1919-07-24-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
I 1 V
^i-T r i3|»iöi^^ 1919
\t I- r r - n.-' ^ • r . i • . . . . . . . ^ ^ • ^ ^ . , . . . . . . . . ^. . ••••SaiSSii
, ,„. e,-NUMERO 30
. CANADAN UUTISET
liinoa suomalainen sanomalehti C£^na«
,dassa, Ilmestyy jokaisena Totfltairia.
Kustantaja • '
The Canada New8 Publishing Oo.
^ ' Krick J . Korte, Liikkeenhoitaja^
TILAUSinNNAa?:
j C a n a d a a n : $2.010 koko vuodelta,
il.60 9 k u u k a u d e l t a ; - ! ? 1 . 2 5 . p u o l e l ta
Vuoaelta, 6G senttiä 3 k u u k a u d e l t a ja
25 s e n t l l l l k u u k a u d o l t f t .'
Y h d y s v a l t o i h l v i j a Suottieen: f2.50
k o k o v u o d e l t a j a $1.5.0, p u o l e l t a vuo
d e l t a .
ILMOITUSHINNAT:
> s o n t t l i l palstatuumalta kerran Ju-i
a ' s t u n a . P i t e m p i a i l l f a i s l l l e I l m o i t u k s i in
le k o h t u u l l i n e n a l e n n u s . H a l u t a a n t i e -
tq- j a n l m e n m u u t t o i l m o t u l c s e t öCsent-iiä
k e r t a , $1.00 k o l m e kertaa. Naima-.
Hmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme
kfcrtaa. A v i o l i i t t o - jaJ k i h l a u s - i l m o i -
lukset $2.00,;k€rta. Kbo|oniljnoltiJkset
?1.50, muisiovärsyllä. .$2;$H0. Syntymä
Ilmoitukset $1.00. 'Avioeroilmöitulbj
set $2.00. I
, Pöytäkirjat,,./tilisqJv>tykBet„.k^ayjB
luettelot, l u e n t o - I l m o i t u k s e t y. m. 16
«enttiä t u u m a l t a . V
' U u t i s t e n j o u k k o o n a i j o t u l ^ t a ilmoit
u k s i s t a peritään 10 .«enttjä,riviltä.
; . Pienimmänkin i l m o i t u k s e n hinta, on
bosexittiä. P o s t i s s a t u l e v i a i l m o i t u k s i a
ei hyväksytä v e l a k s i l u n t o m a t t o m l l t a .
P o l i i t t i i ? e t i l m o i t u k s e t $1.00 tuum
a l t a , . •
K a l k k i l i i k k e e l l e a i j o l u t kirjeet,^ t i l
a u k s e t ja rahat ovat lähetettävät
o.«soitteella:
C A N A D A N UUTISET,
' P o r t A r t h u r , Ont., Canada.
Canadan Untisista i lainattaessa on
lähde öiiUnittava. i
J Osoitemuutoksesta tulee, i l m o i t t aa
l e h d o n k o n t t o r i i n sokä v a n h a ettjil uu_32
ofeoltc.
ole vmttäm'äit?ntä. •
Merkkejä siihen suuijtaan, etjtä
tästä tavasta pyritääh pää^OT.
mään, on' huomattavissa. Sellai-
'sena voi pitää m. m. sotatarpei-den
osto-komissionin kehotusta,'
jossa kaikkia tämän viraston' a l le
tai yhteyteen kuuluvia henkilöitä
kelioitctaan toimittamaan
kaikki sähkösanoma ja lähctys-liikkeeQ
liallituksen oimistamilla
linjoilla.
Kirjelmän;V. sjsältööhrseuraa-va:
.. Il Rahti-, express!- ja sälikösa
nomalähotyksiin toivoo', liallitus
ii|na,'^iniesa':se.-^'suinkin käy .mah^
clolfiseksi, käytettävän hÄllitukr
sen Iin jo j a y ' n i i n että lisäänty-
'nföestä liikenteestä koituva liyö-ty
tulisi kansan liyvaksi. Siksi
oiisi siiotava, että mikäli teistä
riippuu kalkki sähkösanomat lä^
lietettäi.siin flroat Northern Tdle-graph.
linjalhi ja expressi ja rah-tilähetyksot
Canadan kansallista
rautatietä myöten.
mäii^ kaikille pienille ja* sorVetilli-f niin paljon^ 4mn''hän k o K Ä ]
K O R E A J A J A P A N I .
CANADAN UUTISET
(The CanajLla New^)r *; u -
The only F i n n i s l i - Ne'W3paper6 in Cän-kda.
Pu b l Is h e d e v e r y Tli u rsday Cby
] TLo Canada Ncus Puvil^liingi Qo., ,
iv E r i c k ' r I<^örte) MänakfeK '^^ '^'^
l^ily News B i d g : , P o r t A r t h u r , Ont.
— .
;» , CANADAN UUTISIA,
> welcomed and r e a d m every FInniah
Qionie i n t h e Domiijiion. • I t J s ' t h e - o n l y.
dlroi^t a d v e r t i s i i i g m e d i u m for thoae
' m a n u f a c t u r e r s and merhants who
•wl«h t o l c r e a t e and b u i l d a p r o f i t a b le
ftnd pGrinaiient demand for t l i e i r prod-^
ucts a n d m e r c h a n d i s e by the l a r g e a nd
.ever g r o w i n g F i n n i s h p o p u l a t i o n r e s l d -
i h g i n Canada, P l a c e - y o u r t r i a l a d -
v e r t i s e m c n t a n d Ket re'^ults. •
A d v e r t i s i n g ratcs ;40c. per i l n c h.
; P o l i L i c a i adve. -$1.00 per Inch.
•Adverti.vements must reach our of-
•fIco Wednesday noon to appear 'on
' T h u r s d a y ' s issue. -
S u b s c r i p t i o n prico I in C a n a d a $2.00
per y e a r , ' U n i t e d States and othor
countri(\^ $2.50 per y c a r . M i advanco.
Knter«l ns swx)nd class inail mal-
^ r , Dee. 1, 1»15, at tlie Post Office U!
^Fort^Artlunv Ontario; Canada.
U -^—^
T H E AI M OF T H E C A N A D AN
U U T I S E T . 1
V- T o help preserve the Ideals and
•sacred traditions of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
reserve its iaws and Jnspire lothers to
respect and obey thcm: To striv«
unceasingly to quicken the pubiic's
eerise of civic duty: In ali vyays to aid
in making this country greater and
better than we found it.
UUSI J A T K U V A N O V E L L I.
•• Lehtenime tässä numerossa, a-lanime
julaista Santeri Ingman-
D)in mestarillista teosta, Juho
jVesainen, . jatkuvana novellina.
^11 htaasti kaunokirjalliselta kan-.
naita katsottuna on teos erin-
'ömaincn. M.ie]ei"(\iinnolla] seuraa
ilukija siinä esiintyvien 'IjenkilÖ-jen
vaihcil a kirjan loppuun
'^jaakka. Mutta kirjan' vieläkin
jSriiurenipi viehätys, tekisi mieli
sanoa, on siinä, että se elävästi
iluonnonmukaisesti' Mhtii luki-jjbn
eteen.ne .agaiusiiröäiltäviksi,
jplloin- .veriscit vieiljessodati käy-
|.lin .suomalaisten 1 ja.' rajantakaisten
^JjeimO^^cansojen välillä. Nyt
|iun 'näiden''* heimojen yhtymistä
uudeksi suur-Suomeksi par-liailla
an • ^ puuhata an,: on tuolla
kirjan historiallisen^ puolella e-rikoinen
viehätyksensä, r Siksi
uskommekin lukijain kertomuspa
mielenkiinnolla seuraavan.
H A L L I T U K S E N * T E I D E I I T JA
S Ä H K Ö L I N J O J E N KÄYTTÖ.
Canadan hallitus omistaa o-itian
kansallisen rautatie ja säh-kölennätin
verkon^ eikä sillä
liiin ollen pitjiisi olla syytä käyt-
1;ää yleisiä varoja yksityisten o-mistamien
linjojen hyväksi, n i i -
käyttä-h:
«A S;
tli hallituksen asioissa
ii[iallä. Mutta tottumus kai lie
tässäkin toinen i luonto, i Maksut,
liallituksen sähkösanpmista , . ja
rja^ti' ja^.expressilähletyksistä- y.
Tft'. s., ovat luonnollisesti aina
muodostaneet huomattavan tuloerän
yksityisille rautatie- j a l e n nätin
yhtiöille. Kun hallitus • ei
ojie omistanut näitä tarvevälinei-ta
on yksityisten linjojen käyttö
, luonnollisesti ollut < paikallaan,
^ u t t a väärin on, että yleistä l i i -
.Idettä^ toimitetaan silloin kuin
"'hallituksen kuitenkin oii ylläpi-dettäva
omat tiensä ja linjansa-
'Korean niemimaa, -jonka alue kä
sitlää 90,000 noiliöiixail., on taas
kor{'a'}aisien itfttenäisyyspyi-kimyk
sen vuoksi tulhit yleisen huomion
alaiseksi. Niemimaata, joka sija
itVse^ 'Keltasen tn'ieren jaJ^ipa-nin
meren välis.sä, eroittaa aino-af>
taan kaj)ea .salmi »lapaili^u 3>a^-
ristovaltakunnasta, jonka alaisor
na se on ollut vcnäläis-japauilai-sesta
soda.sta asti. Niemimaan
historia ulottuu vuoteen 1122 ennen
Kristusta, jolloin kiinalainen
lvitzse ja 5,000 kiinalaista siirto-kvinialaista
toivat sinne kiinalaisen
sivistyksen ja. valtiotavat,
Aivau viimeaikoihin asti on Ko-r(
3a elänyt jokseenkin eristettynä
ja ollut iiyviu valliin tunnettu.Japani
oli ensimmäinen ulkovalta,
joka siellä v. 1876 niiiden Jiiaideu
välillä tehdyn sopimuksen mu;
kaan sai jalansijaa. Tämän jälk;
antautui .Korea sopimuksiin mui*
denkin kanssa. Sopimuksen K i i nan
ja Yhdysvaltojen kanssa teki
se V . 1882, Saksan ja Englannin
kanssa v. 18f^3*" Italian ja'Venäjiin-
kanssa >v 1884 ja Kanskan
kanssa v. :f88G'. Kolme sen satamista
avattiin ulkomaiselle kau-;
palle. Tämit uusi politiikka syn-j
nytti kuitenkin tyytymättömyyt;
tä, joka V. 1884 aiheutti kapinani
V. 1888 levinnyt valtiollinen
Iiuhu, että Venäjä aikoi saada
suojelusoikeuden maassa evättiin'
virallisesti. ^Muinaisuudesta asti
oi i Korea tunnustanut Kiinan yliherruuden,
mutta se oli vastenmielinen
Japanille. Kiinalais-japanilaisen
sodan jiilkeen luopui
Kiina siitä ja Japani alkoi osoittaa
yhä huomattavampaa mielenkiintoa
ja osanottoa maan asioihin.
Venäjä puolesta an va ati sananvaltaa.
Korean asioissa ja näiden
kahden valtakunnan välinen
kilpailu johti V . 1904 yenäläis-ja-panilaiseen
mia^n]^ mikä päättyi
japanilaisten vöitofla.' Sodan jälkeen
^liitt:i Japani Korean"atseen-sä
ga nimitti sen uudella nimelliv
Cho-Seu.
Viime talvena julistautui Korea*
itsehäiseksi, vapaaksi Japanista.'
tnnostus oli yleinen ja ko-vinimillakaan
keinoilla ei Japani
kyennyt ^ukahuttamaan kansan
itsenäi.syyshalua, ^ikä estämään
valtavia mielenosoitustilaisuuksia
itsenäisyyden puQlestjä,^ Silloin
jo luimme lehdistä mitenkä japanilaiset
santarmit, yrittäessään
hajoittaa- mielenosoituskulkueita;
löivät kädet poikki monilta, jotr
ka skantoivat itsenäisyysjulistuksia
käsissään, sekä harjoittivat
muutakin julmuutta ja väkivaltaa.
'
Korean \ itsenäis;yyspyrkimyk-sier^
etunenässä .olivat maan si-vist^
neimmät aipekset, etupäässä
koulunuoriso,' joka tahtoi estää
kansallisuuteiisa .häviämisen ja
voitCaa sille Japaiiin siltä kieltä-mätj
ihrniselliset oikeudet, kuten
oike,ud.en ...k.äj^tääomaa.- kieltään
sekä puhe-, paino- ja kokoohtu-misoikeudei^;
BauhallisiUa mielenosoituksilla
ja passiivisella j a panilaisten
vastiistusksella toivoivat
he voivansa kääntää rauhankokouksen
huomion maansa
j a kansansa sorrettuun tilaan^
saadakseen sen myöntämään itselleen
sen oikeuden itse päättää
kenen liallittavina tahtovat "olläi^
joka presidentti AVilsonin 14: pykälän
r mukaan piti myönnöttä-le
kapoille.
Siitä säälimättömästä julniutii?
desta ip,illä yrite tukahutettiin- ja
millä sen ajajia kohdeltiin, antaa
Anierikan; kristillisten k i r k kojen
Itämaisten asiain komitea,
kolmikuukautisen ' tutkimuksen
tuloksensa laajahkon silminnäkijäin
todistuksiin j a kirjeisiin perustuvan
selostuksen, jossa m. m.
sanotann: •
/ ''Ainoa •niin kutsutjfcujen vallankumouksellisten
mielenosoitustapa*'
oli kokoontua, tavallisesti
kantaen kansallislippuja ja huutaen
Vmahsei^^';- (Sama kuin
' l i u r r a V ' .täiniä tai ''eläköön'':
Suomessa). Yhdessäkään tapauksessa
eivät he' tehnecHcSvatlrä'
yrittäneet mitään sen väkivaltai-sijmpaa,
eikä kelliiän heistä.^ollut
minkäänlaisia aseita.' ' Kymme-ni.
ssä ' tapauksissa ampui japanilainen
sotaväki tällaiseen turvattomaan
joukkooii, surmaten ja
haavoittaen satoja. Toisissa tapauksissa
vangittiin j a kidutettiin
kansallisten korkeakoulujen
molempiin sukupuoliin kuuluvia
oppilaita, jotka olivat yhtyneat
riiielenosoitu.sjoukkoihin Korean
vapauden puole<^fa. Oli varsin
tavainsta,' että japanilaiset sotn-
:'it, rj[i|uivat alasti; ja suomivat
mieleÄosoiipksiin , osaa ottaneita
tyttöjll ' ja kohtelivat raakamaisesti
Korean naisia, samalla kun
jäpiihilaisia roistoviikijdukkoja
laskettiin asostettuina: korealaisten
kimppuun.
"Syystä että 15 Korean huo-mattavinta
kristittyii kuului n i i -
Ivin 33:iheen, jotka allekirjoittivat
' itsenäisyyden julistuksen,
muodostivat japanilaiset itsenäi-syy.
sliikkeen tukahduttamis-toi-mensa
leppymättömäksi sodaksi
kristillisyyttii vastaan Koreassa.j
Muutamissa kylissä kutsuttiin
kaikki ' kristityt miehet koolle
kIrkko1:)nj joinie japanilainen sotaväki
heitä aiupui, polttaen sit-te
kirkon kaikkine sisällä olijoi-neen.
Naiset jotka tulivat saamaan
selvää miestensä kohtalosta,
jou.tuivat myöskin verilöylyn
Uhriksi, Eräältä kukkulalta saat-'
toivat tutkijat nähdä yhxl.eksän
poltettua kylää, joiden asukkaat'
olivat olleet enimmäkseen kristit
tyjä. ' • Viimeisten tietojen ' mukaan,
-ovat korealaisten julkiset
niielenosoiutkset 1 aanneet, mutta
epäilyksen alle joutuneiden vangitseminen
..ja kiduttaminen yhä
jatkuu "ia'jerrorismi pu;vallalla."
Johtavatko .korealaisten itse^
näisyyspyrkimykset tällä kertaa
tätä suotuisimpiin tuloksiin, tai
onko. anierikalaisen kirkollisen
lähetystön lausunnosta heille t ai
lieidiin asialleen huomattavampaa
hyötyä, ei voi vielä sanoa; mutta
vapautensa tavoittelussa ansaitsevat
he ehdottomasti kaikkein
oikein ajattelevien myötätunnon.
. ^ ,
Yoi vaatia\^a saada. \[
' J o s maailmassa oli^i ainoastaaiti
••jbkapäiväis-ihmisiä, olemassa, öljysi
maailma ,^rettömän yksitoi)^-
koinen ja ikävä olinsija: kaikki
kävisi totutitttun tapaansa^ei olifei
mitään ;vaihtelua tarjona. Mdt-ta
kaikeksi ^onneksi on sentään
paljo.'i • ihmisiä, jotka eivät (jie
"jokapäiväis-ihmLsiä." ii
Jokapäiväi.?ilimisen vastaljohta-na
on ''tunne-ihminen." Tällä
tarkoitetaan yleensä vilkfisluQil-toisia
ja toimekka^f^ft^ '^'mis.iä,
joiden/, sekä ruu!jaiilliset.Jeit^ heä-kiset
lahjat ^(yvatv-fovalfcÄT^ti lie-hÄyneet.
' fe{ltä'^l6WMiteÄan';o-
Ui - sanott.iA,, että.^,t^;Tii^öi^^^il^
sen ehdottomasti tulee saada äj-1
kaan jotakin suurta, eriuomaistk
Tärn ä n im ity s tarkoittatv etupäässä
hänen luonnettaan ja k e h i t y ör
aan.
Tunne-ihminen on tavallisesti
aina toimeli mies. Hän on r u ur
miillisesti terve ja vt)imakas, ja
kun hän käy johonkin työhön
käsiksi, työskentelee hiin sekä
nopeammin että paremmin kuin
jokapäiväisihminen, ja hän ei
my(^skätln väsy niin pian; innos-lus
ylläpitää hänen voimiaan.
Hän voi uupiimatta tehdä pitkiä,
yaivaloisia matkoja ja kestää
nälkiä-Ja jauhoa paljon kauvefn-min
kuin tavallinen ihminen. Vä-hiiinen
vilustuminen l^ahi ilman-veto
ei häntä hevillä tee sairaak-si.
Hänellä. on komea ulkomuoto,
niiofena hän on sorja ja r ^ -
pas, vanhana taasen arvok^fe.
Hän tietää itsekin omaavan.-ja
ruumiillisia etuja ja voimia; tämä
tieto antaa hänelle rohkeutta,
hän ei pelkää vaaroja, ne
päinvastoin • innoötutavat liäntä.
Hänen tahdonvoimansa vetää
myös täysin"vetitoja hänen rohkeudelleen.
Hän ei vastuksia
kammo eikä niitä pelkää. Esteeseen,
joka tavalliselle ihmiselle
tuottaa paljon liuoita/ hän käy
käsiksi semmoisella ..innolla, -ja
päättäväisyydellä, joita ei ir^it-k
ä ä n V a s t o i n k ä y m i s e t voi. in a s Q i[i-taa.
Ja hän ei lepäily eimenkuiii
voittaiilit
Nykyinen kurssimme
/
Rahänlähetyksille Suomeen
Postin kautta ia Sähköteitse on
• Myös myymrno, pankld-osoituköfa',(slXekkejäy 'm yllii-nitainitun
kurssin jälkeon ja erikoisia,'l^olmeii,''; prosentin korkoa
.vetiiviä matkustajien sliekkeja, dollareissa, jotka >Siioniessa l u - '
nastetaau siellä voimassa pley^n dollarin ktirssin jäJkeeu..
Liihetyskulut rahalälietyfesille postiii kautta on 15^,. summilta
alle $20.00; sitä suuxt^mmiltasimimilta mitään kuluja ei ])eritä.
Ijälietyskulut sähköteitse on $3.''30 kaikilta sunnuilta.
K a i k k i lähetykset osoitetaan postini* kautta, jos sähkösano-malähetystä
ei erikoisesti pyycletä.,
Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja liihettiijän osoitteilla
varustettuina osoitteella:
3 • .1
HANCOCK, MICH, ,
'^''^Pehis^t(^ftu \huinha 187^ , * /• ^ >jr^Vvmt•ylv•$:^,()()(),0()(^>''
' 'ICirjofttakaa suonieksi: meillä, on kimsi* suömH-laiKttt liikkees-
MII
sanunel' Tr
T A V A L L I S I A J A P O I K K E U S -
IIHMISIÄ.
Useimmat ihmiset ovat tavallisia
"jokapäiväis-ihmisiä." Tällä
kiisitämme semmoisia ihmisiä,
joilla ci .ole, mitään erittäin ijiuo-mättäviä
hyviä puolia eikä m jaoskaan
vikoja. He eivät ole säilöttävän
siveellisiä, mutta • eivät
on päässyt perille,
kaikki esteet. . :
Kaikki suur^t-^ j a ylevät ajijfc-tcet
, ovat saaneet tunne-ihmisen
innostumaan. Ja kaikki uudfet
virtaukset j a aktesuunnat saa^fat
hänestä innok^kaan ' puoltajan.
Vielä- vanhuudessaankih hiin pt-taa
innolla osaa yhteisiin asioihin;
hänen' siehinsa "*f>ySyy alati
nuorena ja pirteänä.
3.1äilm,ji: o]^si, .feut^n j o >;4noi|ii-ine,
hyvin- ikävä^'^a'syinl|l^ä'ilman
tunne-ihmisiä. Heidän läsnäoldn-sa
tuottaa aina' .'eloa- ja; vaihtelpa
heidän ympäristöönsä. Kun tämmöinen
ihminen astuu ikävään :iJa
totiseen * seuraan, on aivan .ku<ui
auringonsäde tunkisi huoneeseen
koleana syyspäivänä. Heidän
palja}? läsnäolonsa vaikuttaa .^e-lähdyttävästi..
< ' ' .
Tunneihmisten ohessa tahdoiJGir
me myös mainita n. s. harvinaiset
ihmiset eU" o r i g i n a a l i t j c iV
ka eivät myöskään ole mitään
jokapäiväisihmisiä.^ *'Origiuaalir
voi ihminen olla monella 'tapa'a.
omituisista ihmisistä. Kreikka-laincMi
filosoofi Diogenes, joka
suvaitsi • valita a.sunnoksoen —
t y h jäi 1 t y n n y r i n, e i i n e i d ä n ])ä i v i?
nämme saisi h(itkeksikään rau-haa
uteliailta ! Ja tuo. surulli^es-tl
kuuluisa Herostratos, . joka
poltti Dianan temppelin Efesossa
ainoastaan saadakseen nimensä
kuuluisaksi", maailmanhistoviassa,
0*11 miyös originaali. , J a jos täm,-
'möi.selle! ihmiselle, jonka aivoissa
on ainoastaan tilaa ylidelie aino-alle
ajätukfTieire,' on suotu suuri
vaikutusvalta -ja korkea asema,
voi siltä, olla varsin arveluttavat
seuraukset",' aivan samoin kuin
jos antaisi kaksiteräisen miekan
mielipuolen käsiin. Siitäkin on
historiassa useita valaisevia esi-merkkejä:
keisari Nero, joka
käytti eläviä ilimisiä pikisoihtui-na
hovijuhlissa ja vihdoin sytytt
i koko llooman tuleen — ..saadakseen
" n a u t t i a " tästä näytel-miistä,
tsaari'Iivana Julma hir-mutöineen
.sekä moni muu ovat
heki 'tavallaan olleet V.originaa-s(
Mv henkisen kehityksen kantta
on" kadottanut terveytensii. mitä
hyötyä on silloin koko maailman
opista ja viisaudesta, jollei niitä
kerran kykene käyttämään hyväkseen?
Elämä ou'taistelua, ai-noastaan
terveillä .ruumiin ja sielun
voimilla voi'menestyksellä
päiist ä sen kau tta \-' kulkemaa n-,
"Terve sielu terveessä ruumiiss
a " sanoivat jo vanlmt roomalaiset;
silloin'vasta voi ihiftinen oi
-kein nauttia eliimästä,* kun ruumis
ja sielu ovafc;/sopusoinn\issa
keskenään," kun. ne' molemmat oivat
saaneet ;tarpeellisen kehityksen.
.' 1 •
M. H^^ .
: . V a n h a n . ..ajan; kamsat-ihailivat
suuresti ruumiilli.sta voimaa ja'
rohkeutta; kaikki lioidän sänka-
"rihsa; j a . puolijumalansa, < \ joista
muinaistaru tietää kertoa, olivat
aikoinaan saaneet; suuria,) ihmeel-oinaisiiuSjjoka
on aivan tavattomasi^'
niäärässä kehittynyt, niin
inyöskään mitään huonoja ihmi- että se herättää yleistä huomiota'.
siä; eivät erittäin lahjakkaita,
mutta eivät typeriäkään. Heillä
tosin' on oma luonteensa, omat v i kansa
jfi hyveensii, mutta heidän
vikansa eivät ole sitä laatua, että
ne saattaisivat heidät vankilan
muurien sisäpuolelle, ja ky-
Usein on itsessälin hyvä ja ylevä
ominaisuus ihmisessä kehitty-tynyt
niin ylenmäärin, että se
menee liiallisuuksiin, vaikuttaa
naurettavasti. Liiallinen säästäväisyys,
kohteliaisuus, haravapu-heisuus,
puheliaisuus, hajamieli-saavuttamaan
kunniaa, mainetta
tahi rikkauksia. •Vallitsevat lait
1 -'7 «i*- ^ - i / I 7 ^^„.„v-—, . —
vyillään he eiviit koskaan tule syys — typeryys' j.n.e. tekeviit
ihmisestä "originaalin,'' Samoin
voi ruiiiuus, pelkuruu^J liiallinen
j a säädökset näyttävät - olevan ruokahalu, luulosairaus >i.n.e. ol-luodut
nimenomaan moisia ihmi-; la syynä siihen, jettä^hmijitä plr
siä varteUj. heidän on helppo n i i - detään originaalina., Use^n ,tulei|
tä seurata, niin, sanalla sanoen, myös^ ^tavallinen - t y y n i ; , jpkapäi-i.
tämmöiset ihmiset soveltuvat e- . väi^h*minen originaaliksi, -jos jo-rinomaisesti
yhteiskuntaan ja (he ku^>intphijno'. !7^ihi^*' i^jtjinef^^ijpäiif •
antavatkin sille määrätyn erikoi- • hänpisio saa\%i> .i,u' et valtoihii{-
sen leiman. He ovat niin saiio-sa.
akse^iriie "malli-ihmisiä", joiden Originaaleja tapä'a' kaikilla e'^r
eläniä jä vaellus' sopii tavallisies-' lämänaloilla,kaikissa yhteiskunta'
ti muillekin esikuvaksi. kerroksissa alkaen' suuren''valta-
Tämmöisen " jokapäiväis-ihmi- kiinnan ' hallitsijasta vaeltavaait
seÄ" elämä vierii menojaan rau; kerjäläiseen iaakka. Usfeimmat
hallisesti ja mullistuksitta.. Mit- taiteilijat, oppineet miehet ja
käan myrskyt eivät ahdista hä- *' nerot " o v a t ; aina gdssakih • suh-nen
vaellustaan,/ mitkään intbhi- teessä omituisiani siis toisin sano-j
mot jä inhimilliset heikkoudet en originaaleja. Mutta ^ paljon:
eivät saa häntä poikkeamaan to- paljon on muitakin ihmisiä, joil-
\tutulta tieltään. Hän on myös la on erityinen/*ke;p^ihevösen-,
^tavallisesti aivan tyytyväinen 6 - ' s a , " jonka'käiitVä'hV usem^^
loonsa, jopa onnellinenkin, sillä heyättäyät'/sääliä tähi^ naurua,
hän pyytää elämältä ainoastaan. KertdÄhäh historia meille useJsta
Tällöin hänellä on joku crityinehg lisiä, ur.ostöitä . .aikaan.' Nämät
^ ' ^ ^ ' - u . , „ . , ^ i . w ta^rut knjkivatt ,I>ö;?intÖDä pjotosta
polveen, h|i.ssätMesiinty-vät;J&^
rit olivat näin olleet jonkinmoisina
esikuvina koko kan.salle, he-^
rättiien -ja tylläpitäen ^
utta ja innostusta sodan ja* vaa- •
ran aikoina. Me eni m e nykyään
ehään moisia esikuvia tarvitse,
jäme tiedämme, ettei puolijumalia
ole olemassa ja että moisia u-röstöitä
ei; kukaan kuolevainen
kykene" suorittamaan. Mutta yhtäkaikki
soveltuvat nuo. ikivanhat
sähkäri tarut vielä - tänäkin
päifähä' erinomaisesti /nuoi-ison
juettjavlksi. ' Silla vaikka ei ruumiillinen
voima - ineidän ? päiyi-nämmö'^
er^
kuin. eniieh vanhaan, sillä iaä-kuu^,
väkivalta ja vei'ityot•.oyat
^äa;n'eet väistyä nousevan sivistyksen
tieltä, ön" näissä taruissa
kuitenkiii; * niin •ylevä , h p k i yal-
1^1 ä; tie odottavat miten' hyve a i -
ua lopuksi: saa voiton pahuudelta
ja nC) 'voivat' kehoittaa nuorisoa'
pitämääii huolta myös ruumiinsa^
j a riiumiillisten yoiinien kehityksestä,-
jota nykyään vielä liian'
paljon laimiiiilyÖdäan. Sillä i h -
'miiien-.ei koskaan voi tulBä töir
ine^n.elämässä yksinoiiiaaii hen-
^kistett; kyk^je|isä avulla, oli liän
: sittön iiniten-öppiiitit mifeH ri^e-.
^(^kas;!taliätiääv' Ja jos yiöipiiöli?'
mmsmmm^
Victoria Ave. i =^
1 Fort,WiUiaiUy..;x.
KANSAN
HUVITTELUHUONE
Kohtuulliset hinnat.
V
Me joka ...aika' mielhy-väliä
teWdiäiirime' ter-vetuUeiksi
'kaköoiskaurV
pungin suomalaiset, vi
Käyttäkää
Minard'
Liniment
Espanjan
Lentsuun
Yskään
Kylmyyteen
Kurkku-
. mätään
Kip0ään
kurkkuun
Y. m. y. m.
.1'..
Kaikellaisia >
KAHVILEIPIÄ JA
PIIRAKOITA
on meillä joka^päiv^a' *a'flia' saa-'
taVana. Kaikki -puhtaasti valmistettuja.
•,
' Käyttäkää
Richardsonein Leipää.
' Pöstifilaui^et linjoillö,'täy-itetään
pian jä huolellisesti.
Richardsonin Leipuriliike
ENSILUOKAN
Ruokatavaraa
,;j.|^aik^«^ti^'lijjist^; ja l^pl)f.u-„
i'-'hrnnoilla iiiyy'^'^. ' ' *' • ' ' '
I D E A L •GROOERY
., . A i E . Widema|i, omistaja»'
''^1>6 Algoma St., SoXith:
''Port Arthur., ' ' ' P u h e l i n r)Or?
••«
. H U O M . ! Linjatilaukset täytetään
huolellisesti ja jon-tuin.
m-. WMmmmm ii
Jalka Lapaipa^^
l/o <;ncmmUn^[n tulee uacin Alvf-8ctain nautittua
i ArVoIfiä Apfoekkorl':'' Nöyrlmmllt kiitokset Hll-or/
iaji(onyt varsin 200 Jalkaa, mutta yli 100. Jul-taa'
ftarmastl < ia, nyt. 'tflen \ niinkuin toinen tul^>^>^ >
nittktiect teki'tcbtUvUnnli. olen RydUmelliscNtl •
klI^lllnfct«(.PIlr8j Kalle Maklt Augusta, Mout.
! ALVE-SATSI: Apteekkari LlgneUImert^
ylnen,.^lekBlntö, •! KAKSINKERTAINEI^;
.VpIMA.^ Tämli, )äUke ^:teippaa/.varmastVi
,U)aWd\ibt J&^W&'lkkr •vdtsäs.sä olevat 'mal
;dot. —• J^atoleh yleiset tuntomefkit: ova)L >
", 8e'ubdtevat:'' Väänteltlt,rlnnari 'alla, muut-
( tuvalstfluklpjuo.-vatsassa, kova ruokahalu^
' r kuin myöskin ruokahalun puute, vaivasi
I täyteläiäyKS, oksentaminen tai taipumus
oksentamaan, siniset renkaat glliftienalla*'
palhon' vähentyminen Ja i epämlellyttävltl •
tunteita vatsassa. Monet kllrslvät ..tätiU
yleisesti tuloksena' soplmattotnasta ruoka-i
Järjestelmästä Ja moni Joka on sairas elKö!
i löydä 'mitään «huojennusta taValllslstoJ
. lääkkeistä tuskilleen, varmasti; kärsii mä-'
dolsta,'. vaikka el niitä ole nälcynytkäärt
tarvetta tehdessä. V > . # ; : \
1— Tämä LAPAMATOLXXKB on.,tiiUu11\
tunnetulmmaksl Ja suosltufmmakslKiulil i
mlkään^jnuu suomalaisten myymä JäVäh '
mlstama It^pamatoläUke Amerlka8sa;;'>
, LIGNELLIN ALVE^8AT8I , '
(Kokslnkoptftliicn v6ima>-rlLttllke voldanö 'AnxAi'
1 ^ mii
'M
m Mk 'mu 1
1
[JK
Object Description
| Rating | |
| Title | Canadan uutiset, July 24, 1919 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
| Publisher | Canada News Pub. Co |
| Date | 1919-07-24 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Canada190724 |
Description
| Title | 1919-07-24-04 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
I 1 V
^i-T r i3|»iöi^^ 1919
\t I- r r - n.-' ^ • r . i • . . . . . . . ^ ^ • ^ ^ . , . . . . . . . . ^. . ••••SaiSSii
, ,„. e,-NUMERO 30
. CANADAN UUTISET
liinoa suomalainen sanomalehti C£^na«
,dassa, Ilmestyy jokaisena Totfltairia.
Kustantaja • '
The Canada New8 Publishing Oo.
^ ' Krick J . Korte, Liikkeenhoitaja^
TILAUSinNNAa?:
j C a n a d a a n : $2.010 koko vuodelta,
il.60 9 k u u k a u d e l t a ; - ! ? 1 . 2 5 . p u o l e l ta
Vuoaelta, 6G senttiä 3 k u u k a u d e l t a ja
25 s e n t l l l l k u u k a u d o l t f t .'
Y h d y s v a l t o i h l v i j a Suottieen: f2.50
k o k o v u o d e l t a j a $1.5.0, p u o l e l t a vuo
d e l t a .
ILMOITUSHINNAT:
> s o n t t l i l palstatuumalta kerran Ju-i
a ' s t u n a . P i t e m p i a i l l f a i s l l l e I l m o i t u k s i in
le k o h t u u l l i n e n a l e n n u s . H a l u t a a n t i e -
tq- j a n l m e n m u u t t o i l m o t u l c s e t öCsent-iiä
k e r t a , $1.00 k o l m e kertaa. Naima-.
Hmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme
kfcrtaa. A v i o l i i t t o - jaJ k i h l a u s - i l m o i -
lukset $2.00,;k€rta. Kbo|oniljnoltiJkset
?1.50, muisiovärsyllä. .$2;$H0. Syntymä
Ilmoitukset $1.00. 'Avioeroilmöitulbj
set $2.00. I
, Pöytäkirjat,,./tilisqJv>tykBet„.k^ayjB
luettelot, l u e n t o - I l m o i t u k s e t y. m. 16
«enttiä t u u m a l t a . V
' U u t i s t e n j o u k k o o n a i j o t u l ^ t a ilmoit
u k s i s t a peritään 10 .«enttjä,riviltä.
; . Pienimmänkin i l m o i t u k s e n hinta, on
bosexittiä. P o s t i s s a t u l e v i a i l m o i t u k s i a
ei hyväksytä v e l a k s i l u n t o m a t t o m l l t a .
P o l i i t t i i ? e t i l m o i t u k s e t $1.00 tuum
a l t a , . •
K a l k k i l i i k k e e l l e a i j o l u t kirjeet,^ t i l
a u k s e t ja rahat ovat lähetettävät
o.«soitteella:
C A N A D A N UUTISET,
' P o r t A r t h u r , Ont., Canada.
Canadan Untisista i lainattaessa on
lähde öiiUnittava. i
J Osoitemuutoksesta tulee, i l m o i t t aa
l e h d o n k o n t t o r i i n sokä v a n h a ettjil uu_32
ofeoltc.
ole vmttäm'äit?ntä. •
Merkkejä siihen suuijtaan, etjtä
tästä tavasta pyritääh pää^OT.
mään, on' huomattavissa. Sellai-
'sena voi pitää m. m. sotatarpei-den
osto-komissionin kehotusta,'
jossa kaikkia tämän viraston' a l le
tai yhteyteen kuuluvia henkilöitä
kelioitctaan toimittamaan
kaikki sähkösanoma ja lähctys-liikkeeQ
liallituksen oimistamilla
linjoilla.
Kirjelmän;V. sjsältööhrseuraa-va:
.. Il Rahti-, express!- ja sälikösa
nomalähotyksiin toivoo', liallitus
ii|na,'^iniesa':se.-^'suinkin käy .mah^
clolfiseksi, käytettävän hÄllitukr
sen Iin jo j a y ' n i i n että lisäänty-
'nföestä liikenteestä koituva liyö-ty
tulisi kansan liyvaksi. Siksi
oiisi siiotava, että mikäli teistä
riippuu kalkki sähkösanomat lä^
lietettäi.siin flroat Northern Tdle-graph.
linjalhi ja expressi ja rah-tilähetyksot
Canadan kansallista
rautatietä myöten.
mäii^ kaikille pienille ja* sorVetilli-f niin paljon^ 4mn''hän k o K Ä ]
K O R E A J A J A P A N I .
CANADAN UUTISET
(The CanajLla New^)r *; u -
The only F i n n i s l i - Ne'W3paper6 in Cän-kda.
Pu b l Is h e d e v e r y Tli u rsday Cby
] TLo Canada Ncus Puvil^liingi Qo., ,
iv E r i c k ' r I<^örte) MänakfeK '^^ '^'^
l^ily News B i d g : , P o r t A r t h u r , Ont.
— .
;» , CANADAN UUTISIA,
> welcomed and r e a d m every FInniah
Qionie i n t h e Domiijiion. • I t J s ' t h e - o n l y.
dlroi^t a d v e r t i s i i i g m e d i u m for thoae
' m a n u f a c t u r e r s and merhants who
•wl«h t o l c r e a t e and b u i l d a p r o f i t a b le
ftnd pGrinaiient demand for t l i e i r prod-^
ucts a n d m e r c h a n d i s e by the l a r g e a nd
.ever g r o w i n g F i n n i s h p o p u l a t i o n r e s l d -
i h g i n Canada, P l a c e - y o u r t r i a l a d -
v e r t i s e m c n t a n d Ket re'^ults. •
A d v e r t i s i n g ratcs ;40c. per i l n c h.
; P o l i L i c a i adve. -$1.00 per Inch.
•Adverti.vements must reach our of-
•fIco Wednesday noon to appear 'on
' T h u r s d a y ' s issue. -
S u b s c r i p t i o n prico I in C a n a d a $2.00
per y e a r , ' U n i t e d States and othor
countri(\^ $2.50 per y c a r . M i advanco.
Knter«l ns swx)nd class inail mal-
^ r , Dee. 1, 1»15, at tlie Post Office U!
^Fort^Artlunv Ontario; Canada.
U -^—^
T H E AI M OF T H E C A N A D AN
U U T I S E T . 1
V- T o help preserve the Ideals and
•sacred traditions of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
reserve its iaws and Jnspire lothers to
respect and obey thcm: To striv«
unceasingly to quicken the pubiic's
eerise of civic duty: In ali vyays to aid
in making this country greater and
better than we found it.
UUSI J A T K U V A N O V E L L I.
•• Lehtenime tässä numerossa, a-lanime
julaista Santeri Ingman-
D)in mestarillista teosta, Juho
jVesainen, . jatkuvana novellina.
^11 htaasti kaunokirjalliselta kan-.
naita katsottuna on teos erin-
'ömaincn. M.ie]ei"(\iinnolla] seuraa
ilukija siinä esiintyvien 'IjenkilÖ-jen
vaihcil a kirjan loppuun
'^jaakka. Mutta kirjan' vieläkin
jSriiurenipi viehätys, tekisi mieli
sanoa, on siinä, että se elävästi
iluonnonmukaisesti' Mhtii luki-jjbn
eteen.ne .agaiusiiröäiltäviksi,
jplloin- .veriscit vieiljessodati käy-
|.lin .suomalaisten 1 ja.' rajantakaisten
^JjeimO^^cansojen välillä. Nyt
|iun 'näiden''* heimojen yhtymistä
uudeksi suur-Suomeksi par-liailla
an • ^ puuhata an,: on tuolla
kirjan historiallisen^ puolella e-rikoinen
viehätyksensä, r Siksi
uskommekin lukijain kertomuspa
mielenkiinnolla seuraavan.
H A L L I T U K S E N * T E I D E I I T JA
S Ä H K Ö L I N J O J E N KÄYTTÖ.
Canadan hallitus omistaa o-itian
kansallisen rautatie ja säh-kölennätin
verkon^ eikä sillä
liiin ollen pitjiisi olla syytä käyt-
1;ää yleisiä varoja yksityisten o-mistamien
linjojen hyväksi, n i i -
käyttä-h:
«A S;
tli hallituksen asioissa
ii[iallä. Mutta tottumus kai lie
tässäkin toinen i luonto, i Maksut,
liallituksen sähkösanpmista , . ja
rja^ti' ja^.expressilähletyksistä- y.
Tft'. s., ovat luonnollisesti aina
muodostaneet huomattavan tuloerän
yksityisille rautatie- j a l e n nätin
yhtiöille. Kun hallitus • ei
ojie omistanut näitä tarvevälinei-ta
on yksityisten linjojen käyttö
, luonnollisesti ollut < paikallaan,
^ u t t a väärin on, että yleistä l i i -
.Idettä^ toimitetaan silloin kuin
"'hallituksen kuitenkin oii ylläpi-dettäva
omat tiensä ja linjansa-
'Korean niemimaa, -jonka alue kä
sitlää 90,000 noiliöiixail., on taas
kor{'a'}aisien itfttenäisyyspyi-kimyk
sen vuoksi tulhit yleisen huomion
alaiseksi. Niemimaata, joka sija
itVse^ 'Keltasen tn'ieren jaJ^ipa-nin
meren välis.sä, eroittaa aino-af>
taan kaj)ea .salmi »lapaili^u 3>a^-
ristovaltakunnasta, jonka alaisor
na se on ollut vcnäläis-japauilai-sesta
soda.sta asti. Niemimaan
historia ulottuu vuoteen 1122 ennen
Kristusta, jolloin kiinalainen
lvitzse ja 5,000 kiinalaista siirto-kvinialaista
toivat sinne kiinalaisen
sivistyksen ja. valtiotavat,
Aivau viimeaikoihin asti on Ko-r(
3a elänyt jokseenkin eristettynä
ja ollut iiyviu valliin tunnettu.Japani
oli ensimmäinen ulkovalta,
joka siellä v. 1876 niiiden Jiiaideu
välillä tehdyn sopimuksen mu;
kaan sai jalansijaa. Tämän jälk;
antautui .Korea sopimuksiin mui*
denkin kanssa. Sopimuksen K i i nan
ja Yhdysvaltojen kanssa teki
se V . 1882, Saksan ja Englannin
kanssa v. 18f^3*" Italian ja'Venäjiin-
kanssa >v 1884 ja Kanskan
kanssa v. :f88G'. Kolme sen satamista
avattiin ulkomaiselle kau-;
palle. Tämit uusi politiikka syn-j
nytti kuitenkin tyytymättömyyt;
tä, joka V. 1884 aiheutti kapinani
V. 1888 levinnyt valtiollinen
Iiuhu, että Venäjä aikoi saada
suojelusoikeuden maassa evättiin'
virallisesti. ^Muinaisuudesta asti
oi i Korea tunnustanut Kiinan yliherruuden,
mutta se oli vastenmielinen
Japanille. Kiinalais-japanilaisen
sodan jiilkeen luopui
Kiina siitä ja Japani alkoi osoittaa
yhä huomattavampaa mielenkiintoa
ja osanottoa maan asioihin.
Venäjä puolesta an va ati sananvaltaa.
Korean asioissa ja näiden
kahden valtakunnan välinen
kilpailu johti V . 1904 yenäläis-ja-panilaiseen
mia^n]^ mikä päättyi
japanilaisten vöitofla.' Sodan jälkeen
^liitt:i Japani Korean"atseen-sä
ga nimitti sen uudella nimelliv
Cho-Seu.
Viime talvena julistautui Korea*
itsehäiseksi, vapaaksi Japanista.'
tnnostus oli yleinen ja ko-vinimillakaan
keinoilla ei Japani
kyennyt ^ukahuttamaan kansan
itsenäi.syyshalua, ^ikä estämään
valtavia mielenosoitustilaisuuksia
itsenäisyyden puQlestjä,^ Silloin
jo luimme lehdistä mitenkä japanilaiset
santarmit, yrittäessään
hajoittaa- mielenosoituskulkueita;
löivät kädet poikki monilta, jotr
ka skantoivat itsenäisyysjulistuksia
käsissään, sekä harjoittivat
muutakin julmuutta ja väkivaltaa.
'
Korean \ itsenäis;yyspyrkimyk-sier^
etunenässä .olivat maan si-vist^
neimmät aipekset, etupäässä
koulunuoriso,' joka tahtoi estää
kansallisuuteiisa .häviämisen ja
voitCaa sille Japaiiin siltä kieltä-mätj
ihrniselliset oikeudet, kuten
oike,ud.en ...k.äj^tääomaa.- kieltään
sekä puhe-, paino- ja kokoohtu-misoikeudei^;
BauhallisiUa mielenosoituksilla
ja passiivisella j a panilaisten
vastiistusksella toivoivat
he voivansa kääntää rauhankokouksen
huomion maansa
j a kansansa sorrettuun tilaan^
saadakseen sen myöntämään itselleen
sen oikeuden itse päättää
kenen liallittavina tahtovat "olläi^
joka presidentti AVilsonin 14: pykälän
r mukaan piti myönnöttä-le
kapoille.
Siitä säälimättömästä julniutii?
desta ip,illä yrite tukahutettiin- ja
millä sen ajajia kohdeltiin, antaa
Anierikan; kristillisten k i r k kojen
Itämaisten asiain komitea,
kolmikuukautisen ' tutkimuksen
tuloksensa laajahkon silminnäkijäin
todistuksiin j a kirjeisiin perustuvan
selostuksen, jossa m. m.
sanotann: •
/ ''Ainoa •niin kutsutjfcujen vallankumouksellisten
mielenosoitustapa*'
oli kokoontua, tavallisesti
kantaen kansallislippuja ja huutaen
Vmahsei^^';- (Sama kuin
' l i u r r a V ' .täiniä tai ''eläköön'':
Suomessa). Yhdessäkään tapauksessa
eivät he' tehnecHcSvatlrä'
yrittäneet mitään sen väkivaltai-sijmpaa,
eikä kelliiän heistä.^ollut
minkäänlaisia aseita.' ' Kymme-ni.
ssä ' tapauksissa ampui japanilainen
sotaväki tällaiseen turvattomaan
joukkooii, surmaten ja
haavoittaen satoja. Toisissa tapauksissa
vangittiin j a kidutettiin
kansallisten korkeakoulujen
molempiin sukupuoliin kuuluvia
oppilaita, jotka olivat yhtyneat
riiielenosoitu.sjoukkoihin Korean
vapauden puole<^fa. Oli varsin
tavainsta,' että japanilaiset sotn-
:'it, rj[i|uivat alasti; ja suomivat
mieleÄosoiipksiin , osaa ottaneita
tyttöjll ' ja kohtelivat raakamaisesti
Korean naisia, samalla kun
jäpiihilaisia roistoviikijdukkoja
laskettiin asostettuina: korealaisten
kimppuun.
"Syystä että 15 Korean huo-mattavinta
kristittyii kuului n i i -
Ivin 33:iheen, jotka allekirjoittivat
' itsenäisyyden julistuksen,
muodostivat japanilaiset itsenäi-syy.
sliikkeen tukahduttamis-toi-mensa
leppymättömäksi sodaksi
kristillisyyttii vastaan Koreassa.j
Muutamissa kylissä kutsuttiin
kaikki ' kristityt miehet koolle
kIrkko1:)nj joinie japanilainen sotaväki
heitä aiupui, polttaen sit-te
kirkon kaikkine sisällä olijoi-neen.
Naiset jotka tulivat saamaan
selvää miestensä kohtalosta,
jou.tuivat myöskin verilöylyn
Uhriksi, Eräältä kukkulalta saat-'
toivat tutkijat nähdä yhxl.eksän
poltettua kylää, joiden asukkaat'
olivat olleet enimmäkseen kristit
tyjä. ' • Viimeisten tietojen ' mukaan,
-ovat korealaisten julkiset
niielenosoiutkset 1 aanneet, mutta
epäilyksen alle joutuneiden vangitseminen
..ja kiduttaminen yhä
jatkuu "ia'jerrorismi pu;vallalla."
Johtavatko .korealaisten itse^
näisyyspyrkimykset tällä kertaa
tätä suotuisimpiin tuloksiin, tai
onko. anierikalaisen kirkollisen
lähetystön lausunnosta heille t ai
lieidiin asialleen huomattavampaa
hyötyä, ei voi vielä sanoa; mutta
vapautensa tavoittelussa ansaitsevat
he ehdottomasti kaikkein
oikein ajattelevien myötätunnon.
. ^ ,
Yoi vaatia\^a saada. \[
' J o s maailmassa oli^i ainoastaaiti
••jbkapäiväis-ihmisiä, olemassa, öljysi
maailma ,^rettömän yksitoi)^-
koinen ja ikävä olinsija: kaikki
kävisi totutitttun tapaansa^ei olifei
mitään ;vaihtelua tarjona. Mdt-ta
kaikeksi ^onneksi on sentään
paljo.'i • ihmisiä, jotka eivät (jie
"jokapäiväis-ihmLsiä." ii
Jokapäiväi.?ilimisen vastaljohta-na
on ''tunne-ihminen." Tällä
tarkoitetaan yleensä vilkfisluQil-toisia
ja toimekka^f^ft^ '^'mis.iä,
joiden/, sekä ruu!jaiilliset.Jeit^ heä-kiset
lahjat ^(yvatv-fovalfcÄT^ti lie-hÄyneet.
' fe{ltä'^l6WMiteÄan';o-
Ui - sanott.iA,, että.^,t^;Tii^öi^^^il^
sen ehdottomasti tulee saada äj-1
kaan jotakin suurta, eriuomaistk
Tärn ä n im ity s tarkoittatv etupäässä
hänen luonnettaan ja k e h i t y ör
aan.
Tunne-ihminen on tavallisesti
aina toimeli mies. Hän on r u ur
miillisesti terve ja vt)imakas, ja
kun hän käy johonkin työhön
käsiksi, työskentelee hiin sekä
nopeammin että paremmin kuin
jokapäiväisihminen, ja hän ei
my(^skätln väsy niin pian; innos-lus
ylläpitää hänen voimiaan.
Hän voi uupiimatta tehdä pitkiä,
yaivaloisia matkoja ja kestää
nälkiä-Ja jauhoa paljon kauvefn-min
kuin tavallinen ihminen. Vä-hiiinen
vilustuminen l^ahi ilman-veto
ei häntä hevillä tee sairaak-si.
Hänellä. on komea ulkomuoto,
niiofena hän on sorja ja r ^ -
pas, vanhana taasen arvok^fe.
Hän tietää itsekin omaavan.-ja
ruumiillisia etuja ja voimia; tämä
tieto antaa hänelle rohkeutta,
hän ei pelkää vaaroja, ne
päinvastoin • innoötutavat liäntä.
Hänen tahdonvoimansa vetää
myös täysin"vetitoja hänen rohkeudelleen.
Hän ei vastuksia
kammo eikä niitä pelkää. Esteeseen,
joka tavalliselle ihmiselle
tuottaa paljon liuoita/ hän käy
käsiksi semmoisella ..innolla, -ja
päättäväisyydellä, joita ei ir^it-k
ä ä n V a s t o i n k ä y m i s e t voi. in a s Q i[i-taa.
Ja hän ei lepäily eimenkuiii
voittaiilit
Nykyinen kurssimme
/
Rahänlähetyksille Suomeen
Postin kautta ia Sähköteitse on
• Myös myymrno, pankld-osoituköfa',(slXekkejäy 'm yllii-nitainitun
kurssin jälkeon ja erikoisia,'l^olmeii,''; prosentin korkoa
.vetiiviä matkustajien sliekkeja, dollareissa, jotka >Siioniessa l u - '
nastetaau siellä voimassa pley^n dollarin ktirssin jäJkeeu..
Liihetyskulut rahalälietyfesille postiii kautta on 15^,. summilta
alle $20.00; sitä suuxt^mmiltasimimilta mitään kuluja ei ])eritä.
Ijälietyskulut sähköteitse on $3.''30 kaikilta sunnuilta.
K a i k k i lähetykset osoitetaan postini* kautta, jos sähkösano-malähetystä
ei erikoisesti pyycletä.,
Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja liihettiijän osoitteilla
varustettuina osoitteella:
3 • .1
HANCOCK, MICH, ,
'^''^Pehis^t(^ftu \huinha 187^ , * /• ^ >jr^Vvmt•ylv•$:^,()()(),0()(^>''
' 'ICirjofttakaa suonieksi: meillä, on kimsi* suömH-laiKttt liikkees-
MII
sanunel' Tr
T A V A L L I S I A J A P O I K K E U S -
IIHMISIÄ.
Useimmat ihmiset ovat tavallisia
"jokapäiväis-ihmisiä." Tällä
kiisitämme semmoisia ihmisiä,
joilla ci .ole, mitään erittäin ijiuo-mättäviä
hyviä puolia eikä m jaoskaan
vikoja. He eivät ole säilöttävän
siveellisiä, mutta • eivät
on päässyt perille,
kaikki esteet. . :
Kaikki suur^t-^ j a ylevät ajijfc-tcet
, ovat saaneet tunne-ihmisen
innostumaan. Ja kaikki uudfet
virtaukset j a aktesuunnat saa^fat
hänestä innok^kaan ' puoltajan.
Vielä- vanhuudessaankih hiin pt-taa
innolla osaa yhteisiin asioihin;
hänen' siehinsa "*f>ySyy alati
nuorena ja pirteänä.
3.1äilm,ji: o]^si, .feut^n j o >;4noi|ii-ine,
hyvin- ikävä^'^a'syinl|l^ä'ilman
tunne-ihmisiä. Heidän läsnäoldn-sa
tuottaa aina' .'eloa- ja; vaihtelpa
heidän ympäristöönsä. Kun tämmöinen
ihminen astuu ikävään :iJa
totiseen * seuraan, on aivan .ku |
Tags
Comments
Post a Comment for 1919-07-24-04
