Canadan uutiset, December 9, 1920

              smra 1 OiNlKSN TJtmSET, FÖRT SRTHUE, ÖNT;, "OTMJS,' ToMäiöä f ouIuE, 9 p; T92Ö
, CANADAN UUTISET
suomalainen sanomalehiti Ganadassa,
ilinestyyi jokaisena Torstaina,
I Kustantaja
The Canada News Publlsnlng Co.
Erick J. Koitte, Liikkeenhoitaja.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: S2.00 koko vuodelta,
$1,60 9 kuukaudelta, $1.25 puolelta
vuodelta, 65 senttiä'^ kuukaudelta ja
senttiä kuukaudelta
Yhdysvaltoihin I ja Suomeen: $2,50
koko vuodelta ja $1.50 puolelta T U O -
ILMOITUSHINNAT:
40 senttiä palstatuumalta kerran ju-
5a:istuna. Piterijipiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen^ alennus. H alut aantie-to-
ja nimenmuuttoiliuotukset 75 sent­tiä
kerta. $2.00 kolme kertaa. Naima-
Ilmoitukset $2:00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja kihlaus-ilmoi-;
tukset $2;00 kerta; Kuolonilmoitukset
$2.00, muistovärsyllä $2.25. •Syntymä­ilmoitukset
$1.50. Avioeroilmoitukset
$2.00. ^1
Pöytäkirjati tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y; m. 25
senttiä tuumalta. i-^.
"Uutisten jciikkoon aijotuista ilmoi­tuksista
peritään 10 sen|ttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
50 senttiä. Postissa tulevia ilmoituksia
• ei hyväksytä velaksi tuntlemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet; ti­laukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont,, Canada.
Canadan Uutislstk lainattaessa on
lähde mainittava.
•Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uusi
osoite. :-\ •• '
Lälidaikojen siirtolaisuus
Canadaan.
ÖLVuteii toisessa paikassa lehte-äniine
olevasta iratisesta näkyy,
on Uanaclaii }iallitus hiljattain jul
kaissiit määräyksen, minkä mu­kaan
m aahan tn le villa siirtolai­silla
pitää olla n. k. mailiinnonsn-rahoja
kaksi ja puolisataa dolla­ria
yksniäisillä ja perheellisillä
liuolta välieiirniän eli satakaksi.-
kyiiimentäviisi 'dollaria jokaista
läysi-ikäistä jäseniä ja $50 lasta
k o h ti. Tii mä n rahamäärän 1 isäk­si
tulee kaikilla olla piletti lopul-
Jiseen määräpaikkaan tai sitä
viistaava rahasumma.
.loskaan uudet asetukset eivät
I yklviinääii; voi siirtohiisuutta lo-pcitf<
ia Eiiropan maista, on kui-tenkin
vaadittu, maihinnousurahn
II uoma itava ii suuri esim. Suomen
i-a liassa, nykyisen epäedullisen
kurssin vallitessa ja matkakus-lannuslen
ollessa korkealla. >Suo-iiicssa
ci 1 iillä heikolla saa dolla­reita
paljon alle. viidenkymmenen
markan ja sen kurssin mukaan
laskettuna menee, yksinään mal­ka
joidenka laatu ja yhtymistäpä
ovat sellaisia, että voivat vaatia
muidenkin ihmisten hyväksymis­tä.
Jonkun mielteen tahi mieltei­den
ylidisty misen kelpaa vaisun t-ta
eli pätevyyttä sanotaan totuu­deksi.
Osaksi tarve vaihtaa miel­teitä
muiden ihmisten kanssa se­kä
muut käytännölliset eliimän
'1 äytymykset, osaksi, sisällinen,
tarpumus, saattavat ihmistä to­tuutta
etsimään.: Mutta koska to­tuutta
ei ole taikka ainoasti sat­tumalta
on hänen välittömissä
mielteissään, täytyy hänen sitä
saavuttaaksensa itselleen sepit­tää
uusia mielteitä, jotka suu­remmassa
tahi väiiemmässä mää­rässä
eroavat välittömistä. Välit
tömäii mieltämisen rinnalla syn­tyy
siten tajuinen ja tahallinen
mielteiden luominen, jonka tar­koituksena
on ' todenperäisten
mi^elteiden saavuttaminen. Senir
moista luomista sanotaan ajatte­lemiseksi.
Saavuttaaksensa esim. todenpe-rilisen
mielteen auringon suuruu-hiiinousurahoihin
•12,500 nia.rk-'desta,iliniisteii on.täytynyt uudel-
CANADAN UUTISET
(The Canada New8)
The Finnish Newspaper in Canada.
Puhlished. every Thursday by
The Canada News Publlishing Co.
Erick, J. Korte, Manager,
Daily News Bldg., Port Arthur, Gnt.
CANADAN UUTISET
is welcomed and read in every Finnish
home in.the Dominion. It is the only
• direct advertising meuium for those
manufar^urers and . merchants who
wish to \ create and build a profitable
and permanent demand for|their prod-nct
« and merchandise by the large and
CNer erpwing-Finnish:population resid-ina;,
\ A Canada. .Place yoVir 'trial, ad-yertjsement
and get results.
:• Advertising rates 40c. per inch, •
Policical advs. $1.00 per inch.
,. . Ad v-(?.rtiseiT!ents.. must •• reach oiir Of­fice
Wodner,day neon to appeär on
Tlmrsdaj-'-?: issiie. • I. . •
, ^ubscription price in Canada $2,00
ve- yoär. Tn:tee; Slates and other
ecunlries^ ,"0 per ycar in advance.
Entered .as seconddass maif. mat-ter.
Dee, 1, 1915. at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE:'AHVI O F THE C A N A N D AN
L^UTISET.
T^e help preserve the^ Ideals and
S3cred traditions of thi4 our adopted
- ;:p u n try. the; Po m i n io n of Canada: To
,?bserye.its (aws and inspire others to
.e<;pect and obey them: To strlve
j"ceasingiy to quickei the public's
sfipj^e pf Civic duty: In aM ways to aid
in making thls country greater and
öetter than ve found It.
kaa. Laivamatkaa, >Suomen sata­mista
Canadan maihinnousupai­koille,
oi voida suorittaa paljon
alle kolmentuliannen markan.
1 i ssi n li a n lvi n t a an, as i a m i xi spa 1 k-kioihin.
passin, leimaamiseen ( v i r
seeraamiseen) menee useami)|ia
sato.iamarkkoja. Tähän vielä on
lisiitlävä lautat iepilet in hinta
valtauierisatamasta sisämaahan,
] n i k ä,.: m a t k a n p i t uu d e s t a r i i p pu­en,
saattaa kohota kymmeniin,
jo})a satoihin dollareihin. Kaik­kein
kohtuuUisimmankin arvion
mukaan ' kysyy matka ainakin
13,000—20,000 Smk. yksinäiseltä
iienkilöltH.
Jul k a i s te SS a a n yli ii se 1 o s te tu n
määräyksen, huomauttaa hallitus
erikoisesti työttömyydestä, joka
nyt jo vallitsee • muutamissa'^ osis-s';
i Ganadaa ja . tulee epäilemättä,
lii h i k u a k au sbia 1 isää n ty mä än kin.
leen. muodostaa ja oikaista niitä
V ii 1 i 11 (im i ii. : :m i e It e i t ä,. •. j o t ka syn­tyivät
aistillisesta havainnosta ja
satunnaisista mielteiden yhdis­tyksistä,
sekä niiden sijaan itsel­leen
luoda auringon suuruudesta
ai van uusia mielteitä. Tämä miel­teiden
uudestaan luominen on a-jattelemista.
Ajattelemisen synnyttämiä
mielteitä voi sanoa- ajatuksiksi—
ja kaikki ajatteleminen on pyr­ki
mistä todenperäisten ajatuksi­en
saavut tamiseen* Todenperäis-tä
ajatusta sanotaan tiedoksi. A-jatteleminen
pyrkii tietoon. Tie-donsaaminen
on sen. tarkoitukse­na.
Ivuitenkaan. ei kaiken ajattele­misen
onnistu saavuttaa tätä
maalia. Useinpa ajattelemisem­me
antaa tulokseksi epätosia- a ja-tiiksia
vMiaetun' totuuden sijaan.
Liian työväestön tänne saapumi- .Syy siihen on, että ajatteleminen
^cn elikäisemiscksi ja .sillä taval- yksityi.slienkilössä tapalhtuvana
la tilannetta parantaakseen -.on sieluntoimintana, .saattaa olla
samat miiäräykset sovellulettn suuremmassa tai pienemmässä
myöslvin Yhdysvalloista. tänne
saapuviin siirtolaisiin.. Taloudel­linen
paniikki,, joka ama on laa­jeni
masa: tai snppeammassa muo­dossa
seurannut Amerikan presi-dentinvaaleja,.
pakoittaa osan
neen terveydelle vahingolliseksi
ja epämiellyttäväksi inädätys-tuotteeksi;
kolmas kuuluu näin:
olut, sisältävä kaikki aivan tätä
samaa vaarallista mikrotoksinia,
kuin huono palo viinakin, jonka
vuoksi olutta syystä on kutsuttu
''kuohuvaksi valheeksi ja saksa­laiseksi
humhugiksi"; neljännek­si:
alkoholin luonne on sellainen,
ettei se •sammuta janoa, vaan
ipäinvastoin enentää sitä ja he­rättää
himon, joka vaatii sitä y-hä
eneinmän ja enemmän, kunnes
"kohtuuden" raja on sivuutettu,
ja alkuperäinen ''nautintoaine"
on muuttunut välttämättömyy­deksi;
vihdoin tulee viides kolita,
me muodostamme tällaiseksi: al-koiioli
turmelee luonteen, kukka­ron,
ruumiin .ja jälkeläiset aina
kolmanteen ja neljänteen pol­veen.
Se joka kerran rupeaa ajat­telemaan
alkoholikysymystäj ei
ole enäii kaukana ehdottomuu­desta.
" : M u t t a väkiviinahan on " J u ­malan
lahja,'' sanotte te.Nö niin,^
niinhän tuhmuuskin on. "Teo-,
riat joiltavat toi.siaan liarhaan"j
sanoo U.rgu ha rt, varsinkin jos ne
ovat oman mielikuvituksemme;
lapsia, ja voivat silloin johtaa
viisaankin niieh.en hullutuksiin.''
Te koetatte vielä väittää vastaan
ja s a n o a M u t t a ei suinkaan al­koholi
itsessiiän ole mitään pa-liaa
Ei juuri, itsessään, suljet­tuna
apteekin myrkkykaappiin.;
Tiikerit ja kalkkalokäärmeet ei­vät
myöskään ole itsessään paho­ja,
mutta minä (UI tahtoisi niitii
lasteni leikkitovereiksi. Pila syr­jään
: Väkijuomien aiheuttama
turmelus on .suunnattoman suuri,
ne ovatmeidän suurin kansallisori
nettomuutemme eivätkä ne ole
111 i t ä ä n V ä It t ä m ä 11 ö myy st a vara a,
vaan kallista ja tarpeetonta ylel­lisyyttä.
Sen vuoksi oli hän oi-*
keassa, joka-hiljattain sanoi: ''se,
joka meidän päivinämme nauttii
alkoholijuomia, on joko- inorali-.
sesti taikka ymmärryksellisesti-
\' a i 11 i n ai n e n . y k' s iii), t ai k k a ]) e r i n
taitamaton. •• On sen vuoksi äi-
"vau: välttämätöntä, ettilkaik i-sänmaataaa'
rakastavat' ilvrtiisys^
tävät yksissä neuvoin repivät pa-
— Kaikista "maailmansa vallal­la
olevista pahei-^^la on vilpilli-
>yys vaarallisinta.
— Epäilys, kaiki.sta tunlcisia
iu-ikallisin. kirpoaa oj)ätoivon a-vuUa,
josta usoin tulee todellinen
parannuskeino, i
— kiilloin tahansa joku on sat­tunut
arvaamaan jo ikun a^iaii
oikein, puhuu hän leveästi a.sian-tuntemiik.
sestaan.
— Terv(^ arvostelukyky ei osot-taudu
niinkään paljon 'siini|, että
henkilö ei koskaan erHidy, kuin
siinä,, että hän ei tee samallaista
erehdystä kahdesti.
: Teoillamme lon määräävä
vaikutus luonteeseemme ja olen­toomme
ainakin Sjamassa määräs­sä
kuin meillä on määräävää val­taa
tekoihimme. i
v;i(\slöä lähtemään tyiinetsintään sa merkityksessä eli tieto-oppi.
määrässä sekoitettua paljaalla
ni i eitä raiseli ä.: .• -S en?; vu o k si ta r vi -
taan eri tiede, joka selittää, voi- la^j^^i väkijuomien aateliskir-ko
•. ja -millä- ehdoilla ajattelemi- j ^ "
nen yleensä saavuttaa" tietoa. T ä - ' " "^
mii tieto on logiikka lavearamas-maissi
75c, $2.00 j a $70.00 j soke­ri
4c, 22c j a 10c; saonmalehtipa-peri
2,5 senttiä, 18 senttiä j a IS
senttiä.
. Mikä on aiheuttanut nämä suu­renmoiset
hintavaihtelut maail­manhistorian
ihmeellisimpien ta­pausten
yhteydessä?.
V'Olemme niin kiintyneet mu­kavuuksiin,
että näemme maail­man
siitä, minkä kanssa joudum­me
ikosketuksiin." selittää Mr.
Babson. Lamaannuksen aika
olisi .odotettavissa, jos luonnon
annettaisiin ohjata. Mutta mitä
syytä on menetellä - luonnon, mu­kaan
kansantaloudessa, ellei
muillakin aloilla menetellä sa­malla
tavalla. Kun mie.s on ruu­miillisesti
sairaana,: niin- me au­tamme
häntä; kun liän on epäon­nistunut
liikeyrityksissään ja
tuottaa raaka-aineita: pitääkseen;
miehensä työssä ja hinnat vaih-t
u V at, niin s an o ta a n : ' ' .P-—r u. v i e -
köön, sitä hänen ei olisi pitänyt
tehdä." " ;
"Tuo kaikki on väärin. Mitä
on odotettavissa vuonna 1921;
•Kaikki on asetettu näytteille i-käänkuin
tulipaloa varten.: Jos
tulen annetaan palaa siksi että
se polttaa kaiken, tulee lähimpi-nä
kahtena tai kolmena vuonna
ahdinkoa. Jos ryhdymme vara-keinoihin
teollisuutemme samalla
tavalla kuin : rakennustemmekin
.su h te e n, jos a ut a m me m i (^h i ä r a-hallisessa;
:i)ulassa samohi kuin
sairauden aikana, voidaan ro­mahdus
välttää.
•"'jNIikä sitten olisi aiheena ro­mahdukseen?
Ei ylituotanto ei­kä
myöskään rahamarkkinoitten-tilanne.
Ne ovat yksinkertaisia
mittareita, jotka ilmoittavat huo­neen
lämmön. Lämpömäärään
vaikuttavat hiilet ja lämmittäjän
huolellisuus. Varallisuuden lop­pu
a i ko i n a k e h i t ty y huoli m at t o-miuis,
ylellisyys, ja moraalittC)-
muus; ne tuottavat alennuksen,:
'Sen loppuaikoina kehittyy kuii-noUisuus,
säästiiväisyys,. ahke­ruus
ja paivelushalu; nämä teki­jät,
luovat perustuksen.,ja aiheu.t4,
tavat menpstyksellisen varalli-suusajan.;;.;
Pankkisuoritukrfet, •
Ympärikatsaubia.
Suomen Olympiälaiöneiilat.
Jokainen olemme-; iQJkeneet sen,
mitä miljoonat m'Uutkin" maail­massa,
nimittäin että-pieni/Suomi
kunnostautui erinomaisesti - olym-pialaisten
kilpailujen kisakentäl­lä
Antverpenissä, minne kukin
maa oli lähettänyt parhaita poiki­aan
kansalleen kunniaa niittä­mään.
: V ^
Nytyineirv kurssimme rahalähc-tykille
SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
IM n UM J J e." j oli oin • iuonn oli isesti kin
\! an a (1M tn l o e l äl i i in p iin ä. n a a p u r i -
maana ensiksi kysymykseen.
0.1 .^aen .huomioon maihinjiousu-vaikeudel,
(Epävakaiset työolot ja
u K v . u t muut hankaluudet, joista
Allaniin yli tulijoitteu nykyään
on selviydyttävä, ottanee moni
"vanhalta maasta" tänne ''Län­nen
knltalaan". siirtymistä suun-nitte]
e\-a matkansa tarkan har­kinnan
alaiseksi ja päätiää tar­koin,
mitä on paras tehdä ja mikä
(^ (.1 u 11 i s e m p i j ä 11 ä i i. j ok o k o k oua a n
tekemättii tai siirtää toiseen ai­kaan.
— Yksi syy .(»iilien, että niin
paljo laittomuutta ilmenee ny^
kyisin^ on sinä, että laittomuutta
yritetään tukahuttaa laittomuu­della.
•—Milloin siiiämikä on velvol­lisuutesi
ei ole epätietoisuutta,
silloin vitkastelu ja toimettomuus
on sekä vaarallista^ että tyh.mää,'
milloin tias et ole selvillä velvol­lisuudestasi,
voi o(dotus osottau-tua
viisaimmaksi menettelyta­vaksi.
, .
— Joulurauha, kansalliskirkko-kunnan
joulujulkaisu, on ilmes­tynyt.
Lehti on huomattavasti
siistimpi ulkonäjÖltään kuin viime
A-uonn a. Kokoon sama, kuin en-nenkin.
, Hinta on korotettu 35
senttiin. Lehteä; saa tilata Autta­jan
konttorista. Kaupungissam­me
myydään sitä suomalaisesta
pappilasta. ^ i^:>
Ajatteleminen, miettiminen tai
mielikuvitukset.
Ihminen ei voi ollalietkeäkään,
ettei jotain ajattele tai mieles­sään
kuvaile. Mitä ajattelemi­nen
siis on? Ajateleminenon'( sie-luntoiminta
tai tarkemmin mää-j'ättynä,
eräs laji sitä yleistä sie-
1 un t oi m mt a a, j ota voi sa n o a mi el-tämiseksi.
•• Ajatteleminen on siis
mieltämistä,. mutta >kaikki. miel­täminen
ei ole ajatelemista. Kun
ihminen rupeaa tarkastamaan o-m^
a sieluelämäänsä, hän huomaa
omistavansa kaikellaisia mieltei­tä,
jotka välistä ilmautuvat ta­junnassa,
riippuvat l^aikellaisista
syistä, • esim. siitä mitä mieltävä
henkilö itse on sattunut koke­maan
tai mitä muut ovat hänelle
ilmoittaneet. •: Samoin riippuu
lietken satunnaisesta halusta: ja
mielialasta, kuinka mielteet yh­distyvät
henkilön tajunnassa. • —
Tieto-oppi .o|)e,ttaa meitä
millaisena 'ajattelemisen pitää
olla päästäkseen tarkoituksensa
peinlle. Ihminen voi tosin .aja­tellessaan
rikkoa logiikan sään­töjä
vastaan, mutta näiden päte­vyys
ei siitä vähene, sill äaino-asti
niitä noudattamalla ihmisen
ajatteleminen tulee täydelliseksi
ja .tarkoituksensa mukaiseksi.
Mitä ensiyupil^a oii^
odotettavissa liike-elä-män
alalta.
Me suomalaiset, olinUnepa sitte
vanhalla tai uudella meptereella,
olemme' lukeneet sen kuitenkin
erityisemmällä ylpeydellä ja mie­lenkiinnolla
kuin 111 uut 'kansat,
sillä onhan asia ollut meitä 4^os-keva.
Vielä jälkeenpäinlvin pai­suu
i'intamme mielihyvän tunnos­ta
muistaessamme poikieinme ur­hokkaita
voittoja, ja sydämessä
läikehtii lämmin ja voimakas
kansaliisylpeyden tunne nähdes­sämme
esim, kilpakentällä ote­tuissa
liikkuvissa kuvissa,, miten
suomalaiset urheilijat, varsinkin
Hannes Koh» h mainen, niissä eri-;
tyisesti huomataan j a miten hänet
ny t a i n a m a i u i t aa n s u o i n a hiisc? k s i.
Suomella käytettävänä olevista
tunnetuksi tulemis%einoista oli
iir 11 ei 1 i j ai i nm e o ly mpi ala i s v oi tt o:
ehdottomasti parhaimi)ia. Tuskin
mikääniiiun asia tai tapahtuma
on maamme- mainetta niin laajal­le
kuuluttanuL Ihmetel.täväähän
onkin, että kansakunta, joka kji-russa
pohjolassa on saanut kami)-
])ailla sekä luonnon voimia, että
vierasta sortoa vastaan ja joka
on ollul joltisenkin syrjäisessä ja
väliän huomatussa asemassa, kir­maisee
ensi: kertaa itsenäisenä
kansana esiintyessään, ei ainoas­taan,
yipeiden. kulttuurikansojen
tasolle, vaan edelle näistä,, niin,
että ainoastaan mailman voimak­kain
ja rikkain tasa valta kykenee
sen kanssa m en esty kse 11 isesti ki 1-
pailemaan. \Mutta Suome;v tulej^
pitää>;iait.sellään säilyttää^
asema,, jossa se nyt on. -Kersku­rit
ruotsalaiset, jotka viimqin -tu«
m
Dollarilta.
Myös myömme pankki-osoituk- j'i
sia (shekkejä) ;markoissa: yllä^ 1'
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi-',
sia, kolmen' Pfosentin korkoa ve-•
täviä matkustajien shekkejä dol­lareissa,
jotka Suomessa lunaste- ^
taan siellä voimassa-olevan d-olla- •
rin J^nrssui jälkeen.
.Lähetyskulut rahalähetyksille
postin kautta ; on 15c. summille
alle $20.00; sitä suuremmilta sum­milta
mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut . sähköteitse on
.$3.56 kaikilta summilta.
Kaikjä lähetykset osoitetaan
postin /kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vas-taanotlajan
ja lähettäjän osoit­teella
varustettuna - osoitteella:
Foreign Department
First National Bank
HANC09K MICHi;
—Perustettu v. 1874.—
Sanalla sanoen, välittömät miel-fi^
et ovat sekä laatunsa että yli-distystapansa
puolesta satunnai­sia.
Ne ainoasti kelpaavat yk­sinomaan
sille henkilölle, jonka
ne ovat, niin ettei hän voi odottaa
eikä. vaatia, että muidenkin ih­misten
mielteet ovat hänen miel-teittensä
kaltaisia ja yhtyvät sa­malla
tapaa kuin hänen. .— Mut­ta
semmoisilla paljailla'mielteillä
ei ihminen tule toimeen. -Varsin­kin
muiden keskuudessa olles­saan
hän tulee huomaamaan sen
eroituksen, joka ' on paljaiden
mielteiden ja semmoisten välillä,
jotka kelpaavat 'muillekin, .taifi^.
Mitä meidän on juotava?
Ainoastaan raitista vettä ja al­koholitonta
viiniä juhlatilaisuuk­sissa,
V sekä poikkeustapauksissa
1).onn'illaa, kahvia^ teetä taikka
suklaata juhlajuomina. Entä 0-
lutta? Alkohologia varoittaa
meitä nimenomaan: juomasta o-lutta.
. IMitä on sitten alko-holo-gia?
Alkohologia on tieteellinen
oppi 1) väkijuomien. valmistami­sesta
en aineista, kuten, rypäleis-täj
. vilja sta, perun oista, >iisistä,
sokeriruovosta, sahajauhoista, jä­kälästä
vieläpä lumpuistakin;
2) erilaisista amyl-,.butyl-, ethyl-,
methyl-, propylalkoholeista, y.m.,
jotka •'toiset ovat pulloihin pan­tuja,
hienomipia lajeja, jotka pyr­kivät
palatseihinkiiij samalla kun
toiset ovat vaatimattomampia ja
saavat sen vuoksi tyytyä olemaan
kapakoitsijain pöydällä" (La-cey);
3 alkoholin ominaisuuksista
ja sen vaikutuksesta ; kasveihin,
eläimiin, ihmisiin ja vieläpä syn­tymättömään
sukupolveen; 4) al­koholin
vaikutuksesta taloudelli­sessa,
... terveydellisessä, yhteis­kunnallisessa
ja siveellisessä mer­kityksessä;
5) sen Ijiistorikista
keisari Yten ajasta, joka eli Kii-Itamia hintainalennuksia. Niinpä
Lukijoille lienee huvittavaa
.saada j^leiskatsaus Canadan liike-oloista,
sellaisina kuin ne ovat
nyky het keli ä j a mi 11 a is i ks i ne t u-levaisuudessa
näyttävät kehitty­vän.
" Kokenut tilastomies, Roger
W. ]^ a h s o n, p i ti es 1 te 1 m än G a n a -
dian i\lanul'acturers' Associatio­nin
iMoiitrealin liaaraosaston: ko-kouk.
sessa viime kuun. alkupuo­lella.
Oleellisimpana osana siinä
esiintyy huomautus: ''Kun pi­dämme
silmällä todellisia vaikut­timia,
emme: voi olla muuta kuin
optimistisia: jos taasen katse­lemme
kaikkea alkuperäiseltä nä-.
kökannalta, joudumme miltei par
niikin valtaan.'' Otamme muuta­mia
kohtia hänen mielenkiintoi­sesta
esitelmästään. .
Poliittinen tilanne on nyt sel­vempi.
Viimeiset Yhdysvaltain
vaalit osoittivat, että suuri osa
väestöä on konservatiivista. Ca­nada
ja Yhdysvallat ovat lopulli­sesti
päässeet maailman parhai­ten
toimeentuleviksi ja rikkaim-miksi
valtioiksi. Entisestä velal­listen
asemasta on tultu saama-miehiksi.
'' Sentähden meidän
kansan tulisi, sensijaan, että jou­tuisimme
paniikin valtaany kes­kittää
huomiomme näihin tärkei­siin
tekijöihin, jotka ennustavat
varallisuutta."
Puhuja mainitsee sitten muu-nassa
2,200 vuotta ennen Kristus­ta
ja joka laati ensimäisen kiel­tolain;
6) tilastollisista tiedoista
tässä asiassa y. m.
Kuulkaamme mitä alkohologian
5 pääpykälässä sanotaan! Ensi-mäinen
kuuluu näin: alkoholi on
toksinia, taikka bakteriulostusta
taikka jonkunlaista mikrpbilan-taa;
toinen kohta : on tämän kal­tainen;
alkoliolinitoksini • on vaa­rallista
ja petollista bakteri-myrkkyä,
joka on aiheutunut
j onkinlaisesta mikrobikäymises-tä,.
joka on muuttanut ravintoai-kankaat,
joita kesäkuussa 1914
myytiin hintaan $2.40^ ja hintaan
$7.00 kesäkuussa 1920, saadaan
nyt hinnalla $4.75-puuvilla, joka
kesäkuussa 1914 oli 13c ja viime
kesäkuussa 40c, maksaa nyt 18c;
villa keskimäärin 25e vuonna
1914, sitten $1.00, paunalta ja nyt
58c; silkki $4.00 pauna, ^rsitten
$16.00' ja nyt $6.00;. metallit 60c
V. 1914, sitten $1.20, kesäkuussa
1920' ja nyt ne ovat alentuneet
90 senttiin; kupari vastaavina
aikoina 14, 19 ja 17 senttiä; veh­nä
$1.00, ,$3.00' 3a-ä$t^75-~$1.809
siirtolaisuuk V kattp-palaivasto j.n,
e .ovat yk^nkr^taisia, - mittareita.,
joilla otetaan selville huoneen
lämpö, ilyviavomnin ja varalli­suuden
m-äär^ä-fteht^il^an, itvö-
Iäisen, maanviljelijän, vienti-^ ja
tuontikauppiaan toimeliaisuus.
"Mitä meidän tulee tehdä?"
I:^iikesu'hteet vuonna 1921, lau­suu
.])uhu ja, ovat suuresti riippu­vaiset
kasvatustyöstä. Hän mai­nitsi
V muutamia .esimerkkejä.
>' 'Meidän t ui e e puhua Lännen
farmareille järkeä, ennenkuin se
on liian myöhäistii^ elemme osoi­ta
hänelle, etä vehnän hintoja: ei
voida pitää korkealla ja että
luonnotonta luottoa emme voi an­taa.
Meidän tulee huomauttaa
hänelle, että hintojen alentumi­nen
seuraa luonnostaan. Venä­jäin
bolshevikit ovat lapsia Län-si-
Oanadan bolshevikeihin ver­rattuina."
• 'Iveinottelu. o n 1 o p e t et ta va. Suo­ra
myyminen, missä se suinkin
on mahdolista. Varustautukaa
muuttamaan, ja tasoitamaan ta-varalaatuja
vaatimusten mukai­sesti.
Pitäkää silmällä maitten
teollisuutta.
. "Kaikkein tärkein tehtävä, mi­käli
minä näen, on nykyajan Ga-nadan
vähittäismyyjällä. Hän
on täällä samanlaisessa epävar­massa
asemassa kuin. Yhdysval-loisakin.
Hänen ainoana tehtä­vänään
on tasoittaa hintojaan ja
varasto jaan olösu'hteiten mukai­sesti
ja meidän velvollisuutemme
on avusta häntä mahdollisuuden
mukaan.
"Jos noudatamme uutteruu­den,
vilpittömyyden, säästäväi­syyden
ja toisen tukemisen peri­aatteita,
saamme hyvän liike-vuoden
1921, Jos muille vaikut­teille
annetaan etusija ja salli­taan
tulen palaa loppuun, seuraa
siltä kaiken kasaan luhistumi­nen."
Varat yli. , $3,000,000.00.,;.
Kirjöittaiäa .suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
1 ivat surkeasti nolatuiksiv pui-vat
nyrkkiään| j a h auto vat' 'kostoa.
J^idustajien lähettäminen sewaa-] .
viili olympialaisiin, kysyy kyllä
paljon varoja, mutta ne täydyin-
••ine hfeiJLklda--olemme vähintätn
«en -verkaäi:. r(}4'^)j^jaille -ni^he^j.lji.pj
1 e m mx; — n i in e tt ä • h e t aas p ää -
sevät viikingeillemme näyttä­mään
mitä heidän halveksimansa
''mongoolit." oikeastaan voivat,,
kun. yrittävät. Siirtokansamme
Amerikan mantereella ei suinkaan?
tali.do jäädä syi'jään tässä kunnia-tehtiivässä,
urheilijaimme avusta­misessa
niittämään uusia voittoja
kansojen kilpakentällä seuraavis­sa.
olympialaisissa. Olympialais-toi,
mikunta kotimaassamme onkin
valmistanut meille erinomaisen
tilaisuuden tähän, laittamalla
myytäväksi aistikkaita ja sieviä.:
Suomen lippuneuloja,. . •jollaistä|i
jokainen suomalainen-- mielellään.-1
kantaa. Neuloja on m .m. saata-" •
'viina täkiiläiseltä Suomen vara­konsulilta.
Neulojen hinta qn
ddllari l<|appale ja 'jokainen vap-
'maankin mielellään maksaa seh,.
nähdessään neulan. Ken siis tah­toisi
asian harrastuksesta tehdä:
jotakin Suomen olympialaisrahas-ton
--• kartuffamiseksi) voisi tilatft •
jaiiJlä..:jieloja ja rviveta:f'^yymään
Äiiti paiivk^kurinallaanlTämä
4 k S i ' fifita femt1i;^'^o!fssa'iDkaine^,.
kenen rinnassa sylckii suomalmi
nen sydän, voi ja tahtoo ol}a-:qitt-''
kana puoluekannastaan 'huolimat­ta.
" :
\ Justus.
: Onni on hyvä palveli ja, mut­ta
isäntänä se ei ole luotettava.
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina, päiväji! kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN 1
, >^ Etsi sellaista .seuraa,' joka
voimistuttaa sinua ja tekee sinut
kelvollisemmaksi jatkamaan elä­mäntyötäsi
; sellaista taas, joka
jättää jälkeensä tyhjyyden Ja
heikkouden tunnon, karta sitä
kuin ruttoa.
\ — - Ä l ä vaadi tapahtumain ta-
'Pahtumista sinun tahtosi- mu­kaan,
vaan toivo niiden käyvän
juUri niin kuin ne käj^ät, ixiin
saat nauttia rauhaa.
SUOMEN MAEKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, j os sah-kösanomalähetystä
ei 'erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $4.30. Lähetyskulut' rahalähetyksille on
40c smnmiUe $40.00 asti, 50c sunmiille
75e. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c.' i ; > ,
Tiedustelkaa erikoiskm^siaisoiUelähet
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäj&n nimet'jarosoittee
kasti.
PORT, ARTHUR, ONT.y CANADA.