Vapaus, December 23, 1924

              TMaimikio^ML 23 p^Tu&k. Uksc, 23ni 1921
VAFACS
SndtaHMS. Out, Joka tiiatei, tontei j» Isiuatai.
toimlttalat
VAPAUS (Ubeftjr) — ^
« t t M in^sdbttnr, O n U «very Tueiday» Tbunday sna
ifaDoitndiinto kerran juIaixtuiBte tlmoitukelstA 49e
nlstetoonalta. Suurista ilmoituksista aekä ilmoitok'
aistaj joiden tekstiä ei joka kerta jnuuteta, annetaan
toatova alennus. Kuolonilmoitukset 12.00 kerta Ja 60c
UiSS jokaiselta rouistovärssyltä. Nimenmuuttoilmoituk-
•at 50e k o t a ; «1.00 kolme kertaa. Arioeroilmoitukset
MM MA, IS.OO kaksi kertaa. Syntymäilmoitukset
i l , 0 0 i ^ r t a . Halutaantieto- ja osoteilmoitukset 60e
icerta. fl.OO kolme kertaa. Tilapäisilmoituksista pitää
faba seoirata mukana. .^^
Begistered at the Post Office Department. Ottawa,
a» aecond elass matter.
Advertising rates 40c per eoL incb. Hinimum ebarge
for single insertion 76e. Piscount on standing advertise-n
e n t The Vapa^^ is the best advertiaing medium
yaong the Finnifh PeopleJn Canada.
TILAUSHINNAT:
^ G yksi vk. $4.00, puoli vk. 12.26, kolme kk.
$1.60 i a yksi kk. 76e.
Yhdysroltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
13.00 j a kalme kk. $1.76.
ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
' fttJtsi asiamiesten joilla on takaukset
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pi£aä oila kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain^
lehteen torstaina kello 3. , .•,
> Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
St.' Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
v^^r-/Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitajani
persODnallieelia nimellä.
J . V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
Terroria vastaan
^ . R konununislipuolueen kuudes konressi en
antanutvfleuracvansisältöisen lausunnon:
TsNSleh, jota kumouksellinen maailmanproletari-fi^
aatti» käy - vapautumisensa ja kansainvälisen talouden
fvja järjestämisen puolesta, vaatii joka vuosi yhä enem-vmitnubreja.
Vaipuva porvarisvalta voi pysytellä pin-r/
nalla-vai» foita raainunan väkivallan avulla. Näinä
'?):päiyihä on kapitalistinen taantumus , suunnattomasti
s^karjialyByt *eri maissa j a kommunistivainot saavutta-,
laeel' /ennenkuulumattoman raakuuden. Suomessa ön
fs; iQonSa' aataja aktiivisia luokkataistelijoita valkokaarti-
I laisten vankiluoltssa. Italiassa tuomitsee Mussolinin
i/rrpistovaltA joukottain kolomiunistiBia työläisiä elin-l^
kaMisiln kuritushuonetuoniioihin. Saksassa on ]^i
^|7,00Qvt!^oIai8ta vangittu j a tuomittu pitkiin rangais-
Irltdksiin somalla kun vainot yhä kiihtyvät kommunisti­johtajia
nastaan, joita ajetaan takaa kuin villieläimiS.
< Puolassa riehuu mitä raain murhaajahallinta. Intiassa
^tl-joikeustenrori työläisiä vasten. .Unkarissa, Bulgariassa,
Rumaniaasa» Espanjassa y. m. maissa mitä julkeinta ja
VerisintS Isscifitiriehuntaa. Virossa on juuri vangittu
-noin ^SO vallankumouksellista työlabtä, joista maan
V ;« ri/liCohJ.-Xf on i.msn IrrkinlOQ ;a tuomioin mjrhay!'
'ffjl"'-Ruolffl» kommunistipuorue lausuu sydomellisimman
^^ikailonsa kaikille proletariaatin .puolesta taisteleville
\^i/;Jä karsiviHe tovereille seka täydellisen soli^arisuu-leiisa
ponraristaantumu^Qicp uhreille. Kongressi lair-
;«ua4> nHnäaan; ileimuovan protestin väkivallan häpea-toidtiB
j o j o s t a ja kehoittaa kaikkia rehellisiä työläisiä
j a puotnmta kohottamaan vastalauseensa tällaista hir
4V .nitvaltafli VBtan. Lopuksi < lusuu kongressi vakaumuk-
^^^^^^«easa aiiti^ ettei ole kaukana aika, jolloin sorretut ja
A}. .IciduteCul työläisjoukot maassa toisensa jälkeen valloit
, tavat vallan ja kostavat sanoin kuvaamattoman karsi
1^
(V,- tt))-lcsen, minikä porvarillinen murhavaha on tuottaiiut
rv^kanscinvaliaelle proletariaatille.
•EI5k5W - porvarisvaltioiden : vankiluolissa^^^^^^' V
'v<\JtaisteTeva« vallankumoukselliset toverit 1 Eläköön työ-
; vaenlnakn: kansainvälinen solidaarisuusl
I S
m.
Maanviljelyspiilas
Ifaaoirnjelyskriisii: mikä Amerikassa aiheutti far
«^'^-•ufeittflgft poliittisen liikehtimisen viime vuoden lopulla
'^^';':ja tainni vuoden' alkupuolella, ei ole ohitse, sanoo
}: ttmnettd taloustieteilijä professori Varga laajahkossa
iJrjotttkaanaan, jossa hän käsittelee yleensä kansain
:;:i^iVa{i8ta-7taIoadellista tilannetta. Sen tilanteen paranta
«ineii^^^jmika tämän vuoden^ lopulla esim. Amerikassa
rf/t.^^ilibaiiJioaan^ hintojen nousuna, ei pit-yr
Icaib aaiflt aanoo Varg& Seuraavalla tavalla hän kir*
:c ^Tiiiädapänä pulmana nykyään ilmenee meille ky
f/» ; A i y m j 8 h i n t o j e n nousu, mikä ilmeni
r VQÖsineljännes sitte j a jonka seurauksena o l i maanvil-
.rjalya- j a teollisuustuotteiden hintojen välisen eron hä>
f^viamineafe" lopullista agraaripulan poistumista tai onko
se väin ilmiö,, .minkä esiin loihtivat tämän vuoden huo-
Tämia kysymyksen tärkeyden vuoksi on meidän
Mudl^va dimäys k a u m m ^ s i taaksepäin.
' .YlKteksSnnentoista vuosisadan kuluessa oli agraari»
L pulia eri maissa, kuteii Englannissa, Napoleonin so
tien-jälkeen-ja melkein koko Keski-Europassa v. 1875
eteenpäin.Nämä agraaripulat aiheutuivat, kuten ny-
: fcyiiAalcäi^ isiita''^^t^ että^ hintojen ladmn aika-
^^f "^MQy jcAca lapahfui' muutamain vuosien kuluessa, lakka-
- sivsd röaänviljelystuotteiden pinnat vastaamasta tuo-tantdkittlatniul^
k: :jav^^^^^ m
aeet pyf^maan pystyssä. Viimeiseen satoon asti o li
(^iinäki&Bi a s ^ n l a^
S^\':l95^ l y l i t p . A m e ^ ^ suo-
\ TitCäi^qaaai i n d k s l t m t s t e ' ' ' t i l a s t a . Tämä tut-tnmos
Ikäsitti .i^OOd^'~£annäria, jodca omistivat maansa.
' Naista prfos. 'oUcxnenettanytv omaisuutensa varari
I
V f / . -*45'^porÄ';^otf ItoojMinttt^^*^ viral-
' / ^ I S . i p r o a t s ^ i , tosiasiallisesU vararikoesa. j a kykeni
~f fv^ältt^aiffia' avainta vib-8i:£U:oa^>^v kautta!
rl^JVit^aviljäijöitä^ ko^oevat numervt olivat senraa-
•:;irat;'
72 prot. o l i vararikotta.
7J8 prm. oli luopunut omaisuubistasn iJnsan v i ­rallista
iMflkurssialiDatustd. *
21.3 pros. kykeni pysyttelemään yu(^atiloiIlaan
vain velkojaifiss kautta.
Nykyindi agraaripuld omaa monia eamallaisia piir*
teitä varhaisempato pulien kanssa. Muutamain vii­meisten
vuosien kuluessa on Canada tullut Yhdysval­tain
tilalle suureksi halpahintaisen viljan lähettäjäksi.
Siellä on nisu- j a ruisviljelyksellä oleva ala, joka vuo­desta
1909 vuoteen 1913 o l i keskimäärin neljä miljoo­naa
hehtaaria, kohonnut v. 1921 mennessä 10 miljoo­naan.
Samaan aikaan on myöskin viljelyksellä oleva
ala Yhdysvalloissa nopeasti laajentunut. Mutta toi­selta
puolen on Venäjä melkein kokonaan lakannut
lähettämästä viljaa. Mikä kuitenkin on tärkeintä, on
se, että niissä maissa, jotka ovat kuluttaneet viljaa^
jähettäneitten maitten viljan ylijäämiä, j a joitten kulu
tus yhä lisääntyi ennen sotaa ^ mikä seikka on tär­kein
tekijä agraaripulan poistamisessa — ei asian laita
enää niin ole. Tästä syystä me uskomme, että nykyi­nen
hintojen nousu ei merfdtse agraaripulan loppua,
mutta on se vain ohimenevä ilmiö.
Varga esittää sitte tilastollisia perusteluja eri mais­ta,
joitten nojalla hän vetää ensiksikin sen johtopää­töksen,
että kulufus viljaa tuottavissa maissa yleensä
on vähentynyt 10 prosentilla verrattuna ennen sotaa
vallinneeseen tilanteeseen. Varsinkin on Saksassa, Bel­giassa,
Ranskassa, Suur-Britanniassa ja Italiassa tämä
kulutuksen vähentyminen huomattava. Huolimatta
väestön vähäisestä lisääntymisestä on kulutus vähenty­nyt
niissä noin 13 prosentilla. Viljaalähettävissä mais-
3a on kulutuksen lisäys suunnilleen vastannut väestön
lisäystä. Varga vetää seuraavat loppupäätelmät tut­kimuksestaan:
1. Europan teollisuusmartlsen (joJssa kapitalismin
rappio on ollut tuntuvampi) vähentyneen ostovoiman
seurauksena on olemassa viljan ylijäämää maailman­markkinoilla,
huolimatta viljelyksellä olevan alan äs­keisestä
.vähentymisestä Yhdysvalloissa.
2. Se suutmaton viljan hintojen nousu, mikä on
ilmennyt viimeisen neljäÄ kuukauden aikana, ei näytä
olevan tämän vuoden huonojen satojen oikeuttama.
3. Nykyisten korkeain hintain seurauksena lisään-yy
syyskylvöjen pinta-ala kaikkialla tänä vuonna. Yh-,
dysvaltain tiedot osdttavat jö 7.5 pros. lisäystä viime
vuoteen verrattuna.
4. Varmaa on, että muutaman seuraavan vuoden
uluessa Venäjä jälleen esiintyy maailmanmarkkinoilla
suurena viljan myyjänä:,
5. Kaikesta tästä me tulemme siihen varmaan tu­lokseen,
että nykyinen korkea hintataso ei tule pysy­mään.
(Voi olla mahdollista, että hyvä sato Argenti-nassa
ja Austraaliassa alentaa hinnat taas jo tänä ta-o
»»fivnonna.) Kaixella todennäköisyydellä voidaan
yK.tiia, etlu Äu:i Venäjä .aas astuu muu!aman Vuod.i;
kuluessa: maailraonmarkkinoille, saadaan tr.as kokea
laajenevaa ylituotantoa ja sitä vastaavaa viljan hinto­jen
laskua. Agraaripulaa ei ole voitettu, se on vain
tilapäisesti pysähtynyt
Keski- ja Länsi-Europan kroonillisessa pulassa ei
ole nähtävissä 'mitään näköaloja, jotka osottaisivai
väestön osto- j a kulutuskyvyn lisääntymistä mainitta­vassa
määrässä ajan sisällä, minkä laskuissa voisi ot­taa
huomioon; Amerikalämen asiantuntija Edvdnr G ;
Mourse on julkaissut'tästä asiasta valaisevan teoksen
«American Argriculture and the European Market*»
Tässä teoksessa käsitellään kysymystä yksityiskohtiaan
myöten.
Me voimme sii» olla varmoja siitä, että suuri kan­sainvälinen
taloudellinen Uiistelu viljamarkkinoista Ve­näjän
ja Amerikan viljaalähettävien maitten, Yhdys­valtain,
Canad^ ja Argentinan välillä tulee »olemaan.
Mourse sanookin mainitussa teoksessaan, että: «Euro-palainen
kuluttaja katsoo sutirin toivein ja amerikalai
nen farmari suurella kauhulla Venäjään, jonka uudel­leenrakentaminen
edistyy nykyään huomattavasti.»
Tässä taistelussa tulee Venäjä pitämään: puolensa
maanviljelystuotantonsa järjestelmän takia, joka' on
vielä kokonaan takapajuinen. Venäjän viljalähetyksen
muodostaa 20 miljoonan, omilla tiloillaan työskentele­vän
talonpojan yhdistetyt pienet ylijäämät. Tähän
mahtavan farmarijoukon,; jonka tuottamisen päätarko-tus
on oma kulutuksensa, taloudelliseen kehitykseen
vaikuttavat vain vähä ne pienet hintojen nousut^ j a las­kut,
mikä sitä pientä vientimäärää kohtaa. .Mutta
amerikalaisiin kapitalisteihin nähden, jotka erikoisesti
viljaa käsittelevät, on jokaisella hinnan laskemisella
ratkaiseva merkitys ja johtaa sellainen vararikkoor ja
taloudelliseen luhistumiseen. Me olemme sitä mieltä,
että taistelussa maailman viljamarkkinoista voittaa a l -
kuperäisemmällä kannalla oleva Venäjä kapitalistiset
maat; niin oli jo asianlaita ruisviljaan nähden viime
vuonna.
Tätä kysymystä on paljon pohdit­tu
ja olemme me kommunisteina
päässeet aihen nähden yksimieli­syyteen.
Mutta asialle eduksi on
tarkaätaa sitä yhteiskunnallisen psy­kologian
kannalta katsoen.
Johtajien tarpeellisuus ' stheutuc
kahdesta pääasialliseramasta syystä.
Näistä ensimäinen riippuu siitä, et­tä
eri henkilöt ovat perimisen kaut­ta
saaneet luonteenominaisuudet,
jotka eroavat suuresti laatuunsa
nähden ciri ihmisryhmissä. Toinen
syy on riippuvainen kasvatuksen ja
kehityksen kautta saavutettujen
luonteitten erilaisuuksista, niistä
eroaväistiuksista tietomäärässä kä­sillä
olevaan kysymykseen nähden,
joita yksilöt omaavat Mitä moni­mutkaisempi
on ympäristö jossa ky­symys
ilmenee"ja mitä moilipuoli-sempi
määrätty tilanne on, «itä pa-kottavampi
on tarve joka vaatii joh­tajaa.
Henkilö, jolla suuren perityn ky-vykkäisyyden
» ohella on mitä laajim­mat
saavutetut tiedot määrätyllä
alalla,, on ehdottomasti sopivin ole­maan,
johtajana tuolla alalla.
On tieteellisesti näytetty toteen,
että eri yksilöillä ^ v y t oppia ja
järkeillä, jotka kyvyt muodostavat
intelligenssin, etevyyden, ovat eri
suuret On myöskin keksitty ko­keilujärjestelmä
jonka avulla voi-;
daan mitata "järjen" suuruus. M.
m. Yhdysvalloissa käytettiin näitä
kokeita sodanaikana miljoonalle 700
miehelle, (joiden kokeiden tulokset
ehkä olisivat samat mistä tahansa
ihmisryhmästä sivistyneissä maissa)
ja osottivat ne, että vain neljä ja
puoli prosenttia hpistä kaikista oma­si
täylj^lleen ikehittsrneen intelli-gensin,
tahi toisin sanoen, olivat
niin kehittyneitä kuin yleensä suu­rimman
osan ihmisistä -uskotaan
olevan.
Jos ^otaksumme, että nämä nume­rot
edustavat asiain tilaa kaikkial­la
huomaamme, että tuskin on ole­massa
toivoa - siitä, että suuret jou­kot
yksilöitä missään .kansassa, luo­kassa
tai ryhmässä olisivat kyllin
kyvykkäitä, kriisin sattuessa päättä­mään
mikä on edullisin toimenpide.
Se tosiasia, että enemmistön jär-
. Vnrct» «liU* l A I n » ^ jotka fl.
lakaupungiUa ovat obaaseet sUe-kirjoittaneen
benl»ä cUtä, lom olin
Smlkan edestä autoni kanHa op«etA>
massa erästä Jorjosta, joka kauppa.
Mi»
ai Eoamer Motor Car komppanian
osakkeita j a nimekseen sanoi L.
b on subteelUsesti albaiseUa tasolla. Glenton j a nttemmia on lähtenyt
on äärettömän tärkeää «moin kun j Minulle on tietymätöntä kuinka pai-tulee
kysymys hallitustapaa koske-jon rahoja on »ienyt mukanaan,
vista teorioista. Vieläkin tärkeäm- Ensiksi jos minä olisin tietänyt tä-pää
on se niille, jotka joutuvat jmän miehen mennei^den, niin
suunnittelemaan ballitustaooja sel-jlouletteko että minä olisin mennyt
laisia kriitillisiä aikoja varten ku- »en oppaaksi vaikka bän olisi kuin­ka
paljon palkkaa luvannut En.
J a siitä saakin syyttää niitä hen­kilöitä
jotka tuntisivat j a tietäisi­vät
tämän miehen entiset kavalluk­set,
että miksi he eivät ilmottaneet
allekirjoittaneeUe, että tämä mies
on suuri kavaltaja Amerikan puo­lelta,
jossa hänen nimensä kuulun
olleen Glemens. Nämä Glemensin
tuntijat saivat kuulla siitä «j^ke-kaupasta
heti toisena päivänä, sil­loin
ei ollut myyty kun yksi osake
joka oli 120 dollaria. Joa se olisi
siihen ' lopetettu, niin kaikki ne,
jotka sen jälkeen sille rahansa an­toivat
olisivat nyt omillaan ja mi­näkin
olisin säästynyt kaikilta uh-,
käuksilta. Minä luulen että- minun
tilalla olisi joka yksi tehnyt samoin
kuin minäkin, kun joutilaana ollen
tuntematon mies paperit näytteenä
tulee ja tahtoo palkkaa vastaan:
oppaakseen ja vielä lupaa vaatima­ni
palkan ja senkin 'maksaa joka
ilta. Tähän ovat todistajana to­veri
Löyttö j a Arvo Holmia-
Sitten se, että niitä osakkeita ei
kukaan olisi ostanut ellei oiaston
jäsen olisi ollut mukana. . Kuulkaa,
niitä ostettiin monta vertaa enempi
kun minä en ollut. sen mukana/ol­lenkaan
ja sen jälkeen kun minä
siitä erkanin sillä: tämä mies oli
myynyt osakkeiti j a oli Torontossa
ten se ylimenokausi joka on meil­tä
nyt edessämme.
On myöskin ominaista suurene
Ihmisjonkolle, että buonjattavie»
yhteiskunnallisten muutosten satta
essa, jotka muutokset johtavat his­torian
huomattavimpiin tapahtu­miin,
ajattelevat ja toimivat ne
merkillisen yhtäläisesti. Mikään jär­keily
ja kylmä harkinta ei silloin
suurestikaan vaikuta heidän yhtei­seen
käytölMeensä. Tämän tapahr
'luessa meidän täytyy ottaa huomi­oon
johtajat, ei niin paljon henki­löinä,
jotka johtavat joukkojen toi­mintaa;
kuin henkilöinä, jotka ilmi-tuovat
j a muodostavat kokonaisuu­deksi
ne vaikutteet jotka suuret
joukot yhdessä omaavat
Katsellessamme johtokysymystä
luokkataistelussa, käy edelläolleesta
selväksi. mitkä ominaisuudet ovat
välttämättömiä onnistumiselle tällä
alalla. Synnjmnäisen kykyisyyden
ohella, joka on ehdottomasti vält­tämätön,
täytyy luokkataistelua
käyvien työläisten johtajan olla va­rustettu
tietoisuudella seuraavista
asioista. Hänen täytyy tuntea ta­loudellinen
tilanne, se ympäristö ja
ne vaikutteet jotka ovat muodosta­neet
työväenluokan siksi mitä se
on, ja jotka edelleen ovat vallitse­vina.
• Hänen täytyy olla tietoinen
ihmiselimistön luonteesta, sekä fyy-sillisestä
että henkisestä ja tavas­ta,
jolla se suhtautuu ympäristöön.
Hänen tulee tuntea taloudellisen
ybteiskuntatilantfeen historian ja ih­misen
toiminnat sen yhteydessä, se­kä
omata tiedot historian esille
tuomista kehityssuunnista ja tavas­ta,
jolla ihminen, järjenmukaisella
toiminnalla voi parhaiten \ käyttää
hyväkseen " j a sovelluttaa 'itsensä
niihin muutoksiin, joiden taloudelli­nen
historian selvittely osottaa tu
levän varmasti tapahtumaan.
teivät kaikki wp5nS^ J ? ' ' * ^ « -
hSxL Mutta sel!S^T'^
le.^ Nyt jos te ic^tJl^^
t*sla minua kohtaan 21*^
men konsuli pnoleetannr^ ^
t t o asia o i k S n : 2 L ' *^
olen valmis vastaamMT-Jl"^
»eenne. Jos ette s i t ä t o L S^
kn teidän vielä edSle^ tt^
van, niin silloin mhi^f^
vangittava _ A A ^ , * * ^
Olen oUut järjestön jSs
ko^ Canadassa oloaikai^
PortMurinuiö
ha poika eksy metsään: i > !^
Elvm, Mrs. ja Mr. E I ^ ^
Yhteiskunnallisesti katsottuna on asema Europan
maissa sellainen, etta alhaiset viljauhinnat^ j o ^ eivät
peitä tuotantokustannuksia, ovat tuhoisat keskikokoisil­le
j a rikkaille maanviljelijöille. Mutta pikkutalonpo-jille,
jotka tuottavat viljaa omaksi kulutuksekseen, ei­vät
alhaiset hinnat merldtse mitään, ovatpa vielä eduk­sikin^
koska niiden useasti täyiyy ostaa viljaa omiksi
tarpeikseen. Niinpä siis alhaiset viljanhinnat pyrki­vät
vallankumo^ellistuttamaan • keskirlkkaan talon-poikaiston,
eikä köyhintä talonpoikaistoa, kuten use­asti
otaksutaan.
iuri Djfiutos
Lokakuun suuri vallankumous toi
suuren ja arvaamattoman muutok­sen
Venäjän köyhälistölle -ja sa­malla
työläis- ja talonpoikaisnaisel-le
kaikkiin yhteiskunnallisiin -elä­män
kysymyksiin nähden. Heti
kun oli - selviydytty vallankumouk-.
sesta alettiin tulisella kiireellä r a ­kentamaan
kapitalistisen järjestel­män
raunioille uutte kommunistista
yhteiskuntaa, gossa ei tule enää. jole-maan
tilaa riistolle, vaan jossa jo­kainen
työläinen sukupuoleen ' k a t -
sonmtta on tasa-arvoinen^ kaikkia
oikeuksia ja vapauksia: nauttiva
Tasavallan kansalainen. -Marxin laur
suma opetus "Proltetariaatin va­pautuminen'
on itsensä prol^tariaa^^
tin asia, naisen vapautuminen—^
on itsensä naisten asia." Tämä
Marxin opetus tuli kaikille työläi­sille
siksi perusohjeeksi, jonka ;tie­don
elähyttäminä ' ryhdyttiin kai­kin
keinoin j a voimin uuden elä­män
luoinistyöhön.
Kaupungeissa asuvat työläisnaiset
tajutessaan, että vallankumous a-v
^ i tien heillekin vapattteei\ j a pä^
remman elämän rakentamiseen, an-^
tautuivatkin heti kaikella sydämel­lään
työskentelemään kommunismin
saavuttamiseksi. Paljon hitaampaa
ja vaikeampaa oli saada Venäjän
tä häpäisevän j a orjuutta muistut­tavan
hunnun. Tuhansia moslemi-laisia
kulkee nyt avonaisin kasvoin
ja toisenlainen maailmankatsomus
sielussa. Kommunismi on päässyt
väilcnttamaan heissäkin. Tuntevat
lokakuun suuren vallankumouksen
tehneen : heidätkin ihmisiksi, vapaik­si
• tasa-arvoisiksi kansalaisiksi. Ne
Idän naiset, jotka omaavat jo kom­munistisen
- maailmankatsomuksen
tekevät tarmolla työtä luokkasisa-riensa
keskuudessa. Vaikeaa j a h i ­dasta
on -Idän naisen herääminen,
mutta varmaa se sittenkin on. Kun
kerran Idänkin naiset pääsevät tie­toisiksi'
siitä, että orjankahleet hä­neltäkin
vallankumouksessa murs­kattiin
ja että, ihmisoikeukdet ja
tasa-arvoisuus: kuuluvat hänellekin
yhteiskunnassa,, niin ei löydy enää
mistään sitä voimaa, joka saisi idän
vapautuneen naisen vetämään or­juuden
vaippaa silmilleen ja alis­tumaan
paremmin miehen kuin mui­denkaan
orjuuttajain orjaksi. —-
Muutos ja suuri .muutos onkin ta­pahtunut
vallankumouksen jälkeen
idän naisella.
Nyt 7 vuoden toiminnan jälkeen
kun katselemme työläis- j a talon-poikaisnaisten
toimintaa suuressa
talonpoikaisriaisen ' ymmärtämään työläisten tasavallassa, niin meidän
' . • kvapautensa ja oik« eu't . ensa u. .u da essa "Ht^f ^ < H T **• 4tj>k«Mf g i n i i n MAJ^ : m-.^^
järjestelmässä. Mutta tässä suh­teessa
on näiden 7 vuoden aikana
tehty suurta ja arvokasta herätj»-
ja kasvatustyötä maaseudulla. Nyt
jo kaikilla Neuvosto-Venäjän alu­eilla
ovat talonpoikaisnaiset herän-täytyyMlomielellä
todeta, että pro-letaarinaiset
ovat tämän seitsemän
vuoden aikana' kasvaneet yhdeksi l i ­haksi
ja vereksi miestoverien' kans­sa.
Kaikkialla me löydämme työ­läis-
ja talonpoikaisnaisia kaiken­laisissa
taloudellisissa j a yhteiskun-neet
tietämättömyyden unestaan ^ nallisissa tehtävissä miesten' rinnal-siitä
orjuudesta, johonka tsaarin
porvarillinen hallitus oli . heidät
la. Venäjän työläis- ja talonpoi-kaisnainen
on näyttänyt näiden 7
kautta aikojen painanut" Talonpoi- vuoden arkana sen totuuden kaikille
maiulman proletaariluokkaan kaulu­r
i «Kapitalistisen ja kommunistisen yhteiskunnan
välillä on :ädellisen vallankumouksellinen muuttumi"
n ^ jälkimmäiseksi. Sitä kautta vastaa myös poliitti­nen
ylimenokausi, eika sen kauden, valtio voi olla mi-tään
muuta kuin köyhälistön vallankmnouksellista dik­tatuuria.
» — Marx.
kaisnaisilla on j o - y l i , koko. laajan
liittovaltojen A koko maata, kaupun­keja
j a kyläkuntia käsittäviä kong­resseja,
joissa he keskustelevat
kommunististen naisten ohjaamina
kaikista heidän jokapäiväisistä elä­mää
lähellä olevista kuin mySsIdn
yleisistä yhteiskuntaa ja «en pa­rannuksia
koskevista kysymyksistä.
Suurilukuisina saapuvatkin talon­poikaisnaiset
näihin kokouksiin ja
; innostunein ja reippain mielin pa­laavat
kotiseuduilleen, tuoden mu-canaan
nutta intoa j a halua' toimi­maan
uuden yhteiskunnan luomis-lyössä.
Tarvitsee vaan talonpoi-lukisnäiselle
saada selväksi,- että
yhteisellä työllä ja ponnistuksella
paranee talonpoijan elämä ; j a ^ hän
onldn valmis kaikella kyvyllään te­kemään
vmtavansa.
Idaa S M D e n l d n mnattonat.
S« työ, joka on tehty Idän nais­ten
keskuudessa, ei suinkaan ole
vähästä merlatyksestä. Vallanku­mouksen
ta'E on polttanut ihmisyyt-ville
tyoläismiehille j a naimlle, et­tä
kun nainen saa vapaasti ja tasa-;
arvoisesti kehittyä ja ottaa osaa
yhteiskunnallisiin tehtäviin, niin se
kykene yhtä moitteettomasti kuin
mieskin uuden yhteiskunnan raken­tamistyöhön.—
On yhtä innostu­nut,
yhtä tulinen j a tarmokas kan­san
puolesta tekemään j a uhma-maan
kaikkensa.
Venäjän työläis- j a talonp
naiset ovat osottaneet näiden vuo­sien
aikana, että beBeisovat tar­mokkaana
ja valppaina vahteina l o ­kakuun
suuren - vallankumouksen
saavutusten ääressä. >— Vapaina ja
valppmna vahtivat miljoonat pro-letaarinaiset
Neuvostovaltojen mah­tia
— tietoisina aitä, että se va­paus,
joka heflla nyt jo ön^ on
tuleva vielä kerran kaikkien ' m a i ­den
prOletaarinaisine yhteiskunnal-:
Hsen vallanknmonksen, kommunis­min
kautta. . . .^^ ;
vielä viisi päivää sen jälkeen kun
minä olin sen mukana ollut. Ketä
siitä syytetään. Minä tiedän ole­van
mttnta semmoista osakkeen os­tajaa,
jotka eivät tiedä minusta mi­tään
; enkä minä heistä. Minä olin
palkan edestä hänen kuskinaan ja
jos jollekin puhuin osakkeista, - niin
sanoin että osakkeet minä luulen
oikeiksi j a ne on sittemmin todis­tettu
oikeiksi. Saarimäki sanoi et­tä
osakkeen myynnistä ei voida
syyttää, että ne on laillistettuja o-sakkeita,
mutta työn myynnistä voi­daan
syyttää. No nyt Sulo Kosld-nen
muistaa kun minä .vastasin Mrs.
Miettiselle eräänä iltana kun oltiin
siellä ruokapaikassa. Mrs. Mietti­nen
kysyi että luulenko minä tä.-
män bomjnan oikeaksi, minä sanoin
ett^t osakkeet minä «slion oikeakci,
vaan työstä minä tm tiedä' mitään
enkä V mene sanomaan initään, jo­hon
toveri Koskinen sanoi, että älä
menekään sanomaan mitään, ettet
joudu "tropuliin"' ja min||illa on
monta todistajaa,, joita kielsin osta­masta
näitä osakkeita sen työn a l ­kamisen
takia j a sanoin että eh­tiihän
sen sittenkin ostaa kun.' Aä-kee^
sen alkavan työt ja sitten tä­mä
mies oli suomalainen, joten se
ei tarvinnut tulkkia. Jollekin en<
simaisille osakkeen ostajille' lupa­si
palkkaa siitä jos he hankkivat
miesten nimiä, jotka ostavat osak­keita
j a tuopi nämä henkilöt teh­taalle.
Näitä apulaisagenttia kuli­kin
neljä, kaksi virolaista j a r kaksi
suomalaista. Ja nämä hankkivat­kin
suuremman osan osakkeen os­tajia
Glentonillci tietenkin tekivät
sen toivossa ,* saada palkkaa työs­tään,
vaan Glenton lähti ennenkuin
nämä ehtivät vaatimaan palkkaan­sa.
No kun näitä agentteja oli
niin monta ja vielä kun minä otin
selvää josko, nämä rahat, joita se
sai minun nähteni, joutuvat määrä­paikkaan.
Sen 'kuultuaan , el sano­nut
tarvitsevansa minun kyytiäni,
enhenkuin sunnuntaina; vaan en
silloinkaan mennyt Ja sitten ne
miehet, jotka ostivat osakkeet 18
päivä iltana Adelaide streetin ruo­kapaikassa
syyttävät siitä, että käs­kin
heitä sinne tehtaalle 19 p. U-tana.
Sen tein sillä epäilin, että
Glenton ei tee sitä, minä kun ilr
motin konttorissa kuinka; paljon
Glenton sai edellisenä iltana r ^ a a
;ja eikä ollut tilittänyt kaikkia ra­hoja
konttoriin, niin Nelson j a A l ­lan
päättivät; että teidät pitää käs­keä
kaikki sinne sinä iltana, vaan
senkin takia, että nähdään-: onko
Glentonin taskussa vielä niin paljon
rahaa kun nunä sanoin. Seuraa­vana
aamuna minä otin selvän onko
rahat tuotu konttoriin johon kirjur
ri vastasi, että tänä aamuna hän
tilitti rahat tänne, ja kun minä
sanoin^ että en halua olla Glentor
nin mukana jos huomaan hänet e-pärehelliseksi-^
niinMr.v Allan vasta-ä
ei epäileväni Mr. Glentonia.
Nyt minä myönnän iettä olen o l ­lut,
sen mukana osan siitä ajasta
knn tämä Glenton eli Glemens myi
näitä osakkeita, sillä hän käaM mir
nnt tulemaan tehtaalta, hakemaan
kello yksi, joka päiv^^v sanoi otta­vansa
miehiä vastaan '^tehtaalla aa­mupäivällä,
r siis vhän i myi i joka .:aa-^
mnpäivB osakkeita tehtaaSIa; joista
en tiedä mitään. Sanotaan että
ö niitä myydä 'työläisille, josi^. ei
ole buijausmielessä. . Niinkö vähän
tioveri Ahlqvistildn tietää. TSSkö
kolme vuotta aikaa ;m3?y^ Duran*
tin komppanian " osakkeita oikein
tukkukaupalla; Tänne Boamer;Car
komppanian tehtaalle tuli en^län^
Jilnkiellnen mies j a , sanoi kuulleen- »n « « « »B* J"».**; " " ^ " ' ^ *«•*»-*''"
i a , että-kbrnppama d k a a p i a n tj^otHarjbavBo^^Äaöfete
tääUä j a icysyi tyStä. TSDe vas- l a inela ttetaS n?**^^™^
tasi komppanian käjnri,-><ta 4y5n onkaan, mtHh Trittpn>-iria»diift-^
ka lahti toisen leikkitoveriasTkS^
sa joulukuusta hakemaa» J^.
tei-Utana metsästä N e e b i n ^ ^
khella länsipuolella D a Ä n ^
Smith»m myllyjä. Pojat IS^iä?
teneet kotoaan jälkeen koalaa tar-koituksella
hakea joulukrosl mTt.
ta erkaantuneet jollakin tavalla k
eksyneet siten toisistaaa. E m ^
joka on kahtavuotta kumppaniitaa.
nuorempi ei tuUutkaan kotös jos-"
ta alettiin epäilemään että on voi-nut
jotain tapahtua ja niia »35
ilmoitti heti poliisilaitokaelle Pci
kaa lähdettiin heti illalla eWmaä»
jV jatkettiin koko yö mutta Uman
tulosta. Seuraavana päiräiiä oö kol­misen
sataa suuruinen joukko et­simässä
mutta ei vieläkääa nutääu
ole^ löytynyt Ollaan melkeia var­moja
että pientä Ernestiä «i erää
elävänä löydetä. Isä ja fiiti toi­vovatkin
enään että poika löydettäi­siin
vaikka kuolleenakin, aiia gekin
piisi huojennusta heidäa «urheel-lensa.
.
Autoliikenne jota on pitänyt yllä
White Bus Line Co. Port Arthurin,
j a Duluthin välillä viime fceaäaä ai­na
tähän asti, lopetetaan vasta 10 .
päivä tätä kuuta virallisesti tältä
vuodelta sääesteitten takia, Komp-'
pania on ilmoittanut ettft enai
vuonna heti kun tiet tidee kolke-,
miselle sopivaksi tullaan uadostsan
järjestämään liikenne neljällä an-tolia,'
Autot tulevat sillotä lähte­mään
aamuin ja illoin kummasta­kin
lähtöpaikasta, voidakseea dten
paremmin palvella yleisöä m t i -
muksia ja samalla suuremiaan liik­keen
tekemistä varten.
' Talvi on alkanut näirttaä heti
alussa ankarinta lajiaan,''gillä- läm- ?
pömittari on osoittanut «Matamina,
päivinä korkeimpia talvi aumeroi^
taan, ihmisten on pakko «Hat teb-dä
parhaansa länänityksiea tftdktee»
/jos, vähäkin on aikonut sulana py- '
syä, mutta millä lämmittää rillä- .
kölit ovat kalliita ja ei ole rahaa
millä ostaa, työansiot kun ovat huo­not
j a jos jotain työtä saakin aun
palkat ovat ihan, mitättömiä sillä
metsissäkin tarjotaan kuukatisi-miehille
vain $20.00 ylösp3äa4 Pa­nee
tosiaankin kysyinään millä os­taa
perheellinen mies kaikkifi tai.-
ta.' tarvitsee elämänsä lUäpitäini-seksi,
etenkin silloin kiifai pitSä ol­la
työssä $20.000 dollarin iaukau- J
sipalkälla ja sillä pitää osta» vaat- ^
teet polttoaineet jä ruokansa, jo- |
ka on tärkein jos nimittäin aikoo i
henkensä ylläpitää. Kuitenldn on
asian tila nykyään tällaiiiea |a ei j
vaan näy »työläisissä olevaa merk- :
kiä toiminnasta taliaivo olotilaa j
lopettamseksi.
"Torpan tytön ko$to", JOiaka 0-
aastonnäytelmäseura esittää jonln-aattona,
on nimensä anroinen ja ;
myösv kuvaava miten rikkaat: paroo- ,
nit menettelevät työväenlaokaa tyt- t
tärien kanssa. Ensimäisessä knVa- ;
elmassä sekä toisessa heti kappaleen -
alussa kuvataan kappaleen pohja­piirros
josta heti näkyy sen pirulb- .
suuden miten työläistyttärien kans­sa
menetellään. Koko kappale oa
täynnä mitä parhqjta kohtaukse
luomaan jokaiselle täydeffise» k ^ i -
tyksen:-kappaleen juoricat^ motta ;
joka viimeiseksi kohop. huippuunsa ;
jolloin tytön oma isä raiskaa Jap- ;
sensa. Kappaleessa on yhdeksän
muutosta, mutta siitä huoKaurtta oa
järjestetty että saadaan nämät me­nemään
pian lävitse ilmaa :vavytyi-siä."
Jokainen siis haalille seuraa­maan
tätä kappaletta, hopaksi
tanssitaan aamuun asti oAeaterm
soitolla. - ^ . - •
Laaantai-iltana on myös haalii»
järjestetty tanssi, j a näytBaHtamat
joten ei näistäkään sovi kenenkään
jäädä pois. paremmin knim aumiun-tain
ohjelmailtamistakaaa. Jufin-taan
kun on juMain aika, vaikka,
nälkä meitä . puristaakia. —
Eri paikbkannäta
WHITE FISH. ONT.
: Jokohan kaikki White
tietävät että osasto toimeenp8B(^ ,
vaiM»n illatsun uuden •aoden a ^ to-Sna t k. 31 päivänSj B » ^^
keUo 7 iDalla kouluhponeeBa, 1^^^
t n l ^ olemaan monipupHst» j a j ^ -
vo&sta. ohjebnaa Ja^-i^f^T^
sUtä j a sitten ne.kahvit h r » « J » -
v ^ kanssa, jolta in^-at
Jekaisen Vapauden
•,jpjten ja ilmottajien 1
^ ^ ^ l a t tulevat e
J S ^ * ^ Kaikista ve
^Sfcnksi lasketaan si
5^fcltttaisim nylkeä
Piirikoroiteain ^^on
tmOa tulee mahdoUism
Ä Etteivät tiUt jäS
Jfoistakaa että täs
Suomen joulujulki
lähetetty sitä mu
Nyt on asia kc
gaäpal ainoastaan pieni
«2a tähden loppui ju
lyhyesti toivovans
'fisakset voidaan kokoi
4 Toida lähettää lähes
seBi^^aaa on vielä noin
koviasa kansissa, on er;
kaksisataa sivua käsitti
afllä ehdolla että tarvi
monta kappaletta kuin
isäatm asiamehen rienn
1^ 600 heti kaupaksi
läse* pnoluelaitokset r
BD^Mt! Tämä on keho
«} kehotusta tarvi
OB ^elä parisensataa ki
si^ flBekin, että ei jää
L ä h e t y s k u l u t :
40e lähetyksistä alle ?a
60c. lähetyksittä $30,
a s t i.vTöc lähetyl
$60.00—$99^09* ja. $1;00
kata $100100: taikka sitä
Temntilta lähetyksiltä; Si
aanomaläbetyktsille on .. 1
13.50.
TarontoBsa ottaa rahi
tykslä t a a t a a n S G. Neili
BroaMeir Ave.
Laivapiletteja myydään
TiedoaUkaa pilektiaiioil
mennSä* Biistä nauttimaan
mana itaaa jaetaan myöskii
posti, että jokainen jolla on
lähetetSvää, niin voi "jättää
hän ataas. Muistakaahan
joukolla ja varustakaa itseni
kise:^ rikkaiksi, sillä päält
me olemme köyhiä kuin kiri
tat vaikken tiedä miten n
jnät» JoQlu aikaan.
Toinea asia on vielä ,n
i huonnoaa otettava. Osaston
kokona pidetään jöuluk. 26
kakrf lievosella. Sanotaai
siBoiB lasta pitää kurittaa 1
I on vieia pieni ja jos^se pitäi
[ kassa. «fia pitää paikkansa
Jän se, «ttä kun vuoden alus
[^Tdäaa binölla asioihin 1
' »iin se «B aitä koko vuoden j
. oQeB voidaan' saavuttaa se
j^uhi, |ets työUilnenkin voi
t aioitla» eikä kuten se vieli
päivänä meOIe esiintyy poi
h kapitalistien. jouluna. —
COLEBAM-BLAIRMORE, A
'keaSk eB pnhnja marraskui
» Ö A Ä pämnä. Toveri A 1
Hä»5 ali enmkerran tällä i
Kmaalbi., " " E n o l i s i tilaisu
^Qizlemasai'. bäntS ena iltana;
^ fäadröt etta mene^, paljO
« oltat:* Hän -on hjrra _p
''ötta vasta nnornnies.
'tnaareia' afypai niiii^vanbanaki
.*»a", a a « o t « » u \ - -
ttt «akiflMiltaa^^dlRdsten^l
lidesä.'.^ ^^%ftt^ylrfHa .«U kappa
I i i