Vapaus, August 28, 1924

              B r o 4
VAPAUS
Canadan .uomaUuen t!'\^!'Ji°"'^Ttt'i^Z
v^itSvt toimitusanalaicen.
VAPAUS (Liberty) _ .
Saturday.
Torstdna, elökam 2B p. — Thar^ Aqg, l^fli
for _
Bmooe the^FinnSi People in Canada.
TILAUSHINNAT: „ ,
Canadaan yksi vk. $4.00, puoU vk. ?2.25. kolme kk.
''•yhi>-svaliih'n Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
* ' * T i l i u k ' Ä ' t ^ e i ' ^ ' u ; a a raha. ei tulla lähettämään,
paititi asiamiesten joilla on takaukset.
Ilmoitushinta kerran ^^'''^^^^^'^'''if^^^J,^
nalstatuumalta. Suurista ilmoituksista seka ilmoituk-
JfstafTöiden tekstiä ei joka,kerta muuteta, annetaan
tuntuva alennus. Kuolonilmojtukset $2.00 kerta ja 50.
liaää jokaiselta muistovärssyltä. Niraenmuuttoilmojtuk-
*«t 50c kerta, $1.00 kolme kertaa.-Avioero; moituksec
»2 00 kerta, $3.00 kaksi kertaa- Syntymailmoituluet
SI 00 kerta. Halutaantieto- ja osotejlmöitukset 50c
Verta. $1.00 kolme kertaa. Tilapäisilmoituksista pitaa
raha seurata mukana.
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. —————-==
Registered at the Post Office Department, Ottawa,
as second class matter. " '
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.1
persoopflHisella nimellä. .
Vapauden konttori ja toimitus; Liberty Bldg Lorne
p 1098. Postiosote; Box 69, Sudbury, Ont.
J. V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
Jos tahdot rauhaa, niin
Kaikissa kapitalistisissa maissa aletaan yhä äänek-
Iciämmin kerrata tuota, sotokiihkoilijäin vanhaa mieli­lausetta:
«Si vis pacem para bellum» — «Jos tahdot
rauhaa, niin varustaudu sotaan.» Mutta tämä ei ole
totta. Se on suuri valhe, jota julistavat tieten tai tietä­mättään
ne, jotka sodasta hyötyyätl Jos tämä olisi tot­ta,
niin lienee maailmanrauha tuskin milloinkaan ollut
paremmin turvattu kuin juuri 1914, jolloin varustamis-vimma
oli saavuttanut huippunsa. Tämä vanhentunut
iralbe on, niinkuin kokemus on osoittanut, vaihdettava
, todellisuudenmukaiseen^ lauseeseen: , «Jos toisissasi va­rustaudut
sotaan, niin saat sotaa» (Kenraali Mauricen
eanat). Saman totuuden lausui myöskiri ranskalainen
' tyoväenjohtaja, Jaures — sodan vihollinen — joka
maailmansodan alussa kaatui salamurhaajan käden
kautto. Kun kolmivuotinen asevelvollisuus astui voi-
'maan Ranskassa, lausui hän seuraavat profeetalliset sa-xj^
l: «Tämä merkitsee joko sotaa tai Ranskan perika»
Itoa.» Kolmivuotinen asevelvollisuus oli raskaampi va-rustaakka,
kuin minkä riutuva kansa saattfii kantaa.
Siksi oli ryhdyttävä sotaan, »pelastuksena». perikatoon
joutumisesta. Sota seuraa automaattisesti varustaittu-naista,
niinkuin ukkonen salamaa. Varustukset voivat
: oloista riippuen joksikin ajaksi siirtää sodan: tiionnem-maksi,
mutta se tulee varmasti ja seurauksena niistä ja
eitä hillittömämpänä mitä paremmin sitä on varustuk­silla
valmistettu. Siksi on ja pysyy aseistariisuminen
välttämättömänä tienä rauhaan, jota vastoin' varustuk­set
aina varmasti johtavat sotaan.^^^^^^^^^^^^^^^^^
,osakkejta, 250 dollarista osake, tunnetuille amerikalai-j
isille, niiden joukossa Biairs New Yorkista, G. F. Baker, |
neKvorkilais«n First Nalionar pankin presidenUi: J. J-j
.Mitchell, Illinois Trust and Savings pankin presidentti;
0^-den .^rmour, .Norman Bream, P. A. Valentine ja
iMarshall Field GMcagosta-J-Näistä
kaupoista kerrotaan itse mainitun pankkifir-jman
virallisessa historiassa.
Jokainen, joka vähänkin ymmärtää yhteiskunnallisen
koneiston toimintaa, käsittää näiden yhleyksien suunnat-loman
taloudellisen merkityksen. Nämä yhteydet osot-tavat
lopputingassa, että h>-\in vaatimattomina laitoksi­na
esiintyvät canadalaiset pankkifirmat ovat loppujen
lopubi pikkuisen rahamiesryhmän välikappaleita, kon-trolieeralen
niiden kautta suurten kansajoukkojen ta­loutta.
Tämän pyramiitin huipulla me näemme Wall-kaduri
tunnetuimmat rahakuninkaat, sellaisia kuin Mor­gan,
Rockefeller ja Vanderlip. Niillä saalistusretkillä,
jmitä tämä suurpääomain mahti on pannut toimeen eri
kolkilla maapalloa, on myöskin meidän canadalainen
Royal pankkimme ollut osallisena. Siitä on muodostu­nut
canadalaisen ja amerikalaisen imperialismin yksi
tekoisimpia imutorvia.
Neuvosto-Venäjä ei vetoa ulkomai­hin
tämän vuotisen kadon takia
Kato on taaskin tänä vuonna kohdannut Venäjän
joitakin kolkkia. Ei kuitenkaan niin valtavassa mi­tassa
lähimainkaan kuin V. 1921. Nykyään on kylvös-säoleva
pinta-alakin suurempi kuin oli esim, viime
vuonna, mutta joillakin seuduilla kuivuuden takia tul­lut
kato vähentää sadon yleismäärää niin, ettei se ko­hoa
viime vuotisen sadon tasolle.
Mutta muonamestari Hoover ja kaikki muut kapita­listit
eivät tämän johdosta tarvitse olla iloissaan. Ei
tämän tiedon — jonka neuvostohallitus avoimesti jul­kaisee
— perusteella tarvitse ryhtyä keräämään varoja
«Neuvosto-Venäjän nälänhätäisiä varten» — sotatarpeit-ten
ostamiseksi vastavallankumouksellisille kenraaleille.
Ei ole tarvis pitää kiirettä. Sillä neuvostohallitus il­moittaa,
ettei se tarvitse tänä vuonna ulkopuolista apua
maansa asukkaitten, ruokkimisessa. Leipää riittää. Kul­kulaitokset
ovat nyt toisessa kunnossa kuin 1922, jolloin
ne vielä olivat -tsivistyneen maailman» hyökkäyksien
johdosta rempallaan. Hallitus on jo järjestänyt tar­peelliset
varat ja valmistanut tarpeellisen suunnitelman,
jonka mukaan huonosatoisen seudun väestö tulee leipää
saamaan. Koneisto on valmiina.
Neuvostohallituksen avustustoimenpiteet ovat kauas­kantoisempaa
laatua kuin vain leipäviljan kuljetus.
Hallitus on asettanut 138,000,000 kultaruplaä (noin
$69,000,000), määrärahan suunnitelmiensa perille aja­mista
varten. Vain 58,000,000 kultaruplaä tarvitaan
katoalueitten ravitsemiseen ja siemenyilia^n. Loppu
käytetään kastelusysteemiien rakentamiseksi alueille, jois-ja
kuivuus useasti tahtoo katoja aiheuttaa.;, t ^
Esivallan pyhyys kyseenalaiseksi |
Canadan viranomaiset katsielevat monia asioita yö-kön
silmillä, varsinkin sellaisia asioita, joissa hailitu1(i:
sen päättäväisyys voisi johtaa ristiriitaan voimakkaiden
keinottelijaryhmäin kanssa.
Muut
Uotinen punaisesta
terrorista
Canadalaisen riistovallan laitoksia
^ Bank of Montreal on suurin pankkifirma Canadas-
:8a. Yhdessä Canadian Pacific rautatieyhtiön kanssa on
se noussut arvaamattomaan vaikutusvaltaan tämän maan
^loudellisessa ja yhteiskunnallisessa elämässä. Sen mah­ti
on niin suuri, että toisetkin pankkifirmat ovat pako­tetut
seuraamaan ja alistumaan sen'menettelyihin.
Royal Bank of Canada on kolmas panldciliike Cana-dassa.
Sen toiminnoista ei kuitenkaan julkisuudessa
mainita niin paljon kuin Montrealin pankin, eivätkä tä­m
ä n maan työläiset tiedä paljod(aan sen eri aloillia il­menevästä
vaikutusvallasta.
Royal pankki juontaa juurensa kesäkuun 22 päivään
vuonna 1868, jolloin joukon nova-scotialaisia rahamie­hiä
ja politikoitsijoita onnistui ajaa lainlaatijakunnas-
83 läpi lupakirja Union Bank of Halifax nimisen pank­kilaitoksen
perustamiseksi. Pankin lupakirjan alla ko­meili
useiden tunnetuiden po.litikoitsijain nimi, niiden
joukossa pari senaattoria sekä myöskin salaneuvoston
presidentti.
Tästä epäilyttäviä piirteitä sisältävästä alusta on sit­ten
Royal pankki noussut nopeasti, joskin melkein huo­maamalta.
Sen johto on kaiken aikaa esiintynyt yhtä
häikäilemättömästi kuin voimakkaan Bank of Montrea­linkin
isännistö. Pankin johtajisto on nykyään kuvaa­vana
esimerkkinä rahapääomain mahtivallasta ja nii­den
laajenemisesta.
Pankin pienilukuinen johtajisto on hankkinut itsel­leen
verrattain paljon valtaa tuotannollisellakin alialla.
Sen jäsenet istuvat ei enemmän eikä vähemmän kuin
seitsemänkymmenen yhdeksän teollisuus- tai kauppakor-porationin
johtokunnissa ja lähemmät tutkimukset osot-tavat,
että kyseessä olevat korporationit koskevat mel­kein
jokaista teollisuusalaa Canadassa.
Viisi Royal pankin johtajaa toimii Montreal Trust
Companyn johtokunnassa, kolme heistä on Canadan Te-räsyhtiön
johtokunnassa ja kaksi kuuluu seuraavien
teollisuuslaitosten johtokuntiin:
Canada General sähköyhtiö; Tudtetts tupakkayhtiö;
Sun Life henkivakuutusyhtiö; Holt, Renfrev yhtiö;
Eastern Trust yhtiö; Northern sähköyhtiö; Mercantile
Trust yhtiö; Dominion Engineerin yhtiö ja National
City Bond yhtiö. «
Ja loppujen lopuksi mainittu pankkiyhtiö on yhtey­dessä
Wall-kadunsuurhuijarien kanssa. Eräässä viral­lisessa
raportissa mainitaan yhtiön asioiden järjestelys­tä
m.m. seuraavaa:
«Vuonna 1902 myytiin osakkeenomistajaan yksimie­lisellä
ityTäksmiselIä:~ viisi tuhatta kappaletta pankin
ä tulliviranomaiset varustavat päivittäin koko­naisia
laivastoja purjehduspapereilla joko Cubaän tai
Etelä Amerikaan. Mutta jo. parin tai muutaman päivän
sisällä laivat palaavat takaisin Canadan rantoihin ha­kemaan
uutta lastia. Niiden Cuban matka on rajottu-nut-
vain johonkin hyvin läheiseen Yhdysvaltain sata­maan.
Niiden lastina on ollut väkijuomia, joita; Cana-dasla
on lupa viedä ulos, mutta joiden lastit viedään
kuitenkin salaisia teitä Yhdysvaltoihin. Näin canada­laiset
salakulettajat saavat virallisilla valtuuksilla kulet-taa
täältä vapaasti väkijuomia.
Tulliviranomaiset tietävät tämän. lUe hallituksen
jäsenet käsittävät, että tänään Etda Amerikaan viina­lastissa
lähtenyt alus ^i voi missään tapauksessa ehtiä
jo ylihuomenna takaisin. Mutta viranomaiset sulke­vat
silmänsä tälle ruokottomuudelle. Laiviireita ei ve^
detä tilille enempää oman maan kieltolakiasian kuin
muidenkaan maiden kieltolakien häväisemisesta ja rik­komisesta.
Selvästi rikollisissa aikeissa ylläpidettävä
saalistus saa rehottaa kaikessa rauhassaan pitkin Cana­dan
rannikoita.
Näin silminnähtävissä tapauksissa on mahdoton
enään puhua entisessä äänilajissa esivallan pyhyydestä.
kruunuikäälle pahoja enteitä
Monarkismin luvatussa maassa Espanjassakin ale­taan
jo yhteiskunnan huippukerroksissakin tuntea uu­demman
ajan tuulahduksia. Kuningas Alfonson sano­taan
olevan valmiin luopumaan valtaistuimestaan ja ot­tamaan
vastaan presidentin toimen siinä tapauksessa, jos
maa muutetaan tasavallabi. Espanjan vanhan pyhite­tyn
kruunun nykyiselle kantajalle alkaa hallituskysymys
tästä puoleen olla-yhden tekevää.
Tämä antautuminen ei kuitenkaan johdu kuninkaan
omasta sisäisestä pyricimyksestä, vaan ulkonaisten olo­jen
painostuksesta. Espanjan kuningas on tullut vii­meisinä
kohtalokkaina vuosina näkemään kuinka hei­koilla
perustuksilla kruunupäät saattavat olla. Toden-
N'o nyt se vasta
-Hf5*kyn lykkäs.
Tämä rauhallinen
ja lainkuuliainen
Canada on yhtäk­kiä
joutunut mitä
kamalimman pu­naisen
t e r r o rin
temmellyskentäksi.
T ä ä l l ä tehdään
paraikaa historiaa tervalla ja höy­henillä.
Ja kuten odottaa sopiikin,
kommunistit ovat tämän mullistavan
kulttuuriliikkeen johdossa, kuten
Suomen Sosialidemokraatin elokuun
4 päivän numerossa sontiaisen kokoi­silla
otsikkokirjaimilla varustetussa
uutisessa kerrotaan, joka sanasta sa­naan
kuuluu seuraavasti:
«KOMMUNIStlTERRORI
DASSA
CANA-Tenratu,
hoyhennys »ekg sorkka- ja
turpatandin levittäminen
taittelukeinoja.
SuomalaUtcB kommttnittien esiinty-miten
jobdocta ecittavät Canadan
lehdet, että suomalaiset aaatet-taisi
Tähemmän suosittujen
siirtolaisten listalle
Valhalla, Alberta, Canada. —
Joukko suomalaisia . ja canadalaisia
kommunisteja- on ryhtynyt toimenpi­teisiin
kaikkien anglo-saksalaisten
farmarien karkoittamiseksi • paikka­kunnalta.
Samalla kerrotaan, että
radikaalit uhkailevat voimassa ole­via
viranomaisia ja ovat ilmoittaneet
että he itse laativat lakinsa ja mää­räävät
millä tavalla seudulla on asut­tava.
^/ Muutamia seudun englanti-laisislfa
maanviljelijöistä pn haastet­tu
radikaalien coikeuden» eteen, jos-heitä
oli. uhattu — tervata ^ja
höyhentää — elleivät he poistu paik­kakunnalta
28. .tunnin kuluessa. —
Tämän ilmeisen kapinan uhan edes­sä
näyttää Canadan hallituö viimein­kin
tarttuvan ankaralla kädellä kom-munisti^
il puuhiin, ja canadalaisten
lehtien kirjoituksesta päättäen liäyt-tää
siltä kuin vanhassa Euroopassa
saataisiin valmistautua vastaanotta­maan
Canadassa ulosheltettyjen kom
munistien laumoja. On syytä kysyä,
ovatko meidän, lainlaatijamme; ja asi­anomaiset
virastomme ottaneet huo­mioon
tällaisten joukkokarkoituksien
mahdollisuudet niiden seuraukset.
YhdysvaJtain oikeusdepart«mehtin
|,oimes"ta tullaan "Oregpnin, ^'Wa8hing-tpnin,
Californian, Nevadan ja A r i ­zonan
yaltioissa ryhtymään toimen­piteisiin
kommunistisen järjestön
(Suomen nosket eivät näy tietävän
edes millainen on I. W. W. järjes­tö)
€The" I;idustrial Workers of the
World» edesvastuuseen saattamisek­si,
sen jälkeen ktm oli saatu selvHle,
että mainittu järjestö edistää Cali-forniassa
raivoavaa turpa- j a sorkka­tautia.
Piirilakimies Fink ilmoitti
taudin saastuttamia sikoja käytetyn
taudin levittämiseksi laajoilla alueil­la.
Sivumennen mainittakoon, että
tä edelläkerrotun kommunisti järjes­tön
jäsenistä on suuri osa; suoma-dysvalloissa
on Industrialisti-niminen
lehti, joka usein on Suomenkin kom­munisteille
esittänyt crepäisevämpien
keinojen» käyttämistä. Siirtolais­ten
luetteloiminen asianpmaisissa
konsulaateissa lienee ainoa keino
moisten kansalaistemme silmälläpitä-miseksi.
Ottawa, Canada. — Pohtiessaan
kommunistien tekemiä kolttosia, eh­dottavat
täkäläiset lehdet, että siir-tolaisviranomaiset
asettaisivat suo­malaiset
vähemmän suosittujen siir­tolaisten
listalle, suomalaisissa ylei­senä
esiintyvän «punataudin vuoksL>
Tuon räävittömyyden luettua ei
tiedä pitäisikö siunata vaiko kirota.
Koko kirjotus on mitä viheliäisim-män
ilkeämielisyyden Ja kollouden
tuotetta ja sen julkaiseminen osot-taa
lurjusmaisuuden alinta astetta;
Sosialidemokraatin pehmeäpäiset toi­mittajat
eivät tieds ^edes mitä kanA
taa, I. W. W. liitto \ajaa, vaan hö-käsee
senkin kommunistiseksi jär­jestöksi,
tehden siitä samalla kertaa
sorkka- ja kuonotaudin levittäjän.
Ja sitteii kaikella'totisuudella puhu­taan
viranomaisten huomion kiinnit­tämisestä
«moisten kansalaisten sil­mällä
pitämiseksi.»
On varmaa, että itse täällä Cana­dassa
ei ole 'ainuttakaan henkilöä, ei
edes työväenliikkeen paatunutta v i ­haajaa,
joka ei lukisi Sosialidemo­kraatin
juttuja mitä syvimmällä in­holla.
Jä jos Sosialidemokraatilla
sattuisi olemaan täällä joku vaati­maton
ystävä, niin tekisi hyvin, jos
neuvosi lehteään supistamaan lör-pöttelyjään
ainakin Canadan työvä­estöä'
koskevissa asioissa..
Kaappoo.
L W. W. liitossa iajaaotnminen on
mslidotonta.
Tuplajuulaiset saavat
niellä oman annok­sensa
Tuplajuulaiset ovat leveästi ke­huneet
miten kaikenlainen riita ja
hajoaminen on sula mahdottomuus
tuplajuulaisessa järjestössä, että rii­ta
ja hajoaminen on vain- ominaista
poliittisissa järjestöissä.
Näinhän sitä on leveilty, jopa
niin paksusti että typerämmät sen
kai pvöt ottaneet uskontunnustuk­sesta.'"
- Aivan samaan tapaan kuin tässä
takavuosina eräs tuplajuulainen väit­tää
retuutti kirjasessaan, että jos
Venäjällä olisi vallankumous tehty
tuplajuulaisissa merkeissä, niin vas-tayallankumous
olisi aivan mahdo­tonta,
että liittbläisetkäari ei^ät voi­si
tässä tapauksessa armeijoitaan
niarssituttaa Venäjälle.
^ Mikä kaikki on idiottimaisinta mi­t
ä ikinä voidaan esittää. ." " .
Nyt saapuu tietoja, että I. W. ;W.
liitossa on sangen vakava hajaannus
käynnissä. Toimeenpaneva komitea
on jakaantunut kahteen vihamieli­seen
leiriin, j a kumpikin puoli saa
tietysti kannatusta ja niin pn taiste­lu
kontrollista käynnissä pitkin rin­tamaa,'
oikein ehta tuplajuulaiseen
malliin. Ja niin tiiplajuulaisesti kuin
tässä tapellaankin, niin molemmat puo
let eivät voi päästä kukoksi tunkiol­le,
ja niin hajaanniis jatkuu.
lualo s i t ä mitiSB ina«Ött«wkaan, I p 5 b ^ Jalasa oik^™
lciw_on_etmen tnlfat paasattua että «een malliin hmä. ^ 5 * * ^
pnkna pystyneet nsest cT
kaan, että o M . ^ t ^ ^ ^
liaeet rauhaa ja oi^S?:^
vata ihmisiltä. Sitten T r v ^ * ^
««tuvat männikköön ibn^L?^
iotuksSn haaskaamaaTS^^-
tia. josta johtuvatm^noTt?-
^ veron muodossa k ^ t 4 :
Niin se sitten on. Yksi f,,^-.
yhden puolen, toinen S s e t l^
^ M j a mesuonJStlt
ta puohn rupeamme olemaan.
J a se peijakas knn ättenldn irvis-t
e l ^ vastaan.
Kyllä riiteleminen on mahdollista,
jopa hajaantuminhenldn missä jär­jestössä
tahansa kun niin tolkut-tomasti
hoidetaan asioita kuin on L
W. Wi.. liitossa viime aikoina hoidet­tu-
Kiro
- •' —ö ..
Millaisia suomalaiset
ovat
Nyt kun 8uomala.iset ottivat ja
toivat runsaanpuoleisesti kultami­taleja
Parisista, oiu mielenkiinto
Suomea kohtaan siellä j a täällä ui-komailla
herännyt j a sanomalehdet
ovat kirjoitelleet yhtä ja toista
meistä. Ja sitten suomalaiset ovat
itsekin antaneet haastatella itse­ään
sikäli kuin tilaisuutta siihen on
ilmaantunut. Esimerkiksi herra
Yrjo Salminen on Mussolinin maas-
Jndustrialisti ei ole tuosta kriisis-laisia,
joiden äänenkannattajana Yh-"tä melunnut, eikä visseistä syistä ha-asema
yiselämään, silloin kun vaiti
olliset mullistukset kohtaavat Espanjaa. Monelle kruu-nupäälle
olisi kurjan henkensä säihttämisoikeus oUtit
kaikkien ihanin toivomus vallankumouksen suuren luu­dan
lakaistessa tarpeetonta roskaa romuläjään.
Tulee aika, jolloin ellei nykyinen niin ainakin joku
muu Espanjan kruunupää näkee edessään Neron kohta­lon,
hylättynä ja virkaheittona perikatonsa synkän kui­lun
edessä.
Canadian National rautatieyhtiö
tulee saamaan puhdasta voittpa koi-mekymmentä
miljoonaa dollaria vuo­den
1924 loppuun mennessä. Tämän
huikean summan tuottavat työläiset
ja sallivat sen luistaa käsistään rau­tateiden
omistajien kassaholveihin.
Omistava luokka kyllä huolehtii siitä,
että työläiset ovat valmiit luovutta­maan
työnsä tulokset heille, sillä jos
niin ei kävisi, uhkaisi työläistä työt­tömyys
ja siitä johtuva leivänpuute.
Tällä aseella pakotetaan ny)cyisessä
yhteiskunnassa raataja varmaan kuu­liaisuuteen.
"VVinnipegissä, Canadian National
työnvälitystoimiston ovien takana,
seisoo joka päivä noin kahteen ja
kolmeen sataan nouseva joukko siltä
varalta jos joku tehtävä heille sattu­man
kautta annettaisi. Katsokaamme
palkkoja joita heille luvataan. Ne
jotka saavat työtä, saavat 30 senttiä
tunnilta! Tällaisia palkkoja kymme­nen
vuotta sen sodan jälkeen jonka
olisi pitänyt tehdä maailman sopi­vaksi
paikaksi kunnon ihmisille! Kai­kille
ei riitä edes näitäkään palkkoja.
Miljoonat antoivat henkensä siinä
uskossa, että he osaltaan auttavat
maailman muuttamista «sopivaksi ur­hojen
asuntopaikaksi» — ja tässä
lausunnossa onkin jyvänen, totuutta.
Ei kukaan paitsi ur?io tai vähämieli-nen
voi elää nykyisissä olosuhteissa
ilman että hänessä heräisi voimakas
kumoushenki. Kolmekymmentä mil­joonaa
dollaria!. Vaikka se onkin
vain pieni osa siiiä mitä tämä järjes­telmä
iasaä vuosittain harvojen kä­siin,
on jokainen sentti siitä kiskottu
Canadian National rautatie^ työläis-
C. N. rautatiehen nähden on' myös
totta kaikkiin muihin kapitalistisiin
laitoksiin nähden. Jokainen hitunen
niistä rikkauksista, joita vuosittain
tuotetaan, ilmenipä ne sitten palkko­jen
tai kapitalistisesta liikeyritykses­tä
saatujen voittojen muodossa, on
tulos tämän ja muiden maiden teolli­suus-
ja maanviljelystyöläisten raa­dannasta.
Kävellessä katuja pitkin pistää sil­mään
suuremmoiset henkivakuutus-yhtiöitten
ilmotukset. «Yhdellä mie­hellä
kymmenestä ei ole viidenkym­menen
ikäisenä sataa dollarta pan­kissa.
» Sitten seuraa kehotuksia; ot­tamaan
vakuutus yhdestä tai toisesta
yhtiöstä. -
Ajatelkaapa sitä, te C. N . rautati­en
työläiset! Ajatelkaa, te miljoo­nat
Canadan raatajat, farmeilla tai
tehtaissa. Te, jotka ponnistelette
pysytelläksenne hentussa. Te joi-kä
uskotte työstänne eläviä laiskureita
j a jotka pelkäätte bolshevikien ja
kommunistien opetuksia. Te jotka
kammpjcsutte lakkoja j a Työnpäivän
kulkueita j a kaikkia muita taistele­van
työväenliikkeen toiminnolta.
«Yhdellä miehellä kymmenestä ei ole
viidenkymmenen ikäisenä sataa dol­laria
pankissa.»
Tämän lausunnon ovat antaneet
meidän isäntämme. He tietävät'asi­an
oikean laidan. Silloin kun te
myöskin alatte aavistaa asian laidan
tulette huomaamaan että toimimalla
yhdessä raatajatoverienne kanssa
kommunistisen liikkeen tukemiseksi
j a sen kautta kapitalistisen vallan
murskaamiseksi, löydätte työväenluo-kallp
sen ainoan toivon pelastuak-sa
antanut suomalaisista kuvan seu­raavin
sanoin:
" "Meidän ilmanalamme on kylmä.
Meidän maassamme on aina kolea
sää. Kesä on perin lyhyt.- Me py-sjrmme
erillämme teattereista, elä­vistä
kuivista,'' lMuk(^aisi8ta huvi­tuksista.
Emme käy kahviloissa,
ine olemme raittiita. Kussakin ky­lässä
on yksi ainoa tie, j a poika-veicarat
alkavat juosta tällä tiellä:
aluksi lämpimikseen; sitten huvik­seen,
myöhemmin kilpaillakseen.
Suksien käyttö harjaannuttaa jalko-ia,
.ja tahtoa nayöskin; se -karkaisee
hermoja." • ^ -
Mitähän ne mustaviiksiset pose­tiivien
maan pojat tuumailevat
Suomen raittiudesta, jos näkisivät
jonkun haastateltavan antaneen e-simerkiksi
seuraavanlaisen helsinki­läisen
tiedonannon: .
"Täkäläinen raastuvanoikeus on
viime heinäkuun loppupuoliskolla
tuominnut kieltolaki- j a juopumus-rikoksista
yhteensä 851 henkilöä.
Heinäkuun kuluessa tuomittiiii e
dellämainituEita:rikoksesta ,yhteen-sä
1,743 henkilöä.^
Ja kun tähän, lisäisi yielä yhden
sunnui^taipäiyän puukotuksen ja
muut rjrtyt, tulisi kuva vielä sel­vemmäksi...
Sitten voimme . s i i r t y ä , vaihteen
vuoksi New York Worldin kirjeen­vaihtajan
kuvaukseen: ' Suomesta,
fierra Cline kertoo» että hän oli os­tanut
Harlemistakirjah, jossa: on
suomalaisia kansanlauluja.; / Kirjas­sa
on noin viisisataa laulua. Herra
Cline oH, sitten pyytäTiyt jniellyi;-
tävää nuorta n^ta, r'jokarpn lupk-
Jceen omistaja, merkitsemään kir­jassa
Jcaikki ne~ laulut, jotka suoma-,
laiset osaayat ulkoa. Hän oli hyviii
ystävällinen ja .merkitsi . 17*5.
Siiomenkieleen on iehdien. kirjeen­vaihtaja
ihastunut ihan korvia myö­ten.
Hän sanoo, että "suomenkie­l
i ; bn kastelematta Europan kau­neimpia
kieliä. Siinä ön niukasti
kerakkeja, miitta niitä, mitä ^sjinä
oir, hoidetaan itsekkäästi. Siinä on
paljon aäntiöitä ' kaikkine pehmeine
ranskalaisine vivaÄduksineeh ;jä nö
hyväilevät toisiaansilmänräpäykseti
ajan, milloin kaksi niistä sattuu yie-j
rekkäin. Mutta' nämä ääntiöyhdis-telmät
uhmaavat liukkäintakin
kieltä. Ottakaamme esimerkiksi sa-
'*Matteotti!'WT'äälla!»'^
_ Italian edu^ ^ ^ i a r i s s a sattui
adcettam omituinen tapaus.
huutoa suoritettaessa pysähtyi
omainen virkamies «hnänräpäyv;:
^aksi päästessään M-kirjaimee
ta sitten huusi hän vanhasta ot^^
muksesta nimen: MatteottL 5^"^-
j a a a v ä hiljaisuus, kunnes 1 ^
kuului huuto: ctääl!ä!>
kääntyivät sinne päin, mistä ääni
i u u l u i ; Mussolini oli kuolon k^bea.
Kauhuissaan tarttui presidentti' kel­loon,
mutta samalla hetkellä kuului
kaihlta sosialistien paikoilta huuto-taalla,
täällä täällä! Fascistit vai"
kemvat, mutta muuan sosialisti huu-si
kovalla äänellä: «.Matteotti on
haudassa, mutta hänen henk^ncä
asuu pysyvästi täällä,^
onvinossa
Edessäni on Punaisen, Kansain­välisen
yhdistämiskomitean (1514
West Madison St., Chicago, 111.) al­lekirjoittama
lentolehtinen numero
1, jota levitetään Canadassakin. Täs­sä
lentolehtisessä kehoitetaan kaik­kia
elonkorjuutyöläisiä liittymään
I. W. W. maanviljelystyöläisten te-ollisuusunioon.
vieläpä ryhtynään
sen järjestäjiksi. Siinä edelleen ke­hoitetaan
liittyneitä työläiriä esiin­tymään
I. W. W:ssä kommunisteina
jä^ punaisia internatsionalisteina,
taistelemaan anarkistisia ja ei-va{-
länkumpuksellisia virtauksia vastaan,
vaatimaan:!. W. W:n lehtiä poista­maan;
sensuurin kommunisteilta ja
Punaisen Taloudellisen Kansainväb'-
sen kannattajilta, taistelemaan pro­letariaatin
diktatuurin, Neuvo.stohal-lituksen
ja Punaiseen Taloudelliseen
Kansainväliseen liittymisen puoles­ta.
Kaiken lisäksi mitä edellä on
selostettu kehoitetaan liittyneitä ja-eeniä
e;i.ieiiiiaikkia muodost-jmaan J..
iJV.. 0 :sta oikea. taisteleva - järjestö,,
jota" taistelua varten on lehtolehtises>
sä esitetty seitsemän eri vaatinms-tä
lähintä taistelua varten elonkoS
juun aikana.
ten verestä. Ja seikka joka on totta seen taloudellisesta epävarmuudesta, vieläpä itse iÄnnilläHn.' Pinkka-na
"Yö". Ensimäinen kirjain ään­netään
kuin -ranskalainen "u" ja
toinen niinkuin ranskalainen *sra».
Koettakaapa- lausua se diftongina!
Suomenkielen tenhot' ovat monen­laiset.
Ihastuttnvimnia on^- tuo sa­nomattoman
hellä, lumoava nimitys
"korpikuusen kyyneleitä."
Juu, juu, Onhan niitä kj^ne-leitä
Suomessa, jumala paratkoon.
Tunnetuksi näkyy Suomi tulevan
vähitellen, vaikka sanomalehttkir-joitukset
eivät aina pidä kutiaan
ihan tarkalleen. Eikä sillä niin vä­liä
kai olekaan. Mielenkiintonsa
on sellaisillakin kuvauksilla, joita
tässä vuosi takaperin oli jossakin
eteläamerikalaisessa .lehdessä..Niis­sä
oli pantu suomalaiset asumaan
maakuopissa ja jääkarhut kävele­mään
pitkin metsiä. Minkätähden
juuri jääkarhu, se kuulostaa yähän
omituiselta. Vaikka mistäpä etelä-amerikalainen
tietää^ asuuko jääkar­hu:
puussa vai maassa.
Suomessa käynyt amerikalainen
taas kuvailee kirjeessään Suomea
seuraavin sanoin:
"Niissä kylissä ja kunnissa, jois^
sa liikuin, " l e r ä t t i eniten huomiota­ni
teidän suojeluskuntanne.. Teki­si
vielä mieli kysyä, mitä te oikeas­taan
suojelette?' — Eihän teillä po­loiset
ole mitään suojeltavaa. Ellei
ota lukuun sitä kuivan- kovaa lei-vänkannikkaa,
jota nälissänne jär­sitte.
Siinä on -kaikki mitä
teilTä on _isuojelemisen • arvoista,
vaan jonka kyllä voitte rauhassa
järsiä ilman^ suojeluskuntiakin, Vai
isänmaan kunniaako te sillä - suoje­lette?
Sellainen kunnia; joka riip­puu
pistimien j a pyssyjen kärjissä
ei ansaitse liioin suojelemista.
Useamman' talon' sdnällä näin
kauheita pyssyntorrakkeita, aina ^ i i n
monta kuin oli "talossa poikaa ' ja
Kun olin lukenut tuon lentolehti­sen
en voinut muuta kuin ihmetellä,
sillä olen kaksi viimeistä vuotta käy-nyt
ankaraa sotaa I. W. W:n ja O,
B. U:n tapaisia kilpailevia kakäols-järjestpjä
vastaan. Olen lukenut
toveri Fosterin kirjan: «Amerikalai-;
sen Työväenliikkeen Vararikko», jos­sa
niin mainiolla tavalla osoitetaan
tykkänään merkityksettömäksi jopx
suorastaan vahingollisiksi edellämai-nitunlaiset
hajoitusjärjestöt. Kun
keiTOin toverilleni asiasta, niin ei
hän tahtonut uskoa Jcoko asiaa to­deksi,
vaan sanoi, että se mahtaa
olla kokonaan provokatsioonia. Tä­män
johdosta herää aivankuin it­sestään
kysymys: Kutka ovat olieet
neuvonantajina Amerikan mantereen
politiikkaan nähden tässä asiassa?
Ovatko he olleet tarpeeksi juotetta-fia
ja ansioituneita lähetettäväksi
V:lle kongresseihin kes^kustelemaan
ja päättämään näistä ja muista asi­oista
ja ovatko he seuranneet mah­dollisimman
tarkoin imperatiivisU
mandaattia, vain ovatko edustaneet
itseään, eikä niitä työläisjoukkoja,
joita heidät on lähetetty edusta­maan.
.Tämä uuden suunnan otta­minen
L W . W : n suhteen on aivaa
itsestään heittänyt ilmoille edella-esitetyt
kysymykset, sillä eritoten
yhdysvaltalaisessa toveripuolueen po­litiikassa
on ollut varsinkin "11115
vuoden kuluessa erittäin ilmeistä
sinne tänne heiluva kevytmielinen
orienteeraus, joka ei ole tuottanu.
suurille- joukoille muuta kuiri alkm
pettymystä^
Käydäksemme jälleen itse asiaan
täytyy meidän todeta. ««äP-J.
entinen suhtautuminen 1.
on suurten joukkojen mielestä 1-
lut oikea ja on sitä kalkin mokomm
koetettu noudattaa. ^I»*^,
lee joku komitea, jonka auktonte«
tikin on kyseenalainen J°»
tunneta, ja määrätä ma ^
meille, että meidän on p e ^ y J ; ^^
hyvässä järjestyksessä f ^eji
^amme ryhdyttävä kaibnl^n
rakentamaan L W. " ^ ^ ' ' . ^ ^ ^
kylläkään käsitä kirjaimelh-^
ko järjestöä, vaan ^^'^^,^rä^
maanvfljelystyöläisten teolh^=^^^
ota. Mutta onko se sen
että sitä kannattaa ryhtyä^ ^
tamaan 9. Varmaankaan ei.
le o'n"^an yksi °"'^.%Xiaii««--
W. rötöksessä iolla ei kokonai._^^
dessaankaan
merkitystä.
W. rötöksessä, jolla ei_
ole mitaan
Jos tässä nyt
erikois»