Canadan uutiset, August 20, 1925

              - r f-
»uomalainen sanomalehti Cänäd
ilm«»tyy Jokaisena Torstaina.
^^;:K^imtäni:a3a,
Th© Canada Newai Publishing Cö.
TILAUSHINNAT;
Canadaan: ; $2;50, kok6 vuödel^
$1.50 puolelta vuodelta, 75c 3 kuu
kaudelta Ja 25 8enttlä| kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin, ja Suomeen: $3.60
koko vuodelta^ ja $2.00 puolelta vuo-
'delta.
\ LMOITUSHIN N ATI
50 senttiä palstatuumalta kerran Ju-läistuna.
Pitempiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen aiennus. Halutaantie-to
ja nimenmuuttoilmoitukset 75 seht-
' tiä kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-
: ilmoitukset $2.00 kerta,; $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- j a kihlaus-llmOi-tukset
60c palstatuumalta. Kuolonll-moitukset
$2.50, muistovärssyllä 3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-
. moitukset $2.00. ^
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys
/uettelot, luento-ilmoitukset y. m. 30
senttiä tuumalta. v 4- .
Uutisten joukkoon aijotulsta ilmoi-tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
' 50c. Postissa tulevia ilmoituksia ei
hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu-
': malta. '
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti-leukset
ja 'Tahat ovat lähetettävät
osoitteella.
CANADAN UUTISET. :
Port Arthur, Ont., Canada.
kä on .kaikikalla, jokaisessa ajas­sa
sen, mikä on aina. Silloin uusi
Valaistus lankeaa esineiden y l i—
ne näyttävät ikäänkuin uneksi­van
ikuisuudesta. — Hans Lar-
.sou.
Paperin valmitua oljista.
' Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
" Qsotemuutoksesta; tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uu­si
osoite. .
Albertan m a a ku n t a H a 1 li t u kseu
kutsusta on : Mr. John : Baeho-
Wiig saapunut Kdmoutoniin tut­kimaan
Albei-tan pljcn käytttiii
paperin .valmistukseen;^' ]\Ir. Ba-che-
Wiigv jonka isä on kck>iuyt
menetelmän paperin A-^almistami-seksi
oljista, aikoo viipyä jonkun
aikaa Edmontonissa tutkiakseen
olkipa perin v ai m is tu sm a h d o 11 i -
suuksia sekä teolliselta että kau-palliseta
kannalta. Hänen selon­tekonsa.:
hallitukselle odotetaan
yaliuistuvan piakkoin. Jos asia
näyttää suotuisalta, niinkuin odo­tetaan,
tullaan nähtävästi vieiä
tämän kesän aikana, ryiityinään
loimcnpiteinsiin pienehkön lai­toksen
perustamiseksi maakun­nan
keski-osaan sekä sanomaleiv-ti
että käärepa[)erin valmistusta
varten. '••'.•^^.y'-:'-. ' :
CANADAlf; UUTISET
(The Canada Nevvs.)
The Finnish Newspaper in Canada.
Published eyery jThursday by
The Canadian Nevyi Publishing Co.
V; • Lauri Maunu, Editor.
Daily News Bldg., Port Arthur, Önt;
CANADAN UUTISET
is wGlcomod and road in e^rery Finnish
homo in the Dominion. It is the only
dl reet advertising medium for those
mahufacturers. , and merchants who
wish to create and build a profitable
and; permancnt demand fortheir prod-
.victs and merehandiso by the largc
and ever groVving Finnish population
residing in Canada. Place your trial
advertisement and got results. :
; Advcrtising rat.es 50c per inch,
Political advs. $1.00;per inch.
. : Advortiscments must. reach our Of­fice
Wednesda.y noon to appcar on
., T,huraday's issue.
, ; Subscription price in Canada $2.50
. per year, United States and other
countries $3.50 -per year in advance.
Entered as second class mail mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office a*
Port: Arthur, Ontario, Canada.
T HE AI M O F THE C A NADAN
UUTISET.
To help preserve the ideals and
sacred traditions- of this, our adbpted
country, the Dominion of Canada: To
observe its laws and inspire others
to respect and obey theln: To strjve
unceasingly to quicker the pubiic's
sense of cl vie duty: I n a 11 wäys to aid
m making this country greater and
better than we found It.
--r-: Taiteellinen kuhnianh.imo
kuolettaa taiteellinen reliellisyy-
; , \ — E p ä i l y s ei saa olla muuta
kuin valppautta, muutoin se käv
vaaralliseksi. — Liehteuber^.
— Kaikki ko et tavat: k y l l ä lien-kr-
ä ylentää, mutta eivät samalla
elä kokonaan. — Ibsen.
— Ilo on elämän voitto, sielun
siivet. Oikea ilo tulee vakavuu­desta.
Oikea vakavuus on .sy­vyydessä
kuten jalot metallitkin.
Tegner.
voi tehdä ihmi-
. sen-, uudeksi; muuttaa koko iianen
eläiinänkatsoniuksen^a ja näyttää
uude.ssa' valossa kaikki elämän
arvot.—: Emerson, v V
•0;r -— Kuuntele kumpaakin;asian-osaisi
a ennenkuiji muodostat
mielipiteesi. .Anua mietitty vas­taus
ajattelemattomaan kysy­mykseen.
ErhacK. : ^ ;V
Ulkomaisen roskakirjallisuuden
maaliantuonti.
Otsakkeella Koskakirjallisuut-ta..
j.ota ihmiset lukevat", anne-jaan
eriiässä canada laisessa leh­dessä
vakava varo i tus •vanhem­mille
i)itäii: silmällä, minkälaista
kiriallisuutt.ä heidän lastensa kä­kiin
jout Iin. Kirjoituksessa ;sailo-taan,
että Yhdysvaltain - puolelta
tuotetaan tiiniu.' suuret m ä ä r ä t
moraalisessa suhteessa ala-ary»>i-sia
. sanoinälelitä ja aikakaushiv
• joja, : j o il la on t u 1 loisa vä i k u tus
kasvuijiissä . oleviin canadalaisiin
poikiin ja .tyttiiihin, -rj-':':'
Meidän omat eanadalaiset ai-
!ca k ä 11 s j i il ka is u ini ne j a farm il e! i-temiue
ovat puhda.ssisältöisiä. ja
1 e r veit ii, sanoo ' kirjoittaja. iksl
siis katsomme . välttämiittömäksl
t uOlt a a m aa ha n lil k omaisi a ros­ka
a? M ieliliyvä 11 ä tutus tumme
V [)arhaisiin kuvauksiin ameri.ka-.
la is es ta. k au pun kielä mä s t ä. inu tt a
emme .sen liuonoihin puoliin.' Hy­vä
a meri k ala in en kirjallisuus on
tervetullutta, vaan ei. saasta.Uin-'
nen . niaaiiviljerijät puoltavat va­pa
akauppaa. miitta lännen äidit
vaativat suojelusta ulkomaista
likaa vastaan: •;
$15,752,685, mikä on 1,032,462
dollaria suurempi kuin inaälis-kuun
vienti vuonna 1924. Vien­nin
heikoin kohta oli iiuhtikuus-sa,
jolloin vientiöumma ei tavöt-tanut
edes kymmentä miljoonaa
dollaria. Kuitenkin oli tämän
vuoden huhtikuunkin vienti suu­rempi
kuin vastaavan kuukauden
edellisenä vuotena. .Brikoiisesti
ansait.see maiintsemista, että sa-nomalehtipaperiu
vienti on kas­vanut
hyvää vauhtia. Joka kuu­kausi
on paperin vienti ollut
100,000 tonnin yläi^uolella, ollen
kuuka il ti nen k etskimäärä 112,514
tonnia. y-'''
Vuonna 1024 nousi paperimäs­sä
ja paperiteollisuuteen kiinni­tetyn
i>ääoman summa lähes 42
milj. dollarilla eli melkein 10
l)ro.s.entilla ,ollen vuoden lopussa
4Ö0,45T;()i) G d ()lla r i a. Työn teki j ä in
lukumäärä oli 27,()27 ja niille
suorit et ti i n pai k o issa ; 87,649,488
dollaria. Viime vuoden aikana
rctkennettiin Capdaan viisi uutta
l)a.j)eritehdasta, j o te n n iiden lu­ku
on nyt 115. Näiistä valniistaa
46 ainoastaan massaa, 30 sekä
; mas.saa että pa periä ja 35 yaliuis-t
a a ai n o a st a an.: pa p eria. . ^ lä ss an
valniistp^smäiirä. -oli vuonna 1924
!;aikkia<in 7 2.465,011 tonnia,, jo n
ka arvo oli yli '90 nvilj. dollaria.
Paperista oli 80 jiros. «aiuimaleh-t
ipa 1)eria . ja ^'a 1 mistet usta sano­ma
1 ehti ^\päpcrista vietiin ulos 87
pi'os. Välin is t et un paperin arvo
iiouKi yli 100 milj. dollarin.
mään suuria luonnollisia
tyksiään maan. kansallisvaral­lisuuden
ja kaikinpuolisen liy-vinyoinnin
kohottamiseksi^
: Yhteenvetona edellä esitetystä
voi lyhyesti sanoa, että v i i -
. meiset kaksi ja puoli.yuotta ovat
tchriect Saksan ja. Ranskan tasa-väkisemmiksi.
Kuu ne nyt kes­kustelevat
turvasopinuiksesta,
niin ne tekevätkin sen: niin kuin
kaksi samaharvpifsta valtiota.
Tulevaisuden maa.
Länsi-Canadan kesänäyttelyt.
u se, e t t ä vaik­ka,
kaikki lapset: ovat niin älyk­käitä,
täy.si kasvaneet kuitenkin
ovat n iin typeriä? -^.S.yy on kai
• kasvatuksen. — A , Dumas nuor.
jokaise.ssa elämässä,
: joka kulkee kypsyyttä kohtL ta-l>
ahtuu, että ihminen kerran, py-sä
htyy kokoa m aan • a jatukfiensa.
f llän v e t ä ä p i i r i n ympärilleen.
ITän pyytää muodostaa kiljaisuus-keskukeen.
Hän ikäänkuin hal­litsee
aikaa, yetä^tyy sen pyör­teistä,
asettuu sen ulkopuolelle.
Ja aika ja paikka menettävät sil­loin
merkityksensä.. Hän näkee
jokaisessa paikgssa vain sen, mi-
Kaikki tänä kesänil pidetyt
Länsi- G an adan näyttelyt ;o.v at ol­leet
suuremmat ;jä; parem raat
kuin koskaan, ennen. Erikoisesti
kar j aa n nähdei.i on näy t tel yi.ssä
• oi in t h uomat t a vana;. pa rannus j a
edistys eniiseen. verraten. Länsi-maakunnat
ovat ennestäänkin oi
ieet tunnetut hevo.sistaan ja kar­jastaan
ja, aikaisempinäkiii vuosi­na
on näytte 1 yissä ollut ;• erin-onuiista
nähtävää tällä alalla. Tä­män
k:esäisisisä; näyttelyissä: on
kuitenkin sivuutettu kaikkien e-dellisten
.vuosien saavutuk.set kai­kin
puolin ja tämä on merkkinä
siitä, että lännen eläinkasvatta-jat
eivät ole j ä t t ä y t y n e e t lepää-mään
laakereilleen, vaan pyrki­vä
t: yhä edelleen saävuttaraaan
parempia tuloksia. — Brandonin,
Calgaryn, Edmontonin,. Saskato-nin
ja Reginan suurissa näytte­lyissä
on ollut katselijoina run­saslukuisesti
myöskin merenta-.
kaisista maista ja Ylidysvalloista
ja ovat näyttelyt näiden vierai­den
puolelta saaneet osakseen e-rikoLsta
niielenkiintoa. ^. Myöskin
pienempien ; näyttelyiden maini­taan
tänä kesänä olleen entistä
paremmalla tasolla ja näyttely-eläinten
cnsistä lukuisampia. •, ;
Canadan paperimassa- ja paperi-
V teollisuus.
Canadan paperimassan ja pape­rin
vienti on tänä vuonna ollut
kiinteästi kasvamas.sa. edelliseen
vuoteen verraten, vuoden jokai­sen
kuukauden o.sottaessa nousu a
edellisen vuoden vastaavan kuii-kauden
vientinumeroihin. Viiden
ensimisen kuukauden, yientisum-ma
on $60,758,651, joka on lähes-kolme
miljoonaa dollaria suu­rempi
edellisen vuoden vastaa­van
ajan vientimäärää. Kaik­kein
korkein oli vienti maalis­kuulla,
jolloin yientisumma nousi
Canadan hallit\iksen. tilastolli­nen.
toimisto (UI äskettiiiii. julais-sut
selonteon, jossa annetaan hy­vin
kesk i t e tt y k n va us s i i t i i , miten
Canadan suuret luonnollisetedel-ly
ty.kset eri a loi 11 a muu tet a a n to-
. d e l Iisi ksi rik ka uksiksi.;, - :
Maasta yksin saat iin viime vuo­den
r ku 1 u e SS a- ni aan vi 1 j el y s 111 o t-fei.
ta :p u o 1 e n to i s ta 1 > il Jo on a i i - , d ol­la
ri n. a rv osta.. Tästä ; oi i ; yeivnil-sädon.:
arvo biljoona, mei­jerituotteiden
arvo ^328,0()0,00(;
j a k a n an mu ni en a rv o; .$50,000,000.
mikä" ei suinkaan' • o le vii hän 11 i in
uudelle, maalle kuin Canada; . i
Paperimassana j a hir.sinä ptet-t
i i n metsistä .4;5r)4,,ÖOO,000 jä kai-.»
voksista $210,0()()..000. Teol.li.suus-,
ta rkbituksiin ja, valaistukseen
käytetyn • sähkön .arvo lasketaan
100,000,000. dollariksi. . " /
Teolli.s\iustiu>t annon erilaisten
tuotteiden vuotuinen arvoniäärä
l a sketaan. . k o] m ek si j a ] )upl e k si
biljoonaksi dollariksi, mutta osa
t ä s t ä i n ä ä r ä s t ä On oikea.staan tul­lut
jo huomioon otetuksi paperi,
massan, ja paperin valmistukses­ta
sa atuna metsä tulona. ;: i . •:
Canadan erilaisten tuotteiden
koko: arvo lasketaan viideksi ja
puoleksi' biljoonak.si dollariksi,
.mikä summa täytyy katsoa suu-rehiniöiseksi
niin . verrattain iuio-relle
ja ii arvaa n asutulle maalle.
kuin Canada on. . . V ' :
Kun ..tarkastelee edellä olevia
n um e rbi ta ja muista a ,e tt ä Ca n a -
da on vasta .kehit.ysjaks<uisa a-lussa,
sa a a av istuksen siitä mii ä
.suunnattomia arvoja vastaisuu­dessa
voidaan tuottaa tässä maas­sa.
Onhan Canadan viljelyskel­poisen
maan eekkerimäärä 300,-
000,000/ Viime vuonna siitä oli
kylvössä, vasta vain kuudes osa.
Canadan / maaperä kasvattaa
iuaailman paraimman vehnän ja
sen lisäksi se antaa korkea m ma n
sadon kuin mikään muu huo­mattavimmista
vehnää tuottavis­ta
maista. / .V.
: Canada alkaa myös yhä <;nem'-
mäii olla. t u n n e t t u , mineraaleis­taan.;
Kivihiilen puolesta se on
ensimäineuYiKdysyaltain jälkeen
ja o lii ista a nyt seitsemännen osan
maailman kivihiiliyaroista. Kiil­län
ja s lippean tuotanno.ssa On
Canada . köl ma unella sijalla ja
melkoisella varmuudella sejU en\
nustetaan sivuuttavan kullan'
tuotannossa ennen pitkää Y l i -
dysvallat, minkä jälkeen seuraa
kilpailu Etelä-Afrikan rikkaiden
kultakenttien kanssa.
. Tuskin inillään toisella maalla
on sellaisia vesivoimarikkauksia
kuin Canada 11a helpottamaan ja
jouduttamaan teollisuuden kehi­tystä
ja muiden luonnon rikka­uksien
hyväksi käyttöä. ; :
Kaiken epäilyksen ulkopuolel^
la' on Canadan tulevaisuus selli
sena maana, joka tulee käyttä-
Jlein ä k uu n vii me viikolla ilmoi­tettiin
Brysselistä virallisesti, et­tä
viimeiset -belgialaiset sötjilaat
ovat poistuneet Ruhrin; alueelta.
Kun .myöskin ranskalainen sota­väki
; samaan aikaan , .luovutti
paikkoja miehitetyltä alueelta,
voidaan katsoa, .että se omalla
tavallaan hyvin merkillinen aika
Euroopa n hi s tori a ssä, j oka a Ik oi
tanimikuu.ssa vuonna 1923, nyt
on loppuma.ssa. Jokainen 'muis­taa
vielä hyvin sen ajan kaksi ja
puoli, vuotta sitten, jolloin tuli
tieto, että ran.skalaisot .sotajou­kot:
: äkkiarvaamatta olivat täy­sissä
• kenttä varustuksissa ja
kä i k kina . ase] ajein a. 1 n a rssineet
Ruhrin alueelle, niin kuin ai pa­lvi
n vihollisen . iltaahan sodan' ai-;
kana. nyökkäykseii-syyk^
te t ti i n e räät- Saksa 11 t e ke n iät la i-
, minlyÖnnit. • Noin. kaksi vu.otta
Ruhrin alue " siten pidettiin . inie-hitettynii,
kunnes tiiman vuoden
alussa alkoi vapauttaminen.
Ne kaksi ja pupliV vuot ta, jotka
ovat kuluneet Ixulirin alueenuiie-hityksestä,
eivät ole ineniuM.'t j ä t -
liim ä tt it jälkiä K u roop pa an.' Voi-pi
sanoa, et l i i niiden' vuosien ai­ka
na on tapa li 11; luit tnel koineur
k i l i iiiutuos Keski-Phiroopan |>n-liii
ti sessa. asemassa,. Sikiili (m
asema kyllä ent isen laine ti, että
:Ranska yhä. /edolleenkip -on • Ivu-r()
0|)an mantei'eeU. mahtavin val-
' ta kunta' , ja täi-kein . poliittinen
.^voimatekijä ja se 011 nitnikiiän
; y i 1 a •' edcl | ee i i y k s i m a ai 1 ITKI n p o l i - ;
t iikan jolit a va Iloja. :' \ l u t l a Sak­san
• ja. Kan^^kiyv viilisel yoima•
K i i h t e e t .eivät; kuitenkaan ;enäii
olo - lii.hiniainkaan niin epätasai­set
k.ni n t am m i k u 11 s.sa. 1 !)23. R11 h -.
rin valtauksen ,aikana. Silloin
riiiytti 1 niehltyksen yhdessä talo-udellisen
;' h i i d i y 1 kanssa . aikaan-saaiii
a pa i nost us • Saksaa ; koht.a an
niin raskaalta, et lei lillut. käuka-n.
a se ajat us ,eul;i Sakasn valta
kunnan liajoaiiviHen pirstaleiks'
on vai h a j a n kysy m y s. Si
ajasta ovat olosuhti-et . jValjon
mu uttu noet. Tosin Sa k s a ei. vie­läkään
ole .mikään suuri tekijii
•sotilaallisessa' luei-kityksessä eikii
se voi .Sellaiseksi tullakaan, . n i ir
kaimn kuin Versaillesiii rauhan
määräyksi; > • pidet ään. \:öiniassa
mutta taloudellisena valtana ja
voima k ka a n a. ;ka nsa kuntana Sak­sa
. on j o varsin huomattava ja
huomioonotettava tekijä.
'\' S a ksan voimistumihen on joh­tunut
sen sisäisestä kellittymi;
sestii. Haave e llise t- maa il m a uiva •
r ai! n u ssu. u n n i t e 1 n la t ja' opit ovat
saaneet viiistyä tyfin ja realisti-se
n ä j ä t t e in n. tielt ii.:. [ .Tiimii k cl 1 i -
• tys •., on käynyt luahdolliseks'
luonnollisestikin vain sen kaut
ta, että sen takana on elinvoi­mainen
ja luoniiskykyinen kansa,
Ranska ei voi kuluneiden ki
den ja puolen - vuoden aikana
; OS oittaa. yhtäl äistä n o u su a, p i -
kem mi T i k i n päinvastoin.'Ranskan
raha-asiat, jotka ovat oUeetylen
vaikeasti järjestettiivis(sä'>ina
sodan päättymisestä alkaen, ovat
vuosi vuodelta kehittyneet sä
maan suiintaauv: E i nykyinenkään
' . h a l l i t u s , j o n k a rähaniinisterinä
on kuuluisa finanssiorganisaatto-ri,
ole ainakaan toistaiseksi kyen­nyt
löytämään keinoa, jolla pu-asta
päästäisiin. Ju Marokon
sota, jonka onnelliseen lo.ppuun
saattamiseksi Ranskan täytyy
asettaa liikkeelle sangen . huomat­tavia
voiinia,. ei suinkaan ole
omiansa parantamaan Ranskan
finansseja. Ja tämä sota voi sitä­paitsi
tehdä sen, että hyvin, tär-
Jkeä osa 11 a n sk a n a r m e i j a sta, ni-:.
mittain siirtomaäjoukot, j^utuu^
tulevaisuudessa' aivan toiseen-aJiemaan
kuin tähän asti. Rans­ka^
voisi kenties jokseenkin hel-poAji,
kaikesta huolimatta, 'selvi­ytyi:
Marokon sodasta, jos se voi­si
kiydä sitä yhtä yksimielisenä
jä; samalla tarmolla kuin se kävi
suurtV maailmansotaa. Nyt k ui-.
tenkin\Ranskan puolueet esiinty-
Satötietoja maailman eri
kulmilta.
vät hytin eri 'tayöin kun ön" ky^
symys fi< osta.
Sikäli kun tiedot sadosta eri piio-
1 ilta maailmaa tulevat,: osottavat
ne, että Eur Op a on saanut po i k-keuksellisen
hyvän sadon, jota-vastoin
Yhdysvalloissa erittäin­kin
veltnäsato tulee ;olemaan mel­koista:
alhaisempi, kuin viime
vuon n a. .M i tenkä tämä . tilanne
.tub>e vaikuttamaan vi/ja.n liintoi--
liiii, • ei vielä ole .täysin selvää.
Markkinoin a :; toi säalta Europan
hyvä sato. alentaa viljan hintaa,
mut ta mitä Y hdysvaltoihin tidee.
: n ii n sieltä ei oi e j uuri m a init ta­vaa
viljamäiiräii tänä vuonna
ulos lähettää, joten on hyvin
111 ah dol lista, et ta kot oi s i 1 jä inark-kinoiUa
vehnän, ja muittenkin
viljalajien hinnat, tulevat olo-
• 1 na an - k orkeai oma t k n in yi e is­in
a ai lm ai liset hinnat.': ^ d uuri t ;i 1 lä
hetkellä ovat viljan hinnat liiaili-televat.
Täniiäh n(.- • nousevat
iiuomcnna laskevat, ja on iliueis-tii,
• että inarkkinat, eivät suin
ka a n vielii ole vakiintuneet.. \
Saksan iiiaanviljely.sdeparte-iiicntti
ilmoittaa,, etiä siellä vilja
i M i l o on sangen ' hy v i i . vaikkakaau
ei tulekaan mikään rekni-divuosi
Vii-cssa : ilmoitellaan tulevan vii
ja a 38 pros. en e uuniin k uin mikä
on viimeisen ky mnieiien y\uk\en
aikana ollut sitdon keskiarvo
lii et tu a n salo on 15 p ros. yi äpiiu
1 eli a V.;. 192:4 sadon. ; l>uga riass;
on tullut viljaa niin paljon, et ti;
ei • tiedetii: m iss ii sitä tiili et taa
. Sjrllii on • veiiniiii ja - ruista, saatti
eek. k e ri ä k oh dell enein mä n k uin
, 111 i 1 lo il vk; lau e h n en.' ; Va i k k a k in
r.k raina s.sa jo.issakin jiaikoin -.1
:-.-72 jiros. o n . osittain tuliout u
nul, tulee \'eliiijiillii yleensii poik-
-kiMikseli.seii liyvä sato. - Neuvos­tojen
liiton viljasato arvioidaan
1.()0().0()().00():ksi . i)uudaksi. eli
npp.OOO.OOD.-.^^.i busheliksi, misiä:
V eli nää 400. (H K U K H) piui ta a, : ru i s-|
'a 7().()()().(»0P piiutaa, ; kauroja
172.(HH).()0O,00O .puntaa, ohria
I2f:.(i0().00() . piiutaa ja inaissia
: \iV.U lOO.OOO puu ta a l 'ii ka rissa
iulee viljaa 15,0()0,(K)0 sentneria
•uie nimiin . ku i n vii jne yuonii a j ;i
lugosla vialla ja 'Puolalla tulee
olema an : melko in e n mäiirä viljaa
ui osl.äh et t ii mistä , varten.•;• Itii va !-'
^ iassa .on saatu • 25 pros..-enemmän
viljaa, kuin viime vuonna ja ar­veli
1 aan, ettii Keski-EurÖjian eri
V ai ti oitteii väliset tul 10 isät;' y ilja-lullit
tiimii runsas sato tuleei
pyyhkäisemäiin.tieltään pois. '
Canadan : viljasato arvioidaan
•350.000.000 :ksi bn.sheliksi, • eli
100;000.000 bnslielia enemmäksi
kuin viimevuotinen sato.
Yhdysvaltain liittohailituksen
maanviljelysdepartemeiitin elo­kuun
; vilja -a rv io valmistuu ,iul-k;
iistavaksi. piakkoin ja sitä; odo­tetaan
jännityksellä. Samoihin;
ai koihin, valmistuu neljä yksityis­tä
arviota Yhdysvaltaiir' sadosta
ja ne epäilemättii tulevat suu­resti
vaikuttamaan--viljan hintoi­hin.
Kuista ja kauroja arvel-
' a a n Y h d y s v a 11 o is sa tulevan run •
saasti ulosvientiä varten joten
liiittcu viljalajien liiniiat tulevat
todenmukaisesti.; .seuraaniaah"- y-
! e is m a ai 1 mä 1 li s i a • h in to ja, mutta
enna koi ta lasketaan, että: velinän
myynnissä',,'. • tiilee tapa h tumaan
liuikeata keinottelua j ä ettii. hin-na
t tulev a t suu resti vaihtumaa n
eri aikoina. .i^^;';^^" ..v
Y''hdysvaltain liittohallituk.sen
heinäkuun vi 1 ja-arvio o 1 i seuraä-va
: • Kevätnisu 276,000,000 . bus-helia
ja tai vinisu 404,000,000
busdelia, yhteensä 680,000,000
bushelia! Sitä . y.astasi viime
vuonna 873,000,000 bushelia. Mi­tä
talvinisuun tidee, niin arvio
on hiukan ; noussut sen jälkeen
keskilännellä, mutta länsiretcläs-sä
on talvinisuri todellinen tulos
siitä hiukan laskenut ja kevät
nisun arvio pohjoislännellä. Y k ­sityiset
arvioiniistoim Istot arvi­oivat
hisusadon tällä hetkellä
seuraavasti: Kevätnisiia 245,000,-
000 bushelia ja tai vinisu a 592,-
000,000 bushelia, eli . yhteensä
837,000,000 bushelia.
Jotkut viljaekspertit ovat las­keneet
;: m a i ss isad on arvio ta . jos-•
kin määrin sitten lieiniikuun
irvi on.,. Ila 11 it us a rvi oi. sen hei­näkuussa
3,(M)5,()00,00() hushelik-.
si, ja. nyt se ai-viöidaan . :1000,-
100,000 hus h (d in va i hei Ile. ^ Vi i 1 ne
vuonna oli inaissisat o va in 2,437.-
K)0,000. . h tl sl lelia:'. ja kes kia rv 6
viimeisen vu()den. inais.sisadosla
2,935,(H)0,000 . busluHia. ' 3ot'knt
yiljakciiipl teli j ä t vakuiit tavat,
ettii;maissin hinta Inlee olemaan
körkeiniinillaair syyskUnssa ja al-haisininiillaan
j(Miluku1issa. .
. K a u rasa t o . ar vio i d a ;u 1 I \ i u k a 11
alemmaksi kujn keskiai'vo vii­ni
eisinil • vuosina, eli 1,300,000,-
000 bushelin vailieiOe.. Jolkiil
ek sportit ^ • tiu k iv ii t. .siil.iikin. v i elä
pois 10O,O(HM)()() l.uslielia.
Kirjailijain tuotantokyky.
^yhym&ti kurssimme rahaläfeig-.
' tyksiile SUOMEEN :
j a
; l'hi kirja il ijaiu tuoianf okyky
p il 111 onn o 11 is es tv eri la ii 1 en : k n ri
toisen kynii ryöinii paperiHa kuin.,
etana ja saa i i i p i n i M i p i u kokoonV
1-'0 sai ia a p ä i \'ä s s ä . voi: to i ne.i 1
kirj o i 11 aa 15,000 s a n a a . S u o s i t ­tu
:. roinaa n in kirjoittaja. .Max
Peniberlf-n iyyiyy: -^i")—1,()()().Sa­ilaan'
• piii viissii-. ja 1-ii'der •!lag-:
' ga rd',. joka on .vähiin sukkela m i»i.
1.500; kuitenkin kii-joilti jaiki-
: m iii n e 11- •: k e iT a n . {la k.si 1 n: ro iii aa 1 li 11
vajaassa . kuude.ssa. viikossa ! .1 laji
Caine kertoo, että hiin kirjoittaa
yht e n ii p.iiiviinii vii h ii n, ('..is.-na.
paljon, yhteensä -. noin ti.OjH.l ,sa-n:\
a. viikossa.. K( T r ; i i v h;iii kiu-tenkiii
kii-joil ti ijiat i<alla Sk'.r-lanuista
lOn.iihni.i iin 9,0(H) s a naa
n i u u t a n i a s s a tunnissa, niul i a lä'-
l ö i n luin olikin erik(.i :.-;cssa vi-^
: recssii. '•• .\o p e a si i l-t ä o ui i i i \ a j a 111 k -
.siansa paperi Ile On iu.yös!'i 11 kir--
ja i i i j a . Le (,)ueu\'. joka. y l u l c s s ii
kuu ka udessa kirjoi! t i^ S3.(I0() s:!-
naa kiisitlirviin r c i u a a i i i n.
" ;'.Multa ei kii.k.aan niiistii hvi;-
roista :kuulu k u i i t M i k a a n varsi-
.naisiin. pikakirjo.iifajiin."'
Xii itä (UI Frank f'ort M oore,: j o ­ka
kirj()ittaa . (i,()()n---l{U)(!() sa­n
a a . i»;ii\'äss;!. I Iän ondlnan-kei-
: toi 11 uk siMis; 1 •. 111 n K'a a 11' ki r joi Ijat lU 1
sainaJhi kynJillii yii -1 niilj, sjiuaai
ixirjäilija H. C.. \V.e11s : -siii. . nu.o,
remmillä päiviiiiiiin JuljMjsii. ..ko •
k o (UI ;: 7.000 sa n a a .. pii i viissii.- ja.
tieorge <'.! pi ffji li kii-joiit i criiiiiul
p ii i viina '.:. k o k o p a is (a. 12.500 sa •
naa ! -;•'.•; i;;: .i.'..v.' •^[••••
': y Eiigl anti j i i i i kuit enkin k au as;
rek o rd i en nuuis ta'. . A111 eri ka:s;t a;
Amei-ikalainen; kirjailija !• roth^-
riek P ey ki rj() i t ti vu o de sta vi 1 p-t
(MMI jo ka i v ii k k o . kolme ke i" to­musta
; vai k ka- kei-fon.i ukset' oli­vatkin
ly li yi tii, . kirjoitti . l i i i i i.
Myös myömme pankki-(fynohuk :..
sia .(shekkejä) markoissa: yllä-mainit,
.kur.-sin jHlkaeu ja erik-p!, •
si a, k oi.^ eh prose?! li/i; korlcoa -'.•!' •
täviä ixiÄtkVfSiajicn • shekkejä d J -
lareissa, jotka Siiomessa luaa: .
taan siellä ; voimassa-olevan d o lV .
rin kurssin jäikeeii.
Lähetyskulut. raTialäketyksii]»:
postin kautt.^i on 15i.;. sun: risili.».
alle $20.00 ; sitä suuremmi 1 t":-f,'&-.i^^' • :
mi Ra ,nii tääa k ui u jä. el p eri i il. .;
V: Lähetyskulut^^ gähkpteitse .. Oöi/
$3.66 kKikilta suniinilta.
Kaikki • lälictyksei, OH oi te la as
postin kautta, jos: sähkösanoLria-lähetystä
ei srikoiH'::?iti pyydeiä, y
Osoittakaa l äh
t.aa?iottaja n . j;i HJMr-i 'ä.;än' osoit;
te elia varuste tiun a o.soii ie ells ;
igu Departmcut
opfclahösalts
'-i*ci|us'ett u v . 187-1.--
Varat y ^ . . . . . . . ..:V7>3,0(JO.(100.00.;
./ :Kix|oittaka;i .^Juoinekr?],;. rnejllä
on kuusi suGuia laisi a liikkceiisäm-me.
^'}'''-'/:':/ • •.•;'''"•••'• .
I.. piiivii^ i: . . i M M '!
!.läVirsi ii K i :.! . •
IviHivUKiir.; J O ' . ;
naa. >• "ii
iiiupta^n;!:': ;, ' • 1 • S ' 11--;, .-. 1 i• 1 i n u ;
M a h i i iM 1'.: 1 ! ; ' - i - y ^ . n . - i o . - ' k i l i s i : l i
eHi(v>s;iii.ii \ y . l i \ .P''Vi :r<.n;iv;:;auKiy j o i r -
l a IM o !',.••; k i n i ' t ' , t 1 i i n . 1; i ! I i:..., -
•i-tu .1 (;.'.)!!') s a . t i . M ! i i n ; ' - i ; / h l : a . . ; - a i - - .
vässfi.-lyViiUi':'ei^ä; v\':rt:'':'^i:i '<': 'KT.-
Ja ('(IM! ! i i a '.'>'.>' !0' l ! i - V i • ^ : ' ; ^ ' ' • • * • ä ^ ; ' .•
k a l o ; l a v;:.!:!iv;i>.l.i^ uUn . : . ; \ \ n i i - -
u.iii iiuni(M:.|')'r'. . •,;'-.' •;:.'.' ' V-
. ( H i ...UI'- l i ' s r s t i ;
Xi.infJii .'r-ij--; .' 1 u n i n k r y . '\V;'..vil i a r
m e r e n . \:\ rp»P;l a iii 'Srou.'- ..V\ a i 1 s;..
1)uni..M;il!';,•' uVi'Mi^ i . i npfj.! 1.»;niiini-.
A y ! ' \ i ; ! "•. • l i - « a i i a i s . < »;:or-
(U^edlt i r : v i l . o l p i U ' . M i l k a i s i kj:',.^
.iah -/valy.;j:tikäM-i>ipeu• l a ' .joi>a k o i - .•
i n i i s . v u o s i : -
-Vt.isi i\Oi ni!' • \
k 11 Ui
- e y
Mahdollisimman pikainen toimiDta. i
lähettäessänne ottakaa huomiooh, että rJlekir joi tta- p|
I neella on joka päivä tiedossa Suoman ra^han te del-linen
arvo ja voi.niinollen maksaa aina piiivän kor, ^
keimnian kurssin ralialähe f yksistä. ...
KITRSSI ON TÄHÄ". ^ •••.Y./v'.:v--i>--.i-.Ä:
SUOMEI^RL^KBIAA CANADA
•-^^ v-xr/--;^'.-/-^-i:.-';\:l-
Kaikki*lähetykset osoitetaan postin kautta, jos sm-:
kösanoiualähetystä, iei erikoisesti vaadita. Sähisetys-
: maksu on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku-lujen
lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksille on
' 40c stumnille $40.00 asti, 50c:sunin'ille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 as ti; >f okaiselta mur^i valta sa­dalta
25c. :;;:?-:';-;;;-
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lälnetyksUIo.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan \i
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hy vin tai'-
PORT ARTHUR, ONT.
• \
yjyt?'^-'-.
'Ji.fOr,. M -iii f *ltt.