Canadan uutiset, October 19, 1922

              CAI? ADAN TJUTiS^
iuömalalnen sanomalehti Canadassa,
Ilmestyy, jokaisena Tprstaina.
Kustantaja "
TK© Canada NeW8 Publishing Co.
Erlck J, Korte, Liikkeenhoitaja.,
Lauri Maunu, Toimittaja. :
TILAU8HINNAT:
Canadaan: |2.50 koko yupdelta,
•f 1.50 puolelta Vuodelta, 750. 3 kuu­kaudelta
ja 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.50
koko vuodeJta ja ^2.001 puolelta vuo*
;delta.'^;- •.; '^'\Sv]::r_ .'• '
I LMO.ltUjSHIMNATr
: oO sentttäbalstirtuufaaltai-kefea^^
läi S tuha. Pitempi aikai s|[Ile 11 nioi tuka h •
ie kohtuullinen alennus. •Haluta^ntfe.
•o- ja nimenpauuttoilmotukset T5"öeht-tiä
kerta, $2.'0Ö kolme kertaa, l^aima-
^ilmoitukset; $2:00 kerta, $3.00 kolme
keri Aa. Aviioliiil.o-' ja kihlaus-ilmol-rukset
60c ;pjilstatuuindlta. • Kuolohil-moitukset
%2X^^, muistbvurssyllä ?3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-
- moitukset ^2.00. •:[(:..:•••••. .'^'-y'•
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, kerÄys-
• luettelot, luonto-ilmoitukset y. m. 30
senttiä tuumalta. ;
Uuti.sten joukkoon aijotulsta ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimmjinkin ilmoituksen hinta on
50 sentt, Postissa tulevia ilmoituksia
: el hjK'äksytä velaksi tuntemattomilta.
•Poliittiset rllm^^^^^^ ?1,00 tuu-
V:-malta.
:KalkkI viiikkeelle aiJotiit :kirjeet, ti­laukset
jä rahat ovat läljetettävät
osoitteella: I-:
CANADAiN UUTISET, ;
Port Arthur, • ' Qnt., Canada,
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava. -
Osoitemuutpkseetii; tujeedjpiolttaa
lehden konttoriin'sekä vanha'että uu­si
osoite.• ••' • • .
CANADAN UUTISET
(The Canada News)
The Finnish Newspaper in Canada.
Published every Thursday by
The Canada News Publishing Co.
V Erick J. KortO; Manager.
: : Lauri Maunu, Edltor. z;
: ;yDally Nev/s Bldg., Port Arthur,^.Önt.
V CANADAN U UT! S ET
. I s welcomed and readiin every Finnish
home in the Dominion. It is the only
dlrect adyertising medium for those
manufacturers and merchänts whö
wish to create and bulld a prpfitable
and permancnt demand for their prod-u
cts and merch an di se by th e large a n d
ever growing Finnish populatioh resid-ing
in Canada^ Place your trial ad
•;„•• vertisement and get results. .
• Advertising rates 50c per inch.
; Political advs. $1.00 per in en.
Adverfisemonts must reacli our of-
; rjce Wednesday noon to appear on
i .!'b.»irs.day'8 issue.
Siibscription price in Canada $2.50
..: -"ry yoar, United State.s and olhe»-
• Hintriea $3.fi'J per yeär in advance.
Turkkilaisten •kansallissan-karista
Kemal ; Pashasta antaa
eng;laatilainen ; kenraalimajuri
Charles To\viisend Lontopn
'' Times' '-lelidessä luonnekuvan
ja kuvart; hänet . mieiieksi, joka
Y erhoo ]'auta n y rk k in sil sanie tti-käsi)
ieeseeii.
\ HaudanIuja taruio ja. sen oliel-
1 u , ystävä Iii ne n • • I ie rtt aisti us ovat
ne k a k si omiiuiisi i \ itla, jo il 1 a hän:
hoitaa' hallitusta^, j a saavuttaa
niitä < an k ji riVrnn an' i t o tt el^ v aisi lu -
den. • : > :''
" Y H k k a a t sinUat silmät, T a a -
lea itukka, jiienct lyhyet
set,' • "oy a t n e tunt 6 me rk it,
jäävät muistiin. Ilän on keski-k
o i nm mies, jolla on päässä
yälttämatrm . " kali)ak", korkea
a.strakaanilakki. Armeija ja vä­esi
(i suorastaan jumaloi häntä.
1 Iän en v a 11 a kun n a ssaa n o 11 ji i n o -
asiaan hiinen tahtonsa laki.»Ke­mal
Hasha puhuu vähän, vaan
sil loin kuin joku asia erikoisesti
kiinnittää hänen mieltiiän, hän
1111 e e k a un o puh e i sek s i. Ke inal o n
su u r ('n Na pol e o n i n j a v a r s i n k in
h an e n 1799 Ital ia a n teko m ii n .so-laretk(
Mi innokas iha iii ja. Ollen
vii sy m ä 11 (•) m ä i v to i m el i a s ja omä-^
1 en satiimaiset työvoimat Kenial
Päslia. johtaa sekä valliollisia et-l
i i sotilaallisia toimeUpiteitii ja
osaa hyvin terävästi arvostella
l.joliittisia olo.suhtoita lOnrbpassa.
rinomaisesti, että hallitus hänet
ennen pitkää kutsui komiteaan
ja nimitti hänet kaikkien teiden
ylijohtajaksi sotilaallisella arvo-;
nimellä liopiilta hänestä : tuli
brigaadikenraali ja sitteirimhi
Sir Henry Thoruton, K.B.E.,
(Kni^ht Commander oi' the Or-der
of the British Empire), jol­lainen
arvonimi vain aniharvoil-le
myiiiiueftiin maalle tehdyistä
arvokkaista palveluksista,.
\ : ^ ^ : K : - ; - ' - V - ' ,.:ra- ,-- ::•
t • • - ; , • . •I.,;:; • :.; •••• ^ : -r^-.'
Moslemi, Europa ija* Amerika.
'• Viiljan Aasian'.'tapahtumat ai-k-
a va t. sa a m a an—öikeast aan ovat
10 saaneet — sellaisen muodon,
että koko vsivistynyt maailma al­kaa:
niitä seuraamaan vakavalla
11 uolesl uiieisi i n della. E i kä s(! ole
suottakaan. Ei ole kysymykses­sä
yksinomaan Dardanellit tai
Trakia,: joita turkkilaiset tahto­vat
itselleeii sillä perusteella, et­tä
11 e j o sk u s ()ya.t: s ill e' ku iihmeel.
Juoni juurtuu paljou; .syvemmälle
— se ottaa alkunsa koko muha-saisivat
vuodattaa verensä vie­raan
maan multaan, jäisivät ai­naisesti.>
palaaraattomiksi.—-
Am eri ka, etupäässä Amerikan
kansa ei halua mitään Hellaista.
Jä jos hallituksessa pysyy u"e-het,
jotka eivät anna houkutuk­sille
valtaa, niin saammepa olla
varmoja, että poikamme eivät
m illoinkaan tule tallaamaan Jial-kanin
tai.Vähän Aasian manner­ta,
eivät tl rle siel lii vertaa n v uo-dattamaan.
Känsän on tuettf^ya
!hallitusta: Hallitus s11ojelee" kyl­lä
sitten kansala;- —
Skandiaylalai^ten sail!P^;^atehti i
•'•••'/'-•'Australiassa»:;!/,
tava järjestystä ; palauttamaan.
Mutta jos kansainvälinen ystä­vyyssuhde
on kylliksi luja pi-tääk.
seen yhdistetyn poliLsivoiman
tehokkaana järjestönä, hiin kan­sainliiton
tapaista, kansainvälistä
poliisilaitosta ei tarvittaisi ensin.
Menestymisen edellytys.
.Ihmisen alkaessa sairastaa mie^
Ien inasennuksen tautia eli loisin
sanoen menettiiessäetteensä; us;
koii oinaan itseensä, niin hän ei
voi tehdä,; mihin hän, todella pys­tyisi
vain ;siitä, .syystä, että hän
_ : 1-j-;^ öienestymisen iiVahd oi li
C.itered as seqond class mad mat-
. Dee. 1.. 1915..at the Post Office at
;r; Arthur,: Ontario. Canada,
- H E AIM OF THE CANADAN
: UUTISET.
' help pre se rv e the : Ideals ahd
cd : traditiöns of this, pur adopted
. >y, the Dominion of Canada: To
, ..o,-;<-:M'e its iaws and rnsplre others to
• • and öbey tjiem: To strive
; ngly : to quicken the public's
civib duty.: In ali ways to äid
':...rl'.ing this country greater and
-'Ct.'.r; than we fouhd It.
- • ' - -^rukautumine ) on toisinaan
jn lie menestykseen. • -•• -
Eläjuiiii taisieJut ovat aina
.' •....;>pailuja ii.seänne va.staan.
/ ':'-y Onni sk a a 1 kunsa' kahd es ta
l:;!'--sta lähteestä jimislosta
: ^ — ;Se, mii en kiiylälle tämän
ivan, ratkaisee) miten kilylät-
•;• huomi.spiiivän. / : - • :/
r. I
— Suurten järvien — St. Law-rcnec:,
sy väyesil ien sii uunit el mas-ta
kirjoittaa. • ICleveland Plain
Dealer i l l . i n / seuraavaa :
'• .Minnesotan ku-vcrniiöi'] ker­too
S a 1 a m a \- i ra oma i sl <' n A me r i -
kalaisen Yhdistyksen konvenlio-nissa
Torontossa, eitä Iveskiläir
nen ja Pohjoislannen valtiot ei­vät
ole koskaan olleet vakavam-pia
k uin nyt vaal i niukses.saan St.
LaAvreneen avaamiseksi valiame-re
j r ka II pai le O n 1 a rio ei ta ryi tse.
I ni 1 a i i 11,; yiIytyslä tässä ;asiassa.
V lulysviil lain. Ia h o i t a . -Jos Onta­riolla
olisi halljtuksen kontrolli
CHla\vassa\ . niin jiääministeri
\\'m^: ej (»Iisi lykännyt tuonnem­maksi;
neii VO 1 te In ihin : ani aultr
iiiisla/AVashih^tonin kanssa tästä
asiasta. - / O ; . V : -;."•••^••-
..Ml itt a : Ali n n esolan ni i es; i 1 mai-see
ainoastaan sen, mitä on kan­sa
1 a ist e n . in iel es.sii tiissä :osas-'
s a ma a la.: Asi as t ä 6 n j o o 1 e ni a s-sa
yleinen y h 1 e i sy in i n ä r ry s, vai k*
k a siitä ei olla selvillä, milloin
( a n a r l ä;; on . yal mi s • lulem aan m u -
k aa n. M icliij^^anin rejmbli kaanit
övai. iiskeltäiiv •uudestaan niniil-täiieet
s ( U i a a t t i i n *(-harles 1'.
Townsendin, joka- on ollut in-
II o k k a i ni ipa v e sisuunni tel m an a-jajia
sen aliisla saakka. Yk.'-
keino, edislää suunni te 1 m a n t O t e*
ulum is la. ; on , valita / kongressi i n
1 n iehiä, jotka, ku Ien Towusend o-vat
koko tarmollaan tämän
suunnitelman takana." •
• M innesotan Kahdeksannen kon­gressi
i n i es 1) i i r i n ii ä n e s t ii j ä i n olisi
hyvä j i i l ä ä mielessäiin, että kon­gressi
m ies O. J . I.(ar.son on l ä r k e -
ä n • sy vävesisuunnitdii lai i e s i i ais-leljjoita,
joten hänen i i i K l e s t a an
va litsemisensa 'On I) u lu ti i i n 11 ile;
vaisuudelle erittäin tärkeätä.
— Teidän lienkenne, .samoin
kuin' maakin. . ei : tuota, mi':
tään hyödyllistä, .pllei sitä järke­vällä
tavalla höystetä. '
—• Suoraan kulkeininen mer­kitsee,
ettäj olemme oikealla tiel­lä.
. \--:r,
.r-r-; Erelidyksen tiinnustaminen
on joskus yhtä hyödyllistä kuin
totu 1 id en löytäm i n en.
)
• - — Hymyily V/n.rläniäji; a n r i n -
istetta; - otsan ryiiistäminen
pilvistä s ä ä t ä . . ' Canadan hallituksen o m i s ­tamain
rautateiden johtoon ä s -
ketläin nimitetyn Sir Henry
Thorntonin sanotaan olevan,
m i e s , jolla ori paljon kokemusta
rautatiealalla ja jolla siitä syys­t
ä uskotaan olevan mitä suurim­m
a t edellytykset uuteen vas­tuunalaiseen
toimeensa.
/ Ennen . englantilaisen Creat
Eastern rautatien johtoon tule­mistaan
Sir Henry oli toiniinut
.Samalla alal Ia kahdeksantoista
vuotta. Juuri e n n e n maailman­sodan
v. j)uhkeamistä Oreat Eas­tern
rautatie' oli. joutunut erit­täin
vaikeaan asemaan, minkä
johdosta sen presidentiksi pää­teltiin
valita kykenevin mies,
mitä Englannissa oli saatavissa.
Johtokunnan puheenjohtaja se­litti
vain yhden ainOan tulevan
kysymykseen, ja se oli Henry
Tliornton, joka silloin oli
Islandin rautatien superinten-dcnttinä.
Sodan alettua hänen
niskoilleen kasaantui suunnaton
työtaakka. Hallitus otti rauta­tiet
haltuunsa j a nimitti erikoi­sen
komitean niitä johtaniaan,
mutta Thorntönia ei siihen otet­tu.
Sodan kiiumimmillaan V rie­huessa
hän tarmokkaasti ponnis­teli
Englannin kuljetussysteemin
K i l l o i n , ; k u i i h-3illä ei ole: lyal^dol- saattamiseksi ;.. .(^nsiluokkaiseen,
i?,.i-iiVffrt noPtfl ; V : :;/ : i kuntoon, onnistuen siinä niin e-,
— Satunnaiset tapin ukset eivät
tee ihmisestä mie.stä ne vain
tuovat hänet esille. '
— Joutilaifi,uus on tuhoi.sa syn-
: ti, kiusausten ja. huonojen aja­tusten
alku.
rahat! kadottaa, mie-net
t ä ä pai joi i, iniitta vi elä eriem-
Miän^e, joka, kadottaa ystävänsä
ja roh.keuten«a menettänyt kaik-iOni
enimmän.
; r -—^'Optimisti hallitsee meiiesty-
.' • salaisuutta. Mitään ei voi-r
<hi nikaansaada. ilman toivoa.
— Pelkurit taisliel.evat vasta
ii]löin, ' ' " ' ' '
lisuiitt. . • ' . . « r V f . 4 ^ U l j . . J
mett il a isen kansan, liykyään jo
20( )-m i 1 joon a isen la n a a 11 i se n kan­san
sydäine.stä; kaikkialla nmha-mettilaisten
keskuudessa huoma­ta
au li ike htimist ä, oiitoa sil m ien
paloa, ku nilaan kuiskeita ja lau-siitluj
a a j a tn k siä. joi ka • vi i ti aa -
vn 1 r a uha tto muu teen, il m a i se yat
näiden salaperäisien, . kaikesta
1 muista kilin oiiiasla uskonnos­taan
väiittäniältöniän kansan sy-diinajatukseii.
Ja niikii on tämä
a ja 11 IS ? Se ö 11 moslemi n \'all a n
laajentaminen. : : j
Ajatus noin vain lausuttuna
tuntunoo ehkä vähäi)ätöiseltä,
multa se ei sittenkään ole vähä-pätöinen.
Siihen liittyy sarja si­vu
se i k k o j a, jotka te ke vii t sen hy­vinkin
.mutkikkaaksi ja m i k ä
vielä, eiiemmän, vaaralliseksi ko­la)
si vi styneelle, krisi itylle maaik
liialle. : \ / - ' • • ^^
Eiiropan suurten valtakuntien
e (1 Iit V a a t ivat i n n n ta mis.sa k oh d: in
myiintamään oikeuksia . muha-metlilaisiile
—- esim. Kanska, jo-k-
a (ui lavallaan Turkin liittolai­nen
• ja kanna.tlaa . tiirkkilaisien.
"Vaatimuksia Dardanelleihin [ ja
Trakia a n nähden — jotka silen
saavat • voimaa jiuolc\\een. S(\\'i'!t-li-
Venäjii on. Turkin HiltohiimMi,
ehkäj)ji. osittain sen k.iihoi(t :;j:r-k
in hyijkkäämään k()iili K o i st ;i n:
t in o jvoli a. ja me n el e l l y iii • ; a 1 u e i ­tä
a n. : • \y-'7'- '-^^ i-f.
N lima muutamat sei käl j o o \- n^
niin maiilivaltaisia, että, jos \<,-
siaankin Jjälieiseii Idän rei.V-jlöi
sa isivat 1 a aj en e van 1 uonleeiu V'';-
taisivat Balkanin ja osan thiro-pan
valloista mukaau.sa, niin ku­kani
ietiiii, mi h i n. si itä johlii va'. ry.
mäkkä ja yerileikki lopulla päät­t
y i s i ! Jos hiljattain päättynyt
nuiailnvansota oli kauhea ja sen.
aiheuttama hävitys hirmuinen,;
hiin oli se luonteeltaan kuilenkin
vai I an t Oi st a k uin mi tä on us k on-
V i m n laisia m uh a m (? 1 ti 1 a i s i a v a .s -
taan taisteleminen. . Tarvit.see
V a i n 11111 i s t u t e 11 a S m y i'n an kohta­loa.,
k e rt ai Ila in iel essään n ii 1 ä ve-i-
iKiyjyjii, joita turkkilaiset ovat
vuosien • kulues.sa. panneet toi:
irie(;n kreikkalaisten ja armenia­laisten.
' Iceskmtdes.sa, tarvitsee
tarkistaa huomiotaan vain sen
verran, että tulee huomanneeksi,
millä. raakuudella niissä on koh­deltu
avuttomia naisia ja lapsia,'
millä nautinnolla on teurastusta
harjoitettu: telottajain puolelta,
hiin : jopa saa aavistuksen,, i
olisi niiden kansojen kohtalo,
jotka joutuisivat muhamettilais­ten
jalkoihin vimman päästessä
alkuun, joka empimättä siinä, ta­pauksessa
saisi ^' Pyhän Sodan
luonteen.
^ Useim mat En ro pa.ssa nykyäa n
k äyncet ovat te h ostan eet ja kan­nattaneet
A m e r i k an Kansainliit­toon
yhtymistä, l Muttiv kijn nyt
silmäillään tätä Läheisen Idän
kamppailua, niin tuntuupa mel
kein sallimuksen johdannolta, et­t
ä Amerika,jutiri Amerikan Yh­dysvallat
eivät ole jäsenenä Kan­sainliitossa.
Onhan itsestään selvää, (jttä jos
kaikesta, 'huolimatta nyt kävisi
niin, e t t ä Englanti joutuisi ka­hakkaan,
että Italiakin tulisi yh­tyneeksi
j a muut liittolaiset sii­nä
mukana, j a jos Venäjän mui­den
Turkin liittolaisten puolelta
asema tulisi u h a t u k s i , niin Ame­rikan
, velvollisuus samaan liit-tocjn
/ kuuluvana olisi mukaan
liittyminen. Ja se tarkoittaisi so­taa,
^.SQtaa kaukana^, vaU
toisella puoieiiä,' jossa 'poikamme
Australian skandinaVien yhtei
sistä pyrinnöistä ei juuri paljon
voi puhua: ai nakin siihen katsoen,
et tä siellä asustavat 15,000 ruotr
saiäista, norjalaista ' ja tanska­laista
vain l.öiu tuskin ovat i)ys-lyncet
yi I äpitämään joka toin en
viikko ilmestyvää "skandinavia-l
a i s l a " sanonialelileä ''Norden."
.Mutta eriiäiV norjalaisen kaj)tee*
nin Lyngin vä.symältömillä pon.
nistuksilla, hiin kun 2') vuolta on
loi m iniit .sekii lehden toimittaja­na;
latojana että painajana, on
1 e hl i voilu pi tä ii py s t y ss ä. •: .Nyt -
temiuin joukko skandinaveja.
.Mell)ournen kaupitngi.ssa,missii
lehti k oko aja n on ilmestynyton
päässyt niin pitkälle, että lehdel-
1 e. vi Iidoinkin sa ada an oma talo
j a kirjapaino. Lehden k us t anta­misesi
a tulee tästä, lähtien huo­lehtimaan
osakeyhtiö,' jonka o-sa
kk ei 1 a my y d iiii n Au st ra li a ssa j a
XTndessa' Seelannissa asuville
skandinaviälaisille. ;On vihdoin­kin
tultu havait.semaan,. eitä i l ­man
sano m ai ehleä ei pai j o n m i -
: 1 ään Voida aikaansaada;.•• Kenellc-kii
än muille k uin skandinaviälai­sille
ci osakkeita luovuteta ja
lehti edelleenkin painetaan ruot­sin,
tanskan ja cnglannin kielel­lä.
i: Su oma lai s te n k in ke rrot a a n y-r
i 1 y k is e e n i m 1 o s 111 n e e n, j' o t e ii leh­don
johtokuntaan kuuluu jäseni­nä
heitäkin yllämainittujen kan-srtllisuuk.
sien lisäksi. '
suutta.' A iva n s a m o i n kuin kilpa-juoksija,
joka on kadottaiiiit ii.s-kbn
kykyynsä, ei enää pääse voi­toista
osalliseksi, niin keskin:kei-tainen
ihnTTnenkih, joka iii un la­ma
n kerran on iiyrinnöissään e-päonni.
stnn ui, pit ää In on n ost aan.
selvänä, että häii on kaiken ki\r
.dollahut. .j^^rium häneii iiiielensä
on täynnä . epäonnislniiiisen. aja-tuksia,
niin onnistii.mineh hänelle
on, mahdotonta. . Y a in se j olion­kin
pystyy, joka omaan .kykyyn­sä
luöltaa. l• sko ^nn ; menestyk­sen
armeijan johtaja,
.f Jos: kaikki ne. i hm iset. jotka
nykyi)äivinä kuuluvat epäonnjs-
}iineiden siiiireen joiikkqbn. vain
kuukauden ajak.si;. voitaisiin saa­da
uskomaan omaan kykeneväi-syyteen.
sä ja lopiilli.-^cen; mc ii e.s-tykseen,
niin rappiolle joutunei­den
luku vähenisi suu h nättom a n
päl jbnv ; He idä n henkinen kat-
.santoka.ntansa, • heidän rohkeii-
Canada eroon Kansainliitosta?
: ta hl i se n kannalla, ; mutta.. jär j es-'
^tyneen toiminnan puiittuessa ei
mitään siinä - sahtees.sa :.ole kyet­ty
aikaansaamaan. -Mnila asia
onkin otettava enemmän talou­delliselta
kun yleisen mieli pii een
kannalt;a. Uuden, inaaknhnan
miiodoslamiseen iiiltyväl kysy-myk
set ova 1 lu olit e el laa n t;iy,siii
i tse naisi a vaatien",. e tt ii ii i a a t i i -
lee avata asutukselle Ja Iiionhoir
V i k kau d<'t saat ava siei lä . o le vi en
asu kasien kiiytetl ä vi ksi. Tiih än-astislen
kokeuuisten : pecusteella
VO i d a a n v a n n a St i saiioa. e t l i i . : To­rontosta
käsin ci.ole niilään h y ­vää
• odotetta vissii. Aii i-imiiisyy.
leen saakka mennyt . i s ä n i ä v a l l ä.
johti agitee"rai i k se e n i I se! i ali in­non
hyväksi Irlannissa. 1 hiidessä
0]itariossa sama esinierkki on
toisi n n n l s;i la kcn-taiscnM. • Miian
luonnonrikkaiiksilia on .keltioicl-t
i i . siiiirteii yiilymäin l i y vii k s i . ja
pienten häviöksi. PienVllii p;i;i-omälla
:/ variisicl hl i i i i c s ;()U tuo-miM
il ejiiiontiishiinaiiii. I iiin.eii
ah liftaan inihr f oi mc en niin l i y -
\'i ..kilin parliaifen . v o i . . ' Häm-I
•Jäte I ii iin vuosiksi K'i I ii iii a;in c r i i -
maan . sydii mecii r ; i i vaatiililleeji:
rarmille, joiiiie [iiiiV c i i s i n i i i i s c -
I iissä ii n sai l\aiitaa riiokal;i i"|ie.eii"
s a ja nyt t iel f omii in. i u i| );il-'idfu
\ a ka a .k ui Je 1 la a ui u k ;i 11 . >ii f o i un
-markki no il le. ' •• _; • ^
\ Kaikki ra Ii at, joi k ; i v.-rul un
k 0 0 ta a n. ei-i-;] ii Iit e isl ii. m en e v iii
Toi'f)nloon. miijf;i nii<ieii k i i y t ( i s ­iä
ei anneta yksiiyisköiitaisin
ti et oja. - I Inu i i t e laa 11 vain, et t ii
niin ja ii ii n p/iljorf/ui .tiiiill ii^saa-lu
ja. niin suuri' uiiinrii . uli.-lii
k;lvt(,'Uv. vjian vksit v i s k o l i i . - i i s ia
Ny^jänea kurssimme 1 rahaläfea
. • . t y k s i l l e SUOMEEN • ...
Myös myömmt- pankki-osoituk ^
s i a ( s h e k k e j ä ) v markoissa vylli» •;
mainit, kurs.sin jälkeen j a erikoi- .;
sia, kolmen prosentin korkoa v o
täviä matkii.stajien shekkejä dv*-•
lareissa,. jotka Suomessa lunaf
taan. ,«1 el)ä voima.ssa-olevan döV-^
rin kurssin jälkeen. . ;
• Lähetyskulut, rahalähetyksille
^postin kantta on. Joe. sumini.ll>' .
alle $20.00; s i t ä suuremmilta suri* •
reiltä mitään kuluja ei peritä. • .
.Lähetyskulut ; ^ s ä h k ö t e i t s e : o : i
$i>.5() kaikilta summilta,
; Kaikki lähelyk.set o.soitetaaD
po.stin kautta, jos; sähkösanoma-lähelyslä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vas­taanottajan
ja lähettäjiin osoit­teella
varuste Ituna osoitteella:
Foreign Department
HANCOCK
te nsa ja itselu oli am n kseusa ai -
kaan.saisi va lian ku m o ii kse 11 hei- tiet oja eri paikka kunuil in ei jul-
-Peruslettuv. 1874.-
Yarat y l i . . . . . . . ..$?,,
MIGH
000,000.00.
dii n eläniässiiiin. :
Säästäväisyyden suuri
mei
; '-: Majuri Po\vell, liiinlaatijaknn-f
nau jäsen Quelnn^in maakunnan
('.{eliiisL-stii vaali piiristä, on iiskel^
1 ii in kor o 11 ai iiit äi inei i sii ja laii.si i-
IIMt vakavia sanoja Canadan j i i -
seiiyydestii Kansainliitossa. .Mr.
l*owe|l.ih mielesi ii koko KiiU.-^aiii-liitolla
<K'i. ol(.' kci-rassjian yhliiäu;
mitiiiiii virkaa, eiiyii ('anadalla o-
1^ syyl;i:;:seUii:;^
nyydessä | i y s y t e l l i i . • •:.'... / : ;f ;;
Kaikesta päiiiliieii häyttiiä sil­tä,
ki rjo il el aan ' eriiässä eaiia-dalaiesssa,
lehdessä, että
Kan.sainli i t oi la oikeastaan on ol­lut
: ja todeunäköi.sesli tulee öle-inaaii
;hyvin A-ähän sananvaltaa
Canajdan ja koko maa il mau - poli-t
ii ka.ssa. v ' Tähänastisen toimin-
1 a nsa, iiiukäaii arvosi el tuna Kan­sainliitto
yhtä hyvin voisi o l la
tyttöjen- väitteiykluh i; Se n. i st u n-loihin
o.saa ottavat sievät tytöt
saattaisivat la at ia suuren jotikon
päätöslauselmia ja teoreettise.sti
uudistaa koko maailman; mutta—
t o im een panova 11 a n puuttuessa —
ne jäisivät kaikkea m e r k i t y s tä
vaille. i^'--^'•..•^^
..Siitä , hetkestä ai ka en. joi loin
nuori mj e.s tai nainen itsenäises­ti
Joni n u . hoi ta m a a 11; ral.ia-a.sioi-
.1 a.äii,'. tulisi hiinen. aiot laa. säiis-täininen
ja. jatkaa sitä' hellii tii­matta
edelleen. Suuret tidot ej
ole piiäasia, vaair .juuri siiiislii-
I n in e n. -J os : • siiiistiiväisyyd-.dlä
y m m ii r ret ii ä n kieli iiy 1 y m ist il sa -
vukkeista. :• e läv isl ii k uv ista, hi e -
noista silkkisukista tai jokapäi'
vilisen leivän i)iiiille lev.ilettä-viislii
voisia, niin .sillenkin tulisi;
säästiiä,; Hiin Saattaa 'dvyetä siiä;s-tämääh
vain hyvin viijiiin, idin
vii Iiii n. et lii se lodellisuudessa ei
merkitse' iialjon niitiiiin.. mutta
sil telikin olisi siiiistii^niiseeir; )ly-ri
tl ii vii. Siiiistämisen. merkitys'
on ti.iiii suuri, että se hyvin liar-
.voin voidaan . selvästi kii.sittiiii.
Kyky siiii.stää merkitsee,paljon,
säästetty summa on sivuasia.
Maa il ma on ikiiän ku in su u ri, pi-meä
- m etsii, jossa pelbeiäiniot
kiiljeskelevat ja /i>äästä\4iisyys:
ön. • puolustusase niilii.- vastaan.
II m an säästö jit; oii ihm in en sa i:
rauden, tapaturman, sodan, huo­non
ajan y. m. vastoinkiiymisien
armoilla.
kaisla. v Luot eiseii. os;iii.. • Tliui id e r-l>
ayii j a . Kainy liiyei-in alueen a -
sultamisceii ei kiinuiletii liiuinii-.
ota .«'i niilliiiin ; • lavnlla. edi^telii
tisukkaiden siniie V siii'iy,misiä.
-M i ne r a ali rik k and el • V Jä t e l iiii iv
maan iiumeni.iii •. Iciiyllii.mii 1 t ( ) i i i i -
II ii ei kii hallit us iii id--n olcmas.s.-i-
Oloon millä ii n i a vaiia ki i n ni Ui . i i -
sianoiiiaisi-ui l i i K U i i i o t n . •
•:\ Xäiii. olemmt- luetelleet mimla-inia
niisi ii piiiisy islii; Joiden no­jalla
nu'(len . iiiaakunnan ; toteiit-t
a iH i s 11 a n k e 11 a e n t i st ii k ii h k eii n v-luin
.on. ":ryiidytiy ;ij;iiiiaair J;i e-dislämiiiin.
' Olkootpa Uudeii On­tarion
;isuklvaal oikt-a.ssa lal viiii-
Kirjpittakaa raiomeksi; meillä
on kuusi suoinalaisla. liikkeessäm­me.
•••'^
I>l'-\'-l\ A Id jJOI/.V valmistaessaan .: ;
kirjan ; kuvit iikseii. Ja painamisen
ai;iH;ii a i n'»a laalilisi ;i S U I ' l i -K A- .
IjlvVALAA. (U) — tyydyttääk-xeeji•
hmjojeii piirii-ii odolusla
luouiii ikiiiiiikuin lämau .sunrle-ok
.se 11 •; e siiyT, i ui . k iiva soh i i st e il 1 a , •
viinisieiui.i iv a le v;i Ia .laitoksen,.
" K O R T J - K A L E V A L A N ' ^ L ä h e i i i -
111 iii v-ii.ljiisee tjilii teqsta seuraa- ^
vai rivit. " . • ;
Kalevalasta' versoo" suomalai- .
neii sivistys. Edustavimmat, kan. .
sii 1 lisesti ' ( U l l in a is ii n ma 1 • piirtee 1
s II (n 11; I ia i se.ssa s i v i s t y lv sessä m i,n e ;:
riissii, mutia yliii lujemmiiksi ;va-' luilimoiitiii.Nat .K;dcvalan polijal- •
kiiant un mieli inde. oi iii mu litos i. f - i . . ;
O l i ' aikaansaatnva hiunall;r iiiill;i
ta lian.s a. Ja yi il eisvoimiu niijer-r<'
t ta va . n i l o i i-l lavis.sa I)l('\';i v.as-tiistus.
K O R U - K A L E V A L A .
; Tiiiiini:,'Oanadass;i ;j;i; Ylv(lysvlll^•
loissa,./ -asindlle siioriiälaisilK' 011
tnnnetjiia, elfii- AKSKId:: (iAL-l'arliaiii
kuvaavissa taileissam-
11!'!, rilnoudcssamiiie. säveli.ssäih-ine
.>n .saanut, iiinuiluksensa suu­r
i ' s l a , kaiiNal lis..M'pi.iksesla m m e,
.•\JaiidkaaiiiUlf V i l i n (!allen-Kal- -,
1 e Iiii i ; m o tl un i e n i alisia maa 1 a uksia,
A l i o i i . ' • Panua Leinon " H e l k a - .
v j r s i i i j Sih.eliuksen ja Kuulan
suuria siiV(dte(dNsia ^ ne pohjan-luvat
K a levä la n miiiiriittömään : :
"Uudesta Ontariosta" itsenäi­nen
maakunta.
Port iVrthurin kauppakamarin
viime viikolla pitämässä^ koko­uksessa
esiintyi puhujana; Dry-
Kansainliitto, ellei se voi paäs-. den in majuri Alfred Pitt, joka.
t ä yhteisymmärrykseen niistä vii. ^ oikealla ja sopivalla ajalla .veti
likappaleista, joita se aikoo esille tärkeän kysymyksen " Uu-käyttäii-
auktoriteettivaltansa toi- den Ontarion",; s. o. AVhite Ki-meenpanemisoksi
muodostuu vain verin idässä ja Manitohän rajan
j on kinla i .seksi p uhuj i en juh Ia k s i,
jOSSf; kohteliaatV.; kansainväliset
jäsenet esittäväi pilviä tavoitte­levia
teorio jaan ja koettavat pai­nostaa
vain oman maansa etuja
, toisten := ^ puol itorkuksissa • si tä
kuunnelles.sa.
CJanadalle ei paljon aiheudu vä.
h i n k 6a olko onpa se j ok o liitossa
tai sen ulkopuolella, kunhan se
väin ei tuhlaa liyväil rahaansa
liiton tarkoituksettomiiri päämää-riiri
ja antaudu liiton nukuttavan
väikiituksen alaiseksi.
'Ollakseen suurta tarkoitustaan
vastaava, liiton täytyy löytää jo­kin
pohja, jolle tarmokas yhtei-nen
esiintyminen voidaan perus­taa.
Täytyy .saada pätevät ta­kuut
siitä, että kutsun saavuttua
kaikki liittoon kuuluvat jäsenet
takovat raudan ollessa kuumana.
Yhteisestä kansainvälisestä poli­tiikasta
ei ole m i t ä ä n liyÖtyä, jos
toiset kansat kieltäytyvät sitä
noudattamasta. Eansainljitto oli
alkuaan tarkoitettu jonkiniaisek-si
kansainväliseksi poliisivoimäk-si,
joica tät-peen tullen oli ljut.sut-
•,"^•*i^<i;'^..,^•>3l•«..'i'.fra?«•.".
lännessä välillä sijaitsevan, maa­kunnan
osan muodo.stamisesta
täysinC itsenäiseksi, ja: Itä-Onta­riosta
riippumattomaksi alueek­si,
-vv. / rV:^-''•
; Ontarion maakunta on Cana­dan
.sutirin, käsittäen kokonais­ta
407,262 neliömailia. Se on a-laltaan
laajempi kuin mikään
muu maakunta Canadassa tai
mikään valtio Yhdysvalloissa,
Alaskan territöriota lukuunotta-matta.
Itäosa on taajemmin a-suttiiä,
jotavastoin länsi, eli Uu­si;
Ontario on j ä ä n y t takapajul­le
: moiiessa suhteessa, vaikkakin
siellä Inoiirtohrikkauksia olisi
tarjolla ehkä suuremmas.sa luää-rä.
ssä kuin muilla seiiduilla. sie­nessä
tapaukses.sa hyvinkin
tuottosat maat ovat jääneet asut­tamatta,
mineraalit ja muut rik­kaudet
kaivamatta— kaikki sili­t
ä syystä, että Toronton liallitus
ei ole täysin käsittänyt tai ha­lunnut
ottaa huomioon näiden
seutujen vaatimuksia.
Yleinen mielipide on jo känän
ollnt liuden maäkuiuiari muöclö.s-
Mahdollisimman pikainen toiminta.
lähettäessänne ottakaa huomioon,- että allekirjoitta­neella,
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä. ^
Krassi ON TÄNÄÄN
SUOmNMiiI>KKAA CANADAN'IDOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomalähetystä.
ei erikoisesti vaadita. Sälikötys-maksu
on $4.30. Lähetyskulut raliialähetyksille on
:40c summille $40.00 asti, 50c summille $00,00 asti^
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c. ^::-:^::C^:\y^:-y,:vi.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar-kasti.
~
PORT ARTHUR, ON!ff., CANADA.