Canadan uutiset, September 25, 1924

              BIVU 2
UOMEN
UUTISIA
Kommunistiken puolueen
lakkauttaminen.
Pietarilainen. Vapaus' '-lehti
Isertöo, . että ,saatuaan tietää
Suoneen vaHanku.inoulvsellisten
et n ri nt am a a o 1 a . hvu k k;i ta is-lelutovereita'
kohdannesta 'luok­ka
tu om i o s t a.'' p M11 i s i 11 o in lv o o 1 -
la ollut koimmi,nistis(?n -interua':
tinonalen V k o n L T e ^ s i ' ' julistan
ma a i 1 m a n vai 1 a n k u m o u k s e 11 i s e n
-proletariaatin kunltavakcsi seu"
raavansisältöttsen vastalauseen­sa
:
oUisen j a r i k o l l i s en toiminnan eh­käisemiseksi.
Viides maailiuankonorcs^i lau­suu
julki koko Komnuinistisen
internntionalen vihan ja suuttu­muksen
t ö r k e ä n 1 u o k k at u.o m i o n
j a Suomen porvarisron .kok() ka­t
a l a n i l u o k k a t e i T o r i n johdosta.
Samalla konp:i'ef>si lahottaa
Lahjoitus Helsingin
yliopistolle.
Amerikan lähetystöstä Helsin­gin
yliopistolle saapuneen tiedon
mukaan on L a u r a Spehnan l^oc"
kelVller-raliasto päättänyt lah­joittaa
llelsinu'in yliopistolle JioO
dollai-in suuruisen summan k ' r
j o j eu ja aikakauskirjojen osta­mista
ja tilaamilta varten.
lakkoj joka olisi voinut laajeta
huomattavaksi työtaisteluksi.
S Ä Ä
Bolshevildt; Vienan-Karjalan
metsiä myyskentelemässä,.
V. k. U jn 15 p:nä on Suojar-v(>
llä liikuskellut eväs Vienan-
K a r j a l a n bolsheviki-edustaja, jo-,
ka on dmoittaiuit kuuluvansa
N e u V o st ()• V en ii j ä n lähetystö ön
Iielsiiii:^-i<^cä. ^lit*s oli sanonut ö-
Icvausa valtuutettu myymään
Vienan-Karjalan lähellä Suomen
rajaa olevia metsiä suomalaisil­le:
ITän kävikin tarjoilema^ssa
niiitji metsiTi sikiilä,isille puutava­raliikkeille
ja yksityisille i)uuta^
-I \ araliikkeen harjoittajille. K u i "
i - ' T i k ; i : n i oi kuka.m ryhlyjiyt ha*
Suomen - halliluks.e]! kunniat to
man pään y l i palavan v^-ljoster-1 ^''"l-i^^^^ .
.vehdyksen tuomituille vai 1 anku- non..: kanssaan.. :kauppo;]a., teke-moustovereille.
Suomen köyhälis­tön
vapautuksen esitaistelijoille.
Kommunistinen lnternati(umie
tahtoo horjumatta, kä<i kädessji
taistellen tukea Suomen työväen
j a köyhiiin. rolonpoikajn vallan­kumouksellista
luokkataistelua
ja siihen saakka kunnes Suomen
lahtari\aipalle julistetaan köyhä­listön
vallankumouksen . tuomio.
Vastalause hyväksyttiin yksi­mielisesti
• ja voimakkaasii kohi­sevan
iinmstuks\>n . ,yai 1 itessa. Tä­mä
todistaa, että koko maailumn
vallankmnoukoellinen prolet a r i -
aatti sei|iraa tarkasti Suomen
luokkataistel u.toverien rohkeaa
j a ra^^ka.sta vapaustaistelua Suo­men
lahlarii)orvaristt)a vaalaan.
Alas Suomi' n lahtaripor\aris-tol
Eläköön Suomiin k(">yhäli-t()n
rohkeat vallankumoustaistelijat 1
Eläköön prolet.iriaalin j<i 'kijy-hien
talonpoikain vallankumous!
Eläköön maailnu }i kommunisti­nen
kumou^armeija!"
Komnuinistisen inter im tinna-len
uhkailut \ i'lvoittavat kaikkia
Suomen isänmaallisia kansalaisia
ja viranomaisia ent'stä tarkkaa­vaisempaan
ja tehokkaatniiaau
toinnutaan konunuuistien turmi"
mään, sillä hänellä ei ollut min-kääldai^^
ia vakuuksia myyntioi-keuksistaan.
.
Parhaillaan leimataan Suojär­ven
Kaitajärven kohdalla Venä­jän
puolella suuressa .määrin
inelsiii Suomen puolelle myytä­väksi.
Mainittu bolsheviki-edus-taja
oli iluuuttanut, ettii hänelle
kuuluu metsien myyntioikeus.
Tulipalo tuhonnut Pännäis-ten
tehtaan.
Elok. 17 p.j kello kahden jäl­keen
iltapäiyällä syttyi tuleen
Pännäieten aseman lähellä, si­jaitseva
Pännäisten. Villakehrun-tehdas
ja Värjäämö Oy :n suuri
kaksikerroksinen tehdasraken­nus.
T u l i levisi hirvittävällä voi­malla:
V uhaten myös lähellä ole­vaa
Veljekset Anderssonin urku-harmonitehdasta.
Onneksi tuuli
sentään kävi toiseen suuntaan,
joelle päin, joten viinn^ksi mai­nittu
tehdas pelastui. Ulahtavas­ta
talosta lentävät kipinät sytyt­tivät
kuitenkin vielä tuleen kau­empana
pari heinälatoa sekä teh­taan
suuret halko varastot. Yli­voimaista
tulta :vastaan turhaan
'ponnistelevan sammutusväen; a"
vuksi j)yydettiin kiireellistä a*
j)ua Pietai-saaresta, mistä kuor-nia-
autolla saapuikin inilomiehis-töii
ja moottoriruisku. .Heidän
paikalle saapiu>ssaan ei itse teh­taassa
raivoavan palon tuhotyö­tä
enää kyetty rajoittanman;
Koko tehdas kaikkine varastoi­neen
paloi siten maan tasalle. ;
-Tulipalon tuottamat .vahin^.^ot
on arvioitu y l i kahdeksi miljoo­naksi
markaksi.
Osoitukseksi palon valtavini-de.
stamainittakoon, että se nä­k
y i yli ^kahden penikulman etäi"
svvdellä oleville seuduille.
j a lähtenyt AmerikaaUi Hänet
nähtiin Kristianiassa, josta hän
j a t k o i matkaansa länteen. .
: Hbl. on tiedustellut asiaa. .Hel­singin
etsivältä iioliisilta, joka
on vahvistanut uutisen oikeaksi.
Erään «uuren toiminimen k i r j a n -
pitäjätär kavalsi joku aika sit­ten
toiminimen ]-ahoja ja mat­kusti
salaa Anierikaan. äitinsä
kanssa. Karkurit ovat hl. •'Os­car
2 :ssa':', joka saapuu Hali tax­iin.
Poliisi on ryhtynyt toimen^
piteisiin kirjanpitäjättären mai­hinnousun
e«tämiseksi. Hänet
palautetaan Köpenhaminaan.
Elannon lakko vältetty.
Elannon kuljetus ja varastotyö-hiisien
esittämien vaatimusten
jolulo^ta oli elokuun 20 j). neu­vottelu
Suonuui ammatijärjestön
jolidolla. Saapuvilla olivat lisäksi
asianomaisen: anunattiliiton ja . o:
sastor. edustajat.
Neuvottelujen varrella liik­keen
johdon puolesta uudistet­t
i i n aikaisemmin tehty ilmoitus,
etta er;iitä minimipalkkoja oh
1 a a n • valmiit . k o roit.ta nra an sek" ii
sen lisäksi toimeenpanenman
li.^nkiliVkohtaisva j)jdkankorotuk-.
sia. Korotukset tekevät mie-liille
7Ö mk. sekä naisdle 40 mk.
kuukaudessa.
Myöhemmin i l l a l l a piiletty i r t i ­sanoutuneiden
työliiisten kokous
h y v ä k s y i tämän ehdotuksen.
A^iime hetkellä viilttyi täten
Kissa koskenlaskijana.
V. k. L i p:nä juoksi ei-ään t a ­l
on kissa, koiran ahdistanu.ina,
H a r j a v ai 1 a n r i i \) pu sillalle, mu 11 a
kun koira alkoi saavuttaa eikä
muu t a p a k o i) a i k k a a o 11 u t, p i s t ä •
y t y i kissa sillan kannessa ole­vasta.:
isosta reiästä.: alapuolelle,
luultavasti - aikoen riippua sillan
kannatus{)ttissa, odottamaan vaa­ran
ohinuMioa, nuUta kuink.tt. oli­kaan
irtaantuivat j n i r r i n kynnet
ja pudota loiskahti.se kuohuvaan
koskeen. Samaan • aikaan sattui
tukki kiitämään ohi. ja mirrin
l o n n i s t u i kiivetä-sen päälle. Näin
alkoi .koskeir lasku.- joka .: oli vaa­rallinen
j a taitoa kysyvä, sillä
tukki pyöriskeli pahoin. , Lasket'
tuaan noin 300 metriä jutkän
millaine?! tämä vehe oikeastaan
on, lienee paikallaan vähän ker­toa
siitä. Tullilaitoksen hallussa
on nykyään .Merinmskun salmes­ta
viimeksi takavarikoitu tor-peedo.
. Se.: on o i k e a s t a a n , liyvin
yksinkertainen laitos. Päätekv
jöinä siinäovat noin 4—5 rncti-ia
pitkää. kulmaraudasta valmistet­tua
taidcoa,: joitten toineir pää
kiinnitetään isamasta raudasta
valmistettuun neliömuotoiseen
I)eräratitaan ja toinen pää vah­vasta
rautai)e 11 istä te 11tyyn : e[\r
suoraan suipi)enevaan keulaatv.
l?.a u t a ta n k o j en . \-ä li i n , 1 a c 1 o tii an
suui-uutensa ])U(desta s'ihen täy-s
i n: s o j ) i \'a t le a TI is te i " i t;: j oi t a - n ud i -
tuu :kaikkiaan noin nelisenky.m-mentä.
Torpeedon "keulaan"' kiinni;
tetiiän k-estävä kymmenisen:met­riä
pitkä sinkkikiiysi. joka kiin­nitetään
veneen takaosaan siten,
että s e ka i ke n a i k a a on. v e d e 11 a 1
la: näkyn.iättömiss;i. , .los' vaara
idikaa, katkaistaan kciysi. jolloin
torpeedo vaipuu pohjaan,.mutta
erikoisen, iaitteeen avulla jää vo-den
pinnalle merkki, joka ilmai­see
sen^tolinpaikan. Mainittuja
tori>eedoja on toisenlaisiakin nä*,
kynyt. mutta ylläk-ei-rotlu lienee
•viimeisintä. keksintöä. -
D O L L A R I S T A ,
NYKYISEN KORKEIMMAN KURSSIN
:\Iaksammc RAHALÄHETYKSISTÄ SUOMEEN. Kaihojen
pikaisesta ulosmaksusta huoleht'ivat r'o)ijoismaiden Yhdys
pankki j a Helsingin Osake Pankki.
N I E L S E N & LUJ*<^DBECK,
Vanhin ja Suurin Suomalainen Panktiljike Amerikiissa.
21-24 STATE ST.
ii
. N EW YORK
Seuraavia Suomessa painettuja . k a u n o k i r j a l l i s i a romaane­j
a on n y t saatavana-Canadan Uutisten kirjakaupasta:
L E H T O R I J A LOOHDI, k i r j . Relander \ 90
KpVÄTLAUliU .ALV^iKYLÄSTÄ, k i r j . Vuorela $l.r)0
L O H I L A H D E N O P E T T A J A , k i r j . Iloikkanen $1.50
:$L50
$1.50
:$i.5Ö:
$i.5ö
$1.5Q
^1;75:
$1.{)0
$l;50:-
.90
$1.25
$1.00
•$1.25:
$1.25
$1.50
.90
.90
S O m i N S A A R I , k i r j . E r o n e n ..
K I I R A S T U L I , k i r j . Bergroth. • •
HYVÄ O S A , k i r j . Vihervaara
K U O L E M A N P U U , k i r j . Merenmaa
K A N S A N L A P S I , kirJ. Valakorpi
U H R I , k i r j . A n t t i l a . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . > . . . . . . . . . . . . .
L O K K I , k i r j ; V i r v a t u l i . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • •
ELÄMÄ O N T A I S T E L U A , k i r j . Kojo
TÖLLISTÄ ( V A I N , k i r j . P a j a ri
O P A A L I R I S T I , k i r j . Inkeri
N A I S E N R A I C K A U S , kirj Kojo
T I U K A L L E OTTI M U T T A SELVÄ T U L I , k i r j . Lahti
V A I N R A K K A U D E S T A S I N U U N , k i r j . T i i t t a n e n . . ..
K O T I I N P A L U U , k i r j . Schildt
H E I K K O A R A l t K A U T T A , k i r j . K a r p pi
TUOMAS, KOKI^O, k i r j . Korhonen . .„
E : A K S I K A J A A N I N L I N N A N V A N K I A , k i r j . Ceder­berg
~
• .4 • • • •
$1.25
.75
.85
$2.25
$1.00
$1.00
$1.00
.90
$1.25
.85
.75
.75
$1.00
$12.5
$1.25
M A A J A T A I V A S , k i r j . P a j a ri
P U H D A S T A JÄLKEÄ, k i r j . Väinö K o l k k a la
Q U E N T I N D U R W A R D , k i r j . AValter Scott
MAAHENKEÄ, k i r j . Kyösti V i r t a . . . . . . . . . . . . . . . •.
0 N N I S T U ^ L 4 T 0 N K O S I N T A , k i r j . Anders E je
K U I N U N T A N A K E V Ä I S E T , k i r j . Helena Christaller.
S I E L U N HOITOA, k i r j . ErnesT von Feuchtersleben..
N A P O L E O N I N S O T I L A A N S E I K K A I L U T , kirj. A .
Conan Doylel . . . . . . . . . . . . . . ; . . . . . . . . .
O S A K K E E N O M I S T A J I A , k i r j . Kyösti V i r ta
V A L K E A K A N S A , k i r j . Ilma V i r t a la
A V I O P U O L I S O N V A L I N T A , k i r j . Vilho Reima
NAISSYDÄMIÄ, k i r j . Eli.sabeth Verner
Y E S T E R J A L I , k i r j . Bernhard Kellerman
V A L K E A TALO, k i r j . Herman Bang . . . .
TYÖN K O U R I S S A , k i r j . Selma A n t t i l a $1.25
R A H A ^ k i r j . II. W . V a l a k o r p i . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
NUORI ANSSI^ k i r j . V ; A.^l^oskftnniemi . . . . . .
U-VENEESSÄ JÄÄT^IERELLÄ, suom. A. Lehtonen ..
S I P E R I A A N K A R K O I T E T T U N A , k i r j . H e i k k i Väli­salmi
90
M A R I A N N E , k r j . U . W . V a l a k o r p i $1.25.
V A N K I L A S T A J A S I P E R I A S T A , k i r j . O. R e l a n d e r . . $1.25
V A L K O I N E N A I K A , runoja, k i r j . Arno Thuneberg.. .75
K I R J A P I K K U V E I K O S T A , k i r j . G. Geijerstam $1.25
, T U S K A A , k i r j . Väinö K a t a j a $0.85
miTEEN ELÄMÄÄN, k i r j . Väinö K a t a j a $0.85
T O I S T E N S A TIELLÄ, k i r j . Urpo Viankila $1.25
K A P I N A , k i r j . U. W. W a l a k o r p i $1.25
IRTI SORTAeTISTA, k i r j . K . Merikoski $1.00
SELJA K U K K I I , k i r j . Gunnar E B » : b e r g $1.25
TILATKAA AJOISSA ENNENKUIN LOPPUVAT.
$1.50
.50
J 5
Lentotapaturma Häjneenlinnun
lähellä.
SunTHintaina: elok. ,17 p. k l o 8
illalla lähtiv Parolan: leiriltä eräs
armeijan lentokone IlämeenVin-naan
iväin. Kiertäen. Kati.sten
kartanon y l i : lensi se parhaillaan
Vanajaan päin johtavan vesistön
kohdalla, kun se klo SA'), leufäeti
l i l an alhaalla, eitä se sattui y h :
teen paikalla olevan .venheen
kanssa. Venheessä olivat . onki­massa
kirjaltaja Karl Viktor
:Virtanen. : k a k s i talonomistaja
Hammarin 15-vuotiasta poikaa
sokJi. Virtaseii l-vuotias . poika­nen.
Yliteensartumisessa pirstoir
tui venhe kokonaan. Lentoko-:
neessa olijat, jotka olivat.tämän
huomanneet, kiiiinnyttivät ko-;
neensa heti takaisin. . i)aikalle,
, missä venhe oli ollut.;. Lentäjät
•/elastivat koneeseensa mainitut
3 poikaa. Virtasen poika oli jo
u]^I)oamassa ja- virvoitettiin; hän-lekohenixityksen.
avidla . h e n k i i n .
]\ In i ta ei vä t 1 en t ä j ä t h a v ai nn e e t-kaan,
sillä Virtanen itse oli hä^
vinnyt näkymättömiin. Tlämeen-linnan
ja V a n a j a n poliisit alkoi*,
vat heti saatuaan tiedon tapauk­sesta,
naaraamisen ja Virtasen
ruumis löydettiinkin klo puoli
10. i l l a l l a . Virtanen oli saanut
suuren ruhjoutuman • pääkallonsa
takaosaan . j a o l i lentokoneesta
! pirstautunut 6 sentimetrin pitui­nen
puupalikka tunkeutunut • hä­nen
aivoihinsa.:. Virtanen oli
kuollut heti.
Kysymyksesfiä on, kuten nä­kyy,
selvä tapaturma.: — Lento:
korie ei saanut mitään vaurioita.
Se oli palaamassa: H e l s i n k i i n ar­meijan
manöövereiltä Parolasta,
j o i h i n oli ottamassa osaa: 6 a r
meijaan kuuluvaa konetta.
AIAKSA.AFMI-"] RATIA L.VII!• 1 VKSISTÄ srOAii'|.\\
R U O T S I N L I N J A N PÄÄASIÄMIEKET.
518 St. Catharina Street West, Montreal.
Istui.: omilla hämpa^
K u n muuan • neitonen äskettiiin
kosken onnistui klssaparan-hypä " K,.,nin Xuutinrannassa meni ui-
Eläväkrapu miehen
vatsassa.
J o k u aika sitten meni Hausjär­ven
Oitin kylästä eräs mies t u t k i ­tuttamaan
vatsaansa Helsinkiin.
Lääkäri tutki miehen vatsan
röntgensäteillä j a havaitsi, että
vatsassa oli 5 sm: pitkä elävä
krapu. Mies tunsi jo viime syk­systä
alkaen omituista nipistystä
j a . liikehtimistä vatsalaukussaan.
L u u l l e n sitä vaan tavalliseksi o-himeneväksi
viaksi, ei hän kiin­nittänyt
siihen enempää huomio­taan
ennenkuin vasta äskettäin,
kun nipistykset tulivat aina 'ko­vemmiksi,
varsinkin silloin k u in
hän söi tuoretta : l i h a a j a kalaa.
K r a v u n joutuminen vatsaan on
selitettävissä vain siten että mies
oli uidessaan viime vuonna ve­den
mukana niellyt pienen kra­vun
poikasen, joka jatkoi elämä-tään
miehen mahalaukussa.
Kirjanpitäjätär paennut vieden
mukanaan 150,000 mk.
Norjalainen "Aftonposten"
kertoo, ' ! että Helsingin etsivä
poliisi koettaa pidättää erästä
suomalaista kassanholtajatarta,
joka on kavaltanut 150;000 mk.
tä rannalle u l o t t u v a l l e tukki-ruuhkalle
ja pelastui se täten
vaarallisesta ^seikkailusta.
Marjainvienti on Suomesta
joutunut aivan pysäh­dyksiin.
Ulkomaisessa kaupassa ennen
sotaa- muodostivat marjat huo­mattavan
vientitavaran. :imolu-k-
o i t a k.u n x i e t i i n: S a ksa an. j a j .oi i -
kun verranmyöskin muihin niai;
hin,^ Vientiivaikkoja olivat pait­si
Helsinki myöskin Turku ja
Vaasa.
As i a n t u n te \' a 11 a t aho 11 a. on i l ­moitettu
et tel tätä vient itavaraa
enää viime: vuusiua. ole. esiinty­nyt
markkinoilla kuin nimeksi.
Tänä .vuonna samaten kuin. vii­me
vuonnakin supistuu vienti ai­van
mitättömiin,: vaikka m a i n i ­t
u l l a alalla kyllä olisi suui-ia
mahdollisuuksia työskennellä sen
takia, että: ulkouuiilla . on tar­peeksi
asti kysyntää. Kalurese-ma
kuuluu kuitenkin tekevän
tällekin. kaupalle : vaikeuk.sia,
kauppa kun vaatii paljon alku-valmistuksia,
"ensiluokkaisia va­rastoja,,
laajan, toimintaverkon
j . n. e.
maan, . jätti hän tekohampaansa
j-antakivelle. .Palatessaan huo­maamattaan-
istahtikin samalle
k i \' el le —- s i 11 ii s (ui r a uk s el 1 a; e 11 ii
koko "ruokasalin k a l u s tD" : nu''-
ni .vikki. A^ahinko. teki vähintiiin
500 mk.
Prof. Eliel Saarinen,
joka. niinkuin ..aikaisenuniu on
kei'rottu, on ollut Suomessa: ke-
-sjiä- viettämässä,- liiliti syysk. (i
pnii takaisin. Amerikaan.
LAPSEN AAMIAINEN.
w^ 1,
S U O M E S T A — G A N A D A A N
kaikille linjoille halvimpiin hintoihin.
Liiliemijid (ietoja antaa
(Suurin ja; vanhin. Suomalainen Piiettiliike Amerikassa.)
5 STATE STREET, NEW YORK, N. Y.
imom k o (Suurin .Suomalainen 1 Pankkiirj-liike Amerikassa.y^^;'/
MAKSAVAT ^ ^ State st., New York, N. Y.
S r a h a l ä i i e -
Kieltolain vaikutuksia
Raumalla.
. -''Länsi-Suomi" . kertoo äskei­sessä
numerossaan^ " V i i m e m a a ­nantaita
vasten yöllä korjattiin
Rauman poliisiputkaan 22 väsy­nyttä.
Jälkeen maailmansodan
alkamisen ei Kauman poliisiput-kassa
ole kerta_akaan ollut, yhtä
aikaa näin useata .miestä yöm
tynkäänsä viettämässä.
K u n Rauman putkan liuoneus-to-
käsittää neljä pienehköä huo­netta,
on kyseenalai.staj voiko 22
miestä' tällaisessa • tilassa ollen­kaan
"selvitä", sillä raitista ik
maa ei siellä ainakaan . s i l l o in
paljon ole. Näyttää siis mientä-vän
siihen, että putka, joka r i i t ti
vapaan väkijiioraakaupan aika­na,
tulee ahtaaksi virallisen rait­tiuden
vallitessa."
Ivasten ruoan .suhteen pi-minom-kaan
olla kylIin tarkkoja. Mo­net
äidit laiminlyiivät tiimiin tiir-keän
velvollisuuden uuvlkein .ko-k
Olia a n j a . ru ok k i A-a i .1 a [ )si aa n ai­van
sopimattomilla ruokalajfilla.
Mikä sittiMi 011 lapselle paras
aamiainenl
ITy \' in. k e i t Q 11 y \ il j a ry y n i ke i 11 (.).
J a hyvä on antaa sitä lisäksi .ker­ta
päivässä jälkiruoaksikin, sillä
sen yhteydessji syö l a p s i : maitoa,
ja maito on aina terveellistä . ja
ravitsevaa. .••
Vaikea on antaa tarlckoja. oli­j
o i ta viljaryynien keittiimisen
suhteen, mutta yleisenä. sääntönä
saattaa pitää sitä,' ettil m i l l o i n ­kaan,
ei viljaryyTU\iä keitetä liian
paljon. Paljosta keittiimisestri ei
milloinkaan ole ..vahinkoa, nuitta
1 i i a n A- ä h ii<s t n k e i 11 ä m i s e st ä : o i
seurata ikäviä jälkivaikutuksia.
Muutamia. viljalajeja : täytyy
keittää pitemmän: aikaa kuin toi­sia
— esimerkiksi koornipuuroa
vähintäin .- kolme tuntia, riisiä
sen sijaan ainoastaan puoli tun­ti
a. : R i kk o m a 11 omia jy \^ ä, - ku -
ten vehniä, j a osittain murska­t
u l t a tulee keittää enenimän .(vä­hintä
in. kolme tuntia) . k u i n hie­noksi
jauhetulta, jolloin keittä­mistä
tulee jatkaa vähintäin y k ­si
tunti. Ivokonaisia jyviä.- joi.s-.
sa on ulkokuori päällä, täytyy
k- ei 11 ä ä pi t em mä n ai ka a k uin n i i -
tä, joista on ulkokuori poistettu
esimerkiksi kokonaisia ohria
\
Kirj. Anna-Kaisa. •
Täniii i^iiositnn A m o r i k a n Ruomalaisn
k y i i i i i l i j i i i i k i r j o i ! t a m n , l i y v i ] i h a u s k a k i r ja
on i h n c s t v n v t.
HINTA 75 SENTTIÄ.
Tilataan osotteella:
C A N A D A N U U T I S E T ,
PORT ARTHUR, • ONT.
Kaloja seipä,illä.
Tuonnottain oli Tampereella
havaittavissa harvinainen ilmiö.
Jo aamusta alkaen huomattiin,
että erääseen kapeaan ojaan o li
kerääntynyt harvinaisen: run­saasti
kaloja. Ne olivat lahno­ja,
joukossa koko suuriakin. I l ­man
puute, lämmin vesi <tai mikä
lienee vaikuttanut sen, että ka-
1 at kohottivat päänsä vedestä,
n i i n että pitemmältäkin v o i l i u o -
mata jotain tavallisuudesta poik
keavaa olevan olemassa. Sano­mattakin
on selvää, että paikal"
le ilmestyi myöskin kalastajia.
Pikkupojat ja vanhemmatkin
iniehet saivat-runnaan saaliin i s ­kemällä
seipäillä kaloja kuoli­aaksi
tai nostamalla niitä ran*
nalle l i p o i l l a y. m. l a i t t e i l l a. K a ­lastus
j a t k u i p i t k i n päivää.
•kieliuhuttä jä. - h.aiitpo
'• ' :I\Titä : vryyne ihin V seotct tay aan
veteen tulee, riippuu sen paljous
ryynien: lajista..;,;!Jos kauränryy-n
e j ä; k ei t e t ä ä n,: •on , k ai i \'i k up i 1 li s-t
a^ ry y ne j ä: • k o lid eh': \)m t a\'a • k a k -
si kiipiliiHtä; vettä,;. Kaurajauhoi­hin
-ja: okra jauhoihin v4;fo^^
ta, • riisi.r%:yneilnn:: . 3 . -kupillistav
Täsateelusikallinensuolaa ..joka
k u p i l l i s t a :k:o 1.1 d en • .:ryy n e j ä.. U-pitemmän
aikaa kuin ryyneiksi ^ ^^^eimmassa^ tapauksessa tämäl
Millainen on pirtutorpeedo.
Nykyään suurten pirtutakava-rikoitten
sattuessa puhutaaan
paljon pirtun kuljetukseen käy­tettävistä
torpeedoista, mutta
kun yleisöllä tuskin on käsity;stä
jauhetulta. Monia n. k. aamiais-viljaruokia,
joita tehtaissa val­mistetaan,
on osittaisesti keitet­t
y jo tehtaassa. Sellaiset eivät
kaipaa niin pitkäaikaista : keittä­mistä
kuin ne, j o i ta ei tehtaassa
ole alustavasti keitetty. Jos.teh-taassa
alustavasti keitetyistä v i l -
•^alajeista valmistetaan : lapselle
aamiainen, täytyy niitä keittää
vähintäin tunti..
Kauraryynit, ohraryynit jamor
net mni^ ryyneiksi jauhetut vil­j
a l a j i t voidaan panna suoraan;
kylmään veteen j a kiehuttaa tar­peellinen
määrä kaksinkertaises­sa
kattilassa ilman hämmennys­tä,-
varsinkin jos on kysymys
koorniryyneistä, sillä jos niitä
kiehutettaessa hämeiinetään, v oi
puurosta tulla kokkareista, sa­moin
kuin silloin, kun r y j m it
seotetaan kuumaan veteen. E r i n ­omainen-
tapii ryynien keittämi­seen
on laittaa kattiin; k u n se on
kiehunut noin neljä minuuttia,
tulettomaan uuniin j a jättää sin­ne
kahdeksitoista tunniksi, jo!^^
loin puuro on maukasta, hyrin
maara riittää, mutta . hyvä on
.maistella m illo in on .vii11 ä ^^äst i .
>l OS p u u ro on e i p a nn a : r i.it t ä v ä st i
suolaa, jiiä - siihen vastenmielinen
inakn j a lapset saavat inhon sii-.
h en.
Ryynit voidaan keittää mai­dossakin,
vaikkapa, sitä maidon
kanssa syödäänkin.. Riisi,, joka
keitetään avonaisessa kattilassa
t a i k k a paistetaan riittämättö­män
kuumassa uunissa, vOidaan
t^aada imemään itseensä kuusi­toista
kertaa oman määränsä-maitoa.
Jos ryynipuuro keite-;
tään tällä tavalla, vastaa kupil­linen
riisir3'-ynejä silloin 1 ihaksia
luovaan arvooonsa nähden puol-t
a }i a u n a a [) ai s t i nl i li a a. T ii m ä k i n
osaltaan selittää miten tärkeää
on tuntea eri ruokalajien suh­teellinen
ravitsemisarvo.
Maito j a ryynirnoat hyvin k c i -
•tettyinä ovat lasten paras ravin­to.
Painettakoon mieleen sekin
tämän yhteydessä,. että lapsille
ei pitäisi milloinkaan antaa kah­via,
sillä kah.vi turmelee niiden
vatsat, josta .tuonnempana ypi
tusta, sairaaloista maksaa sokä, pään­särkyä.
Tämä lääke san .lUvaan
rannuksen ja hyvin noppas+v P'^,
tuottaa hyvän , rukoahaliin; säännöl­lisen
suoliston toiminnan, . Air):is:"4i V
maksaa ja munuaisia sn^sä s-^i ai.
kaan terveellisen ja virkisi iiviin u -
nen. • Ostakaa vain sitä ja: k ä y l i r J k ä " ,
ohjeiden mukaan muutamia T>ä'v'"\
jfi, jos etto; tunne itseänne parem-lijaksi
ja näytä paremmalta niin pa-iauttakaa
jäännös läkkeestä rohdos-kauppiaallenne
ja hän antan , •o.illv
rahanne takaisin. Nuga-Tonsn val­mistajat
tietävät niin hyvin lääk­keensä
voiman tällaisipsa, tapauksip-sa
että he pakottavat^^^ikkirohdo.^-
kauppiaat takaamaan-' sen sekä pa­lauttamaan
teille rahanne jollette o-le
siihen tyytyväinen. Tätä lääkettä
myyvät, suositte^levat ja takaavat
kaikki ensiludklcaiset rohdoskauppi-aat.