Canadan uutiset, February 12, 1920

              • f - '•
•M
tel/
Suomalainen ajatus
, maailnltassa.
vaihteosi;a:' ,
'teiNADaiNilllJTISET, >PORT ÄliTmTK, ÖNT., CANADA, TuiNstnclimkuim 12p. J02a 'SIVU 3
^^eisoessalnme uuden vuodon
.kasvojen edessä, katsellessamme
taaksepäin ja tähystäessämme e-teeupäin,.
tehkääninie tiliä itsem­me
kanssa ja vastatkaamme re­hellisesti
kysymykseen: mikä on
' suoniiiiainen ajatus maailmassa?
' Ensiluokan suurvallaksi koho­tessaan
Saksa vaati itselleen paik­kaa
auringof>sa' kuten sanat kuu­luivat,
osmitta n|ertei^!herniuteen
ia siirtomaita tuotteittensa mark-kinapa^
koiksi. (i '| Vaatimustensa
t u e k s i r a k e n n u t t i va.ltameriso-talaivastou.
Sen keisari julistau­tui
muliamettilaiseu maailman
perhaaksi ystäväksL Berlinin-r
Bagdadin rautatie asianmukaises­ti
jatkettuna t^ilisiAnemään sak­salaisen
ajatuksen Intiaan; vai ta-mereji
rannoil e j a Intian porteil­le,
elo puole^l^i I toteutuneet toi­veet
luhistuivat imaailmausodassa.
Toinen suurv^ltaiir sodassa ku-k
is t lui u t ni a a i hno j a sy le ile v ä. a j a-tus
oli panslavismi, kaikkien slaa­vilaisten
kansojen yhtyminon. Ve­näjän
1 ja kreikkalaisen kirkon
johfossa. Venäjäii oli luoteessa
Suomen ja polijois-Norjan yli
^päästävä At lännille, liinnessä. yh­distettävä
Puola kotkiensa alle,
*' vapautettava'' tshekkiläiset
luotava Sunr-S!(|rl)ia ja vallattava
Da i-danelli. .Etelässä oli tarkoir
tus päästä Persian kautta Intian
merell^e. idässä oli kansoitettava
Sii)eriai |ja.: anastettava iMongolia.
Sunr-Britannia vaatii! rajoitta­matonta
merfen heri-nutta koko
itäisejlä paMolipuoliskolla ja käyt-tää
- Kaukaisessa idässä liittolais­taan
Japania yhdysvaltojen laa-ispyvteiden
jarruna. Sillä
v a 81 o tuki k o 111 i a k a i k i 11 a me -
J^en tärkein suunnitelma on
siirtomaa vvöhvkkeen
..ien en
On^hu
r i l l ä.
vh tenä i se n
huHuiiieu Kap^naasta Egyptin
kautta, etelä-Persian halki Inti­aan,
ja mikäpä . m | i ' l i t i tiiliä hetkel-
1 ii voi k a an |l)?ittiläistä imperia lis-mia
vastust^fia, 'jvun se on siirto-
J i i a a p o l i t i i k a s s a a n ; astunut; jiirke-vämmä^
lle tielle?
Vhdysvaltojeni politiikan johto-:
tähtenä on Monroen opph Ameri-ika
ameiikalaisille.- Jo kauan se
on kärkkynyt i^Ieksilvoa.
Japanilla on^ Aasiassa sama tar.
koitusperä, Aasia aasialaisille, ja
lisää .se parhaillaan vaikutusval­taansa
;\ Siperiassa,: jonka itesnäi-nen
osa sille ioplillisessa selvitte­lyssä
joutunee. Se tahtoo esiin­tyä
mongoolispv,rodun johtajana.
Suomen heim<| ei ole voinut ei­kä
koskaan voi Suurpolitiikkaa
harjoittaa. Se asuu liian hajal­laan,
sen väkiliuk|i on liiau picui,
maat köyhiä ja valtiollinen kyp-s>
T(eisy\'s vähäistä. ^
Ruotsin 'suurvalta-asema, joka
oli sotien täyttämä ja jonka luhis­tuminen
oli surkea, on kaikille
pienille kansoille yhtä varoittavar
na esimerkin ii kain kehoitta vana
sen rayölj^pl t^^ilbudellinen ja si­vistyksellinen
menestys.
Suomalainen ajatus maailmassa
ei ole valloituspolitiikka^lVIe em­me
tahdo muuta, kuin että me ja
meidän, heimolaisemme saisimme
elää ja kehittyä oman t^ahtomnVe
nuikaan. Meillä on vaatimuksis-samme
voimakas ase, j-ota ei ole
ollut Venäjällä milloinkaan sen
ponnistellessa länttä kohti. Me;,
olemme sivistyksellisesti aina ol­leet
korkeammalla tasolla kuin
venäläiset, me itse ja virolaiset ja
inkeriläiset, ^litä tulee karjalai­siin
, ei venäläinen '' musikka " ole
heitäkään valistimeempi ja hei­dän
sivistämisensä ei ole varmasr
tikaan samanlaisen työn takana.
Meidän oma itsenäis>^ytcmme oli
tosiasia ennenkuin se oli tunnus-t
et t u kaau, e ikä sen oi e m a ssa olol ta
ole siveellistä oikeutusta puuttu­nut,
eikä ole milloinkaan puuttu­va,
Mitä oikeutusta on suoma­laisen
kansan kohtalosta määrätii
vieraalla, jonka - kieli, kansalli­suus,
uskonto, ajatustapa ja enti-sy
y s on ai v an t oi ne n ? Niin S uo-mi
kuin Viro ovat verikasteella
tahtonsa osoittaneet, ja heimolai­semme
rajan toisella puolella' sel­västi
selittäneet, että imperialisti-neji
Venäjä ja neuvosto-Kyssä 6-
vat heille kauhistus.
Eikö Vii'o todella jo ole osoitta­nut
,että se on itsenäisyyden ar­voinen?
Eikö ole jo tullut se vuo­si,
eikö tulossa päivä; ja hetki, jol­loin
Eurooppa sen tunnustaa? E i -
kö ontente ole jo ymmärtänyt;
ettei Suur-Venä.jän ''edustajista
ole mitään todellista apua Itä-
Euroopan vyyhdin selvittämisek­si?
Eikö kaikkivaltias neljänneu-vosto
huomaa,'että suomalla Vie­nan
ja Aunuksen Suomelle se ra­joittaa
jälleen yhdeltä osalta bol-shevi
kien; valtapiiriä? Jos Siu»-
men mahdollisuuksia ja kykyä
vielä epäillääji, niin antakaa mei­dän
osoittaa mihin me pystymme,
kun saamme kohottaa heimolai-semme
samalle asteelle, millä itse
olemme! .Me tulemme tekemään
hyyäntyön koko iansimaiselle si­vistykselle.
MQ voimme tehdä
sellaista, mihin kukaan muu ei
pysty. Eikö Englanti ole aina
julistanut olevansa ; pienten kan­sa
-n suojel i ja ' E i k ö sille itselleen­kin
ole edullista, että kaikki kan­sat,
jotka eiviit ole sen kanssa
hyökkäys- ja puolustusliitossa, o-vat
sille kiitollisuudenvelassa?
Vaikein on Inkerhi asia. Mutta-tunnustaneet;
Viron itsenäisyyttä,
vaikka niiden kiitollisuuden vel­ka
pient^ Viroa kolitaan on suun­naton.
Sillä pitäanällätiljaasti
puoliaan, on Viro samalla suojel­lut
koko sivistynyttä iiiaailuuui
bolshevismilta.
Väliitelleri o n Viron kansa kui­tenkin,
väsynyt tässä epätoivoi­sessa
taistelussa. Kun ulkoapäin
ei saatu toivottavaa apua ,täytyi
sen ryhtyä neuvotteluiliin punais­ten
.vihollistensa kanssa. Neuvot­telut
johtivat aseleposopimukseen
ja viimein rauhan lopulliseen soh
miamiseen. Rauhanehdot näyttä­vät
olevan Virolle sangen edulli­set
ja suo])eat. Tärkeintä kaikis­ta
on se. että Venäjän ;neuvosto-hallitus
juhlallisesti tunnustaa
A^iron riippumattomuuden, jota
suurvallat'eivät vielä ole lopidli-scsti
tehneet.
Mutta bolshevikien Viron itse­näisyydelle
antama tunnustus ei
ole mikään luotettava tae siitä,
etteivät tmlshevikit sopivan het­ken
tullen uudelleen hyiikkää V i ­ron
kimppuun tnhotakseen ja val­latakseen
jälleen sen alueen. On-haji
jo eiuiestään olemassa iiian-k
in: pai j on k okcnuist a siitä, ku in -
ka j)aljon bolshevikien sanoihin
voi luottaa. Viron asema on siis
edelleenkin pidettävä sangen ar­veluttavana
ja epävarmana.
NUORISOMME JA JUMALA.
Jeesuksen lapsuudesta ei meille
paljoa kerrota. Hänen kehityk­sensä
oli tasaista. Hän ]>asvoi ja
vahvistui ijässä, viisaudessa ja ar­mossa
Jumalan ja ihmisten edes­sä.
Muuta ei mainita. Mutta sil-,
lä onkin sanottu tärkein, mitä lap­suuden
kehityksestä voidaan mai­nita.
Tuossa aavistamme sen so­pusoinnun,
mikä hänessä asui, sen
ristiriitaisuudesta tyyneyden ja
varmuuden, mikä hänelle miehenä
oli niin ominaista. Sielun tasapai­no,
oikea suhtautuminen; Juma­laan
ja inaailmaan. vaistomainen
tunne jumalanlaupeudesta ja sen
tn n te e n nouda 11 a i n i nen e 1 ä mii ssä
olivat jo miorukaisena hänessä lia-vait
tavissa.
että h o rehellisesti sanottavansa
hänelle sanoivat salaamatta «uh-dettansa
Jumalan ja lapseensa.
Senvuoksi oli vanhempain ja po­jan
suhde; avointa ja suoraa, ])a-kottamatonta
ja varmaa.
Tällaista suhdetta puuttuu usein
meiltä, vanhemmilta lapsiinsa ja
lapsilta vanhempiinsa. Lapset,
varsinkin : pojat poika- ja nuoru-kaisikään
saavuttuaan salaavat
suliteensa isaiin ja äitiin. Syynä
siihen ovat. useimmiten rikokset
vanhempain neuvoja ja tahtoa vas
taan tai lialu olla toisten ikäisten­sä
tapainen. Noista johtunut sy­dämen
ristiriitaisiuis. ja rikkinäi­syys
sulkee sydämen.
SamaUaisesta ristiriitaisuudesta
johtuu myös se, että poikanen ja'
nuorukainen salaa suhteensa Ju^
malaan. Hän ei mielellään Juma­lasta
puhu eikä hänestä pUhutta-1
van kuule.' ITjän pitää häpeänä
heltyä ja nöyrtyä. Hän katsoo!
turhaksi o>*oittaa "hartautta ja^
hurskautta. Ja tätä kaikkea-syys-'
tä että hän timtee rinnassaan ris­tiriitaa
ja rikkinäisyyttä.
Nuori ih.minen tahtoo olla rehel­linen.
Kun hän tuntee ja tietää
elämänsä Jumalan tahdon vastai­seksi,
ei hän halua teeskennellä;
jumalisuutta. Hän salaa sen ve­don
ja kaipuun, mikä häncllii on
Jumalaan, tarkoin kaikilta. Hän
tahtoisi mieluummin pii iistä Junra-lasta.
i\Iutta et piiiise. Tätäkään
p f i äs e mii ttö myyt t ä ä n e i h ii n ke nel -
lekä ä n il mais(?.. Ilä n o n Juum I aan
nähden vaitelias.
Mutta hän voi Jumalaan nähden
tulla viehamieliseksikin.' Siilien on
hiin itse harvemmin syynä kuin
muut.
Vanheni pa in ta i kas va tta jäin a-semassa
olevat; voivat itse .syd ii-messää
n sov it ta liia 11 om ina. r i kki-näisinä,
epä varmoina ja ]'auhatto-mina
vaivata tapsia ja nuorukai­sia
jumalanpelvolla ja sanalla, jo­ka
heissä, itsessä ei ole elä mää*
-vaan orjuutta; ja siten yllyttää
k a s\' a t e 11 a v i a a n A* i h a a n J u i n n 1 aa­vastaan.
IIar\'oin älytään, ettii
1 a ])si 11a. j a ii u o r i 11 a. o n ää re 11 ö m ii n
ta r k k a si 11 M ä, I mo i n aa m a a n sy d ii -
meu: totuus. Nuoret tahtovat olla
Kun Jeesus kaksitoistavuotiaana ^^''^'^ -^.V^l^i^^^nään -sitä.
käy J erti sai e m i n py h ii Icössä, A* i i li - mitä' ovat. Heillä on taistelunsa.
tyy hiin siellä niin, ettei huoman
edes vauhempainsa'kanssa kotiin
palata. Ja kun vanhempansa hiin-t
ä huolissaan etsivät; ja äiti tava­tessaan
hänet vielä pyhiikössii
täristä, bolshevikien veripunai-sesta
kaupungista niiri tarpeek­seen,
että he .sen, kuten jo järke-vämmät
ajattelvat, vapaakaupun­giksi
luovuttavat. Silloin siitä tu-melellen
kysyy. "Mitä te minua
etsitte? Ettekö tienneet, että mi-uun
tulee olla niissä, mitkä Isiini
ovat?" ,
Koti oli Inirskas. Siellä viljel­iisi
suurkaupan, jalostetun teolli- tiin Jumalan sanaa." Elämä oli so-suuden,
tieteen ja .taiteen valio- pusointuista ja täyteläistä. Juma-kaupunki.
Vähitellen unhottuisi- lan tahto oli ylinnä. Tuossa ko­vat
nuo lurveat näytelmät, joiden dissa elettiin Jumalan lap.sina. Ja
tapahtiunapaikkana se on ollut, sidlä vahvistui tietoistnideksi poi-
Toimeliaita
sekä paikallisia että matkustavia
hfi^lutaan
Canadan i Uutisille.
ja sorron tyyssijasta muodostuisi
vapaan inhimillisyyden kultainen
kaupunki. Silloin koko Inkerikin
voivsi itsehallinnon saada,, oli se
sitten nimellisesti sen tai tämän
suojeluksessa, ja aikaa voittaen
ehkä enemmänkin.
Uusi vuosi on alkanut. Taas
1 ähdeni me ku Ik e m a a n koht i valoa
ja kohti kesää. Nouskoon vapau­den
aurinko Suomen koko kiusa­tulle
heimolle (.Toteutukoon siio-malainen
ajatus maailmassa.
J. II.
Jalkaa Lapamatoja
j a enemmänkin tulee M i e i n Alve-Sattin nauHtfudl
Arv(.Ifla\ Apteekkari r NByrlmmät kiitokset sil-'
VIRON KOHTALO.
Viron kansa ansaitsee koko si­vistyneen
maailman yksimielisen
kunnioituksen ja ihailun. Maail­man
.sodas.sä ja sen jälkeisenä le­vottomana
aikana on se ollut yk-
' si maailman eniten kärsineistä
1 ja koetelluista kansakunnista.
kasen vaistomainen timne juma­lanlaupeudesta.-
Pyhkö.ssä Mooses­ta
ja profeettoja luettaessa ja se-liteltäissä
aukeni hänelle Jumalan
valtakunta laajempai^ia kuin ko
O m a hl on t o v e t ii il h e i t il vo i 111 a k -
kaasti puoleensa. Ymi)iiTistö hei­tä
viekottelee. \Mutta my(>i> Juma-la
ja omatunto "heille piihuu.. Hei­dän
on ratkaistava. Ile odottavat
ratkaisussa apua. Mdtta heitä ei
auteta pakotuksilla ja käskyillä
paremmin kuin kielloillakaan, el-l(.
d \-ät Jiä e n i i de n. esit tä j issä myös
niiden noudattajia, elämän totuut­ta.
I\luussa : tapauksessa pitiivät
he hyvät netivot ja varoitukset
tuskina heidän vapauttaan rajoit­tavina
menoina, joilla ei ole, käyt­tääksemme;
sosialistien sanontaa,
tarkoituksena muu kuin pimittä­minen.
»Ta kuitenkin on nuoriso lähellä
Jumalaa. Elämän vakavana het­kenä
se hänelle antautuu, antau­tuu
niin kokonaan kuin antautua
voi. Tämiin toteaa ilokseen - usein
nuorukaisen kuolinvuoteella. Tä-tona.
Se tempasi haoeu mukaan-' män toteaa niissäkin nuorissa, jot-sa.
Senvuoksi hän siellä niin viih­tyi,
että ei juhlain loppua ja van-hempainsa
lähtöä tullut ajatel­leeksi
yhtävähän kuin sitäkään,
että luin pyhäkköön jäädessään
vanhemmistaan heille tuottaisi
huolta ja surua. ^
Varmaankaan eivät vanhemmat
olleet pojaltaan salanneet, suhdet-tansa
Jumalaan. Mutta varmaan
eivät he myös häneltä voineet sa­lata,
paremmin kuin kukaan mtui-kaan
isä tai äiti sisimmässään asu­vaa
ristiriitaisuutta ja rikkinäi­syyttä.
Jeesuskaan ei vanhemmil­taan
salaa suhdettansa Isään.
Tämä suhde on niin eheätä ja
luonnollista, juuri sellaista, jora-
Viisi ja puoli vuotta ovat sen ul-i moisia isä ja äiti itselleen ikävöi-k
a aikoin aan ovat ratk a i suusa t e h -
neet ja elämänsä Jumalalle pyhit­tää
päättäneet. Niissä on sellaista
tyyneyttä ja varmuutta, jota har­voin
vanhemmissakaan tapaa.
]\Iillaista on nuorisomme ? Se
riippuu kasvattajaih totuudelli­suudesta
ja viisaudesta. Elävä
Jumalan pelko ja Jeesuksen evan­keliumilla
houlaitteleminen ovat
ainoina oikeina kasvatuskeinoina.
Ei pakko, ei käsky, ei kielto nuo­riin
vaikuta muuta kuin jumalyi-haan
yltymistiä. Totinen avosydä-minen
Jumalanp: ja sen hallitse­ma
elämä sekä Jeesuksen evanke­liumin
ilmoittaminen heihin te­hoaa.
Ne heitä miellyttävät' sen-itähdehettä
niissä näkevät ja tun­tevat
totta. Sydämestään he ei­vät
saa karkoitetuksi tunnetta, et-
GET IT AT
STOREOF SATISFACflON
4.17- JW« VlCTOfUA Av» FO R T VVllLLIAM
Georgetteja Grepe
Arvo $13.50
^45 Naisten .Silkkipusei'oita. tehty peh-.
meästä (teorgette Crepe ja pai*]iaasta Ciepe
dc Chine:kankaiKta.Uusinta kuosia, sievästi
koruommeftu, helmi- ja iaskos-koristeilla.
Kaikkia kuosikkaita värejii. Arvo $13.50
asti. Valitkaa perjantaina
25 Naisten
Arvo $45.00 ^s.i
Per\iantaiiipuhdistusi:nyynli.Naisten ja Tyt­töjen.
Takeille, narhainta villaista velour,
silvertoi e, chinehilla. t\veeil ja caracule kan­gasta:
Mustaii jli kuosikkaita värejä. Kaik-ka
uusimpia ^muoteja. 'i\rvo $45.00 asti. Va-
. litkaa ••
500 Naisten Taidesilkkisiä ja Parhaimpia
Lisle'Sukkia 89c. pari
Valikoiiiuv naisten sukkia, joihin;kuuhut hyvät lisle- ja taidesilkkisukat. -värit, tnusta. V a l k o ­n
e n , kerma, vaaleaidiarmaa..tummanharmaa ja ja m u n i . • ; K a i | : k i taatusti ensiluokkaista Jä­rjiltään.
Alle nykyisiii; tehtaiden hintoja. Arv o;$1.2r) ;isti. • Myydään perjantaiiiii . 89c.
t i i n , se tekee suuren paiveluksen
nuorisolle j a johtaa sitä .juinalan
luo. Hurskas totuudelliueu eläniii
ja - l u m alan 1 a ps ioi keut eeu vii tta a -
niinen .Icesuksen evaukeliuinilla
voivat johtaa • i u u ; ) r i s o n ohMuaan
n i i s s ä . m i t k ä , Isän ovat. Ne hävit-t
i i \- ä t syd i i in e n r i s t i i i i t a i s u u (le t ja
t u o l i a va I el ä i n ii n y ; \ v m u 1111 a. j o k a
k'e s t i i ii. v iel ii i vi i e s i j ii s s ii j a \' a n h u u -
d e s s a k i ] 1,. K e M -1 u a 111 a n r a k' k' a 11 d e 11
Jeesuksessa osaa ]ienkilöko]i(ai-^e.>.-
ti totuudellisena. e s i t T ä i i . se. vapa­uttaa.
Sillä -tosion ja totuutena
pysyy: ''Kenen dunvalaii i)oika
vapaaksi tekee, se on totisesti va­p
a a " sekä " v a r t t u u viisaudessa,
i j ä s s ä ja armossa •rumalaii ja ih­misten
edes.sä."'
50. \- u o 11 a ma k s a a ks(^ e i r s o t a k o r v d -
uksia 1 iittoutuneiIItv va 1 loille, u-s
n 11 111 n n e r t u 11 i s i ori o i t s i j a (;! ii ^LT lie l
1' rer o t ii ii 1 lii j ii 1 a i s 111 ssa an i k Ivt • -
1 issaan\ d os ;Sa ksa 1 nli.si tii mä n
nen j o x h l i nenän sisiio.^. sekä K I K -
1a(diiun kanavain kauna korviin.
'Kuolema voi seurata tukeinuiiii-r^
icsta^. Miikji Johtuu pelinieidenosi­en
fni'p()ai.iiisesta; tahi voi sairas
klftolllDOn. PUrsl Kalle Makl, August»,, Mönt. . S U l Vieraan asian, sittCU
ALVE-SATSI: Apteekkari Lii
tyinen •keksitti " " ^ I C Ä E K M Pautensa ja-riippumktomuutensa
oman va^-jvainnut oli hän myös sen ,että ra- , t ä h e .ollakseen, ihmisiä kuuluvat
muutensa kastavat vanhemmat toivovat sy- [Jumalalle ovat hänen lapsiaan, ' C t -
Äadot^jnaikki^^vatÄ puolesta. Maan herroina olivat äämensä pohjasta pojalleen sitä' tä heillä hänen lapsinaan on pikc'
Kura7va^?%änÄ^V*^^^^ sopusoiutua, tyyneyttä, varmuut-'uksia ^ja,velvollisuuksia, hallita •kX'm%'ia'? Ä h S Ä u t ^ ^ a ^ S ä -'^"^^ saksalaiset ja vihdoin bol- ta ja rauhaa, mitä he eivät täydel-',niaailraaa ja siitä •nauttia, velvol^ . „ . . . o . « c . , . ^ » . . . « ^
S n t S n ^hevikit, kunnes Viron valkoiset lisesti omanneet. Senpä vuoksi lismitena toimia niin. ettei raaail-; Suur-Britannian itsehallinnolliset
i . ' k ( M i i ä ä n , svöksisi SO koko Kuro-' saada kiinleinaiivihat, jotka lop(M-
]ian kaaokseen. Saksa)i tasavalta ta\';n, l i ä n c n kärsiinyksensii. Pa-horjuu.
jatkaa Jdstoi-ioitsija. hiio- ivijitamista voi suinv^ti viivy!i;lii
juauttaen < ' t t ä komiuiiiiistit "hyrfk-j nivkaruuluiM.Mi ii^epinlainrii s i i i i -
kääviit sen kimppu\in kaikilta reiu-mincn. n:;i)-ki''j)aiseideu synly-
])iK)lilta.* l l ä n ;!rvelec eirä nykyi- mjnojij niskaan lai inäi'äii vuoio
n(\n hallit us tniee jvukistiimaaiutu- ;iioiiästii,. •• • , • '• •
levissä vaaleissa Jamonarkistimiuv
hallitusniuofo otetaan jälleen kiiy-täntöiin.
. • • j
Xoordi Grey piitaä Yhdysvaltain
senaatin menettelyä oikeana.
Lontoo.—Times lehdessä julkais­tussa
Irirjeessään lausuu varakreir
vi Grey, joka. syksyllä oli Suur-
Britanian lähettiläiinii Yhdysval-loissa
ja on juuri saapunut tänne
AVashingtonista,. ettil Yhdysval­tain
senaatin menettely, käydes­sä
ii n. I ii hei s em m in ta r ka s t a ma an
ra ulia nso pimiust a, oli kokona a n oi -
keutettua ja senaatin valtuuksien
nuikaista. LaardiCji-ey painostaa
pe r i n 1) o h. j a i sen y ht (d sy m m ä r ry k -
sen ja sopusoinnun.tari)eellisuutta
Y h dy s va 11 a in j a Su u i*-B r i ta nian
välillä ja lausuu ,että ilman Yh­dysvaltoja
ttdisi kansojen liitto 0-
lemaaii ainoastaan sopinuis voitol­listen
liitto n tun eiden va Ito je n k es-ke
n , j o k a a s et t a is i 1 n a a i l ni a n ai t -
tiiksi uudelle mailmansodalle.
Mitii^ tulee Suur-Britanian siir­tomaiden
edustukseen kansojen-liitossa,
lausiui loordi; Grey tiiy-^
dellisesti käsittävänsäniiksi Yh­dysvalloissa,
jossa englanninkieltä
puhuvaa väestöä on useita miljoo­nia
enemmän kuin koko brittiläi­sessä
valtaki^hnassa, ollaan.tyyty-nättömiä
siilien, että Siuir-Brita-nialla
tidisi liiton e4uskunnassa
olemaan kuusi äänt,ii ja Y^hdysval-loilla
ainoastaan yksi ääni. Hjän
kuitenkin huomauttaa, että Y''h-dysvaltoja
ja Suur-Britaniaa kos­kevissa
riitakysymyksissä ei kum­mankaan
maan edustajilla olisi oi­keutta
äänestää j a vakuuttaa että
[rulir()kölle .:()vai' onrihajsia ;ei'i-iVii
ise t; \'a k a va l - sen ra u kse tv • jo t ka ^
voivat' joJittia; i ieveniiuistiikin; ta -.
])aiiksisf;a. 'ravallisin uiisiil ' -01
Laiva varastettu.- .;. ' inuiruaist^en tulehtuminen, korva-^
.Joulun edellä pidettiin Kö[)eii-j taijiiji. ' sydäid^alvou tulehdus. s\ 1-.
haminaji meri- ja kaupjiaoikeii- kirauhasteii tulelulus ja nivelvial.;
dessa merikuulustelu jouluk. a!- .Näispi ovat numuaistulehdus ja'
kupuolella tapahtuneen suomalai-' korvaviar tavallisimmat. .Muista-'
sen kuuuarilaiva Ilman luiaksirik-j kaa vjiiiymättä kutsua l ä ä k ä r i , jos
koutumisen johdosta Tanskan; v ä h ä n k i n epäilette lapsenne sai.--
rannikolla. Laiva oli matkalla rastuneen tulirokkoon.
Englannista Grenaahon Tanskas­sa.
Svitzer-yhtiöii pelastuslaiva
S va VA saa pu i ha a k si r i k ko u t u ne e n
luo,mutta; pelastaminen ei voinut
t u l l a kysymykseen. ?ilyöhemminj
I on todett u, että suuri osa lai van
I lasi ia. ja irtaimistoa oli kadoiuuu
ja sittemmin on kadonrnit koko
laivahylky. Otaksutaan, että paik
kakunnan kalastajat ovat ne va­rastaneet.
Laivan piiällikkö teki:
sanotulle oikeudelle vastalauseen
tapahtiunan johdosta. Oikeuden
l^ulieenjohtaja k'elioittl häntä
kääntymään Greuaau ])oliisimes-tariii
puoleen.
Pieniä neuvoja.
Heikkoja silmiii voidaan -vahvis-taa
.mtcn, että aamuin ja illoin
])estään. luomia ja ohimoita kvl-mällä
vedellä.
'Haavan vei-ivuolo laklcaa taval­lisesti
jos kiehuvaan veteen l--as-jt
a a n kemiallisesti puhdistettu j a
piimpulia. ja pannaan haavan
päälle, ei kuitenkaan polttavana.
.; Vijlustmuisessa on hyvää ^kotoi­nen
lii^äkeseos. jossa on hunajaa,
sitrunämehua. ja kuumaa vettä.
>Tu o I a \"c\ n j i n ki i u m a 11 a k' u i n lv ä r s i i
illalla vuoteeseen käytyä.
. Kaksi Suomen suurinta ja vanhin-
Tulirökko. pankkia yhtynyt toiminimellä
Kun tulirokko ilmestyy lapsiin,' p. Y.,Pohjoismaiden Yhdys-niinovatrsen
tunnusmerkit tavat- I ' .' v pankki,
lisesti kuume, kipeä kurkku ja y- Suomen suurimmista ja
.lenantaminen. Ihoon ilmstyy ro- ja.vanhimmista pankeista. Suo-helmaa
tavallisesti vasta toisen.y ,,ien Yhdys-Pankki ja Pohjoismai-päivänä.
Kun nämä oireet ilmes- ^en 0.«^akepankki Kauppaa ja
tyvät, on parasta heti kutsua lää- Teollisuutta varten, alottivat vii­kari,
sillä tämä tauti on usein san-, me'lokakuun 1 p :nä yhdistyneenä
gen vaarallinen ja vaatii taitavaa! tbimiiitansa uudella toiminimel-lääkärinapua
ja huolellista hoitoa, jään: O. Y. Pohjoismaiden Yhdys-
Tulirokkoa on useaa eri lajia jos- p'ankki.^ Pankin pääkonttori on
sa taudin ainoana merkkinä ovat' Helsingis.sä ja on sillä haarakont-kipeä
kurkku ja punettumat kie-! toreita 5J paikkakunnalla., O. Y.
les.sä. Useinkin muodostaa tämä; Pohjoismaiden Yhdyspankki on
laji, varsinkin koului-ssa, enemmän' s^m^i^ |)ankkilaito Suomcsas. Seji
kuin kolmannen osan kaikista ta- omat varat ovat Smk. 175,000,000.
^pauksista. ' ^
Toiselta puolen voivat taadii] JOS OLETTE KIPEÄ
litkkkeistä tuskilleen, varmasti kärsii ma4 maan. jMjiitta tämänkin että minun tulee olla niissä, mitkä too tässä kaksinaisessa mielessä tain mukana.
taJvS^ta^tehdesÄ näkynytkään" jälkeen on Viron pieni kansa saa-, Isäni ovat?*' ; olla hallitsija ^. t. s. liän tahtoo oi- \
''j^^ämä L A P A M A T O L X X K B on tuiiuti käydä epätoivoista taistelua' Meillä ei ole tietoja Joosepin ja la ihminen.' Hän ikävöi rajaa sen Saksalle edullisempi iwlistaa vara-etuimmaksi
ja_stiositiiimmaksl ikulii N^lcli^TrU^^,-» . r o « + o „ « . T I T _ „ ^ : .i xr..i 4« ^ i l r S i likko kuin maksOa SOta-
I siirtomaat tulisi^^at muissa kysy-oireet olla niin ankarat, että sai-
'myksissä äänestämään Yhdysval- ras taudin myrkyttämänä kuolee Pyytäkää V A P A A g-
LAAKEKIRJA-^No. D
tunnetuimmaksi
mikään
ihlstama
m "m
vuorokauden tai puolentoista vuo- ,
, , , V , , 1 •• • •'' V ^^^""^ on y l i 35 miesten Ja naisten tautia sMl- rokauden kuluttua, karsien kOVaS- tettynll. Kuin 'mySslcla täydellinen luettelo 8U0-
- , , , , malalslsta kdtlläUkkcl.sta. Mlsta jokainen voi ta 'kuumeesta, levottomuudesta.- itse valltasoplvalii lääkkeen taudilleen, samaten
- . , - M • /. niyÖP.kln lääkkeitten hinnat y. m. kouristuksista ja hourailuista,- Lääkkeet eivjitolepatenttnuiikkelta, vaan.toai-
, iri . . \, , • »i i i ' ^ Buomalai.sia valmisteita, jolta Suomessa- on- jo , Toisissa tapauksissa VOlVat taU- käytetty' monia kymmeniä vuosia.
. . . n ^ V . i 1 ,x ,1 TämUn kirjan'saatto, vapaasti'Ja p i t l i s l sen dm Ojreet olla parhaiten huomat- loUa Jokalpessa suomalaisessa kodissa,. Kilia ett© ska Rlf" iipP