Vapaus, June 7, 1921

              äänenkannattaja, ilmestyy Sudbn-lyssa,
Ont, joka tiistai, torstai ja
lauantai.
H. PURO, J. W. SLUP,
Vastaava toimittaja. Toimitussihteeri
VAPAUS
<Liberty)
The only organ of Finnish Work-ers
in Canada. Publtshcd in Sud-bury,
Ont, every Tuesday, Thursday
and Saturday.
sän tuhlattujen V2i'3,'e:' sui-ruul:.;
I:a\-2avat 'dr^^Oisz yJizistL'.
suurvallan sotavanistelu-badjctti-numerot
ennen sotaa ja jälkeen so­taa.
Nämä j^umerot ovat seuraavat:
— 2.
K u " , - i - . t a ^ k / t-^VUx.-
«Mykkä vuosi.*
Sellainen on ollut Unkarfssa.
i . ; . .',—: ^,.»<„w ..IA.:,...» , . » , jiuveroe
kertaistunut. jmentissa saavat lukutaidottomat, jot
Edellisiltä hallituksilta perittiin !ka eivät halua opiskella, maksaa sie-
11,904 kirjastoa, niistä 8,229 koulu-j voisia 5,000 nqilan sakkoja. HcToi
«ittuttiiiiiiitiifiiitmiiiuiiiinjjuiKiiinitiiJt
Eräs ulkomailla oleva toveri onkin; kirjastoa. Vuonna 1919 olivat vas-kirjoittanut:
taavat luvut: 25,562 ja 1,479. Huo­vat
myöskin saada kolme kuukautta
«Työväenvallan kukistamisen jäi-! maatettakoon tämän ohella, että nä-keen
seuranneen valkoisen terrorini mä numerot eivät läheskään nastaa
vuotena eivät runoilijat ole runoilleet! kirjastojen todellista kasvua, sillä n i i
eivätkä maalarit maalanneet, eivätkä hin ei ole luettu puna-armeijaa jvar-
Advertising ratcs 60c per cql.
inch. Minimum charge for single
insertion 75c. Discount on standing
advcrtisement. The Vapaus is the
best advertising medium among the
Finnish People in Canada.
Jlmotushinta 60c palstatuumalta.
— Alin hinta kertailmotuksesta 75c.
—Kuolemanilmotukset $2.00 (muisr
tovärsyista 50c kultakin lisäksi). -
Kihlaus- ja aviol. ilmot. alin hinta
$2.00, nimenmuutosilm. (muuten
kuin avioliittoilmotusten yhteydessä
$2.00 kerta. — Avioeroilm. $2.00
kerta (2 kertaa ?3.00 Syntymä-
-ilm. §2.00 kerta. Halutaan tieto-
J'a o^oteilmotukset $1.00 kerta (3
;ertaa $2.00) — Kaikista ilmotuk-fiista,
joista ei ole sopimusta, tulee
rahan seurata mukana. ,
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli
vk. $2.25, kolme kk. $1.50 j a yks
kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yks
vk. $5.50, puoli vk. $3.00 j a kolme
kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei senraif raha, ei
t u l l ^ lähettämään, p^jiitsi asiamiesten
joilla on takaukset; -
Vapauden konttori ja toimitus on
Liberty Building, Lorne St., Puhe­lin
1038.
Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-jottukaa
uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella njmfllä.
J . V. KANNASTO, liikkeenhoitaja.
• Eegistered at the Post Office De­partment,'
Ottawa, as second <äm
niatt^r. .
Suur Britannia,on etumaisin kapi
' talistisen imperi^ismin asianajaja
ja toteuttaja. Britannian valtakunta
'on fiuurin mitä mailma on tuntenut
sen Jälkeen kuin Rooman valtakunta
hajosi. Mitä hyvänsä etuja nykyai
kainen imperialiBmi antaa kapitalis­teille
tai työläisilleni Suur Britannian
kapitalisteilla ja työläisillä on ne etui
suudct. — Scott Nearing.
Canadan S. S. Järjestön
jäse)iistölle
Luokkatoverit!
Teille ön tunnettua mitenkä «Nos-kclaisten
» ryhmä vei luokkatietoisil-ta
suomalaisilta työläisiltä ainakin
toistaiseksi oman äänenkannattajan
Raivaajan, ja kuinka he, yhä edelleen
käyttävät entistä lehteämme omiin
halpamaisiin vehkeilyihinsU. Te olet
te julkisesti tuominneet «raivaajalais
ten» menettelyn ja se osoittaa, että
järjestössämme yallit^^ee raitis radi­kaalinen
henki.
. Ny, kun olemme päässeet täällä i -
classä jo niin pitkälle, ottä uusi leh­temme
— lipunkantajamme ETEEN
PÄIN on alkanut ilmestyä, niin ve­toamme
myöskin teihin toverit. 01-
• kaa mukana rakentamassa vankkaa
^taloudellista pohjaa lehdellemme, jo
ta se voittaa päivulchteä kohtaava
alkuvaikeudet.
Lyhyesti sanoen olisi toivomuksem
me; etla. jokainen oaasto tilaisi Eteen
' pain lukutupaansa, ja että icukin o-
-; oaato tekisi velvoittavan paatoksen a
«iamieskomitcaa varten koskeva £•
teenpäin lehden levitystä Canadassa
< Kaikki liike Vapauden liikkeen vä
lityksellä; sillä siten autatte myöskin
- isamalla oman' lehtenne taloudellista
asemaa.
Tilaushinnat:— '$6.00 vk. $3.25
puoli vk. j a $2.00 kolme kuukautta.
Postimaksuja varten on lisättävä
$1.00 vk. 76c. puoli vk. ja 25c 3 kk.
Postimaksuista ei myönnetä asiamies
palkkiota."". •
Luottaen Canadan/ suomalaisen
sos. järjestön jäsenistön harkittuun
päätökseen ja tbimintaan/ esittamäs-
>6ämme asiassa jäämme^
ToverttervehdyksJftv r -
; ETEENPÄIN LEVITYSOSASTO
i | ' Kittafi. t^aasisivi..
: : : jf.
ka
o tiba tCal o^<^
M *. H» » M
Cl M O » »
•4 - 3 .u lU oo© ooo ooo ooo
ia
K Ml i . ' MM faM
J»' I * M O M
" ijj w •
en 0> >u M
. M 00 O
o»Ao o*o o ooo ^ooo v
säveltäjät säveltäneet.
Mykkä vuosi I
Ja kuitenkin oli viime vuosikym­men
Unkarissa voimakkaan taiteelli­sen
luomisen jaika. Kapitalismin he-delmättömyya,
sen turmeltunut mur-hamaku
on mykistänyt taiteen.
Unkarin kansallinen näyttämö ei
Banhan sotataakka
Mailmaff Rauhan Perustus-yhdis-jlys,
jonka päämaja on Bostonissa, j u l
kaisi äskettäin kirjasen «Epäilyttävä
aseistuksen taakka>. Kirjanen, huo­limatta
siitä, että se on porvarilliseti
Tauhan yhdistyksen tuotteita, jotka
iovat4)sottautnläeet harrastavansa rau
b&a vain rauhark aikana ja sodan a i ­kana
muuttunen äärimäisen sota-kiihotuksen
ja militarismin edustajik
si, sietää kuitenkin joiiakin snu-i'pubuvianumeroitai'
jotka nu-ierpt-
osottavat mitenkä kapitalistis
teä maitten -isuuret» valtiomiehet
jättiläismäisellä > sotavarustelullaan
keräävät syttypuita uutta moitman-paloa
varten^ samalla kasaten suun­natonta
verotaakkaa kansan pohja­kerrosten
harteUle. Sotilaavarostuk^
Ainoastaan Italian nykyisistä ma
ilman suurvalloista on rajottunu
myönnyjyksenbä sotavarusteluihin en
nen sotaa vallitsevalle tasolle. Ra­han
pienempi arvo merkitsee ainoas-taan
pienen summan Ranskan, Suur
.Britannian, Yhdysvaltain ja Japa­nin
suuresti imyiBsä sotavarustelu-budjeteissa,
Niinpä Yhdysvaltain
kongressin .kokonaismyönnytyksistä
tunnustetaan olevan 88.4 prosenttia
aotavelkain maksuun, sotilaseläkkei-
8»n j a uusiin sotavaruBteluihin.
Ja kaikki biljooniin nousevat sum­mat,
jptka paasataan kapitalistisissa
suurvalloissa uusiin sotavarustelui-hin,
tuhlataan «rauhan ylläpitämi­sen
» tekosyyllä. Mutta tämän teko-
>yliän ja huonosti verhotun naamarin
takana näkyy selvästi kapitalististen
mperialististien ^ja militaristien teu
rastus- j a vallotflshaluiset inhottavat
naamat, jotka haluavat syöstä mail-man
kansat uusien kauheitten sotain
iekkeihin, vuodattaakseen mailman
työtätekevien luokkain verta uusis­sa
'murhaavissa ry takoissa ja 'rikas-tuakseen
uusien teurastusten kustan
nuksilla, samalla kun jöUeen syttyvä
sota vaimentaisi uhkaavaksi käypää
yöväenliikettä ja kapitalistisilla sor
tajilla olisi hyvä tilaisuus luoda uu­sia
kiristyslakeja, raahataan työväen
uokkalaisia vankiloihin j a siten pön
gittää joka taholta läjään lysähtä-väi
riistojärjestelmäänsä vielä het-celc
§i\ pystyyn.
Japanin ja Yhdysvaltain välillä
syttyvästä sodasta puhutaan jo aivan
ciertoIemUttä. Ja sellainen varmas-syttyykin
ennen pitkää, joka mah­dollisesti
kietoo jälleen koko mailman
iekkeihinsä, ellei työväenluokka kai
dssa maissa valmistaudu tekemään
)ikaista loppua, tästä : kauheasta
murha- ja riistojärjestelmästä..
Iloisia ja vieläkin pikaisempia ma-manpalon
syttymerkkejä näkyy.
Ylä-Sleesiassa heittelevät ranskalai
set militaristit ja imperialistit puola-aisten
«insurgenttii»rcnkiensä avul
a palavia kekäleitä, puuhaten hir­muisella
touhulla udden sodan alka­miseksi.
Nämä muuten, mielettömä
imperialistiset sotahullut pelkäävä
ainoastaan yhtä seikkaa, nimittäin
koko Europaa uhkaavaa yhteiskunna
lista vallankumousta, jonka syttymi
nen saattaisi. olla ^ hyvinkin luultavaa
uuden sodan puhjetessa. Ja siksi he
vielä jonkun verran miettivät j a pun
nitsevat, yrittävät ainakin viisaim­mat
heistä, hakea jonkinlaista «päte
vaä syytä» uuden sodan alkamiselle,
jotta sitte saataisiin* ainakin aluksi
jonkinlainen «pienten kansojen suo-jelemis
» —«ihmisyys» — tai «kan
sallisen olemassaolons-naomari suo
jaamaan j a peittämään heidän peto­maista
murhaamia- j a vallotushalu-aan.
Kuoleman maa
Y l i kaksi vuotta on Unkari ollut
yhtenä suurena köyhälistön hautaus­maana.
" Maailman sodassa veresty-neet
kapitalistien silmät haluavat näh
dä kotomaassakin verisiä rintama
näkyjä.
Säälimättömän julmasti on Horthy
apureineen terrorisoinut maansa työ
väestöä, joka oli uskaltanut loukata
pääoman lakeja rakentaessaan työ­väen
valtaa Unkariin, johon sille oi»
tullut tilaisuus maansa porvariston
liiövutettuaan hallitusohjat työväes­tölle,
koska se ei voinut itse enää hai
ita, mentetettyäSn pelin hävittyään
maailman sodan verileikissä.
Tulella ja miekalla on diktaattori
tuhatvuotista valtakuntaan rakenta.
n u t ' , „
Kaameinkaan teko ei ole ollut sU-e
vierasta. Y l i köyhälistön ruumis-vuorten
on se kiivennyt pystyttäes-säan
veristä voitonpatsastaan, saatu­aan
maansa työväestön lyödyksi kan­sainvälisten
lahtarijoukkojen ja so-öalipatrioottien
avustuksella.
Missä on Unkari nyt?
Seisooko 8e varmana jaloillaan?
ole voinut esittää yhtään unkarilais'
ta ensi-iltaa. Maan parhaat näytte­lijät
esiintyvät muualla — kielellisis
tä vaikeuksista huolimatta. Etevim-mät
maalarit ovat muilla mailla. Niiii
myös kuuluisat säveltäjät. Ja maas­sa
olevien kirjailijain suu on tukossa.
- Eivät jaksa Jaalaa».
J^ielä siellä on muutakin:
Vain 30 pros. työläisistä on työssä.
Parhaimmat työläiset lähtevät pois
maasta. Aivan viime aikoina on siir­tynyt
§,000 valiotyöläistä ulkomaille.
Kaikki, mitä neuvostohallitus ker­kisi
rakentaa, sen on «valkoinen» hai
litus hajottanut. Kristillis-kansalli-nen
halitus on kehittänyt kurjuuden
huippuunsa:
Työläiset ja lukuisat työttömät o-vat
heitetyt oman onnensa nojaan,
työttömyysavustusta ei anneta. Am-mattiyhdistyskassat
ovat ryöstetyt.
Elintarpeet kohoavat satumaisiin hin
töihin, joita vaan yläluokan kannat­taa
rittävästi ostaa.
Unkarin köyhälistö nääntyy puut-teesen.
•...
Upseriliitot terrorikomppanioineen
pitävät vaan ankaralla väkivallalla
«järjestystä» tässä kuoleman maassa,
minkä kurjuud. toteaa Amerikan pu
naisen ristin päällikkökin selostaes­saan
Budapestin kui;'juutta mainiten
tässä yhdessä kaupungissa tapahtUr
neen maaliskuulla 1,200, itsemurhaa,
jotka' olivat aiheutuneet — nälästä
j a puutteesta.
Kuoleman maa.
Unkari, jos mikään, on sellainen.
Väkivalloin veivät sieltä rumania^
aiset santar;nijoukot kaikki arvok-k^
ian kantasbrmuksia myöten. Se
mikä heiltä - säästy on myöty ^ ulko­maille,
ain!| kirjastotkin — elämisen
pakosta.
• Työväestö muuttelee maaseuduille
ja koettaa siirtyä ulkomaille; taitei-ijat
tekevät samoin tai vaikenevat;
sivistyneistön näivettyessä puuttee­seen.
Jä kaiken yläpuolella seisoo uh
caavana «voittajien» rautainen nyrk­ki,
pitäen huolta, että vihollinen ei
voimistuisi, eikä tulisi jälleen' vaa­ralliseksi.
Mutta Unkari ei ole vielä rauhoit­tunut.
, •'
Nälkäänkuolleiden ja terrorisoitu­jen
avunhuutojen kasvaessa on kas-
.vanifi tytym\uttömyysldn:. talonpoi-
I • 1. .1.1— J»14... TTnvfVltrn . Tiolllfll'5
• ten- muodostettuja kirjastoja, eikä
niitä, joita ammattiyhdistykset ovat
perustaneet jäseniään varten. Ylei
simmästä kirjastolajista puhumatta­kaan,
joka on perustettu lukutupia
varten. Yleisimmästä kirjastolajista
puhumattakaa, joka on perustettu l u ­kutupia:
varten. Niiden luvun koko
kaisluokka, jolta Horthyn hallitus
ryösti pois maan, jonka neuvostohal­litus
.oli sille antanut, ilmaisee voi­maansa
levottomuuksina, joita up.
seeripatalJoonat kuitenkin • aina veri­sesti
tukahduttavat; toistuvat sotilas
kapinatkaan eivät ole olleet mitään
jiarvinaisin, vaan ne käyvät jokapäi­väiseksi,
huolimatta siitä, vaikka ne
kukistetaankin verisesti. '
Kaiken tämän. kurjuuden ja le-vyottomuuden
keskeltä kuuluu Bela
Kuhnin voimakas huuto, joka vaikut
taa sähkövirran tavoin henkisesti ja
ruumiillisesti murtuneeseen kansaan:
«Vallankumouksesta uudelleen vai
lankumoukseen».
Alkeisopetus Neuvosto-
Venäjällä
Kansainvalistusasiain komissariaa­tin
moninaisten tehtävien" ohella oli
samalla, kiin sen oli huolehdittava
nousevan pol\%n kasvatuksesta yh­teiskunnallisessa
hengessä, myöskin
valvoa täysi-ikäisten opintoja, tai ku
ten sitä nykyään ^yleisemmin kutsu­taan,
heidän valtiollista kasvatus­taan.
Tällä opetuksella Oh nykyään
'ensiluokkainen valtiollinen merkitys.
Xysym^yksessähän on "kansa, jonka
lukutaiidottomien yksilöiden liiku on
taviittoman korkea, koska tsaarihal-litttkj^
en periaatteena öli °^itäa sitä
niin tietämättömänä kuin mahdoliis-ta.
Venäjän kansaan on pappisval­ta
' sitäpaitsi kylvänyt fätiäattisten en
nakkoluulojen sienieYien.
Nykyisen valtiollisen valistuksen
komissariaatin (karisanvalislusasiain
komissariaatin osasto) tehtävänä ''ön
yllisten kirjastojen ja erilaisten kou-ujen
perustaminen täysikasvuisia
varten. On pidetty seuroja työväen­taloilla
ja muualla, joissa on esitel­möity
vanhemmalle kuulijakunnalle.
Tämä on tapahtunut koulutoiminnan
alkupuolella. Tata työtä on yhä laa­jennettu
ja opetusta annettu täysi-litoisessa
kommunistisessa hengessä.
Kirjastojen alalta mainittakoon
seuraavia saavutuksia:
32 kuvemementissa oli vuonna ,19-
9 13,506 kirjastoa, vuonna 1920 o-
I niiden luku 26,278. Kirjastojen
luku on siis mainituissa kuvememen
Neuvostovallan alueella voi arvioi­da
40,000.' '
Pietarin numerot kuvaavat sangen
hyvin kirjasto-olojen kehitystä. Siel-/
lä oli ennen vaHanknmousta 23 k i r ­jastoa
ja niissä 140,000 nidettä. Kir­jastojen
luku punaisessa Pietarissa
on 59 ja niteitä on 865,000. Kolmen
kuukauden kuluessa kävi kirjastoissa
166,000 henkeä. Lainauksen luku
nousee 257,000 niteeseen;
Jatko-opetusosaston lähimpiä teh­täviä
on koulujen järjestäminen täy-'
si-ikäisiä varten.
Vuonna 1919 oli jatko-opetusosas­ton
hoidossa 7,134 koulua ja 10
korkeampaa työväenopistoa.
Ensimmäisi tehtäviä oli luohnol
lisesti lukutaidottomuuden poista
minen. Kansankomissaarien neuvos­to
määräsi käskykirjeessään, että s i ­tä
varten oli perustettava erityinen
komitea.
Lukutaidottomia oli seuraavissa
kuvemementeissä: Saratov — 2,-
400,000; Wjatka — 2,000,000; Ho-mel
— 1,500,000; Rjasan — 1,200,-
000; Pensa — 300.000;; Uralsk
75 pros.; A l t a i — 7 8 pros.; Simbirsk
— 80 pros.; Tjumen — 93-pros.;
Astrachan — 93 pros.
Esitetyistä numeroista ilmenee,
kuinka vaij^ea työmaa erityisellä ko­mitealla
on edessään j a millaisia pon
nistuksia kansanvalistajilta vaadi-taan.
Koko Neuvostovallan alueella on
parhaillaan käynnisä keskuskomi.ean
järjestämät kurssit niitä henkilöitä
varten, jotka ovat määrätyt poista­maan
lukutaidottomuuden.
Tschrepovetskin kuvemementissa
pidettiin kolmepäiväisiä kursseja eri
piirikunnissa. Osanottajina oli 350
henkisen työntekijää. Edelleen jär­jestettiin
kussakin kunnassa kaksipäi
väiset opetuskokoukset, joihin otti et­saa
koko kuvernementin opettajisto.
Senjälkeen oli vielä kolme viikkoa
kestäneet opettajakokoukset, joissa
oli läsnä 10,000 opettajaa. * Lopuksi
järjestettiin erityiset neuvojakurssit,
joiden kautta valmistui yli 5,000 -neu
vojaa. Seuraavissa kuvemementeis­sä
on saapuneitten tietojen mukaan
toimenpantu opetustilaisuuksia: A r -
kangel, Witdbsk, |Wolcgda, "VVjatka,
Homel, Jekaterinburg, Kalugä,
Kursk, IvanovoTvosnessensk", Novgo­rod,
Orel, Aunus, Orenburg, Pensa,
Samara, Saratov, Pohjois-Dvinsk,
Simbirsk; Uralsk, Ufa, Tscheljadinskj^
Tjumen. (Numerot ovat vuoden 10-
20 kesään asti).
' Lukutaidottomuuden .poistaminen
ei ole mahdotonta. Siitä ovat todis-tukseha
seuraavat esimerkit:, .
Kolmen kuukauden kuluessa otti
valistusopetukseen osaa yksistään
Tembovin |kuv€rnementls3a 40,000,
Tscherepovetskissa 57,807 ja Ivano-vo-
Wösnessenskissa 50,000 lukutai­dotonta.
Pietarissa nautti 25,000 lukutaido­tonta
alkeisopetusta.-
Tasavallassa on perustettu alkeis-opistoja^
läysi-ikäisiä varten. Niiden
luku on legio.' Keväällä 1920 oli nii
tä jo Tscherepovetskin kuvememeii-tissa
oppilasluku 48,000. Simirskin
kuvemementissa oli samoja kouluja
6,000 ja Kasenissa 5,000 yhteisen op
pilasluvun ollessa 150,000. Saratovin
pakkotyötä tai menettävät elintarve
korttinsa. Pietarissa tuodaan heidät
kansanoikeuden eteen, joka tuomita
see heidät erottavaksi^ ammattiyhdis­tyksistä
taikka rankaisee heitä lisä-leipakorttien'
menetyksellä. Tombe-vissa
ei -lukutaidottoman puumerkki
kelpaa virallisten paperien alle-
Aapisten painatus ja kysyntä on
tavaton. Niitä on laadittu Venäjän,
puolan, saksan-f tatarin-« hehreao-,
y. m. Iddillä.
Vuodeksi 1920 laaditnn Inknsuun-nitelman
mukaan piti 6,500,00p kan
salaista saaman alkeisopetusta. ^Tä­hän
asti saapuneitten tarkistamatto­mien
tietojen'mukaan on tämä suun
nitelma käytännössä toteutettu vain
2,700,000 kansalaiseen nähden.
Venäjällä ei ole ennestään ollut rii
tavää määrää opettajia. Heidän l u -
kuaan on siksi nopeasti lisättävä, jos
mieli tehdä venäläisistä eurooppala;
sia yhtä pian kuin esim. japanilai
sista. '": . ,
Valtiollinen valistusosasto on tä­män
vuoksi ryhtynyt erikoisiin pon­nistuksiin.
Niinpä nousikin vuoden
1919 lopussa toimivien seminaarien
luku ja niiden valmistamia opettajia
oli 6,200.
Kun ylläolevaan kuvaukseen vielä
lisäämme työväentalojen ja seurojen
vilkastuneen toiminnan, (niitä syn
tyy kuin sieniä sateella) ja otamme
fhuomioon esitelmien, konserttien, ko
kousten ja illanviettojen lukematto­man
joukon, saamme jonkunmoisen
kuvan siitä valtiollisesta valistus­työstä,
johon kansankomissariaatin
valistusasiainosastö on ryhtynyt suu­ressa,
miitta pimeässä Venäjänmaas­sa.'
Dfi Canadan
/ LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT:
40c. lähetyksistä alle |30.00; 'sOc. lähetyksistä '^''r ,,„ '
lähetyksistä $40.00-$60.(fO; 75c lähetyksistä §60 00 t^!^*'*::
S $100.00 25c. jokaiselta alkavalta sadalta lisää. ^^^^-«fl^ft
kuvemementissa toimii alkeiskouluja
5,000 ja Wjatkan kuvememetissa
piskfe "hartaasti jo ennen käskykir­jeen
julkaisemista 4,000 täysikasvuis
ta luku- ja kitjbitustaifoä.
Saaliuheiften tietojen mukaan ^n
eri kaupungeissa avattu seuraava
määrä köiiliija: ftetälnssa toimu
'5b0'köulUä, joissa on kaksi osastoa
"4,000 lukutäi(ldtolita on jo suoritea-ii\
it-loWtttvitkinnon, 25,000 vielä vai
mistuessa sita varten Moskqvan mo­nilla
kau^\iriginkörtteleilla on oma
koulunsa lukutaidottomia varten.
Moskovan' kansatfvaiislusosäston i l -
möiUuksen mukaan on opiskelijoita
22,000. krdnstadissa toimu 25 kou­lua.
Keski-Venäjäila on kouluja-a-vattu
seiiraäva määrä: Saratovina
1,000, Kdugässa 190, Tulässa 150,
Kosmodemjanskissa 130, Jurjev-Pols
kissa 65, Kustanaissa 45, Gshatskissa
40, Shisdrinskissa 20, Romnyssa 20.
Rajaseuduilla on_ koulujen luku:
Berdjanskissa 300, Argankdissa
180. Omskissa 190, Jelaburgissa 70,
Novo-Omskissa 30, Siperian Tschel-jabinsKssa'
ilmoitetaan olevan 12
koulua ja entisissä valkokaartilais­ten
keskuksissa:Jekaterinodarissa
15 ja Odessaasa 20 koulua.
Ajan luonnetta kuvaavia ovat t a ­savallan
käyttämät pakkotoimenpi-
Kapitalistisen järjestel­män
kafera
Se mitä työläinen, mies j a nainen
saa laiijana kapitalistiselta järjestel­mältä
pn työttömyys ja siitä johtu­va
hirveä puiite ja kurjuus, jonka
seurauksista tänäpäivänä kautta nja-ilman
sortuu tuhansia työläisiä nuo­ria
ja vanhoja. Työttömyys on kapi
• alistisen järjestelmän olemisen seu­raus,
jota ei voida poistaa, muuten,
kuiri tuotantotavan perinpohjaisella
muutoksella. Jös luomme silmäyk­sen
syihin, jotka työttömyyttä aiheut
aa, tulemme myös vakuutetuksi, että
kapitalistisen järjestelmän poistami­sella
vasta loppuu työttömyys. Kapi
alistiSen valtion, eli- toisin sanoen
lalqusjärjestelman pohjana onr lisä
arvon luominen. Niin pian kun pää­oma,
kapitaali,' lakkaa synnyttämäs­tä
lisäarvoa, liakkäa se myös olemasta
pääomaa, kapitaalia niissä muodoissa
joissa Marx kirjassaan «Pääoma» si­tä
käsittelee, joka on muodostunut
eläväksi vertaukseksi kapitaalin: lii­kunnasta,
ja juuri siksi on kapitalis­min
ainaisena haluna, ostaa työvoi­maa
niin halvalla kuiri se suinkin on
mahdollista; ja myydä tuotteensa
liiin kalliista kun kilpailu toistensa
kanssa sen sallii......... Ja tämiä juu­ri
johtaakin aika ajoittain siihen, et­tei
he omasta^ mielestään saa kyllin
kallista hintaa tuotteilleen.Tällöin he
pyrkivät ensi kädessä alentamaan työ
Iäisten ennestään pieniä palkkoja ja
toisessa tapauksessa seisauttavat liik
keensä kokonaan -— muka syyllä et
tä se ei kannata. Tämä laiilu nyky­ään
on Aiherikan mantereen teollis
suuskapitalistieri ; jokapäiyäisenä pu­heenpartena.
Suuria, useita tuhan­sia
käsittäviä työläisjoukkoja on pot-
Mttu kadulle, teollisuuslaitos toisensa
perään kokonaan seisautettu j a yhä
seisautetaan, ja näin saadaan nälkää
näkevien joukko valtavan suureksi,
ollen tuon epätoivon partaalla olevien
joukko näissäkin maissa. Yhdysval­loissa
lähes kuusi miljoonaa j a Cma.
•dassa lähöitelee miljoonaa. Tiedus
teluja joita teoUisuus kapitalistefile
tehdään; milloin liikkeensä uudelleen
alkavat, vastaavat he yksinkeirtaises-ti
-«ettei vielä ole -sopiva alkaa, -sillä
työläisten palkkia taso ei vielä ole
muka kyllin -alhaalla». -Mutta ^silmin
on nähtävissä että pää syy ei ole
työläisten korkeat i>alket liike seisauk
siin, päätekijä on yhteiskunnalliset
sekavat'olot, jotka tekevät-kaupaiite
on eri maiden välillä mahdottomaksi.
^ -siis 'tuotannon 'seisaus 'tapahtuu
teoUiauuskapitalistien .yksilöllisistä'
Sudbury, Oni
= Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan'tov A - T mi J
s V f a i r Avenue. _ • Bsli
Hiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiinii]^^
G. S. S. Järjestöni
osote
on nyt A . T. H i l l . 177 Belleia.,
Toronto. Ont., Kaikkien Ä
1^ on kirjevaihtooa järjestön^-
meenpanevan komitean taij
teerin kanssa, on parasta ofe
oleva uusi,osote huomioonsa.'
e,
käsitteistä, sen j a sen maan -valtuut­tamiin
'halitöksiin Jynnä moniin mui­hin
-^ei^eihin, joka ilnt^ee ^ n t f o -
si seikan, ettei nykyisen tuotannon
tarkoituksena ole ollutkaan :yhfeis-kunnan
etu, vaanyksiiylsten kapita-istien>
oitto jotka johtaa* tällaisiin'te
ollisuuskriisiin ynnä monen-inäunlal-siin
seisauksiin.
Ylempänä on jo viittailtu siihen, et
tä vasta, kapitalistisen järjestelmän
nikistuminen voi lopettaa työttöinyy
den, sillä silloin muutCui^ fuöfanto
yhteiskunnalliseksi, sillä sUloin tuo-annon
kysyntää ei määrää voitto
vaan tarve; tuotantoa aletaan tuot­taa
tarvetta eikä voittoa varten (Ky
syntä tänäänkin on kyllä hirveä eri
tuotteille, sillä kymmenet, miljoonat
ovat työtönnä ja jokainen kärsii tar­vikkeiden
puuteittä). Älutljg., tällai­nen
tuotantotapa on kommunistinen;
ja se edellyttää että tuotantovälineet,
yhdessä raaka-aine lähteiden kans­sa
pn yhteiskunnallista 'omaisuutta;
^ u t t a kuin tähän päästään että täl­lainen
mullistus voidaan omistussuh­teissa
toimittaa, vaatii se ehdotto­masti
ja ennen kaikkea, että prole-taariaatti
on tullut valtiollisen mah­din
herraksi; asettaen nykyisen mil­joonia
sortavan harvainvallan dikta­tuurin
tilalle proletaariaatin dikta­tuurin,
Miitta ennen kuu sen saam­me
vaatii se meiltä lujaa horjuma-tointa
järjestäytymistä. ' :y -
Nyt jo? koskaan voidaan joukko
ja järjestää, jos siihen todella on ha-ua,
nyt kUn kymmenet tuhannet työ
äisperheet kärsivät suoraan sanoen
nälkää Amerikassa ja Canadassa, nyt
cun tuhannet pienokaiset rukoilevat
itkusilmissä leipää, nyt on toiminnan
aika. Edellä sanottu riittäköön pie­neksi,
viittaukseksi niille taloudelli­sille
opportunistQJlle, jotka tahtovat
sahoa, että he edistävät industrialis-tista
vallankumouksellista teollisuus-unipnistisl
» liikettä......... Mutta siitä
molinm^ta takertuvat kuitenkin: pie­niin
v^illisiin reformeihin; työpäivän
yhennykscen, palkkojen korotuk­seen
ynnä muihin seikkoihin, jotka
ehdottomasti eivät turvaa eikä pelas
:;a tuota miljoonaista joukkoa, joka
työttömyydestä johtuvassa kurjuudes
sa rypee. Ensi kädessä olisi vaati-muksemnie
oltavat tuotantolaitok­set
työläisten kontrollin'alaiseksi, sil
sinä on ainoa lääke työttömyydel-mutta
meidänkään jouklcomme ei
tähän paljoakaan lainaa- huomiota,
muuta: kuin ohjelmalle se on kyllä
painettuna,j*a juuri se seikka. tekee-cin
vallankumouksellisesta teollisuus
unionistisestakin liikkeestä opportu­nistisen,
sillä nykyisen tyttömyyden
aikana vanhat ammattiuniot keskus­televat
porvarien kanssa hätäaputöi­den
toimeen panemisesta, palkkojen
tasoittamisesta ynnä muista muoto­seikoista,
joten juuri tällaisena aika
nistisen liikkeen kautta osoitettava
na olisi vallankumouksellisen unio-tallaiset
keinot riittämättömiksi, ja
äänekkäästi vaadittakoon, yksityis-,
omistuksen lopettamista. Meillä kyl
lä on voimaa jo kokolailla työväen
järjestöissäkin, jos nimittäin sitä voi
maa käytetään ja yhä kasvatetaan
työväen oman luökkaliikkeen ympä­rille
eikä synnytetä utopistisia har­hakuvia'
eteemme, josta kieskuudes-sämme
riidellen kulutamme aikam-riie.
Sillä kirkassilmäisemmän te^-
liseeriyhteiskuntaän kulkijankin jo p i
täisi huomata se tosiseikka, että sin­ne
ei voida mennä kapitalistisen yk
sityisomistuksen vallalla ollen, ja kos
ka tuo kapitalistinen yksityisomistus
myös'synnyttää tai pn sjmnyttänyt
sen valtiollisen diktatuurin joka on
vallalla, siis sen hävittämiseksi on
meidän hyökättävä, ja herätettävä,
vanhan ammatiunionismin helmassa
nukkuvat työiläiset, tarttumaan val­lankumoukselliseen
teollisuusjSr jes-töön
joka ikäänkujji itsestään saattaa
siellä heidät näkemään valtiovallan
hävittämisen tarpeellisuuden jotta
Voitaisi hS^ftää tUö katkera lahja,
jonka tuolta järjestelmältä vaMi
saamme "lahjana.-sSiis yksimielisyyt
täkeskuudesSamma tarvitaan, jotta
Voidaan olla mukana tämän maan ja
samalla koko maailman vallankumo-
Ukseiliseh proletariaatin k a n ^ hä­vittämässä
järjesrelmää, joka miljoo
niile tarjoo jatkuvasti Vilöa ja riÖ
kää."-*- if. X *
Karjalan komitean 1
donantoja
KARJALAN KlRJAPAftu
RAHASTO.
. T i l i t y i
"Eiaaiiläinen "taloudellisten järjen
tojen «taantumuksellisuus» on kier-äi^
tiön proletariaatin diktatuurin
väilrtessa. Se seikan käsittämättö­myys
on kapitalismista sosialismiin
siirtymisen pötusehtojen täydellistä-käsittämättömyttä.
— 'Lenin,
Porvorilliaa sosialisteja vastaan
täytyy kommunistien 'äivab ehdotto-näasti
taistella, sillä he työskentele­vät
kommunistien vihollisten hyväk­si
ja suojelevat sitä yhteiskuntaa min
kä kommunistit tahtövatkumota.-^
F. Engels.
F.Enggels. '^J.M^^ll..
_ Kfesäkuun 1 päivään n Mfsi
liietyistä summista.
Karjalan Komitea, Superior,
on tähän / mennessä vastaan^
seuraavat summat Karja i
painorahastpon:
Lehigh, Mont. — IWW ja
myötätuntoiset, i!taip.ar, •
kautta , ;
Bivvabik, Minn. — Työv.-ybd. !
Seattle, Wash. — F . Worv
kers Club' ja S. S. b a i jh-teinen
komitea j
Maple Ridge, Työväenyhdis­tys,
Rock, Mich. Ji
Mt. Iron,, Mirin.—Työv.-yl , ji
Ely, Minn — Työväenyli K
Fitchburg, Mass— F. \
Peoples Ed. league ............
De Kälb, 111. — Työv.-yhdij-tys
(A. Nordlund) '.:
Hjalmar Mäkinen
Nepigon, Ont. — O B U Kan-riatusrerigas
(S. .Ahola) ....
Bessemer, Mich. — Suom. T.
^Y. ja S. S. 0. yleiset ilta­mat;
••
'Cloquet, Minn — Työläisil­tä;
(F. Korpi) ..- •-•
I. Heikkinen ••••
Mullan, Idaho — Workei3
Club
Port Arthur, Ont. - OBU
Kannatusrengas ••
L. Sato, Vancouver, B.C..-
Gowan, Minn—Finnish Soc.
Assn .•
(J. Raunio) •
Ashburnham, Mass. S.S.Osas-
Two Harbors, M i n n . -r- Fin­nish
Workers Assn (listoi-ii^
y" • «,•••.'•••••*•'•••'••****
Red Lodge, M o n t . - S.S.O.
(H. Peterson) •"•
ironvrobd, Mich. — S.S.O.
j a Työv.-yhd.'(A. Esljeli)
Raymond,'Wash.-S.S. Osas­to
(S- Oja.) ..." ;•
Hoquim, Wash - Industna-listin
kannatusrengas ]a S;
S. Osasto (V. A h o )
Crystel.Falls, M i c h . ^
kers Club • "•;
Danier Pylkkänen, Viijmia.
Fitchburg, Mass. - KarJJ
'lan.BVustuskomitea{ hsioii-^,
<2alC'Önt"*^"s"'s"0f''
W. Holmes, Minneapolis-
Jacob Saarela
Warren, O. - S. S. OrJf
F. Club (J. Karhu)
Marenggo, Wis. - Ty»^'"
yhdistys (I. Peltonen)
Pennville, N. Y. - S.S.O> , |
(J. Holm) — - .;
Superior, Wis. - S.S.O. J»
rWW (V. Sola) -
J . Martikainen
Gardner, Mass. - S.S.Osa--
to (A. Michelson)
Hibbing, Minn. - & .
j a T . W. Assn (Pa^ S"*,
la) r*r;'
^ T i o l m , M i n n . — S . b . »^
ito (J.Puskanen)
A. A. Helström, San Fni>
cisco, Cal •rT'
Victor Järvi, Duluth. Miru^.
Summa -
S. S. rarjestön keslcus«^j,
• tölta, töukök. 6 P- V-rljj ••Samäta jälleen toukofcd i - .
li'
Karjalan "Komitean
^Kaikkiaan ^
Siirretty ykä 30 dott.
(Lehigh, laorit) S. S.