Canadan uutiset, December 13, 1923

              9 9 • O
SADON KOKONAISUUS: 470,328,000 BUSHELIA VEHNÄÄ, 535,124,000 BUSHELIA KAURAA JA 80,048,000 BUSHEUA OHRAA.
' Vehnä on Uanadan suurin ja
tarjitein maanviljelystuote. Se on
myös Dominioijin kauppavaih­doissa
merkitsevampiinä jtokijänii
kuin mikään muu ja hinsiinaa-kunnissa
hyvä vehnäsato merkit­see'
koko väestön hyvinvointia.
i\Xu 11 a \' a ik k a v e 1 mä C a n a cl a n
kansallisossa elämässä näyt­telee
niin suurta o.|aa.; ei mah-dollisc>
sti koko nuuissa o].',',, toistu
elinkeinoliaaraa, josta siiui'ella
yleisöllä oiisi niin vä hiin t iint
musta kuin jiiuri. viljakaupasta.
Omalle erikoisalalleen johdettu­na:
ja. tekni 11 isesti täydel 1 istytet-tynä
näyttää viljakauppa ja sen
liikehermo — viljapörssi --^ A;am
tuottavan sekavaa häinrat'^ilnystä
tavalliselle maallikolle, jopa par-
1 am en t i n j ä v< eu i 11 e k in. j oi t a i u o n
tuostakin k e 11 o i t e t a a n Is äii t ä n i ii ii n
viljakauppaa, säännösteleviii h\-
keja. Tämäu artikkelin tarkoi­tuksena
on pääi)iirtei4säau tehdä
selko a ('a n a d a n vi 1 j a kai i p j > a a n
liittyvi.stä menettelytpä voilta: "Sa-tuixjay
Night' lehden mukaan.
Voidaksemme kuvalta viijahi-hetysten
kulkua aiiuv siitä läh­tien
kuin vehnä siei|ienenii maa­han
isiutetaan ja. lopullisesti jou­tuu
kuluttajalle, täytyy niei(1än
se u r a t a ^'e il n ä 11 ä 1 a s t a tit u a k u o r-maa
farmilta niin kauan, kun­nes
sen sisältö joutuu lopulliselle
ostajalle; ktiluttayalle yleisölle,
liänsi-Ganadan ^keskikokoinen
farmi on tavallisesti .S20 eekke­r
in suuruinen. Kun siitä mää­rästä
jätetään joka. vuosi kcsai-; •
noUe kohtuullinen osa, jää jalol­le
150 - eekkeriä, jokai mahdolli-
BGsti kylvetään vehnälle, liänsi
maakunnissa, josta saadaan 00
prosenttia koko maan sadosta
käytetty vchna - on piiäa|Siallises
ti Red Fife-.ja .Markiisi-laatua
Si e me n ky 1 ve t ä ii n k o h 1 a k u \\ . lu­mi
sulaa pois maaslta ja pelto tu
lee kylvettävään kuntoon — ta
vallise.sti :huhtikuun kynnneneii
viimeisen ja toukokuun . kymme
nen ensimäisen |Päiväu välillä
Sato korjataan tavallisina vuosi
na elokuun 10 ja syyskuuip K
päivän välisenä" aikana Keski
määrältään se j/ailitelee eri vuo
sina, ollen e^tm. .Saskatehevranin
tapaisessa uudessa maakunnassa
noin 17 tai IS hnslielia eekkerii:
tä.
Vuonna U)l.') ja 1022 on keski-määräineni
sato o l l u t i>aljuii kar:
. kcampikin,. maljdollisesti vi--."
bush.elia enemmän eekkeriä kolv^'
t i . " Jos ilmat pysyvät Suotuisina
voi da a n V e h n ä p u i (l a. ky m n i o n en
päivän kuluttua leikkaamisesta,
.los" farmi ei sija itse kauemi)ana
kuin neljän nuvilin päijssä ajse-mälta,
jossa elevaattoritilaa . on
saatavissa, voidaan vilja. kuljet­taa
suoraan puimakoneesta ele­vaattoriin
.tai- lastata |-autatie-vaunuun.
l'''armari kuljelttaa veh­nänsä
lähetyspaikalle tava 1 lisesti
noin 60 bushelia^ kasitiävissä
vankkureissa. -
Kylään tai kauppalaan saavut­tuaan
, havaitsee .farmari, useim­miten,
että useanmiat elevaatto­rit
kilvalla koettavat saada hä;-
n en v il j an sa. Kilpaile vi a 1 i i k k e i -
tä .saattaa olla kahdesta kahdeK--.
:<aan saakka. Niin kauan kuin
elevaattoreissa tilaa on vai)fvana.
jat-knu ki 1 pai 1 u liy.vin kiiIlkeänä.
Elevaa tt or iasiam i es ta r k a st a a
vefinän laadvui ja: tekee siitä far-m
arin ^ kanssa sopi muksen.« Olet­taen,
että laatu on No. .1 Nort-hefhV
tietää asiamies viljan ar­von^
sillä hän saa päätoimistos-taaii
— tavallspsti AVinnipegis-
' tä tiedoi vallitsevista hin­noista/
joka päivä ja toisinaan
useajnminkin, m^illoin markkina^
hinnat äkkinäisesti vaihtelevat.
Farmarille ilmoitettu hinta pe­rustuu
vehnän arvoon Fort AVil-liamin
tai Port Arthui'in varas­tossa
siitä- vähennelttynä rahti­maksut
j a käsittelykustannukset.
Kun kaikista näistä seikoista on
sovittu; kuljetetaan vilja elevaat­toriin
ja punnitaan omistahan
läsnäollessa. |
Klun edellämainitnista| muodol-li.
suuksista siten on päästy yk-simielisyyteen
elevaattori-asia­miehen
ja faiMiiarin välillä, la/v-t
i i "asiamies n. k. kassatikctin
gohdn merkitään farmarin nimi",
hinta ja fkuorman kokonaisarvo.
Tällainen kassatiketii merkitsee
faiMiiariihv itse: asiassa samaa
kuin shekki. Esim. jos kuorman
nettomäärä ou 60 hushelia ja
hinta $1 bushelilta, niin kassati-ketin
summaksi tulee $60, Jos
kauppalassa sattuu olemaan
pankki, vie tarmai'! shekkinsä
sinne saaden heti siihen nuu-ki-tyn
rahasumman. Vehnäliikkeil- \
lä nim. tavallisesti on käytettä­vänä
kylliksi varoja voidakseen
suorittaa ostonsa käteisellä sen
mukaan kuin niitä, tehdään. Tä­mä
:on yksinkertaisin ja suora­naisin
kauppamuoto.
Siinä tapauksessa, että farma­ri
ei olisi tyytyväinen viljalleen
niei-kittyyn laatuun — toisinsa­noen
sitä .maksettavaan hintaan
— on hän t?anadan vilja-aseluk-sen
perusteolla oikeutettu, niin-kauan
kuin elevaattorissa on ti­la
a. va at ia elevaa ttoriyhtiötiisä i-lyttämään
vvilja varastossa, saal­ina
aii tietoonsa sen painomäärä
ja lii liettämään . sinetöity näyte
Tammikuulla : Argentinas.sa, Uruguays.sä,- Chilessä, Australiassa.
Helmikuulla: Ylä-Egryptissä ja Etelä-Intiassa.
Maaliskuulla: Ej^yptissä, Tripoli.ssa, Marokos.sa ja Intiassa.
Huhtikuulla: Persiassa, Mesopotamiassa, Arabiä.s'sä, Viihässä Aäsia.s^^^ hJyyriflssa,
Kyprossa ja Meksikossa.
Toukokuulla: Aljiferia.ssa, Tunisissa, Keski- ja Etelä-Aasiassa, Floridassa, Etelä-
Carolinassa, iieorgiassa, Alabamassa, Louisi-anassa ja Texasissa.
Kesäkuulla: Italiassa, lilspanjassa, Portugalissa, Kreikassa, Turkissa, Etclä^Kans-kassa,
Etelil-Carolinassa, Pohjois-Carolinassa, Georgiassa, Alabama-ssa, Arkansasissa, Texa­sissa;
Virginiassa, Fventue.kyssä,. Oklah.omassa, Missourissa ja Kansasissa.
. Ileinäknulla: Hanskassa, Itävalta-Unkarissa, Rumaniassa, Bulgariassa, Serbiassa,
Sveitsissä, . .Etelä-Venäjällä, Etelä-Saksassa, Etelä-Englannissa ja Amerikan ke.'ikivalti
oish,a.
Elokuulla: Amerikan pohjoisvaltioissa, Etelä-(:'anadassa, Venäjällä. EuglaUnissa,
Saksassa, Belgiassa, Hollannissa ja Tanskasia.
Syyskuulla: Ruotsissa, Norjassaj, Siperiassa, l*ohjois-Minnesotassu. Pohjois-Dako-tassa,
Canadassa, Pohjois-Venäjällä.
Lokakuulla: Rtiotsissa, Suoinessa, Pohjois-Venäjällä. l^)lijois-(-anadassa.
Marraskuulla: Perussa' ja ICtelä-Afri kassa. • •
.Joulukuulla: P>urmassa ja Argentimissa.
viljalaatujen päätarkastajallc
WinMipegiin. Hänen antamansa
päätös laadun sulitecn on lopiil-;
lincn. Sillä välin säilyttää ele-vaattoriasiamies
vehnin erillään
ja antaa farmarille -'(^assatiketiri
asemasta varastokuitin. Niinpi-an
kuin sitten päätös viljan pää-tarkastajalta
saapuu ja erimieli-
.syy.s sovitaan, luovuttaa farmari
varijstokuilin ttiMisin j a saa ta­vanmukaisen
' kassatiketin: v
Kolmas menettelyta pa, jot a
farmarit paljon käyttävät, on ti­lata,
elevaattoriyhtiöltä tilaa yh­delle
vauminlästille, joka taval­lisesti
vaihtelee 1.200—1.400 bus^
hellin; j a ' mahdollisesti vielä so-
])ia laadustakin Farmari saa
.sitten jokaisesta tuomastaan veh-näkuormasta
varastokuitin. vo-hou
merkitään, sanokaamme Nö,
1 North ern-laad un nettomäärä,
siihen saakka kunnes: viljaa on
kokonainen vaununlasti tai osa-
:P«iH(^en finn"'paljon. Samaan ai­kaan
farari niyös tilaa rautatie-yhtiöltä
vaunun, jossa vilja lä-
1€Z — ' i!
o
o © ^
o 9 9 O O
o o
p I
e
o
e
e
4-
I • ..Utu!
-mm
hetetääu Fort VVilliamiin niin p''-
an kuin malidollista. Kohta kun
vaunu on saapunut- edellyttäen,
että elevaattorissa on siihen las­tattava.
viljamäärä, tapahtuu lä­hetys.
I
Kun vaunu on valmiik.si las­tattu,
luovuttaa farmari varasto-kuittinsa
ja saa niiden tilalle :
lastau.spaperit, joiden summasta'
vä'hennetään elevaattorimaksuina
l-Ki senttiä hushelia kohti. Näi­tä
lastauspapereita vastaan saa
farmari pankista nostaa rahoja
aina 60 pros(.'n tt i in sa a k ka • lä he-tyksen
markkina-arvosta. Rahat.
voi m y ö s k i n antaa elevaattoriyli-tiö
saatuaan lastauslvirjat hal­tuunsa.
Vilj/i voidaan myydä
joko "heti tai vasta sitten, kun
farmari pai'!iaaksi:. katsoo, ol­koonpa
hän sitten ottanut lähe­tyksestään
etumaksiui eli ei.
.VeiMiäkaupan yleisen i))'osessiu ;
näin tultua selosl et uksi herää
luonnostaan kysymys:' Kuka
sitten ostaa tulevat vehnäsadot,
joita .loka iniivii kaupataan suu­rissa
viljapörsseissä Elevaat-toriyhtiöt
saavat joka aamu
maa seutua sem i Ita raportteja. jois
sa ilmoitetaan päivittäin ostetut
veh.nämäärät. Elevaattoriyhtiöt
v uor ostaa n^^ h a 1 ua m a tta a n t aut ua
! alttiiksi viljanhintojen vaihtelus-
^,ta aiheutuvalle tappiovaaralle,
I suojelevat etujaan menettelyllä,
jota tekniilisessä kielessä kutsu­taan
nimellä "hedging." Se
merkitsedi tulevaisuudessa osta­jalle
toimitettavan viljan myynr
tiä. Jos esim. viljaa maaseutu-elevaattoriin
alkaa saaima syys­kuussa
niin m y y n t i y h t i ö t oletta­vat
voivansa toimittaa sitä osta­jille
Fort \Villiamissa :^tai • Porfr
Arthurissa viimeistään lokakuuu;
kuluessa. j
Suojellakseen itseään ennen
lokakuun jloppua mahdollisesti
tapahtuvaa markkinahinnan a-lennusta
vastaan myyvät yhtiöt;
lokakuun vehnän samana eli seu-i-
aavana |)äivänä kuin veima on
elevaattoriin saapunut.. Myynti:^
hinta luonnollisesti lasketaan
kaikkein:: parhaimmasta: vehnä-laadusta—-
No. 1 Northern —
Fort AVilliainin tai Port Artliii-.
rin varastoon toimitettuna; lluo-nommat
laadut, No. 2 ja myy.
dään ' ] ^ S senttiä alemmalla liin--
nalla hushelia kohti. /'Tulevieii
vehnäsatojen!' ostajat ovat vil^
jan vilosviejiä tai myllynoinista-jia.
IHosviejiit saavat" joka päivä
k i r j ecu va i h t a j ilta an tuo nt i m a issa
raportteja. . • joissa ilmoitetaan
siellä No. 1, 2 ja '3 Northern veh-iiälaadusta
maksetut hinnat c i f
V h d i s t e ty n K u n i n ga s k u nii a n t a l
Europan satamissa. ; .los tiedon­annot
osoittautuvat' lullaaviksi,
niin ulosviejät, ensin huolellises­ti
laskettuaan ja otettuaan Into­ni
ie on valta merirahdin, vakuutus
maksun, kuljetuksen sisämaasta
rautateitse tai laivoilla ineren-rantasatamaan
ja lisäks-i koron,
vieläpä joissakin ; tapa uksissd
k' u 1 j e t u k s es t a ^a i 1 KMI t u \'a n A'ä h e n-tymistappionkin.
. ostavat loka­kuun
vehnää tai jotain muuta
'• tulevaa'' satoa aina sen mu­kaan,
miten hinta kulloinkin ou
sopusoinnussa tuontimaasta saa­tujen
raporttien kanssa. "Tule­van
' ' sadon saattaa ostaa inyö.g
ionkin eanadalaisen myllyliik-keen
edustaja tehden sen tarkoi­tuksella
myydä vilja canadalai-sille
kulutltajille joko suoraan tai
leipihnn välityksellä valmiin lei­vän
muodossa.
Kun vehnää kaikkialla maail­massa
yleisesti ravintoaineena
käytetään ja kun on niin monta'
sekä vientir että tuontimaata, on
Sen hinta riippuvainen satoon
vaikuttavista olosuhteista tuotan
tomaissa. Esim. jos Europassa
sato tulee 'huono siten edellvttä-en
suurempaa tuontia muista
maista ja jos samaan aikaan °
j ä i d e n maiden ylijäämä on vain
keskinkertainen, -on hintasuunta
viljamarkkinoilla kohoa va. Jos
taasen sato Europan maissa tu­lee
kohtalaisen runsas, joten v i l -
jantuonti .muualta v vastaavassa
määrässä vähenee, aihelittaa
markkinoilla hintojen laskua, ^ ' -j
j^f Jatkoa C p s a s s j i ;