Canadan uutiset, October 12, 1922

              t tr;;
mi: 6
IM^':'.! . n '-1' J
\
- ) „'f.H> .HM!'T5.i;-„'r^*i)<i/:-MH'.n
dan valtioniiuoto- ja kanBallisuustals-lelujen
sekä maaihnanvaltapoUtHUan
aikakaudet käsittävä^ viimeisiin vuo-aiih
ulottuva VI osa nyt on valmis­tunut
kauppaan.^ Tämä kansalliskir­jallisuutemme
kaikkein arvokkaim­piin
tuotteisiin luettava kuusiosainen
suurteos antaa puolen sadan etevim-liiän
' kotimaisen historiantutkijan
tieteellisellll tarkkuudella ja helppo­tajuisessa
muodossa esittämän koko­naiskuvan
ihmiskunnan kehityksestä
hamarasta muinaisuudesta aivan vii­meisiin
aikoihin asti. Koko teos: kä­sittää
noin 4,500 suurikokoista: teks­tisivua,
lähenmuv tuhat tekstikuvaa,
viidettäkymmentä moniväristä liito-kuvaa,
j o i s t a n i o n e t Buuriarvoisia
taideluomia, sekä 16 suurta liitekart­taa.
Jo toissa vuonna Tiotosanakirja-
Py, alkoi julkaista pitkäaikaisiin esi­töihin
perustuvaa, nmsaasti »kuvitet­tua,
läanittain - ryhmitettyä n^ian-tieteellls-
taloudellista • ja histonnllis-ta
oman maan tuntemuksen ei-ikois-tietoki-
jaa "Suomenmaata", jota jo
on Ilmestynyt neljä l a a i i i a : U u d e n -
maan. Ahvenantr.jian, Turun j ; : Po­rin
ja Hämeen läänit. Suomemuaa
ilmestvv ositiain» kukin osa kaijitui-cn
yhden läänin. Koko teokt-on laa­juus
on arvioitu noin 4,000. riivuksi.
Kuhunkin ;• lalininkuvaukseen Inle-.
tään suurikokoiset ylition omassa
karttapiirtamossä teosta varten eri­koisesti
vnlnvistetut, monella vavjHa
painetut laaninkartat mittakaavassa
1: 300,000. Teoksen viides osa Vii­purin
lääni on parhaillaan tyonalai-gena.
Puolissa on myös jo Tietosanakir-ja-
Oy.'n neljännenkin suurtcoks<jn
"Valtiotieteiden Käsikirjan" toimi­tus
ja painatus, Tama yli sadan
niaamme etevimman valtiotieteilijän
ja yliteiskuntaolajen tutkijan yntois
työllä aikaansaatava aakkosclUnon
kokoomatietoteo^. ulottuu kaikkien
valtioteiden: aloille jii. tulee valmis­tuttuaan
olemaan suomenkielisen
yhteiskunnallisen kirjallisuuden kan-tateos,
jonka ; arvoista ei viela ole
esim- yhdessäkään pohjoismaiHta.
dan lilstoriaesityksella. "Uusimman
ajan vajtiollisessa historiassa" tohto­ri
K. R. Brotherus tunnetulla taidol­la
ja perinpohjaJsTiudella esittää ko­ko
maailman uusimman historlau, n.
s. maailmanvaltapolitiikan ajan (Vv.
1871—1919). Tässä neljättäsataa^
suurta sivua käsittävässä ninsasku-vaisessa
teoksessa kuvataan eri
maanosain ja valtioiden viimesen 50
vuoden vatioUinen kehitys ja sisäl­linen
historia, siirtomaapolitiikka ja
poliittiset ryhmitykset, valtiollinen
tilanne ennen suurvaltain sotaa,
syyt - sotaan, y h tenainen ku vau s s o- •
dasta seka esitetään sen seuraukset
— '"Yhdeksännentoista vuosisadan
kulttuurikehitys" teoksessa taas esi­tetään
päättyneen vuosisadan sivns-iyshistoria.
Siina tohtori Jaakko
Forsman esittää 19: nnen vuosisadan
taloudellisien ja yhteiskunnallisien.
kehityksen, tohtori Hennk Riim^ivv
tekniikan ja yleisten luonnontietei­den,
maisteri T. J. Hintikka biolcr
Kisten tieteiden, professori Robp.rv
Tigerstedt lääketieteen ja professori
Arvid Grotenlelt iienkitieteideii (kii'
litietecn.: lustonan ja, yhtCMskr;nt;( •
tieteiden solca tilosolisen maaihnan-katsomuksen)
kehityksen, tohtori J.
V. Lohtoneii kirjallisuuden, tohtori
Fredr. J. Lindsironi kuvaamataitei­den,
maisten l i . Klemetti säveltai­teen
ja: tohtori '%ach. Castron yleis-;
ten lienaenshuntKm keJiityksen. Ta-nvaJdn
teos on . suunkokoimm, run-
Ha.asti kuvitettu, lähes ?iOO sivua kar
sittava,
EiitvisUi. liuomiota on. Tietosana-kirja-
O.v. osoittanut heimokansoja
ra kansanlredetta esittävälle kirjalli­suudelle.
A''astikaan valmistui toh­tori
T. I, Itkoselta kauan odotettu,
runsaasti kuvitettu vlitenainen esi­tys
"Suomensukuisista kansoista'';
I. K.: Inhan .suositLU, ;:nnn kohtalok­kaissa
vaiheis.=?a elavan kar.ialaishei-man
crikoiskuvaus '"Kalevalan lau­lumailta"
on ; julaisui uusintapainok­sena
ja., juurikaan on valmisnmiu
Samuli l''aulalvarjun ; Kaiaauin taka
maiden arvokas .kansa- ja ninaiUie-teellinon
kuvaus "Kamuun mailta."
AUTOMAAILMAN HALLITSI. viit siltd neuvoa kysymään.—
J O I T A .
Tätä laajaa yhteiskunnallista tieto-|Tahan alaan kuuluvat, mvos proles:
teosta on I osa, loppuva hakuaruk-ison II. T. Sireliuksen johdolla Kan-keliin
Kirjastot, saatavissa korukan-tsalJismuseon kokoelmien pohjalla
siin sidottuna. Toinenkin osa kasit-j valmistetut; kaytantoa varten sovi-tävä
hakusanat Kirkko—-Owen valv tetut liienoasuiset monivarji)aiiiok
mistuu aivan pian sidottuna. Ivoko-! sisct "Suorren: kansallispukuja" ko-naisuudessaan
tulee teoksesta vneljä.! koelniat, vjoifa.onv!lmcstynvt kaksi
yli 650 kaksipalstaista sivua kasitta-1 sarjaa; nama sisältävät tarkat, v
T . i n i m i k n u l l a 1021 jäljestetty
I>>nr,mt Motors, i n c , on yhdek­sän
knnkanden aikana ottanut
a u t o t i l a u k s i a 31 miljoonan 'doh
Ia n n ar\o<,ta.
OSASTO
vää osaa (16 nidettä).
Suomen oikeus-niminen,
nakirja-O.y: n "Suomalaisen
suuden edistämisrahaston"
Tietosa-ntyksct
ja asianomaiset kutoma- ja
valmistusohjeet- moniin • suosituim-kirjalli-
puu .kanöallispukiiihinrhiev . . \
avust.uk- .: Saveljulkaisujenkin kusLannuspuo-sella
julkaisema lainopillis-taloudel- li on ollut vilkasta; Uutuuksina sä-linen
sarja,: jonka julkaisuilla tie- veljulkaisusarjoissa mainittakoon . A .
teellisen arvonsa ohella on suun l K. Taipaleen on asiantunnjain ga,
kävtännöllinenkin merkitys, ne kun. säveltäjäni avustuksella toimittama
sisältävät suoranaisia vastauksia l u - ' Nuorisosekakuorolauluja joka en vih
kuislin yhteiskunnallisessa elämässä-koissa tarjoomillaan kaksi-, kolmi-
•esiintyviin oikeuskysymyksiin, onjja neliaanisiMa lauluilla pyrkii val-nyt
saatavissa sidoVt; kahteen nah:; niistämään harjoitustehtäviä ja . oh-kase]
käsiteeseen. Ensi sidos sisal-1 jelmistoa. milla vähäväkisetkin lau-.
tää K; J. Stahlbergin "Hallmto-oike- ; lajapin it voivat alkiui useampiaäni-ud
en " s e k ä K. A. Moringin " E l i n k e i - ! sen laulun .viljelemisen, seka sa-nb-
oikeuden' , "Tyovaenlainsaadtinl ma.D toimittajan "Miesäanisten lau-nön"
ja "Maalainsaadannon ja vesi-; tukuntien ohjelmiston" uusi V l l :s
oikeuden'; toinen sidos Allan Ser­lachiuksen
"Rikosoikeuden", R; A.
f ^flWreden ''Prosessioikeuden", O.: l l j . : useilta tunnetuimmilta : saveltajiltam-
Granteltin "Konkurssioikeuden" ja me ynna Vaino Pesolan, Sekaäänis-
Julian Serlachiuksen \ "Ksmeoikeu- ten^laulujen 72. vihko. Yhteissiteis--
d e n " Sarjan eri numerot ovat yha • sa on nyt myös toimitettu kauppaan
edelleen myös • irtoniteina saa tavi s-; Kansanvalistusseuran Sekaaaniset
sä Moringin, Wreden ja Granfeltin laulut 70 vihkoa (3 sulosta), Mies-teokset
saadaan ruotsinkielis. "Fin- aäniset 20 vihkoa.. Naisaaniset 19
sk rätt" nimisena yhteisessä nahka,- j vihkoa ja Miesäanisten laiilukuntien
selkä siteessä. .. .ohjelmisto: 7 vihkoa; Suositusta
Erikoinen miolenkiintonfa on kah- "Kansanopiston laulukirjasta" on
della laajemmalla viimeisen vuosisa-*valmistunut uusi viules paino. .
• •• ' ' " • " '
vihko, sisältävä . toiRtakvinmenta
uutta kotimaista laulua ja sovitusta
Qnnistiiminen maanviljelyksessä,
Tiilcvaisuiidos^^a tulee maair
\ i l j c l i j a i n t a l o n d o l l i n c n onnistn-m
i i i o i i l i i p p i i m a a n yhä enenirnaii
ja oneiniuaii siita, millä t d v a l la
n u K i t a l o t j s t T i o t t e j t c i kä.sitellään
sen j a l k e c u kun n o o\at valmii*
tJi. lahcteflavak-si maailman
m a r k k i n o i l l e Htillituksen A^^ri-
«'iilt 111 e l i m e n osa^to onkin rylr
t^n\t k a i k i k i n t n a l i d o l l i s i i i i t o i ­men
l o t o i s n n ;.sen v a r a l t a ;ja sen
a s i a n edistämiseksi, että tällais­ten
tuoi t e i d e n käsittely tulisi
m a h d o l l i s i m m a n edullisella ta­v
a l l a j a r j e s t - t y k s i , jotta — ly-hvesti
sanoen — maatalouteen
H i i t \ \ ä l i i k e i ) u o l i tulisn .larjesty-m
a ä n o i k e a l l e , niaan\iljelijoille
edu]l]S(>lle k a n n a l l ' l\nn maan-t
u o l t e i d e n m\ynti, käsittely y.
m o\Mi o i k e . i l l a t o l a l l a o n maan-
M l i e l i j a i n e l a m a tur\attu. Sii-l
i d i (,n j i y n n t o . .7a h a l l i t u s tu­lee
autlamaan maanvdjelijtiitä
k a l k i l l a l i \ o ( h liisillä iieu\oilla
ja o p - l u k s i l l a ios he vaan kään-
(dPS).
Haito kannattaa tarkoin
kuoria.
Etelä-Dakotan Maanviljelys-opiston
meijerkspesialistin mti-k
a a n tehdään enemmän rahaa
täysiarvoisella kermalla kuin
sellaisella) jonka rasvapitoisuus
j o n .pienempi. M a i n i t t t u x^rikois-t
u u t i j a lausuu, että suuren ras­v
a p r o s e n t i n sisältävä kerma ei
t o s i n kaupas.sa tuota son enem­män
rahaa, mutta kot u n jaä si­tä
runsaa«i-m i n k u o r i t t u a maitoa
s i o i l l e ja vasikoille. Tarhaan
k e r m a n tulisi sisältää 3—3,5
p r o s e n t t i a voirasvaa. Jos pro­senttimäärä
on alle siitä, on ker­niä
n mukana, k u l k e u t u n u t suun
mharä kuorittua maitoa. Jofs
taasen j> rosenlti kohoaa }\i 4,
on siinä jossain määrin t a r j o l la
se i v a a r a , että paksu kerma ta-k
e r t u i t a s t i o i l i i n ja. menee siten
h u k k a a n . Csein separaattori ei
voi k a i k k e a kermaa' eroittaa,
jos s i l a pyöritetään, t a v a l l i s ta
hitaammin. Jos lyokeet pitem­män
aikaa osoitta vat r a s v u i i i t o i -
suuden olevan alle SO pi-osenttia
on s i l l o i n paras t i u k e n t a a sepa­r
a a t t o r i n ruuvia, nel.iannes tai
p u o l i k i e r r o s t a . Jos prosentti on
y l i 40. on ruuvia vahan loyhen:
i L ' t t a \ i i
Kirj. Veikko Korhonen.
KORPIKUVAUS.
V e i k k o Korhonen on vilka.s j a taitava- k e r t o j a , sa­nonnassansa
meiievän kansanomainen j a sen lisäksi
011, hän nähnyt sankarinsa perin t a r k a s t i , n i i n että
noissa laiskoissa j u o p o t t e l i j o i s s a jokaisessa kuvastuu
k u n k i n luonne selväpiirteisesti j a t a r k a s t i . 112 .siv.
Hinta 75 senttiä postimaksuineen.
Saadaan t i l a t a osoitteella-
C A N A D A N U U T I S E T ,
Port Arthur, Ontario.
TIETOSANAKIRJA-OSAKE-YfiTtöN
SYYSKIRJALLI-SUUS.
Tietosanakirj^-O.y-n tuotannossa
ovat edelleenkin etualalla suuret tie­tokirjat
ja hakuteokset. Saatuaan
toissa vuonna 114 vuotisen uutteran
työn tuloksena! valmiiksi kymmen-osalBeti"
TietosanakfPjanV ryhdyttiin
tätä kansalliskirjallisuutemme suuri-suuntaisinta
hakuteosta- heti saatta­maan
aikansa tasalle käymällä jul­kaisemaan
TictosanaklTjan "täyden-nycosaa",
jolta täydentää pääteok-senn
jääneitä aukkoja ja vajavat-
Fuuksia, sekä ennen kaikkia antan
tietoja niiltä asioista ja tapahtumts-ta;
jotka' ovat sattuneet pääteoksen
vastaavain osain i Ilmestymisen jäl­keen.
Näin olleu onkin nyt, koko-naisuudesiiaan
valmistuneesta Täy­denny
sosasts^, : joka arkkimaäTältäan
on ainoastaan vähän pienempi pää­teoksen
--tavallista osaa, tullut jokal-
BP-Ue Tietosanakirjan käyttäjälle
^'äIttämättömän tarpeellinen nykyi­simman
ajan Tietosanakirja, jossa
•m ,m. niih koti- kuin ulkomaidenkin
'Viime vuosien suurtapahtumat öi*i
: asiantuntijain kuvaamina ensi kerta
aakkosellisesti 'järjestettyinä artik­keleina
esitetään.
Mdölrtaiset Vaikeudfet \voitettua on
nyt* päästy myös niin pitkälle, että
TletosänakIrJa-0.y: rt . toirtenkin, tois
takymmentä uutteraa työvuotta ky­synyt
suurteos "MaaHmanhlstorta"
' on kokonaisuudessaan valmis^ kun
(ääiälii > lOifiioteoksen laajin ja samal-
U'iilel^^^toij3in> 19:nn«B iruosisi
T a i l . l a u t ' u J a iJ A,^* il '>]' l - u.i .! ^,MSC-S i . .
l u 'iiul uuden s- MUII l u a i lm
S i i h e n on > ] i d i s i L i t \ a\ u n n i . n .•...»h ^('n. . i i . ' i us
j a uiupmaisen auton S U O J L I U S j a sii a>.
8e on k e l t a k a i k k i a a n osoittaiUit Mt. i s i u a n saat­taa
olla yhlä ka\ t a n n o l b j i e n j u mcikt . n y h l a h a l -
' ' j i a k u i n avoiic' x n i .n tounnij; auto.
luunko on \ a l i n i s t e i i u l a s i n laniii^-l . lei-akse^ta,
k o s k a teräs «ui lujafi seka s a i l . M M . i jiysv\'aiseii,
uunissa i)aalidetun \ iimeiste!.\ n ja siten lioko
n a a u poistaa uudelleen maalaamis kustannukset.
Istuinet on päällystetty siesalia, a l k u p e r a i s j l ' a,
e s p a n i a l a i s e l l a s i n m a h a l l a , koska nahka on pak-k'a
on ]>esunkestävaä j a l u j a a.
A u t o n käytännöllisyyden edelleen lisäämiseksi ta­k
a i s t u i n , taka ja s i v u t y y j i y l , istumen kehys ja
j a l k a n o j a voidaan n o p e a s t i poistaa j a siten saa­da
kuusikymmentäuelja k u u t i o j a l k a a lisätilaa si-vuosastossa.
Tästä j o h t u v a t i n i o n i n k c t r a i s e t edut .
ovat helposti kuviteUa\issa.
Päällystä ja sivut ovat tärinää kestäviiä raken­n
e t t a ja n y k y i s e n miellyttävän muodin vaatr
m u k s i a vastaavat. Cord-kumibeista t e r h o j e n nau­h
o i h i n saakka ovat varusteet sekii sisä että ulko­p
u o l e l l a e r i k o i s e t j a täydelliset.
S a n a l l a sanoen tämä auto on j o k a suhteessa eri­k
o i s e n sopiva sekä- l i i k e m i e h e l l e että myöskin
y k s i t y i s t a r p e i s i i n .
B L A N C H A R D & C A M P B E L L L T D .
234 PAHK ST.
Tekijöitä, joista maitotalouden
kannattavaisuuB riippuu.
]\renest> k s e l l i n e u karjanhoito
r i i p p u u ensi sijassa seuraavista
s e i k o i s ta
1. . l i y v i s t a lehmistä ja parem-j
i i en lehmien ,sntoks.'Sta valitse­m
a l l a pulida.srotuisia siitosson­neja.
2, Lehmien ja: v a s i k o i d e n jär­kevästä
ruokinna.sta
. l i i t t ä v ä s t ä . , hoidosta j a yk­s
i t y i s k o h t i e n liuomioonor tamises-ta.
Lehmä, j o k a ei voi tuottaa 175
paunaa /^'oirasvaa vuodessa kes-k
i n k e r t a i s t e n olosuhteiden v a l l i'
tes.sa, ei {)y.sty tuottamaan omis­t
a j a l l e e n edes ruokintakustan-n
u k s i a . Toisinsanoen, lehmä, jo­ka
keskimiiärin ei anna päivässä
k a h t a gallonaa m a i t o a sisältäen
") prosenttia voirasvaa '^10 päi;
väliä vuodessa, ei ole pitämisen,
pi \ i / l n e n .
Järkevä ruokinta ei supista
y k s i n o m a r i n annosten punnits'r
misevni, vaan paremmjnlcin i^^aik-k
a k u n n a ' / a n n e saatava' i r- i tr
j en a»:vioirni?oen ja n i i d o i i koh­t
u u l l i s e n l i i n n a n määräämiseen.
Järkevä huolenpito e^. käsitä
v a i n kaliJin piikkilank.x-aitau.'--
sen va i u n s t a n i i s t a , vaaa usetl ;i
m n i t a k i n seikkoja. Äärimmäi­s
y y k s i i n ei .meidän tule pyrkiä,
v a a n k u l k e a k u l t a i s t a keskitietä.
ovat yhdeksässä tapauksessa kymmenestä meidän tautiem
kärsintystemme ja kurjuutemme^ aiheuttajina. Suurin osa
näistä vaivoista voidaan nopeasti huojentaa käyttälfiÖllä
erinomaista Nuga-Tone lääkettä, joka luO vahvan, piinäli^n
veren, voimakkaat, vakavat hermot ja kasvattaa tarmokkaita
miehiä ja naisia.
Heikot Hermot
merkitsevät heikkoa;
k u l u n u t t a ^ vSsynytttf,
lamaantunutta ruumiin»
rakennetta. Ruumiin
tehtävä j a kaikkien sen
elimien elinvoima,toiin!n-t
a j a elämä riippuu her­mostosta.
Hermosto ön
se, tärkein Vieteri, Joka
hallitsee meidän terveyt­tämme,
toimintaamme.
Ilojamme ja menestys-tämme.
Miehet ja naiset.
a, joiden hermot 4)vatmur-i.
. . f . tuneet ja lamaantuneet,
ovat salralolsiaj ärtyisiä, riidanhaluisia ja
onnettomia .»eka kykenemättömiä kan­tamaan
elämän raskaita velvollisuuksia. I
Nuga-lone ^on maailman oivalliain lääke
heikolle, kuluneelle hermostdile. Se slsäl
Heikko Veri Huono
Verenkierto
Nusa-Tone sisältää
suuren määrän rautaa,
joka on yksi par­haimpia
t u n n e t t u ja
a p u k e i n o j a vahvan
punaisen veren luomi­seksi.
El ole mitään
sen vertaista kalpeille,
heikoille, vähäverisille
ihmisille. Se mytfskin
elvyttää sydämen toi­mintaa,
joka puoles­taan
parantaa veren-k
l e r t o a lähettäen
lämpimän, vohvistavan verivirran Jok&lkeert
elimeen ja lihaskudokseen ruumiUsa.^Niiga-
Tone'n vaikutus ulottuu maksiah ia
suolistoon aiheuttaen säännSllison iilMtuk-tää
runsaasti fosforia, joka luo voimakkaat, sen ja siten poistoen umpltaudin.
Täydellinen
Takuumme. ;
Nuga-Tone'h hinta on $1.00. pullo; lolci
riittää YHDEKSI KUUKAUDEKSI m #
pulloa $5.00. ijNauttikaa Nuga-Tonie-it 20
päivää ja ellette bie tyytyväisiä tuldluiin,
palauttakaa jäännös slnn.ei fniitS oIett<^)iän
ostanut: j a rahanne maksetaan iakslsirt
vlii>ymHtta. Ette voi hSvitÄ peinnläRgäh.
Me otamme kaiken vastuun. :Lähettai^
tilauksenne tänään j a iuavuttah^ takiilijjn
terveytenne, tarmonne j a elihtöinliMne.
Nuga-Torie^a rtiyydääh kälkttsä päihhUU
apteekeissa samanlaisilla ehdoilla ja takatiU*
Silla. V • • •. . • •
POSTITTAKAA TÄMÄ KUPONKI TÄNÄÄN.
National Laboratory, F . 700,1018 So. Wabash Ave., Chicago, III.
Qentlemen:—Enclosed please find for which scnd me postage pre^ld,
i>ottIes of Nuga-Tone. ,
Name .... „ ^ - .,. ^
St. and No, or R. F. D. , . .
City _ . _ State
posket j a tyytyväisen, iloisen luonteen.
Vatsanvaivat
huonoruuansula-tus,
umpitauti,
kaasu vatsassa ja
suolistossa, tur-v
o t u s , v a t s a ­happo,
pahaa
hajuinen hengi­tys,
tahmea kieli,
sappitauti, röyh-teleminen,
polt-tava
tunne, vatsakatarri, kouristukset ja
muut ruuansulatus häiriöt voidaan nopeasti
huojentaa käyttämällä tfitä mainiota Nuga-
Tone lääkettä. Se antaa hyvän ruokahalun fa unen, painonne lisääntyy ja - tunnette
tsenne kokonaan uudeksi ihm:
\
U ,1
Amerikalainen sateentekijä.
... Ivoouiasta ilmoitetaan, että
l a a j a l t i tunnettu amerikalainen
sateentekijä, t o h t o r i I l a t f i e l d , on
nyt I t a l i a n , ihmeniies. Siellä oli
4 kuuk. ollut ankara kuivuus.
.\Iutta .Air. I l a t f i e l d t u l i siruie
koneineen muuta ni i a vi i k k o ja
s i t l e ja a.settui N e a p e l i i n . " P i ­an
tulee s a d e t t a " , vakuutti: t ri
I l a t t i e l d , j a sade t u l i , runsas sa­de
. t u l i k i n . .Mutta sateent^-kijä
jratosi, ei A m e r i k a n lähettiläs­kään
voinut antaa liänestä tieto­j
a . Tlallituksen ilmatietäjät ei­vät
voi selittää mistä syystä tä*
mii sade \tuli. Tiedemiehet tah­t
o i s i v a t tavata t r i H a t f i e l d i a • ja
sanomalehdet k i r j o i t t a v a t hä­nestä
paljon.
On k e h o i t e t t u I t a l i a n hallitus­ta
tarjoamaan miljoonan lirea
(«i^öOjöOO). siitä salaisuudesta.
Charles M. Hmtfield esiintyi
e n s i k e r r a n sateentekijänä 1905,
k\jn pitkällinen kuivuus v a l l i t si
C a l i f o r n i a s s a . Silloin hänelle
n a u r e t t i i n , mutta hän. sai naura­j
a t ihmetteleitiään k u n häp sai
sateen.
Sen jälkeen on hän saanut/pal­j
o n rahaa t u o t t a m i l l a a n sateilla
useassa valtiossa Y h d y s v a l l o i s ­sa.
Hän ei i l m o i t a miten hän
t u o n sateen saa muuta k u i n että
hän panee j o i t a k i n k e m i a l l i s i a a i ­n
e i t a , j o t k a tekevät i l m a n kos­t
e a k s i , suureen astiaan, jonka
hän heittää alas j o s t a k i n korke-:
asta torni.sta. Mitä nuo kemial­l
i s e t aineet ovat eivät tiedemie­het
ole saaneet selville.»
kaan sellaisi-^vT perhoissa, jotka
k a s v a t t a v a t riittävästi kasviksia
koko pei'hcen. r a v i n n o k s i . Soke'
r i j u u r i k k a a t , myiiliiiiset kaalit,
p o r k k a n a t , seleri, s i p u l i t , parsti-n
a k a t , perunat.. l a n t u t ja n a u r i it
voidaan, säilyttää luonnollisessa
tilassaan. Pavut, useampaa hr
j i a , voidaan säilyttää k u i v a l ­t
a a n . : K e l l a r i , ylinen, suurem­mat
varastokammiot sekä monet
muut paikat talossa voidaan
käyttää tähän: hyvään tarkoituk­seen
kasviksien säilyttämiseksi
t a l v e n varalta.
J o s ci t a r \ i t t a v a a tilaa ](>\tyi-s
i sisällä huoneessa, n i i n voidaan
myöhäiset juurikasvitr.. säilyttää
u l k o n a kuopissa taikka penke:
reissä, j o i d e n rakentaminen ei
v a a d i suuriakaan ulosmenoja ja
v a i n h i u k a n työtä. .Rräs laji
v a r a s t o k e l l a r i a . on yleinen poh­joisosissa
maata, j a on se raken­n
e t t u osaksi maan a l l e ..
Suipponeva knopjia on ta vialli­n
e n s e l l a i s i l l e kasviksille kuin
per u n a t, p o r k k a u at, j u u r i k k a at,
n a u r i i t , parsnakat ja kaalit. Pe­r
u n o i t a voidaau pitää varasto­huoneessa
talon alakerrassa suo­r
a n a i s t a kävttämistä varten.
knlussa, j o k a j u u r i on k a i k k i en
l i n t u j e n elinehto.
^ ^ ^ ^
SS»
3+m ^ ^ ^ ^ ^
KasvWW säilytl^imiiieii.
Talveksi my6hUlste'A kasviksi­en
säilyttämihfeti öh'blötröenhoi-toa,
joka e| pl6'valkeata aina-
Kanojen munittaminen.
J o k a i n e n k a r j a n k a s v a t t a j a tie­tää
miten tärkeätä on antaa suo­l
a a säännöllisesti k a r j a l l e heidän
muun i'uokansa ohessa. Yhtä
tärkeätä on k a n o i l l e k i n antaa
suolaa n i i d e n terveyden ja mn-n
i m i s e n ylläpitämiseksi, vaikka
j o t k u t ihmi.set näyttävät senkin
tietävän'', että suola on myi;'
kyllistä kanoille. Linnut, j o t ka
ovat pitkät ajat saiancet olla i l ­man
suolaa, syövät sitä l i i an
p a l j o n k u n k e r r a n pääsevät sen
k i m p p u u n . Kanoille on syötet­tävä
suolaa säännöllisesti joka
päivä. K u n kanojen pehmyt
r u o k a : " m a s h " valmistetaan,
n i i n sopii panna suolaa siihen,
n o i n 2 paunaa j o k a i s t a 400 pau­naa
kohti * ' f e e d i ä ' v ' J o s ei a n ­na
, k a n o i l l e suolaa säännöllisesti,
niin p i a n alkaa seuraus näkyä
munien v^hentyn. tuotannossa.
Myöskin hitunen
^'mash'in'V kanssa on m a i n i o ta
munimisen edistämiseksi Jaanois­sa,
• ^^Tai'sinl?in talvella, ' j o l l o in
pippuri rpitäU- kanat lämpiminä
ja niiden veren vilkkaammassa
1
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
in 1 •
Montreal, Que. — Hön, .
^ Stewart, entinen rantati,fe?^iih|s
pippuria teri, kuoli Koyal Victoria: ial-
' ' raalassa lauantaina i^itetMifii]
aikaa sairastetuaan. Si[ri>r|||'
wart oli syntynyt PeMt^ll
Önt., ja ,valittiin ^
binettiin 1921,