Vapaus, October 20, 1923

              2 Laiiantaina, lokakuun a) — Sai ffii 20.
Canadan suomalaisen työväestön äänenkanattaja, ilmes­t
y Sudburyssa, Ont., joka tiistai, torstai ja lanantaL
V A P A U S
( L i b e r t y )
The only organ of Finnish Worker8 in Canada, Pub.
lisbed in Sudbury, Ont., every Tuesday, Tbursday and
Saturday. ' / ,
Advertising rates 40c per col. inch. Minimura charge
for single insertion 75c., Dlscount on standing advertise-ment.
The Vapaus is the best advertising medium among
the FinnisTi People in Canada.
Vapauden' konttori ja toimitus on: Liberty Building
Lorne St, Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury,
Ont. ^ . , •
TILAUSHLNNAT: v
Canadaan yksi vk. ?4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
$L50 j a yksi kk< 75c. ^_ , r« v i
/ Yhdysvaltoihin ja Suomeen* yksi vk. $6.50, puolj vk.
$?;00 ja kolme kk.$1.75.
• ^Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
, paiisi asiamiesten joilla on takaukset.
Ilmotu^ints ierrar julaistuista ilmotuksista 40c
pälstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksjpto,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennus. Kuöioilmotukset $2,00 kerta ja 50c lisää jokai,
seita muistovärsyltä. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta,
$1.00 kolme kertaa. Avioeroilraotukset $2,00 kerta* $3.00
kaksi kertaa. Syntj-mäilmotukset $1,00 kerta, Halutaan-tietö-
ja osoteilmotukset 50c kerta, $1,00 kolme kertaa.
—Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mukana;
•Tiistain lehteen aijotutilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
i; Begistered at the Post Office Department/ Ottawa,
assMÖnd class matter.
Porvarillisen sanomalehdistön
mädännäisyys
Sanomalehdistön keskittäminen Englannissa muu-tainien
vaikutusvaltaisten kapitalistien käsiin pitäisi
antaa vakavaa-ajattelemisien aihetta kaikille, jotka ha­luavat
lukea itsensä aikaansa seuraavien ihmisten jout
koon; Sanomalehtiä on yleensä totuttu pitämään fiuur-ten
kansanjoukkojen mielipiteiden tulkkina ja vartija
na> joiden sanaa ei saisi koskaan johtaa mikään muu
vaikutin kuin yleinen hyvä.^ Multa nämä julkista ea
naa edustavat laitoksef, työväen lehtiä lukuunottamatta
eivät kuitenkaan ole vielä koskaan olleet kansanjouk
JcQJ^n määräämisvallan alaisena'. Ja .yhä kauemmaksi
kall^oavat sanomalehdet kansan ulottuvilta sellaisten
siirtojen kautta, kuten vastikään on 'tapahtunut""Eng-
V lännissä, jossa eräs RothermererBeaverbrook niminen
muutamia kapitalisteja käsittävä yhtymä on vallannui
kymmeiliä johtavia lehtiä , käsiinsä. Julkisen sahan
vapaus ja puolueettomuus ovat muuttuneet silloin irvi
, kuvaksj^ kun jotkut yksilöt mielivaltaisesti määräävät
mitä sanomalehdistön on valtiollisista ja muista ylei
9!stä asioista sanottava. ^ *
"'-Mutta mädanhäisyys on päässyt pesiytymään Eng'
lanfltft'Sanomalehdistöön muutakin tietä. Kapitalistien
kontrolleeraama. halli<us on ja pitemmän^ aikaa lah
jontil .lehdistöä jakelemalla niiden omistajille ja toi-
. miliajille aatelisarvoja. Niinpä Canadasgakin juuri
yierailumatkoilla käynyt imperialistien vrekas poll
tikoitsija Lloyd George Englannin pääministerinä cl
lessaan, lahjotli viskauntin arvon äskettäin -kuolleelle
^ fianom^lehlikuninkaalle NorthcUffelle. Hänen veljes­tään
Kölhhierestä hän l
luisari Time§" lehden liikkeenhoitajan. Stuart Campbel­lin
hän kohotti ritariksi. Mail-Iehden liikkeenhoitajasta
tehtiin ritari. Edward Hulton, joka omistaa suuria leh­tiä
Lontoossa ja Manchesterissa, korotettiin paroonin
arvoon, Daily Expressin omistaja Beaverbrook korp
teltiin paariksi palkkioksi siitä, että hän lehdistönsä
avulla taisteli {iääministeri Asquithin kukistamiseksi.
Yksinkertaisesta herra George Riddellistä, joka omis
taa «New3.of the World» nimisen lehden, ^tehtiin loor-diRiddell
palkkioksi siitä, että hän ajoi Lloyd Geor
gen politiikkaa. Daily Chroniclen ja Pall Mallin omis
taja, nimeltä Dalziel, templattiih niinikään ritariksi
Lloyd Georgen hallituskomennöUe tekemisiään palve­luksista.
Lukuisissa muissa tapauksissa ovat sanoma
lehtien omistajat saaneet aatelisarvoja ja muita hyvi'
tyksiä siitä, että he ovat puhuneet ei kansan tarpeista
ja vaatimuksista, v^n niitä vastaan hallitusdhjaksissa
< . olevan poliittiseni klikin eduksi.
Mitä enemmän sanomalehdistö keskittyy muutamien
Jiarvojen keinottelijain käsiin, sitä kavalammaksi ja
vahingollisemmaksi käy julkinen sana suurille' kansan
kerroksille ja sitä huutavammaksi käy työtätekevien
kansanjoukkojen oman sanomalehdistön tarve.
Farmarien uusi suunta
\ British Columbian farmarit ovat ryhtyneet työ-
. hön onian valtiollisen puolueensa muodostamiseksi
• seuraavia vaaleja varten. Suunnitelman taakse aset­tuneet
farmarit ovat tulleet siihen johtopäätökseen,
että vanhojen porvaripuolueiden kannattaminen ja nii­den
kanssa yhteistoiminnassa oleminen ei voi olla muu­ta
kuin Itsensä pettämistä, josta on jo aika tehdä rat­kaiseva
loppu. Farmarien on synnyttävä ikäänkuin uu­destaan
valtiollista toimintaa varten. On otettava osaa
politiikkaan farmariväestön kannalta, eikä oltava teol-lisuuskapitalistien
ja'kaikenlaisten keinottelijain könt-joUeeraamien
/porvaripuolueiden uskollisena kannat-tajajouldcona
jokaisessa suuremmassa taikka pienem­mässä,
vaalitaistelussa. ^
Mutta British 'Columbian farmarien katseet täh­täävät
vieläkin korkeammalle. Oman puolueensa pe-rustainisen
yhteydessä suunnittelevat he samalla yh­teistoimintaa
työläisten kanssa. He eivät tahdo työ­läisistä
vain pelkkää kannattajajouldcoa puolueelleen,
vaan pyrkivät juomaan yhtenäisen rintaman työväen-
'•kerrosten kanssa. Kumpikin tukee toinen toistansa si­käli
;kun se käytännöllisessä politiikassa on mahdol­lista.
\
British Columbian esimd^i osottaa, että' ajan
virta kulkee vääjäamättöm&ti teollisuustyöläisten ja
Jkynlömiesten yhtenäisyyttä kohti. -
Metsäfyöläiset ovat puhuneet
Algoma-Ibjalta saapuu ilahuttavia viestejä metsä-työläisten
järjestymisestä Canadan puutavaratyöläisten
teollisuusunioon. Njinpä eräälläkin kämpällä blivat
metsälyöläisrt pitäneet yhteisen kokouksen siliä tulok­sella,
eitä yhtenä miehenä päätettiin liittyä edellä mai^
nittuun järjestöön. Tämä katsottiin välttämättömäksi
melsätyöläisten elinehtojen korjaamisebi.
Mutta raporteista päättäen kyseessä olevalla käm-piköllä
on työläisiä ollut kannustamassa muukin kuin
pelkkä paikallisen union. järjestäminen. He ovat va­linneet
järjestökseen vallankumouksellisen union, jär­jetön
jonka kautta he tietävät olevansa yhteistoimin­nassa
ei ainoastaan Canadan, vaan koko maailman
vallankumouksellisten työllisten kanssa. Lumber
Workers Industrial Union of Canada on juuri sellai­nen.
Se seisoo marxilaisen vallankumouksellisen työ­väenliikkeen
periaatteiden kannalla. Käytännöllisesti
on sillä jo vahva jalansija Canadan melsätyöläisten
keskuudessa, varsinkin British Columbian puätava-rakeskuksissa,
jotka muodostavat huomattavimman
osan Canadan puutavarateollisuudesta. .
Kun työläinen järjestyy, tuntee hän järjestönsä
toiminnassa sitä enemmän sisältöä, mitä selvemmällä
kannalla hänen unionsa on ja mitä suurempien työ­läisjoukkojen
kanssa hän sen kautta olla yhteistoimin
nassa. Niillä työläisillä, jotka ovat liittyneet ja liitty
vät yllä mainittuun Canadan puutavaratyöläisten teol
lisuUsjärjestöön, on suiiri toveripiiri. Yhtenä toveri
joukkueena heillä on koko Canadaa käsittävä voitna
kas ja kokenut suomalainen sosialistijärjestö, kym
meniä * tuhansia vasemmistolaisia työläisiä käsittäviä
muiden teollisuusalojen unioita, sellaisia kuin Nova
Scotian mainarien ja terästyöläisten järjestöt, jotka
ovat kirjottaneet lippuunsa teoUisuusunionismin raken­tamisen
ja marxilaisen luokkataistelun. Heidän toyeri-piirinsä
käsittää punaisen Venäijän uljaat taistelijat.
Salaisista toverisuhteista voi oUa ylpeä..
Kuinka säälittävää onkaan' tätä taustaa vaslaan
katsella niitä aineksia, jotka joko ilkeämielisyydessään
tai ybinkertaisuudessaan fraasailevat suuresta teolli-suusjärjestöstä,
mutta jotka värjöttelevät ilman tove
reita sairaitten mielijohteittensa lumoissa.: Sellaiset
ovat jo etukäteen tuomitut perikatoon.
'm
Amerikan Työväenliiton jäsen-maara
Amerikan Työväenliiton konventionissa Portlandis-sä
esitettyjen raporttien mukaan liiton: jäsenmäärä oii
viime vuoden aikanaplaskenut 269,167 jäsenellä. Lii­ton
nykyinen jäsenniäärä nousee 2,926,468. Vaikkakin
se on kasvanut viidelläkyinmenellä prosentilla siitä,
mitä se oli kymmenen vuotta sitten, ori se huomatta­vasti
laskenut siitä mitä se dn ollut viime vuosina. Vi­rallinen
selostus viime vuosien jäsenmäärästä on seu­raava:
' ^
1920 4,0.78,7^0
1921 .^3,906,528
1922 ...^3,195.635
1923 2,926,468
Amerikan unionistisen liikkeen historia osottaaj et­tä
parempina työaikoina unioiden jäsenmäärä nousee
sen sijaan' kuin paniikkien aikana se laskee. Tämän
historiallisen tosiasian taustaa vastaan tuntuu omitui
seita noin huomattava jäsenmäärän menetys nyt kun
teollisuuselämä on ollut vilkasta,^
Raportista käy myöskin selville, että viimeisen
kuuden kuukauden ajalla on uusia lupakirjoja annettu
31 paikallisjärjestölle, mutta saman, ajan kuluessa on
lajotettu 33 paikallisjärjestöä. Kaksi näistä on väli
aikaisesti lakkautettu ja yksi liitetty toi^iim
Porvari ei salli kansan
katseUa Venäjän
kuvia
Täällä Portlandissa piti näyteltä-män
venäläisiä sähkökuvia., «The
Fifth Year», mutta kaupunpn sen-suurilautakunta
ei antanutkaan
näytellä tuota kuvasarjaa. Pelkäsi­vät
että siinä onliiaksi propagair
daa! Kaupunkimme majuri vL, Ba­ker
oli lausunut, kun Trotski oli
kuvissa puhumassa Punaiselle ar*
meijalle, ettei sitä mitenkään saa
näyttää, sillä se ei ole muuta kuin
agitatsionia.""^ Kuvasarja on kyllä­kin
muualla ympäri Yhdysvajtoja
näytelty, mutta täkäläisen kaupun­kimme
«sät» eivät sällinieet totta
esitettävän Venäjältä. Päinvastoin
se on <isiemme> mielestä paljon de-mokraatisempaä,
l u n täkäläiset por-varilehdet
jdrfottavat vaikka min­kälaista
moskaa ja parjausta Venä­jältä.
Siis amerikalainen «super-'
demokratia» pelastettiin bolsheviki-selta
«villitykseltä». Kuvia piti
täällä näyteltämän syyskuun 30
ja lokak! 1—2 p.
Kysymyksiä ja vasta­uksia
— Helsingin asukasluku on ny­kyään
noin 193,000.
— Tom Mooney, joka jo vuosi­kausia
on virunut 'San Quentin van­kilassa
Californiassa, e i . ole . kos­kaan
kuulunut L W . W . ' liittooni
vaan sen iijaan hän our toiminut
Amerikan Työväenliittoon kuuluvis­sa
järjestöissä. Siihen mennessä
Vaikka hän on bolsbeviki, niin
amerjkalaiset porvarit haluavat hän­tä
kuunnella siksi, että Chaljapin
on tunnustettu maailman parhaim­maksi
basson laulajaksi Kun kapi-taiiätit
palkkaavat hänet .laulele­maan,
niin he samalla sensuroivat
mitä hän saa laulaa, samoinkuin
työnteettäjä aina määrää mitä mei­dän
työläisten pitää tehdä.
- Kaikki muutkin taiteen kuului­suudet
ovat samoin palanneet Euro-pan
matkoiltaan,, ja alkavat esiin-tymiskautensa
New Yorkissa. Tai­teen
harrastajilla olisi kyllä paljon
kuulemista ja näkemistä, mutta työ.
Iäisille se on mahdotonta nauttia
taiteen korkeammista saavutuksista,
sentähden, että se maksaa siksi pal­jon,
että työläisillä ei ole siihen
mahdollisuutta,
Lisäksi kun kapitalistit palkkaa­vat
taiteilijat niin he myös kon-trolleeraavaf
esityksen sisällön, että
sen täytyy palvella ja edustaa kapi-tali^
iluokan etuja ja näkökantaa
täydellisesti.
Muistamme miten kävi viime
vuonna Isadora" Duncanin, kun hän
yritti äänettömissä tanssiesityksissä
esittää" työväenluokan kärsimirksiä,
taisteluita ja voittoa,'niin hänet loy-tiin
auttamattomasti'alas.
uutta Panikin tilausta aaatiia loluknun aialla I I . . » , ~
neua Yhdy.vaJloista ja Canada«ta.> AIkÖ>Va lupaava f« '^^n.
knnn, että nyt vaita kaikkialla it»ea«iM8a on Punikk{^ ilj lo-maan,
toiveet lopputuloksesta ovat valoisat Ita, joka alu '^'«ä-raudenoireita,
on nopeasti toipumassa. Keskiniiri k«nn!rr*^ '^^^ ui^
on mnkai^a. mutta LÄNSI uindlee." MiJfihan S t i vdv^^^^
kohan. kuimifus Toverin konttorin-tahofta? Vai n Y i S - AntuT
rankaa? Kone kiiy vain kolmellasiUnterillg niin W n 10°'^?*'' «'^
mukana. Vai iskisiko runosuoneen? Koetetaanpa sitäkin. ""'e
uutisia
Lempi' Simonspnin konsertti on
ensi tiistaina, t. k. 23 p. Sitä ti­laisuutta
ei pitäisi sivuuttaa kenen­kään,
sillä Lempi Simonson on kou-luu^
ttu laulajatar, jollaista meillä
suomalaisilla ei liene muita, jotka
olisi olleet tilaisuudessa saamaan
perinpohjaista opetusta laulutaitees­sa.
Missä- ikinä hän on esiintynyt,
on hän saanut työläisten jakamat,
toman tunnustuksen ja eikä suotta,
sillä hänen opettajansa Chicagossa
on häneen niin innostunut, että
sävelsi hänelle- erikoisesti omistetun
laulun, koskeva nykyistä Venäjää
ia on hän sen esittänyt asiantun­tijain
lausuntojen mukaan sellaisel-
Ei die palkkatyöläisellä osa rapia,
kun se leipä tahtoo olla kovin kapia,
eikä ole kummakaan jos miel op_apia
«kun haeskella haettuaan saapi cjapiar.'
Vaan^epiasta mielestä'ei ole apua, '
eikä sillä korkealle koslcaan kapua.
Paremminkin muistuttaapi silloin krapua
, kun takaperin taivaltaaipi vanhaa lafua. '
Voi «iPUMKiILm> lievitellä sydänkipua
jantselleen ja ystäville tuottaa ilua.i '
;jHankkikaamme itsellemme mieli kepiä
-^ja'antakaamme porvareiden sapp^ repiä
- ' ^ . . PUNikiN LEVITYS-ÄIJÄ;
Järjestöt ja yksityishenkilSt, jos aijjottelSkettää Suomeen ,«t
kulaisillenne. ^uttavlUenne taikka' vankiloissa viruville tovereillJni!
tusrahoja jouluksi, niin'tehkää, lähetyksenne oman liikkeeni V . ! nm.
kautta. liikkeenne. Vapauden
tknunn, Mei,o.v o.an„te y •s uvuanntagtiatptipienl,-u j\t a tAu. ommeint. - .l a .l.ä.m mö-l„lä., .jo•l„la.is. ta o^n va•i.,k ea loy-
New York Leader
Toimitukseemme on. jo saapunut muutama kappale
äskettäin unionistien käsiin joutunutta New Ybrk Gall
ehteä, jonka nimenä nykyään on New York Leader.
Cuten muistamme, ostivat eräät työväen uniol ratkai
sevan enemmistön sosialistipuolueen osastojen ja lai
osten kontrolleeraaman New York Callin osakkeita
arkotuksella saattaa lehti vakavaraiselle pohjalle ja
palvelemaan lähemmin unionistien asiaa. '
New York Leadex \ilmottaa nyt olevan takanaan
00,000 unionistia. On luonnollista,vettä lehti edustaa
lavallista amerikalaisen ammattiunionismin kantaa, jo^
IB. monessakaan suhteessa ei • vastaa puhtaan vallaii-cdmousmiehen
vaatimuksia. Ja kuitenkaan Amerikan
yöväenliikettä terveeltä kannalta/katsovan ei sovf
tuutaa kuolemaa New York Ceaderille, enempää kuin
sen takana oleville työväen joukkojärjestöille. Eräis­sä
suhteissa työväenlehti kuten työväen järjestökin on
coulu, joka kehittyy ja kasvaa työväen kouluuntumi-sen
yhteydessä. Sikäli kun vanhoillisemmatkin sano­malehdet
pysyvät edistysmahdollisen työväenliikkeen
hteyksissä, lyö edistysmielisyys leimansa myöskin sa­nomalehteen,
ellei sen palstoja luonnottomilla ja väici-valtaisilla
keinoilla suleta työläisiltä. -
Kävi kuinka kävi
«Kävi kuinka kävi, niin merkityksettömäksi ei kos
kaan jää Venäjän suuri vallankumous, maailman his­torian
valtavin tapahtumasarja. Vaikka työväen valta
kukistuisikin, niin sen uurtama, ura pysyy.-'Tie, jota
köyhälistön tulee kälkea, on viitoitettu. Ja: aina tulee
olemaan maailmassa sankat joukot työläisiä, jotka ei­vät
poikkea syrjään tältä polulta. Luokkataistelu ei
siis herkeä, eikä se koskaan enää kesyty kaikkialla
niin vaarattomaksi, kuin jnibi' Toinen Internationale
ön sen' näinä vuosina eräissä maissa rnuokannul. Val­lankumouksellinen
tietoisuus on juiirtunut syvälle
suuren työläisjoukkojen mieliin, ja se pysyy siellä
siksi kunnes köyhälbtön vapauttamiselle välttämätön
historiallinen lyö on soorilettu.» — Yrjö Mäkelin.
kan työväenliikkeessä olleet vielä
johtaneet nykyään vallalla., oleviin^
puoluesuhteisiini; niin eitä näissä
suhteissa ei Tom Mooneyn voi sa­noa
kuuluneen oikeistolaisiin eikä
vasemmistolaisiin, joskin^ häntä jot­kut
pitävät edistysmielisiin, aineksiin
kuuluvkna. r ^ ( /
—- Kuuluisa amerikalainen ^Ö'
väen kirjailija Jack London syntyi
San Franciscossa, Californiassa
tammikuun 12 päivänä v:nna-1876.
Jack Londonin elämä oli sangen
seikkailurikas. Jo 17 vuotisena nuo-rukaisenn
meni hän merelle ja hän
oli ensim^senä niiden joukossa, jot­ka
riensivät Klondykehin kuuluisan
'Klondyken kultakuumeen aikana.
Tämä tapahtui vuonna 1897. IMyö
hemmin hän hooboili ympäri Cana­daa
ja Yhdysvaltoja," joutuen use­amman
kuin yhde^ kerran vangi­tuksi
matkoillaan. Aikuisemmaksi
tultuaan Innostui Jack kirjottelemi-seen,
käyttäen ahkeraan kynäänsä
ja lähetellen kirjotuksiaan aikakaus­lehtiin,
jotka kuitenkin yksi toisen­sa
perästä joutuivat paperikoriin,
kunnes .hänen viimein 'onnistui sit
keän yritteliäisyyden perästä saa;
da turmustus kirjotuksilleen. Vuon­na
1904 toimi London sotakirjeen­vaihtajana
Jaapanissa ja taas.vuon^
na 1914 samassa toimessa Mexi­cossa.
Vuonna 1916 lähti London
<lSnark> nimisellä, 50^^ jalkaa^ pit­källä
purjealuksellaan retkelle ym­päri
maailman, ollen matkalla täl­löin*-
kaksi vuotta. Teostensa aiheet
on London suuräta osalta ottanut
omista elämyksistään ja seikkailu­matkoillaan
tekemistään havainnois­taan
ja kokemuksistaan.
Jack London kuoli maatilallaan
Glen Ellenissä, Californiassa mar­raskuun
22 päivänä v:nna 1916.
Tähän asti tunnetusti korkein
vuorenhuippu Canadassa on Mount,
Logan, joka sijaitsee Jukon terri-torissa
ja on 19,539 jalkaa korkea.
tää; Kun me emme kykene Mpelle
tietenkään korvaamaan läheskään
sitä, mitä hän on kuluttanut pie­l
i s t ä tuloistaan opintoihinsa, niin
menkäämme nyt 'antamaan hänelle
tunnustus, sillä Lempi Simonson ön
laulanut meikäläisten lukemattomis­sa
juhlissa . ilman - minkäänlaista kor-vaustar
Koettakaamme .nyt; tehdä
;.;^parh'aamme avustamalla köyhälistön
taiteilijaa, sillä jos kukaan, niin
hän sen ansaitsee. Allekirjoittanut
tuntee ja tietää'Lempi Simonsonin
laululahjat, joten kehoitan kaikkia
laulunharrastajia saapumaan mai.
nittuun tilaisuuteen. Katsokaa i l ­moitusta
tästä numerosta. — V. A.
L ä h e t y s k u l u t :
40c liihetyksistä alle $30,00. Sffc-|ähetirksista$30---$59.9^ 75c lsi,„n
« f 'ia $»-0«> kaikilta $100.00 taikka «ti .UISIT
o " ' * r^o**""!*^ ottaa rahalahetvksia vastaan Vapauden sivukom»/,.;
121 Secord St Torontossa A- T HUI. 957 Broadriew Ave.. Coba
sikäläisen osaston'takuulla. Rauha Gronbertr. "T
. Kaj^flf» '"rievaihdolla tehtävät rafaavälitvkset on lähetettävä Vanan-den
pääkonttorin kautta. '
.Laivapilettejn Suomeenpa Sikomesta Canadaan. Tiedujtelkaa piUt-
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont,
Fart Morin uutisia
Uusia kysymyksiä
Mikä on vanhin korporeerattu
kaupunki Canadassa?
— Kuinka vanhaksi varis elää?
— Minkä vuoksi asbestos ei pala?
— Kummassa oir suurempi lai­valiikenne
New Yorkissa vaiko Lon­toossa?
— Missä osassa maapalloa Nip­pon
niminen maa sijaitsee?
Shaljapin jälleen Ame­rikassa
Venäläinen laulaj^ Chaljapin on
taas saapunat Ämerikaan. Hänen
ensimäinen konserttinsa oli Manhat­tan
oopperassa ^ew Yorkissa sun­nuntaina,
lokakuun. 7 päivä.
\ Kuulustellessa metsätyöläisten pu­heita,
kuulee niiden harkitsevan ny­kyään
hyrrin paljon mitenkä olisi
parhain saada järjestämistoiminta
eneihpi tarkotustaan vastaavaksi,
sillä yleisesti antaa he tunnustuk­sen,
että jollakin tavalla on nykyi­nen
tilanne korjattava. Joilkot täl­lä
tavoin ollen hajanaisina joukkoi­na
ovat aina puutavaraparoorden
täydellisen itsemäärämisen alaisena
ja asian tilanne käy aina pahem­maksi,
jos emme ala enempi yh­teistoimintaan
koko maan metsä-työläisten
tai puutavara-alalla työs­kentelevien
kanssa eikä minään, pik-kukansallisryhminä,
sillä sellaisella
toiminnalla ei ole mitään merkitys­tä,
mutta toimien koko maan met-sätyöläiset
joukkona on toiminnal­lamme:
merkitys ja Jo pienenä esi-mei"
kkinä voi mainita a!jan jolloin
Canadan (Puutavaratyöläisten jär­jestöllä/
oli laaja' toiminta yli Ca-<
nadan, ennenkuin hajotustyö alet--
tiin tässä järjestössä olf sillä jo jos­sain
määrässä määräämisvaltaa met-sätyöläisten
oloihin metsissä, mutta
mitä nyt? Nyt ,on olosuhteet kur­jistuneet
sille asteelle, että joku
harva voi ainoastaan kestää enään
kilpailua metsässä, joka sieMä on
käynnissä kaikenkaltaisen urakka-systeemin
kanssa, jossa- suomalai-;
nen aines on etupäässä. Nyt kuli
asiain tfla on kehittynyt tällaiseen'
pisteeseen, niin ovat metsätyöläiset
tämän huomanneet ja se on pannut
heidät ajätteleinaan —^ muuten hy­vänä
esimerkkinä voi pHää sitä
että he ovat ottaneet askeleen niin
pitkälle, että ovat ^ ruvenneet puu­haamaan
yhteistä^kokousta tai sa­noaksemme
Canadan Puutavaratyö­läisten
Ontarion piirin kokousta tä­nä
syksynä: vielä ja sillä tavoin
tnvistää -se toinunia, joka jo nniol-la
on Ontariossa. Tämän voi "pitää
mitä parhaana toiminnan voimape­räiseksi
saattamisena, sillä yhteises­sä
kokouksessa voisi luodia yleisen
pohjan koko nykyiselle toiminnalle
ja silloin -meillä olisi taas luja met-sätyöläisten
toimintajärjestö, joka
voisi saada joukot kokoon taistele­maan
puuparooneita vastaan. Siis
kaikki Canadan Puutavaratyöläisten
järjestöön ja tofmimaan siksi kun­nes
voitto on meidän. . ,
Osaston näytelmäseura on otta'-
nut harjotteluh alaiseksi yhden par­haimmista
kappaleista . «Taistelun
jälkeen^. Kappaletta ei ole ennen
täällä näytelty, aihe on tapahtunut
Karjalan rajalla jälkeen taistelujen
ja vangiksi joutuneiden kohtelu ol­lessaan
Suomen valkohur^tien kä­sissä.
Myöhemmin tulette näkemään
missä se näytellään ja koska. —
Samadla myös seuratkaa ^osaston
naisjaoston iltamia; jotka pitäisi ol­la
30 päivä, sillä niissä tulee ole-*
maan jotain erityistä, '
Sunnuntaina 14 päivä kuoli Fred
Boling McKellarin sairaalaan Port
Williamis3a, Mainittu henkilö oli ol­lut
juopottelemassa Fort JsVilliamitt
puolella jo pitkän ajan H siitä joh­tunut
kipu pakotti hänet menemäätil'
sairaalaan, jossa parantajana olfc
kuolema, joten -vainaja kuoli ,suoi
ranaisena viinan'uhrina. Vainaja olf
auton ajurina Arthurin' puolellaj
asuen 275 Bay St. E i ole montaa
aikaa sitte ikun juuri oli kertomus
Oksalan kuolemasta, joten tämä oli
toinen jonka voi sanoa saman juo­man
uhriksi. J '"^
Sairas mies kadonnut junasta.
Nipigfonin ja, Arthurin välillä ka­tosi
junasta, mies, jota 'vastaanot­tamaan
/ oli puhelimitse kutsuttu
lääkäri ja sairasvaunut Ariäiurin
asemalle. Junan saavuttua ei mies­tä
löytynytkään mistään eikä ku­kaan
yoinut s^uQa mii^n mies oli
joutunut, joten lääkäri sai 'mennä
sairasvaunuineen takaisin.
Eti idtkakniiiiflta
COLEMAN— BLAIRMORE,
ALTA.
Lasten clubin iltamat/lokakuun
6 p. onnistuivat hyvin. Rahallinen
yleistulo oli ^10.00, johon ei: ole
menoja laskettu, ae on,silti hyvä tu­loa
aikaan verraten. -
Ohjelma oli aivan, lapsilta, aino­astaan
kappaleessa «Kunnan elättb
esiintyivät Mrs. Jackson ja Mrs.
Hill. Kappale menf hyvi»; Lapset
näyttävät hyvin innpsiuneilta o-maan
osastoonsa. Pian ehkä .saadaan
nuoriso-ofeastolta kappaleita englan­ninkielellä.
Meidän täytyy toimia
etupäässä suomenkielellä, koska
emme ole hyviä maankieltä puhtt-maan
lapsille, mutta sen panemme
käytäntöön mitä \^imme. cPuna-lippua
». opetetaan juuri nyt maan
kielellä. Uusia jäseniä on yhtynyt
osastoon kuusi aivan hiljattain. MK,.;
Jackson ' on yksi heistä ja toimi­henkilöt
löytävät heti työtä siellä"
mihin ikänä he menevät. Olen aina.:
ollut niinkuin ylpeä osastomme toi-,
minnasta. No, olisihan sitä korjaa,
misen varaa, mutta olen vertaillut .
paikkoja missä on paljon suomalai-,
sia ja pääpyrintö on koiratorpat.
Häpeäksi sellaisille henkilöille, jot­ka
13-vuotta sitten aukoivat .mei­dän
nuorempien silmiä, näkemään'
edemmäksi itseään. Muistan aina
kun yhdyin osastoon, kun eräs ny­kyinen
' koiratorpan runnari ivalli­sesti
nauroi, että heti Suomesta
tullessa ja heti ensi kokouksessa'
yhtyi osastoon, se osotti kannan
puutetta. Kiitos siitä naurusta, teia ,
silloin päätöksen, että tuli mitä tuli
eteen, niin minä pysyn mukana»
Koiratorpilla ei täällä ole mitään
tekemistä suomalaisten keskuudes­sa
ja luulen että kehitys saa ja-^:
lansijaa niin paljon, että niiden,
kannatt^at pian häviää oleraatto-Äiin,
sillä onhan päivän selvä asia,
•ett^ missä on < viinaa, siellä on ie- ••
hityk^en jarruja eikä sen edistäjiä. •
Agitatsionikomitealle on anne^t^
niääräys ruveta lukurenkaan jär­jestelyyn
ja kenties se on jo puu­hassa,
minä vaan en ole kuullut mi­tään.
Työolot täällä ovat olleet ylen
huonot. Ei ole tehty töitä paljon oi-,
leukaan. Siihen on sanottu olevan
monia syitä, on tehty siltoja ja.
vaunujen puutteen on sanottu ole-van
yhtenä syynä, kun viljankulje-tus
on juuri parhaillaan käynnissä.
Kallista täällä on eläminen, niin
että joka kasvatta hedelmiä ja kait
kia tarpeita saa ihmetellä hintaa,
mitä me maksamme ja mitä farma­rit
saa kun myyvät.
Ilmat ovat olleet oikein kauniita^
joskin syksyn, merkit ovat näky­vissä.
i
ALGOMA-LINJALTA
;Hans Hormavirran kämpällä pää-,
tettiin esittää isännälle palkkavaa- ,
timus kolme, dollaria viisikymmentä •..
senttiä koortilta. Entinen maksu|on
öllut kolme dollaria ripille. Vastaus­ta
Vaaditaan , lokak. 21 päivään
^nennessä, jonka jälkeen tullaan
r^tymään lakkoon eUei vaatirauii-secn
suostuta.
BEAVER LAKE, ONT.
Beavet Laken hakliUa on iltamat,
tämän kuun 21 p. piiritoimikunnan
hyväksi. Ohjelmana on satuja, lau­luja,
.kertomuksia, tanssia ja näy­töskappale
<Naimisjiommissa> Ja " f
ovat vasta hommia ne. Tulkaapa,
katsomaan. Ei se maksa kuin V^^^
vaisaisen vartin. — Kii-jeenvaihtaja.