Canadan uutiset, February 12, 1920

              m i
m.
I- i
CANADAN UUTISET, PORTARTHUE, ÖNT„ CANADA, Torsl. Ilolniilaum 12 p. 192Ö NUHER0 7
CANADAN UUTISET
Biioinalamen sanomalehti Caiiadassa>
ilmöstyy jokaisena' Torstaina.
'•A •• iKustant^ja-v
The Canada News ^ublisning Co.
Erlclv J. Koilte, LiikkeeuUoitaia,
J. H. Hirvi, Toimittaja.
TILAUSHINNAT:
Cauadaan: $2.00 koko vuodelta,
?1,00 9 kuv.kaudeltk, $1.25 puolelta
Y u ö u e l t a . 65 senttiä 3 kuukaudelta ja
25 senttiä kuukaudelta . .
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $2.50
Itöko vuodella ja l?1.50 puolelta vuo-Äelt
». , ^
Inlveinattoniat vii kiittävät, tälidetj
säteilloii iiioinvärisinä avmiuden
m o y( l essä i kä änkn i n yi itta avat
ihmistä nostamaan 'katseensa
korkealle, pois maallisesta toiilins-tn.
• •»"•«./•{I^S
J^aiinendeii tajuaminen luonnos­sa
ja i hmiseUi m ässä. luo siclunkau-neutta
ja synnyttää puhtaita aja­tuksia.
ILMOITUSHINNAT:
40 senttiä palstatuumalta kerran ju-laistuna.
Pitempiaikaisille ilmoituksil­le
kolituullinen ;alenn|is. Halutaantie-to-.
ja nimenmuuttoiliuptukset 75. ?cnt-
\iii kerta. $2:00 kWme'kertaa. Kaima-
• ilmoitukset $2.00v kerta, $3.00 kolme
Itertaa. lAvloliittq- i ja: kihlatis-ilmoi-luksei
$2.00 kerta. Kuolcnilmoititkset
$2.00,\mui5tövUrsyllä $2.25.. Syntymä­ilmoitukset
$1.50. AvioiM-oilmoitukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tilisblviityksct, keräys.-
Itiettelot, : luenfo-iltnoillukset y.- m.. 25
senttiä tuumalta.
IJutpten jotiJfLkoon aijotuista ilnioi-
I tuksista'peritään. 10 senttiä riviltä.:
; Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
50-senttiä. Postissa tulevia ilmoituksia
«ihyväk-pytä. velaksi lunteniattomilta.
Poliittiset ihuoil;uksot $1.00 tuti-nialta.
, '
II ^Kaikki liikkeelle aijotut:kirjeet. ,ti-
[ .laukset; ja • Irahat, 5 ovat lähet ettävät
" D.soittcclla: \ \ '(
CANADAN UUTISET.
Port Arthur, .Out., Canada.
• Canad"an i Uutisista lainattaessa on
; lähde mainittava. | •
OBoitemuutöksesta . tulee - ilmoittaa
: iohdeu UonttoriiRi sekä vanua että. uusi
' o.HOlte. I
SKANDINAVIALAINEN VIIK-KOLEHTI
ENGLANNIN­KIELISENÄ.
qANADAN UUTISET
(The'Canada News)
T.he ]''inuish Ne\vspaper in .Canada.
Published every Tiiursuay by.
The Canada New9l|Publishing Co.
Erick J. Korte, Mnnager.
J. 11. Hirvi, tdjtor.
DailyNoAYS- Bhlg.,V Port Arthur, Ont.
^ C A N A D A N U U T I S ET
is vvelconied and.reaa lu every Finnish
home, in the Dom.iiiiou. It is the only
dir<'(t advertls^n^- medium for tliose
mun ui ac t u rc r s ' an d me r'Oh a nts wh o
vish to creafe and huild a profitablo
iind permanc-iit dcmand for their prod-nfL>-^.
aud uierchandiseUiy the lars:e and
e\•^;ruro\ylng Finnish populntaon rc-^äd-iug
v.t. Canadai , PhTlce your. trial ad-vertisemeni:
and s:et. rekults. '
Auv.-rrlsint:: raif^s 40c;. per incli.
' PoliLical a-lvs. $1.00 per inrh.
Adv-i-nisempnts must reaoh öur Of­fice
V\'odac>;\l.ay
Thur.^day's isjiur".
Sub.scni)tioiv )>rioe| I k Canada S2 00
v o r \ < ' i i v . Vnitod Stiles and otlier
countiic-.-^ si>r)() ]>oi- ycar'in advanco.
ucou 10 appear on
.Entered \as secodd cfassj mail mat..
ter. Dec.\1.'1915, at the Post Office at
Port Arthur. Ontario, danada.
T H E A I M OF THEI C A N A N D AN
U U T I S E T .
The help.pres^rve the ideals and
saciled traditions of this, |Ouf adopted
country, the Dominipn of Canada: To
observe its. Iaws and inspire others to
respect. and obeylthem: To : strive
unceasjngly to quickeni the public's
sense of Civic dutyi:: Iii alf wäys to aid
in making, Ithis country 'gt:eater and
better than v/eifound it.
ULKONAINEN, KAUNEUS SYN-NYTTÄÄ
SISÄLipiSTÄ,
KAUNEUTTA.
Ki Voida kyllin ^uu 'eksi ajatella
uik(i]);n.^eii kauueuflcj] vaikutusta
sisäisen kauneuden syiniytlämi-seen
ja kauniiuvluonlcen nniodos-tamisf^
en. Ei ole .senjvuoksi .sama,
mirä me talii varsiiJkiu. mitä Jap­si
näkeo ymi^äristössään, näkeekö
se kodi.ssa likaisuutta .epäjärjes-i.
vstä ja rumia e^in^itä, vai näkee­kö
se puhrautta ja järjestystä, so-
]>usn hi aisuut talia mallikkaita'esi­n
e i t ä , näkeekö kouiu ympäris­tö)]-!
kolkkona jh autiona, vai so-misiettuna
kasveilla ja. siistissä a-sussa.
Ei ole i|ama, jos koulun
seinät o\-ai kolkot ja alastomat tai
jos ne ov^t väritetyt pehmeällä
värillä ja jos jkoulu voi vielä
hankkia jonkun 'arvr^kkaau taide­teoksen,,
vaiklvapa jäljennöksenä-k-
iii ja jos lapsi pääsee jossakin nä­kemään
kauniin kauniita taidete-
, I :-mm
»"^amoin kuulon avulla saatu
kaunis, kuten hy\^^.laulu ja soitto,
vaikuttaa \kaunif;tavasti ihmisen
henkise(^n puoleen. Senvuoksi tä-tii
taidetta tulisi kotona ja kou­luissa
blla tai-jona. ,
. Mutta luonnon kauneuden Imo-mioon
saattaminen on ylitä tärke­ää,
jos ei täi^-keämpääkin. Sillä
Ibonto on paras rb|estari, josta
. myös useammat taideaiheet ovat
otetut. Luonnossa on. kauneutta
^joka vuoden ajalla. Talvellakin,
nyt parasta ai^aa, 1 Yalkeanliöhtei-set
lumikentät monine kimeltävi-ne
värivivaMuksineen, minkä ää-
'rettömän kauneuden kuvan,ne e-teemme
loihtivat. ^Puhdas lumi,
se on kaiken 1 puhtauden esikuvai
Jospa ihmineil voisi itsessään jäP
YancouverJs.sa. B.:C, ilinesty-vii
viikkolehti "Norsenutn." joka
o.?i.noin kyjninenknnta vuotta i l ­mesty
n y tiiorjankielisenä,. on nyt
v u o d e n vaihteessa muuttunut
en ^] an n i n k i t^l i seksi. Jjeh ti ar ve-l
o c tiitej! voivansa paremmin pal-vella
skandinavialaissyntyistä y-leis()
ii Canadassa, — ei ainoastaan
X(n-jassa, vaa n myöskin lluolsissa
ja Tanskassa .syntyneitä. Yhten!i
s y y n ä kielen unuilokse.en i}n:ioit^
l a a lehli <)h'van sen, <ntä nyt kun
siinohiisnns Skandinavian.maisia
Canada a 11 o n melkein kokonaan
t a n o n u t. (' i • 11 i i < 1 n 11 e n k i 1 (ii de n : lu -
kitniäärii. jotka. iioi-jankielistä
lehtoii lai-vitsisivat. ole enää ] j ä n -
si ('ana.(htssaniin suuri, että lehti
hei 11 ä voi si sa a da i"i i ttä \'ä ä k'an-nattrsta.
[Useimmat ovat oppineet
fM\^lanninkiellii ja. voivat siten!
yliIii hyvin. seurata eni^'ianninkie-listii
sanomalehteä. Täniiin lisiik-
.si . se jitlkaisee . kieliin.Mufol\sen
. s y y s t ä seuraavaa :
••J''.hkä ke.skuudessamme on sel­laisia,
joika ilimeltelcviit, miksi
skaiulina vialai.sta sanomalehteä
ju.iaist;va.n eno-lanninkieleUäy ja
elikiipä on selhiisiakin. jotka ar-veUnai
muutoksen tn]>ahtnneen
vain muutamia henkilöitä ei'ikoi-s.
' s i i iniellyt taaksemme. Tiiman
vuok-' l\vydii^nnle selittää, ettii
;);i;i!<")-; ci ojlnt n i i k i i i i n lielppo tai
' r i e l u i i M M i . silJIi jiina ei ole mie­luisia
räyt riiä v e i v o l 1 istiuttamme.
:ikii Jielppoa valiia oikea lio.;
Munroksenolemme fohneet aino­akaan:
täyttäiiksennne velvolli­s
u u t e m m e . kansaa kolitaan. siinä;
ma.-issa. jossa aijomme pysyväi­sesi
i- a s u a ; voit taakseni me vaiku-tus\'
altaa: asettaaksemme (unan
ka nsa m u) e ^ . v iii ni'iissä ii n oi kea a n,
suli t e.t' s (M' n • n i i a pu re i lii n n ii: 11 de n j a
voida.ksemmo ottaa teliokkaam-min
Osaa julkiseen loimintaau
y m j)ä]Mst(.is.sämnr(^, •'
'^'ykyisossa asu.^saan eroaa lehti
muista (•njilaiininkielisistä lehdis-tämnu
» vain siinä, että se toimitus
osiiotossaan painost.^ Skandinavia-laisten
asioiden käsittelyii- ja j u l -
kai.see erikoisen osaston uutisia
Skandinavian maista.
Suomalaiset Yhdy.svalloissa ja
Canadassa t a r v i t s i s i v a t .sellaisen
e n g l . kit'lisen l e h d e n , joka kasvat-
. t a i s i heimoushenkeä t ä m ä n suur
ren majitereen eri kulmilla asu-?
vien suomalaista lälitöperää ole­vien
amerikahvisten . j a canada-
.1 aiste n kesken, oii va tpa ne t ä ä l la
syntyjteitä : tai. kansalaistuueita.
Tämä olisi omiaan säilyttämään
lieissä amerikalaistuneinakin sen,
mikä esi-isiltä perittynä on arvo-
' ka s ta j a a nsiokast a säily mään, ja
se h erättä isl. heissä kunnioitusta:
suomalaista .syntyperäänsä ja ar­vonantoa
Suomea ja sen muinai-stiutta
kolita-fin. Koska Suomi t u r
lee ( i l K l o t t o n u i s t i tarvitsemaan
.sinirempienvaltojeii myötätuntoa
a.sioi,s.saan, voisivat tällaiset hei-ra
o 11 i st a alku p e räänsä ku nn i oi t ta r
vat ja iiuden kotimaansa kansa-laisvelvoliisuudet
.kunnollisesti
täyttävät Kale\'an heimolaiset ol-
1 a sille a in a siui r en a. a puna.
ole missään saaneet aikaan hijito-jeu
alenemista:Jo.s näiden Jcö-mitejdn
kulultama't varat olisi
käytetty tuotannon lisäämiseen,
voitaisiin odottaa elintarpeiden
hintojen alenemista ensi ke.sänä,
eikä päivastoin niiden kolioa.mis-ta,
kuten nyt hyvällä syyllä voi­daan
odotta.
j , Mr. Bolgiano on yhden m a an
f suurimnmn' kasvisteiivälitysliik-keen
johtaja. Ennen sanoi iiän
välittäjien tiiytyneen kieltäytyä
\' a s t a c'in o 11 a m a s t a van n u 1 a s ti tta i n
myy t ii vä k si tarjotulta kasvi ksiä,
koska niitii e i voitu markkinoida ;
nyt sit;ä vastoin saavat v i i li tläjiit
turhaan .etsiä tuotteita myytäväk­seen,
^laariviljelijät eivät isltita
kasviksia, koska työmiehiä on
vaikea, saada ja ])alkat ovat kor­kealla.
^ . ;
Vleistii .•ina.anviljely.stuotannon
viil]e))tymistä Yhdysvalloissa en-nustetaan.
inyöskin. niissä kirjeissä
joit a iisk(^ttäin oji saat u vastauk­seksi
ka h 1 eensa t a a )i tu ha n teen Y h.
dysva n ain ].>ost idepartementin
n n u I n \' i 1 j 1 i j i i i 11 e li i h e t tii m ä i l i i . ky-i
y k i r j e 1 m ä ii j 1. - K i r j el n i i i ss ä t i e -
ELINKUSTANNUKSET NOU­SEVAT
MAANVIUELYSTUO-TANNON
VÄHETESSÄ.
, . . tytt^^tä,ijä'?^ittii«te(rL-ifc
kea. ymmärtää julksi mikään
raittitisjärjestö ei • tahtoisi, ny­kyisten
olosuhteiden vallitessa,
sa 1,1 ia. ka n san il moi tta a niielipidet-tään
yleisessä äänestyksessä ja si­ten
vastustaa väki jnomatul vaa,
joka nykyään virtaamalla A-irtaa
maakuntaan, huolimatta siitä että-väkijuomien
myynti on kielletty.
Otta matta lukiuni muutamia
muutoksia. - joita tarvitaan sen
täytiintöönpanemiseu .helpoitta-!
miseksi, o n maakunnan ny­kyinen
raittiuslaki A-arsin tyy­dyt
tiiA'ii : vja mitäme nykyäiin ki­peimmin
kaij)aamme.. oji laki, jo­ka
estäsi väkijuomien tuonnin
maakuntaan.'' - - . . .
ENGLANNIN KAUPPA.
SUNNITELMIA.
du st e Itiin. i n i 11 ä t a v o in i maa n v il j iv-lijäin
niielestii. olisi pariuiiten
käytä vii Icorkeita elinkustannukr
sia alentamaan. Noiji 50 i)rosent-tia
saa.[)u.iu^ifita vastauksista osoil-
1 a vax ,et t ä .n i id en k ii-joi tt a j il la, on
aikomuksena supistaa ttiotanlo-aan
tai jäliäii. fai-niinsa kokonaan,
koska Jarmoille ei voida saada
i'iittiivästi tyiivoimaa. .Korkeam­mat
iialkat ja paremmat elämän-mukaviiudet
ovat- houkutelleet
kauiyinkeihin suuren osan maan-
\\ 1 j o 1 y s t y (> 1 ä i s i i L j a, : m a a n vi 1 j e 1 i -
j ii in lapsia. Tiimiin lisäksi valit­tavat
imuutamai maanviljelijöis-
1 ii. ett ii. ^• ä 1 i t t.ä j ii t ot 1; i \'a t an a a n -
A' i 1. j el y st u o 11 e i d e n : v ii 1 i t k se s t ii
kohtuut tornia voit ioja, joten kas­vat
la ja. : ei .saa tuot teittensä hin-j)
a st a (.) ik o u d cm mu ka ist a osa ansa.
RAITTIUS VÄESTÖ JAKAAN­TUU
MENETTELYTAPAIN
SUHTEEN.
Kasviksien tm^tantoY^hdysva^
loissa tulee t ä n ä A n o n n a olemaan
pienempi kuin koskaan sitten
vuoden 1914, mikäli F. AV. Bolgia-no,
jonka sanotaan tuntevan kas-viksienviljelystilanteen
Yhdys­valloissa
ehkä paremmin kuin yk­sikään
toinen, lausui Columbian
piirin maanviljelysneuvoston jä­senille
pitämässään puheessa
Washingtonissa. Maanviljelijät
ja kasvistenkasvattajat " ostavat
nykyään k e vätkylvämistä varten
ainoastaan noin 50 prosenttia sii­t
ä siemenmäärästä^ minkä he kyl­vivät
edellisenä vuonna. Korkein
den elintarpeiden hintaiu sanoi
hän joh/uneen tuotannon vahen-
Canadan raittiusvilestön.. kes-kuudes.
sa vallitsee erimiolisyy.s:
ky.symykseonoähden: mikii olisi
:])arliain keino sen A'äkijuomatul-
A-an lopettamiseksi, joka on aika­ni
i.t Viri-ata Quebecista Ontarioon
sen jälkeeiv kun sodanaikaiset ra­joitu
k s e t po i s t et t i i n w \ o d e n. ai n s -
sa.-Dominion Ivoferendum , komi­tea,
joka edustaa useita 'raittius­järjestöjä
Canadassav piti koko­uksen.
. Montreali.ssa .noin kolme
viikkoa sitten, jossa päätettiin
pyytää, että yleinen äänestys toi­mite
t. ta isiin t'e d er a ai i lia 1 li tuk sen
viime vuoden lopulla vahvista-
]nan asetuksen mukaan.
Kokonaan toisellainen mielipide
il m en i . Dom i n i o n AI 1 i ane e-li iton
t o im e e n irai i e ^' an komitean k o k o -
iiksessa . Toronto.ssa, noin A'iikko
takaperin.. Koniitea ilmoitti vas-;
tustavansa äänestyksen toimitta­mista
sillä perusteella, että mai­nittu
asetu.s on viallinen, eikä vä-
Idjuomatulvaa voitaisi .sen perus­teella
tehokkaasti vastustaa ja
niinollen äänestyksen toimittami­nen
tuotfaisi vain tarpeettomia
kustannuksia, ehdottaen sen SIT
jaan ,että Ontarion halUtusta ke-hoitettaisiin
toimittamaan korja­uksia
Ontarion nykyisissä raitti-uslaeissa
ja vaadittaisiin niiden
entistä tehokkaampaa täytäntöön
panemista. • .-'..^if
Vastaukseksi tähän, on Domini­on
Referendum komitean puolelta
nyttemmin julaistu lausunto, .josK
sa m. m. sanotaan: ^
* 'Dominion Referendum komi­tea
on päättänyt esittää, e t t ä kai­kissa
maakunnissa kehoitettaisiin
paiiiiallisia: lainlaatijakuntia pyy-lämään
federaalihallitusta toimit­tani
aa n äänestys väkijuoniain
tuojitikieltoa koskevasta • kysy­myksestä.
Hallitus OttaAvassa y-ritti
saada voimaan kieltolain, jor
ka .kieliäisi väkijuomain valinis-c
u k s e n niissä maakunnissa, joissa
A'äkj juomien myyminen on kieli e r-ty
ja väkijuomien tuottamisen
sellaisiin maakuntiin-oöiutta sel­laisen
kieltolain voimaansaami-nen
ei silloin ollut mahdollista.
Hallituksessa; oli yksilöjä, jotka
vastustivat tällaista kieltolakia,
vaan- suostuivat sen sijaan jäjttä-mään
kysymyksen ratkaistavaksi
kussakin maakunnassa ja jos kan
san enemmistö vaatisi, että väki-jnomain,
tuonti siirtomaahan t^i
Britaniän valtamerentakaisen
kaupiiadeparteinentin sihteeri Sir
HoAvard tfreeiiAvood on haastatte­lussa.
lat!.sunut vakaumuksensa,
et t ii a 1 kanu t A'UO si tn o: m u kanaan
mitä suurimman nousun Englan­n
i n k au j^an a la 11a; .Toivotaan Ajoi­ta
\'a n iskeä suuri i.sku: tuhoamalla
ennakkoluulot saksalaisen taA'a-ran
haipundesta. Virallisen siuin-nitelman
mukaan lähetetäiin •kier-tiiViii
•; kauppanäyttelyjä, paitsi
l^ri ta n ian • si irtoma ihin. myö.sk in
Int iaan. Kiinaan, kaukaiseen E-t
e 1 ii-An i e r i k a a n, se kii ma h dol 1 isos­ti
myii.skin.erikoinen ylellisyys ta-vai-
arn niiyttely Ylidysvaltöihin.
•Suuri engiantilainen. teoHlsuus-niiyl
tely [lidetiiiin n. k. Kristalli-
])alatsissa, Lontoossa,^.,helmik. 23'
— inaalisk. ö. ,.A'älisonil- aikana.
Vaikka Kristallipalatsi onkiii
maailman suurin .nä.A'ttelyraken-nus.
ei' s i i n ä Ivuiltavasti ole tilaa
kaikille niille, jotka haluavat a-;
sottaa,, tavaroitaan näytteille. Tä­m
ä n v t u i k s i pidetään samaair ai­k
a a n i~»aikallisnäyttelyjii, Bir-
Vnin i,^ham issa- pää asiassa metalli-teol
1 i.snnstu.otteita. varten. ja Gla.s-f^
OAvissa .jiääasiassa t.ekstiiiitava-mille.
.Soitseinälle kielelle- painot-tu
ohjelma on lähetetty.tilkomäil--
le j a laskot aan,> et til; nl komaalai-sille
kauppiaille .on yksin- Lontoon
näyttelyyn osa aottaniista varten
läiiotettv 140.000 kutsua.
Kaksi maailman-katsomusta
«
oMelk.ein-koko„ maailmassa tais­tele
e. p a r h a i 11 aan ka ks i t o i s i 11 e en
vastakkaista maailmankatsomus­ta
keskenäJin, ja on tuo kamppai­lu
kehittymässä taisteluksi elii-mä
s t ii j a k u oi e ma s ta n i i d en. v ä 1 i 1 -
lii. Tätä taistelua on kyllil jo käy­ty
vuosikymmeniä, toisissa maissa
^•u OS isa t oja k in, mut ta nyt n äy ttä ä
se kehittyviin ratkaisevaksi aina­kin
muutamissa maivssa, ehkäpä
ko,ko:maailinassakin. Nämä kat-santok-
amiat ovat n. s: porvarilli­nen
ja sosialistien tai tafkemmin
sanottuina: ihanteelinen j a mate^
ria listinen maailmankatsomus,
historian käsitys.. •
.Ensiksi mainittu on ollut: A'U0si-tuhansia
ja perustuu se uskonnon
polijalle, ei ainoastaan kristinus­kon,
vaan sen kaikkina aikoina
kaikkien ihmisten sydämissä hei-'
kompana- tahi A'oimakkaampana
ilm e nn e en tunteen po h j ai le, mikä
on saanut ihmiset uskomaan, että
inäailmaa hallitsee :"ja sen. kohta^
loista määrää • joku korkeampi
voima. Tämä katsantokanta^ nä­kee
kunkhi kansakunnan ja koko
ihmiskunnan historiassa ei aino­astaan
tulokset inhimillisistä pon­nistuksista
ja laiminlyönneistä,
vaan.myöskin tuon korkean kait­selmuksen
johdon. Yksilössä tuo
katsantokanta lähinnii perustuu
vaikeasti kuoletettavaan oman­tunnon
jumalaiseen; ääneen, joka
todistaa, ettei ihminen täällä maa­ilmassa
ole vain omalla asiallaan, j
omaa itsekästä etua tavoittele-'
massa, vaan että hänellä oh suori-tettavanaan
suurempi ja korke­ampi
tehtävä, jonka täyttämisestä
hänen on kerran tili tehtävä. Tuo"
•ääni jokaisen rinnassa osottaa e-ron
hyvän ja pahan välillä, se jo­ko
hyväksyy tahi tuomitsee jokai­sen
teon. Se todistaa, ettei ihmi­sen
kohtalot riipu kokonaan hä­nestä
itsestään, vaan myöskin
korkean, kaitselrauks^en johdosta
ja tahdosta, ettpi pelkkä kylmä
materia maailmassa hallitse j a et-J
teji sen palvonta tuota'onnea e-nemi>
äa, .yksUölle:Jkuitt^;kensoiUe4
Nykyinen kurssimme
Rahanlähetyksille Suomeen
Postin kautta ia Sähköteit^e^ on
Myös myymme pankki-osoitaksia (shekkejä) markoissa yllä­mainitun
kurssin jälkeen ja erikoisia, kolmen prosentin korkoa
vetäviä matkustajien shekkejä dollareissa, jotka Suomessa lu­nastetaan
siellä voimassa olevan dollarin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksille postia kautta on Ipc. summilta
alle $20.00; sitä suuremmilta summilta mitään kulujaa,ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse on $3.50 kaikilta summilta. ,
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos | sähkösano-malähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja lähettäjän osoit­teilla
varustettuina osoitteella:
. FOREIGN DEPARTMENT / .
FIRST NATIONAL BANK,
HANCOCK, MICH.
Perustettu vuonna 1874. ' Varat yli .^^3,000,000
Kirjoittakaa suomeksi; meillä on kuusi suomalaista liikkees­sämme.
h>.vty.v korkeani p i elilmää hallit se- juu teen. ja onnettomuuteen i h m i sr
vä voima, johon sulitatitnmisesta ten keskuudessa, ja vain hävittii-niin
yksilöjen kuin. kansojenkin' mällä i tämä ihanteelliselle maail-kohtalot
paljon riippuvat. .Mutta
.sa 1 n ai la IvUin. t tio ääni t odistaa, e t-tei
i hui ineii oi e. t äydel l isosti oma
lierransa. asettaa se myöskin hä­nelle
tinkimättömiä vaatimuksia
sekä itseäiin että.muita ihmisiä
k'ohtaan, eikä siis vapauta liäntii
mankatsomukselle perustuva ylv-^
teiskuntamuoto sekä hioinalla sen
raunioille sosialistinen, materia-
1 i stisel le ma ai 1 mankatsomukselle
perustuva A-altio, voidaan vää-
] *y y s.. k n i\i n n s. j a: o n n e t tom uus i h -
inisten keskiuidesta poistaa. Tä­in
i.ssään suhteessa omakohtaisesta män -maailmankatsomu.kse'n edns-vastilusta
toimintaansa nähden.
Tuon korkeamman johdon näkee
ihan teellinen inaailman katsomus
kunkin kansan ja koko ihmiskun­nan
historiassa; huomaa kait.sel-muksen
.sormen nykyajankin ta­pahtumissa
ja uskoo sen pysyväi-syyteen.
Ettei niiden toiminta;'
jotka tämän maailman katsomuk­sen
omaavat, lälieskään aina A'a.s-taa
sen. pohjana olevia korkeita i -
haiiteita, se on valittaen tunnus­tettava,
sillä ihmiset ovat h.eikko-ja
ja ihmistoiminta on puutteellis­ta,
mutta sehän ei saa johtaa tuon
yleviin niaailmankatsomuksen hyi
käämiseen, siitä luopumiseen, sil­lä
se tietäisi sen korkean tarkoi­tusperän'-
kieltämistä, jonka kui­tenkin
tiedämme ja tunnemme ih­misellä
olevan. Seurauksena siitä
olisi ihannettomuus, ihmiskimnan
rappeutuminen ja sen sortuminen
yhä suurempiin onnettomuuksiin.
^Sosialistinen eli materialistinen
maail mankatsomus on edellisen
vastakohta^ Tämän mukaan ei
mikään näkyväistä korkeampi
voima määrää ihmisten ja kanso­jen
kohtaloista, ei mikään ihan­teellisuus
: niihin vaikuta, ainoas­taan
itsekkäät,* aineelliset etu y.
m., pyrkimykset maailmaa hallit-^
sevat, yksilöjen j a kansojen koh­taloista
määräävät. Maailmassa
löytyy vain sortajia ja sorretuita",-
ihmiset ovat senlaisia, miksi kas­vatus
ja olosuhteet ovat heidät
tehneet. Yhteiskunta sellaisena,
joksi kapitalismi on sen muodos­tajat
t iiom itse vat m. m. kansalli­suustunteen
j a: i siin ma a nr ak kau­den,
pitäen ne turmiollisina ja ju-
1 i st a en k a ns a i n v ii 1 i sy y 11 ii. niiden
asemesta. Historian he eiviit tun­nusta
todistavan minkäiin korke­amman
voiman johtoa, eikä min-kiiänlaisten
epiiitsekkäiden ihan-,
teellisten ^ pyrkimysten A-aikutus-ta,
vaan ainoastaan: kansojen ja
n(j»nimiksi:;tui'mella ja johtaa hävi­öön.
Ne periaatteet, joille nämä kak-,-
.s 1 111 aa i 1 m a n k at s o m n s t a r a k <^ n t u-vat,
ovat niin erilaiset, ettei niitä
koskaan' voida yhteen• sovittaa ;
t öisen • t a h i t o isen 4 ii y t.y y olla e l ii -
män p'ohjana. Sitä pohjaa, jolle
nykyinen yhteiskuntamuoto ra­kentuu;
on monasti varsinkin taas
viime' vuosina kovasti koeteltu.
On o.sottautunut, että sen varaan
on paljon/ pahaa j a kestämätöntä
pystytetty, mutta itse' perustus,
ihanteen inen m aail mankatsomus
p n, n ii i ssä. sam o in k n i n e n t i .s i ss ä k i n
koetteleinuksissa osottautmnit kes
tavaksi. Sille A^oidaan edelleen
rakentaa, luoda entistä kestäA'äm-päii
ja enemmän onneatuottaA^ia.
Kaikki 's^kin, mikä sosialismista
kansaluokkien taistelua toisiansa, on kauneinta ja mahdollista tote-vastaaii
Amaliasta ja sen tuomista ."ilittaa, voidaan saada t ä l lä A'anhal-eduista.
Kaiken tiskonnon ja us­konnollisuuden
he turmiollisena
tuomitsevat, koska se perustuu i -
h an t e e 11 i suut e e n j a ase 11 aa ih mi -
se 1 le sen mu ka is ia vei voi l isuuksia,
vaatien m. nn aloittamaan paran­nuksen
omasta itsestään. Yksilöl­lisen,
vapauden yhteislamnassä-tahtovat
lie kokonaan lopettaa ja
asettaa sen sijalle joukkojen mää­räysvallan,
vapauttaen yksilöt s i r
ten myöskin kaikesta omakohtai­sesta
siveellisestä A'ästuunalaisuu-desta.
Bolshevistisessa liikkeessä tuo-inaailmankatsomus
meidän päivi­nämme
. selvimmin ilmenee, sillä
sehän ei ole numta kuin pyrki­mystä
sosialistien julistamain op­pien
toteuttamiseen yhteiskunnas­sa.
Mihin tuo ihanteeton maail­mankatsomus
johtaa, senkin on
bolshevismi jo ehtinyt varsinkin
Venäjällä osottaa. Mitään ihanne
yhteiskuntaa se ei ole kyennyt ei­kä
koskaan kykenekään luomaan,
mutta yksilöt ja samalha yhteis-tanut;
on .syyllinen kaikkeen kur- kunnat voi se. kyllä entisfä huo­lla
perustuksella toteutetuksi, mut­ta
se materialistinen perusta, jolle
sosialistit pAT?kivät rakentamaan,
on varmasti kestämätön onnelli-.
seujf yhtcisktmnan pohjak.si, sillä
yhtejiskunnan' onni, samoin kuin
yksjlönkiu, on perustettavissa
Apin ihanteellisen maailmankatso­muksen
pohjalle.
Uskonto perhe, isänmaanrak­kaus
,:ja kansallistmine sekä yksi­tyinen
omistusoikeus ja yksilöjea
toiminntavapaus lain rajoissa, o-
A^at n^ipylväät/ joiden A'^arassa
valtio voi kestää ja joiden sisällä
onneliiiien yhteiskunta on mah^
dollineiU — Karjala. . ..
Susi lammasten vaatteissa.
AYashington.
susi lammasten vaatteissa" on ni­mitys,
[jonka deraokraattuien e-dustaja
BlantOD, Texasista, so\'el-lutti
Samuel Gompersiin edusta­jahuoneen
istunnossa tänään. Mr.
Blanton oli suuttunut sen johdos­ta;
että Grpmpers oli sanonut hä­nen
valehdelleen. •
...TILATKAA
Canadan Uutiset
Tilaushinnat: '
Canadsassa:
Koko vuosi $2.00'
Puoli ATuosi ... 1,25
3 kuukautta 65
Yhdysvaltoihin ja Suomeen
Koko vuosi $2.50
Puoli vuosi . . . . . X . . 1.50
. . Tilataan osoitteella: ,
CÄIfADAN UUTISET,
TILAUSLIPPlU.
CANADAN UUTISTEN TOIMISTO
PORT ARTHUR, ONT., CANADA.
Myötäseuraa $ CANADAN ifUTISTEN
vuosikerran tilauksesta, joka ön lähetettävä osoitteella:
• • • • «
Nimi
Postikonttori
Aatu eli Box No..;....
Valtio
• • • • * - • • • • •
• « • • « • • • • « •
Radikaalinen