Canadan uutiset, July 31, 1924

              ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
•Ti. j
NUMERO 31 1 CINMJÄIT TJTJnSET, PORT äRTHUR, ÖNT., CiNÄDS, Törsfainä, HeinäK. 31, 1921
Kaksi päivää huomattavia säästäinistilaisiurksia liikkeemme jokaisella osastolla.'
OLYMPIALAISET KÄÄNTÄ­VÄT
SUUREN MAAILMANKIN
HUOMION SUOMEEN.
e
Loppuviikolla suuri varasto tavaroita myynnissä, tarjoten edullisen tilaisuuden .jo'kai-i^
elle säästävälle naiselle.
KaikM kauniit Kevät-takit !ja Puvut menevät puoleen hintaan.
500 jaardia Uusia Pesunkestäviä Crepe, Ratine ja
kuviollisia Voile kankaita
^Tavallinen hinta $1.50, $1.75, $1.98 ja $2.25. Perjaulaiiia ja Lauantaina v^fi • ,
Amerikalaisessa jättiläislehdes-
"New York \Vorld" on sen
kirjeenvjiihtaja Leonard Cline
julkaissut leikilliseen sävyyn laa­ditun,
mutta kauttaaltaan hyvän
tahtoisen kirjoituksen Suomen
k i e 1 e s t ä, Kai e v a 1 a s ta y; m., j o n -
.^ka kirjoituksen tähän otamme
Ne\v Yorkin Uutisten suomen­noksena.
Muodikkaita Silkkisukkia, uusia kevdtv. Pari $1.00
| i - Kellarikerroksessa myymälässä.
Nämä hinnat olemme maininneet! siten, osoittaaksemme, miten suuria eäästäraiistilai-'
snuksia olemme valmistaneet hyville iliiketut tavillenime.-
\ kellarikerroksen Äl^nnusmyymälä
on täynnä . mielenkiintoisia erikpisuuksia, joi ta -maksaa vaivan tulla katsomaan ja ostamaan
"TYYDYTYKSEN STOORL"
Victoria Avenue.
ÄÄNIOIKEUTETUILLE NAI-SILLE
ETENKIN CANADASSA
JA TÄLLÄ HETKELLÄ VAR-SINKIN
ONTARIOSSA.
Niinkuin ennenmninoin oH.
"Ettemme unohtaisi."
1
• "Good Houskeeping"-niminen,
New Yorkihsa ilmestyvä julkai-sUj
jota niin:, monet naiset ipitä-vät
suuressa arvassa, lähetti liik­keelle^
erään kirjailijattaren —-
Mabel Potter Baggetfin — tut­kimaan
kieltolain tuloksia. Hän
kuvailee kirjoituksessaan maini­tun
julkaisun toukokuun nume­rossa
kuutta "tapausta" (esi-
: merkkeinä^),.jotj^a asustaval vii­dessä
kaupungissa, ja tekee yh­teenvedon
tofiiasioitten ja Itilas-tollisten
numeroitten suuremmoi-sella
esittelemisellä jotka klaikki
todistavat Volstead Act'in '(Vol-
. stead. asetukseh) etuja huölimat-ta
itsepintaisesta ja saastalisesta
•:,Vastustuksesta, jota sille on oso-iettu.
Tuon aikakauskirjan toi-mitta
ja sanoo: —
Vänsä näistiii ket-tomuksista 1 tulisi
nollisena jos «ai tästä | $5; - Hä­nellä
oli seitsemän lasta. Perhe
asui miten . sattui. taka--kujill<a ja
sivupihattojen luona; : :Ilyvvänte-keväisyvsvhdist\'
kset ajitoivat o-san
ravinnoksi tarvittavasta ruu­asta.
ATanliin tytär- kokoili mitä
innita ja kivihiiliä «a^tui .löytä­mään
kaatopaikalta. Kun ei ol­lut
rahaa kenkien ostpa. yarto^^^
kärvensivät ja raateliAJat^Tkiiumat;
tuhkat ; ja kiviliiilen |iitteet;:;ar^.
motta jalkoja. . .1
]Mrs. iKelly .kävi,\ tietystiV pyy­kinpesulla.
Suuren osain ajastaan
kulutti IPatrick Kelly jvankilassa.
Kerrauj maattuaan ulköhä ;myr*^-
kyisellä: säällä, sai hiin keuhko^
kuumeen, ja vankilaii, sairaala--
osantolta liiivetettiin viesti, ettei
hän tulisi jäämään eloon.; M
Kelly V pesi uutimet ihäiitajiiisia
T a r t e n . ' ' . - ' - • 'ly^
Mutta Patrick Kelly : ei kupl-
1 u tk a a n. V Hän e 1 i oi) a kse eh hu -•
malassa vielä monta kertaa. Fi-räänä
päivänä, - murhan; raivossa,
hyökkäsi hän vaimonsa: ja tyttä­riensä
: kimppuun lihäyeitsi kä-
Minkä hy- dessään. Kaksi pol^feimiestä sai
Kerran neljässä vuodessa, ov
lympi alaist en kis a in aik an a, pyy­tävät
suosiolliset, urheilukirjoitta
jat: meitä paneniaan hämmästy­neinä
merkille Suomen, " tuon
reippaan pikku: maan', saavutuk­set,
k u n , sen urheilij at v a lm i sta-vat
meid^in väkirikkaalle maal­lemme
todellisen ottelun laake­rien
voittaraisessa. ^Iiitta kuka
huutaa Suomen puolesta silloin,
kun arkkitehti . Saarinen tulee
Y h d y s V alt öihin ja o 11 a a to i sen
palkinnon Chieagon Tribunen ra­kennuksen
piirusttVskilpa ilussa,,
t e k e niäll ä pi irus tu k sen, j oka ;0 p
sirompi ja v<i'rmaan verrattomas­ti
erikoisempaa kauneutta omaa­va
kuin yksikään toinen tarjottu
piirustus; Kuka l tulkitsee mei-dä
n hä mm ästyneen : huomi pm me,
kun pianisti Selim Palmgren tu­lee
Yhdysvaltoihin ja esittää
meille joukon Tauluja, omiaan
sekä Sibeliuksen, Merikannon ja
muiden maänmiesten«ä säveliyk-si
ä, j o t k a o va t i h a n i m p i a iui t ii m e
, oi e hime; milloinkaan kuu 11 eet ?
; Mon et, mu ist ä. va t päivä k a iid en
tai n iin kauan kuin asia on; tuore.
Albin Stenroosin, 40.vuotiaan
m a ra t on-VO i tt a j a n. nimen. Niin-kauan
kuin tuo tunne 1 ma säilyy,
pitäisi hei d än hankkia Kaleva la,
sii o m alai st en iki v anlia e p o s. Sii­nä
on kirja, jossa on mitä ihas-
' tuttavimpiä tarinoita, ja joka on
virkistävästi erikoinen, ellei lu-
. . : V 'kiia ole liian herkkä kestääkseen
. v k s i t o i k' k oi s t a r y t m i ä. Kirja on
hurmaavilta, heiluivat hänen pie- ^änHkas, outo ja sisäUökäs. Kä­nistä
korvalehdistään. ja bänen' 1^,.^^!.,^^^^ on aurinko hopeainen
jaloissaan olivat satiiniset juh-1 ^.^ inm kultainen. Jli Kalevalan
lakengät. Ja tämä oli se tyttö, | i^^^j^^ilöt ovat Välimeren tarusto-
Fort William, Ont.
massa 4G taivutussääntöä, ja pe­räänantamattomalla
uutteruudel­la
voi opiskelija prouiotsionipäi-vään
mennessä painaa muistiin
niistä viimeisen. Koulusta pääs­tyään
ja opittuaan taivuttamaan
nimisanoja voi suomenk. opiskel.
kuluttaa parhaan miehuutensa
ja riutuvan vanhuutensa päivät
koettamalla oppia niitä lausu­maan.
Suomenkieli on kiistelemättä
Europan kauneimpia kieliä. Sii­nä
on niukasti kerakkeita, mutta
niitä, mitä siinä on, hoidetaan it­sekkäästi.
Siinä on paljon ään-tiöitä^
kaikkine' pehmeine ranska-laisine
vivahduksineen, ja ne hy­väilevät
toisiaan silmänräi)äyk-sen
ajan, milloin kaksi niistä sat­tuu
vierekkäin. Uhitta nämä
ääntiöyh distelmät n h ma a v.at 1 iu k
kaintakin kieltä. Ottakaamme
esimerkiksi sana "Yö." Ensim­mäinen
kirjain äännetään kuin
ja toinen Aiin
Koetta­kaa
p a 1 a u s u a s e d i f t o n g i n a!
Suomenkielen tenhot ovat mo­nenlaiset.
. . Ihastut ta vi m pia on
tu o sa n o m a tt o m a n h eli ii, lumo a v a
nimitys "korpikuusen kyynelei­tä.'
' Kuten tiedätte. Suomi on
kieltolakimaa. Siellä, kuten meil­läkin,
on kehitetty elinvoimainen
väkijuomain salateollisuus. Ja
suomalaiset, kuten kaikki kiel-tolakikansat,
ovat antaneet tälle
tuotteelle liikuttavan kauniin ni­men
: "korpikuusen kyyneleitä",
joka merkitsee "tears oi" the pine
tree that Aveeps in the swampy
wilderness.' (sic.)
. Suomessa ovatkin kyyneleet..!
laulu ja naiset kaikki kaikessa.
Etujväässä lauhh Joitakin aiko.
ja sitten osti eräästä sangen mie^
lenkiintoisesta liikkeestä ITarle-missa
— jossa on lukuisia suoma­laisasutuksia—
kirjan, jossa on
fan.skalainen " u"
kuin ranskalainen "en".
hänet alistumaan
^•*P.vstyä lakaisemaan maan pin- net vankikoppiin.
ja I veivät hä-
Tuo oli hänen
ixa 1 ta V i i n a 1 i ikk e en. - ]^}n n ejnk uin
*^0. T. A . " (Ontarion Kieltplaki)
astui voimaan, olisi kuka hyvän­sä
yhteiskunnallisen työn tekijä
voinut asettaa rinnalle samanlai­set
kertomukset täkäläisist'ä olo-snhteista,:
miklili häväistysi köy­hyys,
röyhkeys, ja kaikeri ;.inhi-;
millisyyden ja kunnian tunnon
puute tulevat kysymykseen. Huo­limatta
siitä 'kuka myy ryypyt
ja väkijuomat 'ja minkälaisia nuo
ryypyt ovat, — ovat tulokset ai­na
samat. Seura ^vp^-^-
me yhden näistä ! kertomiiksista:
Vapautettu vanki.
. Providence'ssa, R. T., kaupun­gin
ulkopuolella!ja vähän kadul­ta
pojkkeavana on sievä har­maalla
ija valkoisella ivärillä
maalattu asunto. Edustalla ovat
rinkikukat ja kukonkannukset
kukoistuksesjsaan kesän aikana.
Taustalla on kaunis, iso autotal­li,
ja oven yläpuolella nimikilpi:
"Patrick Kelly, Electric Truck-i
i i g " ^ (Sähkövaunulla Kuoirma-kuljetusta).
Löydätte nimenkin
puhelinluettelosta. Patrick Kel­ly
on liikemies nykyään. Ennen-niuinoin
i oli hän vain juoppo
*J|bimstari" (parihevosten iajuri),
;^a tavallisesti olfi ilinan työtä.-
jos Mw ansaitsi $15 iFHko^a»^
m on
"saluunas-sen-iiudistuva
iiistorians'a, kunnes
k i e 11 o 1 a k i s a a p u i j a k u n n e s V a 1 o t
sammuivat Murphy 'n
t a ' S e u r a a v a n a päivänä
jälkeen tuli Kelly kotiin. Hän
oli ollut pöi6'sa viikon päivät juo-
.n ottele massa. Jostakin syystä
'iän oli nyt selvä. i
"•^r,aggie", sanoi hän, laskeu­tuen
polvilleen vaimonsa viereen
siellä missä tämä keittiössä kuo­ri
perunota," jos sinä otat minut
takaisin vielä yhden kerran, niin
en minä koskaan kosketa ainoa-takaani
pisaraa. Minä tarkoitan
joka oli keräillyt -kivihiiliä kaa-'
topaikoilta. -r- Semmoinen on se
satumainen taika, jonka aikaan­sai
se kynä, joka allekirjoitti
tuon uuden muutoksen perustus-'
l a k i i n . M u t t a Eileen ei ole kaik-,
ki, mitä tämä laki aikaansai tiifi-sä
kodissa. I\lrs. Kellyn silmät
ovat onnellisen naisen silmät.
Lyhyet hiat ja kaarevaksi tehty
k an 1 a n t i el 1 y t 1 ui n e n si nis essä ar­kipuvussaan
toi esille pyöreät
käsivarret ja valkoisen kaulan.
Minä näin vilahdukselta kultai­sen
kaulakoristeen.
^Frs. Kelly punastui tytön ta­voin
. ' • Se on mintm kie 1 toiaki-lahjani",
myönsi hän. "]\Iinä
sain sen seuraavana jouluna sen-jälkeen
.kuin Murphyn kapakka
suljettiin.''
"• 'Annatko sinä minulle hyvän
päivällisen, jos minii annan si­nulle
jotakin', ^Maggie?' sanoi
Pat minulle.
" 'Mene nyt siitä', sanoin mi­nä.
Sinulle on aina tarjona hy­vä
päivällinen kunhan talossa
vain on mistä valmistaa.'
Mutta ^Maggie', sanoi hän
jen komeilun jumal-olentoihin
verrattuna yhtä erilaisia kuin
Suomen aurinko on erilainen
kuin meidän.
Ainakin yksi .suurefimoinen
olento kulkee läpi Kalevalan
Kullervo, nuorukainen, jolla on
synnynnäisesti kaikki ruuiiiiiHi:
set ja henkiset lahjat, mutta ei
onnistu missiiän edesottamisis-saan.
Maailman kirjallisuudessa
ei ole, niin uskon, tointa hänen
kaltaistaan.
On luonteenomaista, että näis­sä
vanhoissa suomalaisissa le­gendoissa
on laulu suosituin so-dankäyntitapa.
Lemminkäinen,
tullessaan lempijöitä vailla olevi­en
neitosten asumalle saarelle,
laulaa itselleen mahtavan karta­non
vuorineen, . haapa-metsineen,
käkineen ja olutastioineen.
Myöskin Väinämöinen on voi­mallinen
laulaja, ja hänet kuva­taan
soittelemassa suurta kante­lettaan,
jonka ääntä kaikki lin­nut
ja eläimet tulevat kuuntele-"
maan, ja kaikki miehet ja neito­set,
vieläpä. puutkin, tanssivat
pelkästä riemusta. ^
Eräänä iltapäivänä ostin itsel­ujonpuoleisesti.
' ^linuUa, on jo­leni
suomenkielen kieliopin ja sa-takin
sinulle.' Ja hän työnsi pie- nakirjan ja päätin tulla mesta-nen
valkoisen laatikon minun kä-1 riksi tiion kielen käytössä/Vasta
teeni, ja siinä • tuo kaulakoriste
lepäsi sinisellä sametilla. Pat ot­ti
sen ulos. Minä en voinut sitä
tehdä. Ja hän lukitsi sen minun
kaulalleni; j\Iinä en ole kertaa­kaan
ottanut sitä pois. Enkä
koskaan tule ottamaan.
te Näytti samanlaiselta," sanoi
. . . . . . . . . ^ - i r • >ir 1 lian hyvini hellästi. "Näytti sa-taytta
totta, Maggie. Murphyn 1 • 1 • -n • / 1 •• ,k a. pakka on suljetrt.u . masaenttlia isseoltram uk,ku sienn smillmoiun nksuonr mheaen-
Hän piti lupauksensa.
No niin, tuon lupauksensa, Ju­malan
ravulla — ja [myös Vols-tead
Asetuksen avulla —^ou: Pat­rick
Kelly pystynyt pitämään ja
täyttämään. Siinä pienessä vie­rashuoneessa,
jossa jminä siitä
kuulin,; on brysseliläinen matto
lattialla ja viheriälläj plyssikan-
•kaalla [verhotut huonekalut ja
vastakiiUotettu uusi piano. Tyt­tö
tulla sipsutteli alas käytävää
etehiseen.
"Tämä on minur tyttäreni,
Eileen", sanoi Mrs. Kelly.
Hän' oli 'kaunis tyttö valmiina il-*
ni. •
Hän kurottautui pukunsa si­sään,
vetäen esille medaljongin.
Kun hän avasi sen minun katsel­tavakseni,
sanoi hän puolustaval­la
tavalla:
, --Yksin väkijuoma oli se, joka
muutti minun mieheni toiseksi.
Parempaa miestä ei löydy mis-:
tääii kuin Patrick on selväpäise­n
ä . " I
Ja minä katselin mielenkiinnot
la noita miellyttäviä irlantilaisen
kasvoja, joka on pystynyt yllä-ipitämään
naisen rakkautta ja us­kollisuutta
myötä- ja vastoinkäy-;
misissä, yaikkakin .niin monet
vuodet pahimmassakin vastoin*
sen jälkeen voin antaa Kalevalle
oikean arvon, el sen vuoksi,: että
se sisältää paljon kummallista,
viUeätä kauneutta, vaan siksi,
että ihmettelen miten sitä on voi­tu
lainkaan kirjoittaa. Vihdoin­kin
löysin sen lampun, joka va-,
laisee koko Suomen kansan. Ur­h
e i t a k o ? Jumalaparatkoon, he
ovat kerrassaan uhkarohkeita!
Ihmiset^ jotka voivat puhua seL
laista kieltä, kykenevät teke­mään
mitä tahansa. Olen ryhty­nyt
harkitsemaan suomenkielen
asettamista koulujemme oppijako
soon kreikan sijalle. Se soveltui­si
kiduttajan tarkoituksiin vielä
liiukan paremmin ;eikä sitä voi­taisi
useassa tapauksessa unhot­taa
sen jälkeen kun koulu on jä­tetty,
sillä niin. harvoissa tapa­uksissa
sitä opittaisiin. Ensim­mäisten
neljän oppivuoden kulu­essa
voisivat korkeakoulujemme
oppilaat opetella taivuttamaan
'suomalaisia nimisanoja yksikössä
kuuteentoista eri muotpon. Seu-iraayana
HÄljäiÄ yliopistovuotena
W voisivat littorittaa samat tai?
suomalaisia kansanlauluja, van­hoja
lauluja, peräisin niiltä a-joilta,
j oi loin Ka 1 e va 1 a a i a ulc 11 i i n
p i t k i n ä t a lv i - i 11 o in a j a m y ös-kin
uudempia laulu ja aina nyky­päivien
ruonoilijoihin asti. Kir­jassa
on noin viisisataa laulua.
Pyysin miellyttävää nuorta nais­ta,
joka' on liikkeen omistaja,
merkitsemään kirjassa kaikki ne
laulut, jotka suomalaiset osaavat
ulkoa. Hän oli hyvin ystävä 11 i-nen
ja merkitsi 176!
Jos vietettäisiin olympialaiset
musiikkijuhlat, . n i i n on malidol-lista,
että Suomi voittaisi korke­amman
sijan-kuin me, vaikka me
j].TLb.eiUi.a^a,p,.,,näiftem\m,,ft
— Menneisyydellä ei ole mi­tään
merkitystä. Nykyisyys ei
ole niinkään tärkeä. Tulevaisuus
on se, jonka kanssa meidän tulee
olla tekemisissä. Menneisyys
merkitsee sitä, mitä ihmisen ei 0-
lisi pitänyt olla. 'Nykyisyys .mitä
ihmisen ei tulisi olla ja tulevai­suus
taasen, mtä taiteilijat ovat.
' —- Johnny J . Jonesin sirkus saa­puu
Port Arthuriin viikonvaih­teessa
ylimääräisellä junallaan ja
a lottaa yksitoista päivää kestävät
näytäntönsä tiistaina,, elokuun 5
p-.nä Ison joen puistossa. Näytte­ly
on toimeenpantu kaupung n
Rotaryjklupin toimesta, joka si­ten
saamillaan varoilla; avustaa
poikain kesäleiriä. Viittaamme
tässä numerossa olevaan ilmoi­tukseen.
; .^nttiä y i ^ n ^ ^ .Larson,. .1981
smii B
r - ^ ' » * ^
Ensimäinen Suuii Sirkus joka on
käynyt Järvien raassi INeljaan
Vuoteen
r-7
Toimeenpanee
avustaakseen rahallisesti
o LO
' e • O O « o
9 e o o
isiesi
o e o • • • • •
Pienoiskaupunki
Luomakunta
Sukeltaja-tytöt
Moottoripyörä^ytöt
Ferris-pyörä
Perhonen
Vesitaso
Goney Islandin sivunäy
tös
Ihme-mies
Kompasteleva kova­kuoriainen
Kolme kaunotarta
Lohikäärme
Villin Lännen näytös
Näyttelevät elehvantit
Kaksi karusellia
Mateleva mato
" V i s ; ' . ' V . ' -
Apinain autokilpailu
Tie Dubliniin
Matka maailman ym­päri
,
Opetettu Hevonen
Soittokuntia ja
Orkesteri'
Lelumaailma
O
Raitiovaunut pysähtyvät pääkäytävän eteen.
Yleispääsymaksu näyttelyalueelle vain 10 senttiä.
• • « o
;4 s ^
1
3
-M
s, » „
iii