Canadan uutiset, September 6, 1923

              NUMERO^ 36
•mm I M H -
TARINA RIKKAASTA
JSIPRISTÄ.
(Jatk. edell. 11 -.roonO
Rikas Sipri tuntee itsensä omi­tuisen
rauhattomaksi ja tuskai-
•• seksi. Ilän liiihtää hurjana ko­tia
koliden, ja vaikka iiänen on
niin kuuma,. |että hiki pusertau­tuu
otsalle, puistattavat häntä
ku itenkin vii uu väreet ajatelles­saan
Inkaa. Ai voissa takoo ja
tykyttää vtksi ainoa ajatus:
^^Miten lie käynyt Inkan?"
Ja jatkeina sille muistuu mie­leen
Inkan l\vytely ja pelko.
Mntta Sipri .koettaa lohduttaa,
itseään hokien:
" Josj)a sentään rajantakaiset
ovat sairaan.. naisen säästäneet"
Sitten taas kuulee soimauksen
sisimmässäiin:
:' • A'' o i, j k u n n 1 i 1 o t i n: s en ra 11 a -
kirstunkin. Jos sen olisivat loy-tiineet,
olisivat ehkä säästäneet
talon.'^
Hän hiihtää niin, että lumi pil­venä
tupruaa, mutta /sittenkin
hänessä tuo kulku on liian hidas­ta.
Hän rukoilee -NVitsyttä, ru­koilee
Vetc-histä ja kaikkia luon­nonvoimia.
l\ukoIlee ja kiroilee.
PakkasaamiiiseoM ilmaan pu-haUautuu
miehen kuuma ;hen-i2;
itys kuin vaikea savu.
I*unei'tavakylkiste?i lion k ien
tak{\a nous^' kellertiivii ka.jasius
ja heittää sinorlävän valkoiselle
h.an^'elie, jota i)akkanen oli kris-tallikitein
kiu-istellul, vaaleita
j n o \- i n. lv a I a j <• 11 ja k' i i p j yy r ii k m i -
set oval saaneet luiiiihuppilot.
Sipri niikee . jo saunakodan, nii-k-
ee aitat, näkee |allin ja nave­tan,
mutta koirveata jurttiansa
hiin ci näe, . Sen sijalla on vain
nuiutamia mustuneita kiviä, jot­ka
t örrötlä vät viti vai keasta lu­mesta.
. .1 a Si j)rin t ekoe mieli parkais-ta.
Kaivonvintti kitisee itsekseen
tuulenviimassa ja aitankatoUa
käänteleikse tuulikukko näyttä­en
koil iseen. Valkeapilkkuinen
kissa ki Ikee yli tyhjän pihan ja
Siprin nähdessään naukuu, surul-lisesti.
Sipri hiihtää hitaasti pihaan,
irroit|taa jalushihnat ja silittää
kissaa, joka 'hyrräten hieroo kyl­keään
:. isäntänsä i)aujapieksua
vastaan.
"Missii on emäntäsi, Mirri par­ka?"
Ylpeän Siprin kurkkuun nou­see
jotain paksua. Tuntuu kuin
kihoaisi silmiin [jotain kosteata,
joka liämärtää näkiiii.- lxikas Sip­rikö
se on liikutettu? Rikas Sip­rikö
se silittää kissaa?
Hän kulkee aitan luo, Itulk
toisen, mutta tyhjät .ovat.. Tyhjä
on Inkan morsiusaittakin. VnO'
teistäkin ovat vieneet aluset
mennessään. . Navetan ovet on
lyöty sisään ja lehWät kateissa,
verisiä sisälmyksiä orS^iellä tääl­lä
hujan hajan. 'Talli tyhjä. 0-
vat hylyt vieneet hevosetkin men
nessään. Uljas viisivuotinen ori-kin,
jolla' hän oli Inkan vienyt
vihille, on poissa.
Niin käy Sipri verkalleen kuin
unissaan, tajuamatta, oikein mi­tä
tekee. Kaikkialla häntä kolt­taa
hirveä hävitys ja ryöstö. Sit­ten
taas hätäisenä tuppautuu
mieleen:
*'Voi, voi, missä Inka? Ovat-ko'han
rajantakaiset hänetkin ot­taneet
mukaansa?"
Sipri käviiiseesaunakodassa ja
ra n n a ss a k i n. Ka i k k i a 1 la on y h t ä
tyhjää,- autiota ja lumista hiljai­suutta.
Hän istahtaa lopuksi väsynee­nä
Inkan morsiusaitan lumiselle
porraskivelle. ja painaa päiinsä
käsiinsä. Istuu kyyröttää ja a-jattelee
tai on ajattelevinaan jo­tain.
^Futta kaikki i)yörii ])ääs-s
ä yhtenä ainoana sekaisena
vyyhtinä, joka päättyy alkaak­seen
taas alusta kysymyksellä:
"Miten on käynyt In^an?"
Sipri soimaa itseään, että saat-t
o i kin 1 iih t eä ta k a m ail le, jättäen
nuoren vaimonsa sellaiseen ti­laan
vaikka tiima oli rukoilemal­la
rukoillut h ä n t ä jäämään. Mi­ten
oli Isoloinen itkuiur purskali.-
t an ui. Nuori j a ensikertalainen
vielä. Ja (imaisuultaan Sij)ri o-li
vain tahtoiHit varjella ja sen-vuoksi
vaimonsa : lieit 1 i. Olisihan
saanii t olla pa re m ju k in va i m ol­leen,
olisi saanut jät t ä ä sanomat­ta
iiu)net kovat sanat Arka ja
liiljaintMi Inka aina oli ollut, jos
luokse tuli, vauhkona pakeni. Se­lliin
se o l i Sii)rin ahinpitäenkin
Inkaan kiinnittiinyt. Senvuoksi
hän oli Inkasta emänniin taloon­sa
tehnvt.
Samassa la.skeulnu käsi Siprin
olkapiiälle, ja siiiisähtiien Sipri
kohottaa päänsii. Hänen edes-säiin.
seisoo leskiJjeena, vanhat
kasvot murheen murtamina. Hän
katsoo Sipriä silmiin ja virk­kaa
:
"Rikas Sipri taitaa surra pol-;
tettua taloaan?"
"IMI minä silli sure. ]\Iissä;o-
A-atmuut joukot? Miten sinä-o-iet
talilla/ -Missä Inka on?, Vie
minut hänen luokseen!"
Sipri takertuu vanhuksen kä­siin,
ja silmät rukoilevat suotui­saa
vastausta.
Leski-Leena hyrähtää hiljai­seen
itkuun.
• Pitkän aikaa on äänetöntä.
Kissa istua kyyröttää Siprin
vierellä siristellen rakosilmiään
ja kehrää. Punapäinen palokär­ki
takoo saunakodan luona ison
männyn runkoa, ja pihlajissa
sivtia
ikeskellä pihamaata- pyruhtelevät
talitiaiset punaisten jäätyneiden
marjojen kimpussa. - - '
Sipri istuu kuin jäykistyneenä
odottaen tuomiotaan.
Sitten vanha leski-Leena alkaa
itkuisella: äänellä kertoa, mitä
Siprin poissa ollessa oli tapahtu­nut.
'Kun sinä kylän miesten kera
lähdit, niin tulivat vainolaiset jo
kolmantena aamuna.' Tunkeutui-vat
suoraan tupaan, missä Inka
makasi heikkona karsina^: taka­na.
Se oli saanut lapsen edelli­senä
iltana, oikein korean pojan.
Rajantakaiset vaativat rahoja,
rikkaan Siprin aarteita, joita tie­sivät
olevan kosolti. Ki kukaan
tietysti voinut sanoa missä ne o-livat.
Kysyivät Inkaltakin ja
uhkasivat tappaa, -ellei sanoisi.
Vaimosi meni tainnoksiin pelos­ta,
heikko kun oli. Eräs vaino­laisista
lähetettiin hakemaan tie­täjä-
Samulia, kiduttivat ukkoa,
k u n n es. s e sa n oi, ni i h i n r i k as S i p -
ri oli rahansa piilottanut. Niin­kuin
niiden johtaja sanoi, he oli­vat
tulleet vain jakamaan . rik­kaan
Siprin aarteita. Jos he sai­sivat
mitä tahtoivat, he antaisi­vat
kylän viien jiiädä henkiin."
-~ "Poikaatr^-ot-tivat — yhden
yön vanhan —.korean poikasi —
ja heitt : " ,
X i No sai va tk o n e sen a a r-
H i -
teen ?'' kysiiisee Sipri, .
" K i v a t " , vastaa eukko,
lippa kertoi minulle salassa kai^
k(^n ,enn en ku i n h ä n et vei vät m u-kanaan.
]\rinua kehoitti 'piilou­tumaan
t ali iin, jotta voisin ker­toa
. tapahtumat Sipri-isännällä.
Hilipan oppaakseen pakottivat,
kun hän ttmsi parhaiten paikat. V J
Neuvoiko tietäjä-Samuli loit­sun
rajantakaisille?''
" Niin teki. Henkensä päästi-miksi
neuvoi.'*
"Miten ne pääsivät kätköi)ai-kalle?
Ljoitsussahan on kovat eh-dot
silh»; joka varkain tulee ot­tamaan."
'^Nekö? Järvi oli jäätynyt
juuri edellisenä -yiinä, jolloin oli
ollut oikein hirmupakkan(;n. ]\lo-komaa
ei ole ollut miesmuistiin.
iNiiden johtaja keksi keinon, ot-ti\\
a t. r u u h es i j a. !< i n n itt ivä t su k -
set sen pohjan alle.. Pahat voi­mat
ne tämän neuvoivat ja, :kuis^
kuttivat . :vainolaiscm korvaan.-
Kuuluihan tuo jää joskus pauk-kaneon.
Niillä oli yhden yön
vanlia varsa, jonka hallava tam­ma
sai, Olivat päässeet hyvin
siihen paikkaan Ison ja '.Pienen
lvi 1 > i n ke sk i vä 1 i 11 e, j o ss a ti e t ii j ä ^
Samuli sanoi sinun rahakirstusi
olevan järvessä. Niitä oli vair
kaksi miestä. Vainolaispäällik-kö
ja orjasi Ililippa. Olivat ha­kanneet
avannon jäähän ja
il Sano ensin, ennenkuin ja 1 kat,
missä on nyt Inka ja i)oikani?"
ehättää kuin hengenhädässä Sip­ri.
Leski-Leeua. peittää esiliinan-kulmalla
silmänsä ja nyj'hkyttää
katkonaisesti.
ja heittivät järveen —-
Kiesus varjelei)arahtaa Sipri.
" N i i n . ^ ^— Inka-emäntäsi -—me­ni
tunnottomaksi, kun • lapsen
riistivät rinnaltaan—-ja pian —
henkensä, heitti — - ä i t i poloinen.
Niin, pojan heittivät, mutta
eivät toki" jättäneet taivaan Py­hät
sitä kostamatta. Kise arkku
kuitenkaan noussut, ei vaikka
varsankin perästil viskasivat. Hi-lippa
oli isäntänsä -puolesta kos-taniit.
• Vainolaispäiillikön avan­toon
sysävsi. Siellä ovat nyt jär­vessä,
poikasi ja. murhamies. Ili­lippa
poloinen ei. liikoja välittä­nyt
omasta heui^estään, vaan vie­lä
takaisin pyrki, miten lie pääs­sytkin,
ihmeen avulla, Pyhät var­jelivat.
Nuorta emäntäänsä hän
vielä tahtoi koettaa pelastaa.
Mutta myöhäistähän se jo oli.
Pahasti näkyi vaimosi kuolema
llilippaankin koskeneen. Eivät­hän
ne 'sentään sinun pall^ollisesi
j a or j a sd y ksin olisi k u i tenk a an.
m itä än voineet ra j an t [i k ai s i 11 e,
kun itse veit takamaille suurim­man
osan omasta Väestäsi ja ky­liin
miehistä. Hilippa. poloisen
vankinaan veivät sekä muut huo-neväkesi..
Kostoksi polttivat ta-'
losi ,kun eivät aarteitasi saaneet,
vieläpä osan kyläkunnankin ta.
loista. Toiset pelastu ivat lun-naitten
avulla -—Kuule; Sipri.
3'ietäjä-Samuli on kaikkeen tä­hän
syypää. Omantuntonsa tus­kissa
tunnusti sinua pettäneensä
ja r ah ak i rs t n a si i tsel 1 (M> n h i m o i Ii­neensä.
Sanoi aikoneensa sen
joskus ylös. naarata: tai muuten
metkuillaan esille manata. Ki-hän
sellaista rtaikaa kukaan voi
suorittaa. — Sinä sait nyt mak­saa
ahneuden synnisläsi hirveän
hyvityksen. —Mutta itse|)ä tuo
kavala velhokin sai rikoksensa
sovittaa. Rajantakaiset sen ta))-
•poivat, vaikka luuli jo hengissä
selvinneensä, kun saivat tietää,
e t t ä 'lieidän päällikkiinsä Samulin
juoniin tuhoutui. Luulivat .tiiin,
sillä yiisas Hilipi)a uskotteli vi­hollisille,
että arkku oli vienyt
pääliikilk muassaan, kun karja­lainen
yritti tarttua siihen sen
pinnalle kohdtessa, ja Ticmusta
huudahti -^.IVrMttKin peruivat jo
vankien 'joukko'dli: -vnuitta' lähdön
hälinässä 'J)ääs'rn|''^^'tuil6'uturnaan
talliin KiViitk^i^iluo l i i k o j a tain­neet
tällaiiesia vanhasta eukko-ruppanaUa^
piitatakaan. I^Pilopai-.
kastanL' 'kuulin ja näiu' lopputa­pahtumat'"
^^Iutt'a' Sipri ei enää kuu'ritele
lopi)uA'.' ITän istuu samassa a'sen-nossa
aitan porraskivellä.
Leski-Leena katsoo säälien koh
talon lyömää miestä ja lälitetv
Il il jälleen itsekseen höpisten sau­nalle
päin.
Päivä valkenee ja pimenee
Heikko . kajastus katoaa, alkaa
sat^a lunta. Leslii-Leena läul-'
mittää . saunaa asuttavaan kun­toon.
Kaivovintti kitisee tuulen
viimassa. Mutta Inkan morsius­aitan
porraskivellä .: istuu . yhä ri­kas
Sipri ja — itkee.
Kului monta vuotta*. Sipri oli
käynyt Turussa piispan luona
neuvoa kysymässä. Piispa mää­räsi
rikkaan Siprin syntinsä so­vittamiseksi
käymään joka kol-ma
s vu o s i Hat tu 1 a n Py hän l i i st i n
luona rukoilemassa. v
vSipri eleli sitten kotikylässään
kulkien : talosta taloon verkko­ja
kutomassa. Joka kolmas vuo­si
joulun alla hän lähti pyhiin-vaeliusretkell
een. Mut ta kerran
hä n e i pai a n n utkaa n en ä ii si It ä
matkalta.
Siten loppui tarina rikkaasta:
Sipristä. ' .
>
KERTOMUS ATLANTIS-MAASTA.
m '
o
e
LäJitöpäivä
Syysk. 8 Cunardin
1 Valk. Tähden
Sw. Amerieau
7 Canad. Paeifiein
8 Valk. Tähden
12 Canad. Pa ei Hein
l.'l Canad. Paeifiein
I i Canad. Paeifiein
TT) (Janad. Paeifiein
lo Canad. Paeifiein
15 Valk. Tähden
lö Norjan Ameriean
15 Cunardin.
I 20 SAV. American
21 Canad. Paeifiein
22 Canad. Paeifiein
22 Valk. Tähden
26 Canada Paeifiein
27 Ganad. Paeifiein
> 28 |Canad. Paeifiein
29 Canad. Paeifiein
29 Valö. Tähden
29 Cunardin
. 291 Sw. Ameriean
Laiva
AN DANIA
R'E(}TNA
DROTTNINCHOLM
]\IONTLAURIKR
MlilOANTlC
M ELIT A
IMARBURN
JMONiTCLARE
E:\1P. OF FRANCE
MARCiLEN
DORIC
BEROENSFJORD
ANTONIA
STOCKHOLM
:\[ONTCALM
Kanta^nius
ir),000 tonnia
1(;,500 tonnia
11,200 tonnia
17;000 tonnia
15,000 tonnia
14,000 toimia
10,750 tpnnia
16,400 tonnia
18,500 tonnia
10,VJ50 tonnia
16,500 tonnia
10,709 tonnia
15,000 tonnia
12,846 tonnia
16,400 tonnia
EMPRESS OF BRITAIN 15,850 tonnia
CANADA
MINNEDOSA
IvrETAGAMA
i^IONTROSK
EMP. OF SCOTIiAND
REGINA
AUSOMTA
DROTTMNiGHOLM
10,000 tonnia
14,000 tonnia
12,450 tonnia
16,400 tonnia
25,000 tonnia
16,500 tonnia
15,000 tonnia
Satamasta
Montreal
Montreal
New York
Quebec
Montreal
Montreal
Montreal
Montreal
Quebec
Montreal
Montreal
Nevv Ybrk
Montreal
New York
Montreal
Quebec
Montreal
Montreal *
Montreal
Montreal
Quebec
Montreal
Montreal
New York
Satamaan
Plymouthiin
läverpooliin
Göteborgiin
Liverpooliin
Liverpooliin
Southamptoniin
Glasgowiin
Liverpooliin
Soutlmmptoniin
S9uthampton .
Liverpooliin
Kristiaania
Plymouthiin
Göteborgiin
Jjiverpooliin V
Southamptoniin
Liverpooli '
Southampton
Glasgowiin
Liverpooliin
Southampton
Liverpooliin
Plymouthiin
Göteborgiin
III luok. piliBtti
Helsinkiin
. $106.50
$106.50
$110.5<5-
106.50
$106.50
$106.50
$103.50
$106.50
$108.50
$10;}.50
$106.50
$110.50
$106.50
$110.50
$106.50
$108.50
$103.50
$106.50
$106.50
$106.50
$108.50
$106.50
$106.50
$110.30
BLUE RIBBON TEEN hieno
laatu on tulos kokemuksesta, johon
on yhdistynyt halu | tuottaa mah­dollisimman
parasta tayaraa.
Nyt kun kauppaolotovt tule­massa
normaalisemmiksi, on BLUE
BIBBON TEEN laatu parempi
kuin koskaan ennen. KOETTA­KAA
SITÄ.
11,200 tonnia
Kaikkim ynämainittuihin hintoihin on sotavero $b.00 lisättävä. Lapset 1—10 vuotiaat pääsevät puolella hintaa, jöh^^n li­sätään
sotavero $3.00. Lapset alle 1 vuoden maksavat piletistään $5.^
Rautatiekyyti Port Arthurista Montrealiin ia Quebeciiylaiva.Diletin yhteydessä, on $31.95.
Kolmannen luokan piletti Hangostj^ Port Arthuriin, maksaa nykyään $130.50. Pilettejä voidaan lähettää Suomeen
myös sähköteitse. " i , •
Matkustaessanne itso Suomeen eli tuottaessanne omaisia sieltä Canada«^n, kääYltykää pilettiasioissa aina allekirjoit­taneen
puoleen joko suullisesti eli kirjeellisest i. Pilettejä myyn kaikiUe suuriin mille liu joille, kaikille laivoille ja kaikille luo
kille sekä Canadan että Yhdysvaltain satamista.
ERiCK 1 K
FileUi-asiamids.
ranskalainen tiedemies,
professori Termier, on tutkinut
Atlantis-kysy myst ä n i i n - pitkältii
kuin tähänastiset löydöt ovat an­taneet
siilien aihetta ,ja- niiistä
t u t k i m u k si s ta p i ti ii ä n e s i 1 elm än
.Meritieteellisessä opistossa va­luin
aikaa sitte.
Ilän .sanoo että Atlantismaan
on täytynyt olla olemassa. Pla­ton
kertomus siitä suuresta saa­resta
ulkopuolella- Ilerkuleen
patsaita (Gibraltarin), joka- on
suuren luonnon!Uullis'lukseu kaut
tn joutunut hukkaan, ei ole satu.
Kertomusta Atlantisista - ovat. op­pineet
tutkineet; jo 400 vuotta.
Sellaiset oppineet kun llumboldt
ja ^lalte — P»rum ovat kieltä­neet
sen saaren nvilloinkaan . olr
leen olemassa, kun taas PulTon
ja Tournefort pitävät Platon ol­leet
oikeassa.' ProiVss. Termier
a se 11 u u n ii id e n v i i m em a i n i 11 u j e n
puolelle ja pyytää nyt meritiede-opiston
ratkaisua. . ;
I\lcritiede, jota tieteellisesti
kutsutaan niuu^llä Oceanograi',
on vielä verrattain ;,nuori tiede,
opettaa meille että Atlaniiin me­ren
pohja on liyvin epätasainen.
Seu keskellä on vedenalainen y-;
llinkö, joka kulkee etelästä poli-.
joiseen ja siinä on tuliperäisiä'
vuoria, jotka alkavat Tristan de'.
Cunhastjif etelästä ja jatkuvat
Jan ;Mayeniin pohjoise.ssa. Tässä,
harjussa ; on veden yläpuolelle
kohojtvia kukkuloita. St. Hele­na,
Asoension, Kanarian saaret,-
•Madeira, Azorien saaret ja Islan­ti.
Mutta tuohon tuliperäisyys-käsitteeseen
liittyy, .että voi ta­pahtua
purkaus ja sen yhteydes­sä
oleva luonnon mullistus niil-loin
tahansa; Ja vielä nykyisen­kin
historian aikana on saa­ria
kadonnut tulenpurkauksieii
kautta veden alla. ^ Monet mer­kit
näyttävät että'se tuliperäi-syyden
vaikutus, jota nykyään
tapahtuu, , on. vain jälkikaikua
s i i t ä , m i t ä Atlannilla on : ennen
tapahtunut.
Atlannin meri on seutu, jota
luonnontutkijat ovat rakasta­neet.
Siitä todistaa myöskin geo­logia.:
Se opettaa nieiUe, että
tertiäriaikakaudella ' oli suuri
mannermaa Oi))raltarin ja Antil-lein
välillä. Ja se oli jo silloiii
eroitettu Europasta j a Arrikasta
.syviillä vesinotkolla. Tämä man­nermaa
ori siMe uponnut erittäin
suuren maanjäristyksen kautta j
ja sen viimeiset jätteet ovat nuo
3 saariryhmää: Azorit, Madeira
ja Kanarian saaret. Tiima ei ole
mikään otaksuma/vaan täysin
todistettu asia, kysymys on vain
siinä oliko silloin jo ihmijöä maa­ilmassa
ja josko tämä maa oli
tuo mainittu Atlantis.
Eläintieteellä on myös tässä
annettava todistuksensa. Eläin­kunnassa
Kanarian saarilla on
osa likoeläimiä sellaisia, että nii­tä
löytyy ainoastaan Marokkos-sa
ja Antilleilla. Ja kasvioppi
näyttiiä että samoja sananjaikoja
joita vielä löytyy kasvamassa
Teneriffalla (Kanarian saarilla)
on löydetty kivettyneinä Portu­galissa.
Tämä ei kyllä'ole taju­sin
sitova todistus, mutta on ai-,
nakin vertailevaa yhtäläisyyttä.
Mutta se suuri kysymys on vas­taamatta
Oliko jo ihmisiä tertiää­riä
- akaud., jotka näkivät tuon
suuren luonnon r mullistuksen jä
\ioivat kertoa siitä jälkeläisillen­sä?
Aina viime vuosiin on tä­mä
- kysymys ollut vastaamatta.
Ihmisen olemilta maailmassa <ai
C A M A D A A N :
Koko vuosi $2.50
Puoli vuosi \ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . $1.50
Neljännes vuosi 75e
YHD7SVAL'TOIKIN:
Koko vuosi : $3.00
Puoli vuosi I $1.75
Neljännes vuoii' $1.00
SUOMEEN :f'
Koko vuosi $3.50
Puoli vuosi $2,00
TILAUSLIPFU. l
CANADAN UUTISTEN TOIMISTO
P O R T A Ä T H U R , ONT!, C A N A D A .
Myötäseuraa ö CANADAN UUTISTEN
..ynosjkerran tilauksesta, joka on lähetettävä osoitteella:
Nimi
I:
Postikonttori
Katu eli Box No.
Valtio
l^ainitkaa onko tilaus uusi eli uudistus.
voida. tod is ta a k aue mm aks i kuin
kvartääriaikakauden alkuun.Ter-tiääri
aikakauden ihminen on
vain otaksuma.
Saadaksemme tähän vastauk­sen,
täytyy meidän mennä Eng-|
läntiin. Tiedetään että rannat
Thames joen suulla ovat monta
vuotta olleet; tuotteliaita tutki-muspaikkoja
geologeille, muinais
tutkijoille ja paleontoloogeille.
Siellä oli jätteitä Piltown ihmi­sestä,
joka yhdellä iskulla teki
ihmissuvun vuosituhansia van­hemmaksi.
Mutta rikkain löytö-
')aikka on kuitenkin kauempana
:)ohjoisessa, Forhallissa, Bram-fordissa
ja ennen kaikkea Ips-
Aviehissa. Siellä ovat pari eng­lantilaista
tutkijaa, Mr. J . Reid
Moi ja Mr. Burkit hyvin tarkko­jen
kaivelemisien jiilkeen terti-äärikerroksessa
löytäneet ihmis­käden
valmistamia piikivikirvei-ta.
Sellainen löytö herätti innos­tusta
ja paljon vastaväitteitä.
Löytö otettiin tarkkojen tutki­musten
alaiseksi. Erityisest:
käännyttiin sen miehen puoleen,
joka on e'hkä maailman etevin
paleontoloogi, nimittäin abotti
Brenil,- professori Monaeon ruh­tinaan
perustamassa paleontologi
institutessa Pariisissa, Tämä mies
matkusti Englantiin ja monen
Eurqpan ja Amerikan ..tiedemie­hen
kanssa tutki löytöä ja he
kaikki tulivat siihen päätökseen,
että ihmisiä on jo silloin ollut,
kun -Platon piainitsema Atlantis
vielä oli. Tämä- tutkimus vah­vistaa
raamatun kertomuksen ve­denpaisumuksesta.
Atlantin hu­kuttaminen
on muuttunut koko
ihmissuvun hukkumiseksi vedes­sä
i ja raamatun Noa ja hänen
poikansa olivat tertiääri aika­kauden
ihmisiä, jotka nyt raa­matun
kertonuiksella vedenpai­sumuksesta
kertoivat tuleville
polville Atlantismantereen huk­kumisesta
. tuossa suuressa tul­vassa.
Platonin kertomus Atlantis-niaasta
on nyt Ipswichissä tehty­jen
löytöjen kautta tullut todis­tetuksi.
Siinä -missä Atlannin
meri .nyt lainehtii, on ennen ol­lut
kaupunkia ja kyliä. Voipa
vielä tulla aika että Atlannin
meren pohja tuo esiin todistuk­sia
kätköistänsä, kun taas joku
muu maapaikka vajoo tulivuoren
vaikutuksesta.
ä V
— Punaiset joukot miehittä.-
neet Ohotskin. Tsitasta ilmoi­tetaan,
että 40 päivää kestäneen
matkan jälkeen jäitä pitkin ovat
viidennen urmeijan joukot mie­hittäneet
Ohotskin. Valtaus ta­pahtui
niin nopeasti etteivät val­koiset
.ennättäneet ryhtyä vasta­rintaan.
Satakunta valkoista o-tetiiin*
vangiksi ja lä'hetettiin'
Vladivostokiin, muut tuhottiin..
Varusväen päällikkö kenrAali
Ratakin ampui itsensä.
Ulkokullattu ei anilloinkaan
voi johtaa harliaan toisia niin
pitkälle kuin ihan liarhaan joh'^ -
taa itsensä.' i •
X ^1
4
f
I
LI
• f I
t r
' • H ,
ib i
•f
f
M . i
7f
I
Jk
i
•n.
I
1