painostaa vaa­timuksiaan.
Mainarit esittäneet protestinsa.
Kaivostyöläisten toimeenpaneva
comitca niinikään on hyväksynyt
jyrkän vastalauseen hallitukselle
sen kannasta Läheisen Idän kysy­myksessä,
ilmoittaen työväen vas­tustavan
kaikkea sotapuuhia, joi­den
kautta työväki aljotaan syös­tä
uusiin verenvuodatuksiin.
Canada kannattaa asian ratkaisua
Kansain Liitolle.
Reuterin tiedonanto Genevasta
kertoo Canadan, New Seelannin ja
Australian edustajain lähettäneen
Lloyd Georgelle sähkösanoman, vaa­tien
häntä hyväksymään tri Nan­senin
esityksen Läheisen Idäp ky-symyksen
siirtämisestä Kansain Lii­tolle.
Etelä-Afrikassa tuomitaan so^puu-hat.
Johannesburgista saapuneen tie­don
mukaan sikäläinen Star lehti
toimituskirjoituksessaan tuomitsee
Lloyd Georgen Läheisen Idän po-itiikan
«ajattdlemattomaksi ja tak­tiikkaa
väillä' olevaksi». Lehti huo­mauttaa,
että «yleisvaltakunnallista
yhteenkuuluvalsuustunnelmaa yrite­tään
käyttää välikappaleena vas-tuunalaisettoman
Läheisen Idän po­litiikan
tukemiseksi, joka on osot-tautunut
vääräksi jokaisessa suh­teessa.
»
Canadankin työväki protesteeraa.
•
Calgary. — Täkäläinen Dominio-nin
Labor partyn osasto on lähet­tänyt
pääministeri Kingille hyväksy­mänsä
päätöslauselman, jossa mitä
voimakkaammin vastustetaan Cana­dan
osanottoa sotaan.
Austraalian tyoväenpnpluo prote»--
teeraa.
Mölbourfte. — Austraalian fe-deraalinen.
työväen • puolue on lä­hettänyt
.kaapelisanoman Britanni­an
työväenpuolueelle, ilmoittaen
Austraalian työväen vastUfltaVan
nlaan osanottoa sotaan »ilman saa-matta'--
»iJheö ,äuo3tumuata kansaa
yleisäänestyksellä, ; ^