Canadan uutiset, June 30, 1921

              SIVU: i CSNAD^ÄlN UUTISET, PORT JMITHUR, pNT,, ,QMABA", Torstaina Kesäk,,i3Q p. 1921
CANADAN UUTISET
Buomalalnen eano^alehti CanddasBa,
Ilmestyy jokaisena Torttaina.
Kufitantaja
The Canada Ne^Ar8 Publlsnlng Co,
Brlck J. Korte, lilkkeealioltaj»,
Lauri Maunu, Toimittaja.
TlLAUSH^NNATti
Canadaan: $3.00 koko vuodelta,
$1.75 puolelta viiodelta,! $1.00 3 kuu­kaudelta
ja 40 sbnttiä kuukaiidelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.75
koko vuodelta jä $2.25! puolelta vuo­delta.
tavalla koetetaan salata. Se, joka
joko epäilee omaa taitavuuttaan
toimessaani tai tietiiä vasten pa>
Tempaa käsitystiiäii edistiineensii
vääryyttä, i hän pelkää taitamat-
' tomnuteiisal tai vääräinielisyyten-
^ä tulevan |ihni; hän ion myös ai­noa,
jolla on syytä valoa pelätä
ja jolla on etua siitä, jos voi kät­keytyä
valistuiieideu kansalais-lensa
:«ilmi.stä.—M. Calonius.
NIJMEEÖ 26
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta kerran ju
laistuna, PItemplaikaiBille Ilmoituksil­le
kohtuuUinei
10- ja nimenmi
alenuus.i;
uttolhuotukset 75 sent­tiä
kerta, $2:00 kolme kertaa. Nalmar
Ilmoitukset $2.00 kertani $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- jaj klhlaus-ilmol-tukset
60c palstatuumalta. Kuolonil-moitukaet
$2.50. mulstovärsyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moitukset
$2.00. i i
Pöytäkirjat. Ullselvltykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y* m. 30
senttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotuista Ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkln ilmoituksen hinta on
60 sentt. Postissa tulevia llmoituksiA
el hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
I .
Kaikki llikteelle aijotut kirjeet, ti
iaukset ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella: ;
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont, Canada.
Canadan Uutlnlsta lainattaessa ©n
fähde mainittava. '
Gsoitemuutökaesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha e t t ä uusi
osoite.
CANADAN UUTISET
(The Canada Nevvs)
The Finnish Newspaper in Canada.
Publlshed every Thursda.y hy
The Canada News Publishing Co,
Erick J. Korte, M^anager,
Lauri Maunu, Edntor..
Daily News Bldg., fort Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
is welcomcd Wnd read m every Finnish
home In the Dominioon. It is the only
directadvertising medium for tbose
manufacMirers and merchants vrho
wl8h to create and buUd a profltable
and permanent demand for their prod-uctR
and merchandise by the large and
et^r crovving; Finnish population resid-ing
la Canada.l Plaae your trial ad-vertlsement
and get results.
Advertising rate.s 50c per inch.
Politicaladvs. $1.00 per Inch.
Advertisements must reach our Of­fice
Wedner,day: neon to appear on
. Thursday's issue, | :
: Subscription price in. Canada $3.00
per yoar. Uni ted S tates a nd o the r
countries. 53.75 per j^-ear in advance.
Entered as second class mall mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AliVI OF THE CANADAN
UUTISET.
The help preservethelldeale and
sacred traditlons öf thl«; our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe Its Iaw8 and Inspire other» to
respeqt and obey t^iem: To strlve
uneeaslngly to quicken i.the publlc'»
sense of civIc duty: In ali vvays to aid
In making this country j greater and
better than /e found It.'
Poimintoja täältä ja
muualta.
Ganadassa asuu nykyään 55,000
kiinalaisia.' Ainoastaan yksi vii­desosa
tästä määräistä' on Suurten
>l.iirvicn Itäpuolella, -joten heidän
luku määränsä lännellä on suu-vempi.'
Vaneouverissa on heidän
iukumäiiränsä suurin, in oi n 10,000.
Torontossa i Ja Montrcalissa on
iiuniinassakin 4.000 ja! Vietoi*iassu
•^<t00, Oda^iishii ja Hamiilonis.sa
liihos r)00 ja loisissa keskuksissa,
k II Ien Lontoossa. Kiujxstonissa,
Xia^'ai'a, 1^'a 1 Isissä ja |»Su(it)uryssii
useita satoja. »loitakin vuosia sit-
; 1 e u kiina la in e n o i i mcl kein t unte-inaton
pioneiuMiissä . ylitoiskun-ii.
issa,: i n u 11 a ny 11 e m i n in 11 än c n '\ ve -
su la i l;Os- ja i i-a vin t oi a k i Ijiensä a I -
kavat I väiiilelleu tulla kaikkialla
tntuikki. I I
Suurin osa, (janadaan tulivivasta
kiiiuilaissiirtolaislen joukosta In-loe
pääasiallisesti kuudesta tai
seitsemästä 'EteTO-Kiinan maakun­nasta,
jota seutua nykyiiän j)ide-sosia
lidemokr Aä ttises ta : (-m ensh e -
viki-) puolueesta. Vangitut tel­jettiin
i\loskovan eri tyrmiin, ja
siten riistettiin menshe Viikeiltä
mali'dolli8UUS valmistautua vaa­leihin.;:
Jo useampia viikkoja en­nen
vaalien alkua pauhaa bol­shevistinen
sanomalehdistö eri
' • sosialistipettureita's. o. ei-bol-shevistisia
aineksia vastaan.Koko
hallitnksen käytettävissä oleva
lehdistö on toiminnas.sa bolshevi-ki-
ehdokkaideu hyväksi, — kun
sitävastoin menshevikeillä, sosia-livallankumouksellisilla
ja. puolu­eettomilla
ei ole yh'tä ainoata­kaan
lehteä käytettävänään.
Bolsdevikil ovat muuten ''ylei-sistä''
vaalfsMa suorastaan in-nOLi,
ssaan,'miilä"ä heidän katsanto­kannattaan
helposti voi ymmär­tääkin,
ko-^ika hcidiin käyttäuiän-sä
vaalitapa takaa heille, s. o. mi-tättömän
])lenelle vahemmistölle,
van n an e 11 emm i s tö u n e u v ost o hal­lituksessa.
Kuten tunuettua ot­tavat
vaaleihin myös puna-armci^
jalaisct osaa, toisinaan täydessä
aseistuksessa, voidakseen heti a-
.seistettuina, i'yJ>tyä toimenpitei­siin,
jos joku uskaltaa sanoa sa­nan
kommunisteja vastaan. Kräs
kommunisti J^osnovski lausun
.Moskovan "Pravdassa" (X>:o 81.
hl 1 ] 11 i k,; 1! > j).) mi e I ihy yä«J säi-^tä'-
mäiltäpaisesta linrna-ariiirijakokO;
se-ssa. '^y.symys oli nutlen^yoti^
lÄiffen 4 vaalista, jotka..kuuliii:j'at
^loskoVan' varusväen panssari^
vaunuo.sastoon. Panssiirlvaunu-priikaatin
komentaja pitää lyhy­en
pulveen.muuan, joka on olevi­naan
puolueeton; sei it tää. että
kaisem.pana! kuin valtakuuuan
muita,osin. Heilii u.seinkin ym-märretäiin:
Aiiärin sontiiiidon. että
he ovat itämaahnSia, | joita rotu-eiina
kkoluii loisiius yhä \-ieJä kiii
jjitää enemmän tai \ähemmäii ar­voituksellisina.
Yli' ises t i IiJ u 1 la aii, e11 ä (,'a n a d a s-
•sa asu \ at 1
suhteellisen
ian silvsi tulema.ssa.
.1 e n k in
— Toimitukselle on lähetetty
K an 5 a II i skli r k k o k u n n a n se mi n a a-rin
loisto julkaisu "Juhannusva-lo**.
: Se sisältää useita kirjoituk-
Nia. m. m. seminaarista tänä ke­väänä
pärisseiltä papeilta G. A.
Aholta, A. E. 'Kokkoselta ja L. N.
Vilenius'eita. Ja lisäksi runsaasti
kuvia.
"Samaten on liieillp lähetetty
Amerikan, suomalaisen kansallis-j
a raittiusmielisen väestön Juhla­julkaisu
"Juhannus.': sisältäen
huomattavia kirjoituksia eri a-loilta.
Kumpaakin .teosta un saa­tavana
t. ]. kirjakJupasta.
— Maan päällä'on vain yksi yi-noa
todellinen onni — eläminen
myöskin muita kuin itseänsä var­ten.—
Leo Tolstoi. I
\ ii n a laiset t ;ö vat ; jbkö
vafakkaitla tai) aiiia-
M arvat;: ku-
()vat: saaV111taneet • . i i i k s i
siiurtai meiu'stystä, että heitä ta-
\allisen kasit\ ksen mukaan voi­taisi
piläii ,rikkaina. Siuiriiiimai-kin
kaiipungin raxintolat. jotka
harjoittavat suurta liikettä, tuot­tavat;
oiMiistaJilleen suiiteellisen
vähäi).| Pesulaitoksen pitäjiltä
taasenjon raskaampi työ ja vielä­kin
vähemmän tuloja. .Muutamia
poikkeuksia kuitenkin tavataan,
f'alj2:arvssä'on kiinalaisen omista­ma
kiitomatehdas. Sen omi.^taJa
on saavuttanut tunnustusta ja on
sikäläisen ipiresbyterikirkon luot­tamustoimessa.
Torontossa kiinalaiset ylläpitä­vät
omaa .Njuorten Miesten Kris-tillistä
Yhdistystään, samaten
-Montrealis.^a. Yhdistys, johon
Ivunluu Jäsi^i inä viisi kymn'i(Mi tä
nuorta kiiiialaista, on perustanut
Hamiltoniin i omaii kokouShi3>
neensa ja samanlaisen. Otta^vaan,
Äskettäin eräs luiori kiinalaijien
nainen keräsi useita satoja dolla­reita
sairaalan perustamiseksi
Kuifrstonin .kiinalaissiirtolaan j . i i.
e. Kotimaassaan Kiinassa lahjoit-li
25,000 henkilöä *225.000 ensi-
— Ihmisenä ovat kaikki saman­laisia.
Halvimmalla turkkilaisel­la
on samat oikeudet kuin sult­taanillakin,
mutta maailmannäyt-tämollä
he näyttelevät eri osia. -—
F. A. de Yultaire.
— Siitä, minkä (|n tehnyt vel­vollisuudesta,
ei tule odottaa
muuta palkintoa, vaikka, teko
jäisikin kaikiltamuiltaltuntemat-tomaksi
~ kuin sen tyydytyksen,
minkä puhdas omatunto suo, kuu
olemme tehneet oikein. — Michel
de Montaigne. ,
— Me nukumme hyv|in ja val-yeillaolomme
on onnellista,,jos se
käytetään hyödyllisesti; ja pieni
tunne siitä, että on ponnistanut,
on välttämätön, jetti voi oikein
nauttia levosta, vieläpä silloin­kin,
kun on .ansainnut seu opin­noilla
tai saanut siiheni oikeuden
täyttämällä velvollisuutensa.
Valter IScott.
— Ei mikään helpommin tee e-päiltäyiksi
I tuomioistuimen tai
sen erinäisten jäsenten ioimia ja"
liian edistyneem:j)änä ja uudcnai- kaikkien täytyy äilnestää kom-vnuhisteja.
jä vaali oiv?päii
i'anssarivaumit viui-ivät: -edelleen
J a 1\ o 11 imii u istci 1 la o n jäi 1 ee ti ni e r-kit
j äväiiä li>;yäkseen ^•lois1a\'ä
voitto". .. .Mlitta kaikissa \'aa.-
likokouksissa ^t^i asia s
; m unist oi lie yhtä; siiot iiisas t i • JJuh -
t ikuui 1 17' i> :hä dli Moskovassa
(ijosnakin : ;teli.tääii^ t
virka ilijain. '•• yaa li kokous. , N'eu.-
vostoha 11 itus oli; Jo; edeltäpäin lär
h e t;t ii.;] 1 y t si 1 ui e ;: pu j i u J ä ks iv-1 un n e-tuii
ilä;ti^k>Sol:)elsö Mielipi­teiltään
öp|)psitsiöönineii ;työliiis-k
iin ta": k ä y 11 i .11;A^ii k seen oi k out t a
s cia da jok a isel 1 e jn i li vi j alle (^s;it tää
lyhyitä kii-Jainsia/^ kysymyksiii.
Tällöin tjijm^^ i\Iosko-väir
" Pi-iivda" suuttuneena tote-aa,:
ett ä herra /lladekille;esitettiin:
jou k kp; ';' y allah ; h R1 pa jii ai sia ky­sy
ihyksiä . ' ' M ä; ku ui lii
:seu nia yast n';-';: •.: •
; '.Minkätähden ci jonoissa kos­kaan
nähdä juutalaisia?; ; •
.JMuuan t o i n e n M i k s i kommu­nistiset
:komisarit: ovat pareminin
puetlit.; k ui ri )ty öl ä isot ja nij nkä -
tähdeii he saavat sUiirenipia elin-tarveannpksia:::;;,';
; i :
Mihinkä h
ineiipiteisiiii iicin-ostohallitus ryh
tyy ;.im:kottaaksecn valitsijajou-kot
; valitseinäan vkoihm^
ka nd i cläatte ja, osoittaa sen raa v a
pii ii tös, j ok a riii lidiiä n ' Pray da n' •
Jiiihierossa 8-^;liuiitik. ;I7 ,^^dtä r
;^ ''Me-^^eisvenäl^
mi^siooniri joiikkoj^n
kaatiii toisen osanlypm^
iaisct oleihnie: prikfiatin puiiasö-
'tlaitten A^leisJessä;kokouksessä yk^
si'm iel isGsti • pjiätt iineet uusissa
vaaleissa /liittyä Vcnii^^^
iiistiseen puolueeseen', ''koska tä-j
i iä jpuolue intää;; huolta •työtäte­kevän/
koyha^
rehellisten puolueettomien tove-reitteu
eduista.
: 'Me /selitäinnie p
tä jOS M oskova n n Q.\ostoon on­nistuu
} -pä ii s e inä ä n;; s öp;i ma tto ihi a
a ineksi a m ensh e vikieh tai sosia 11-
yallänkuniuftksellisten joirkö
jotka ovät: vahingollisia Veiiäjän
mtdestiluöiinselle, • heidät;; viipy­mättä/
tullaan; lik^
lakaisemaan pois neuvostosta!.
miesten Canadaan matkustami­nen
on kiellettävä ja ammattitai­dottomien,
maanviljelystöihin ha­luavien,
miesten ja naimisissa ole­vien
maanviljelijäin lähtö on siir­rettävä
kevääseen 1922. Ainoat
siirtolaiset, jotka voidaan pääs­tää,
ovat naimattomat, maanvilje­lystöihin
pereht5'neet työläiset,
joiden aikomuksena on matkustaa
Ontarioon, uManitobaan j a (rajoi­tetussa
määrässä} Quebeciin. Bri­tish
Columhiaan ei haluta min­käänlaisia
siirtolaisia. '
hajoitetun siirtolaispolitiikan
määräysten vaikutus nähtiin ensi
kerran tämäir kuun aikana. Lai­vayhtiöt
eivät silloin yleisesti hy­väksyneet
kolmannon luokaii
matkustajia Canadaan^ vaikkakin
lähtijöitä olisi ollut tavallista
runsaammin ja siirtolaisuuden ori
tänä vuonna odotettu muodostu­van
ennenkuulumattoman suu­reksi.
D o m i n i o n 1) oi i t ii k a s t a 1»u o limat-ta
on vielä epävarmaa,. millä ta-
' valla pääministeri .MciKbcn tulee
Lontoou konferensissa sulitautu-imia
n si el Tä esit et tävään e hdotuk-seen,
että Suur-Britannia ja sen
s i i r to m a a t m yö n t ä i s i v ii t; s ii 1* t o 1 a i-suuden
avustamiseksi lainoja
muillekin k u in e n t i s i 11 e so tila i M e.
Toistaiseksi ei ('anada ole maksa­nut
kenenkään tiinne aikovan tu-
1 okkaa n nuit kakusta nnu k si a. vaik­ka
kin Ti\ n ut do min ion i t ei vät öle
olleel yhtii jyrkkiiiv lyusi Seelan­ti,
joka muutamia kuukausia sit­ten
ilmoitti suorittavansa osan. to­dellisten
tiulisasukkaidcn matka-,
railoista, koettaen siten vetää o-san
(Kanadaan suuntautuvasta
siirtolaisuudesta omaaH inaahan-sa.
on nyttemmin peruuttanut tar­jouksensa
Ja ilmoittanut .että TJu-e
e n Se e 1 a n t i in e i Iva 1 u ta s ii r t oi a i-sia
mistään luokasta.. .Samallai-soila
kanualla lienee Australiakiiv.
maa, jossa siirtolaiselle ehkä olisi
t a r j (j 11 a k a i k k e i n su u r il H m a t 1 n a 11 -
dollisuudet. Jos olot työmarkki-
-•uoiila olisivat i)äässeet, vakaantu-,
ii?aöir!
L. J. M.
seen seurusteluun intiaanien kaniä-^
sa.
Tosin paikoin tuntuu siltä kuin
romaanin kirjoittaja turvautuisi
joiikinlais. sovinnaisiin kertomis-tapoihin,
joita m. m. Ivalo, Star-häck
y. m. ovat käyttäneet, mutta
historiallinen aihe ja tapahtuma-menetti,
nyt 5 kertaa sen yäkilu-vun
ja enempi kuin 4 kertaa suu­remman
maa-alan kuin Ranska
menetti v. 1871 Ja Saksa saa niak-saa
korkoa 35 kertaa euempi vuo­dessa
kuin Ranskalta meni.
Saksa tulee yrittämääii kaik­kensa,
että se pääsisi liittcjon Vc-alueiden
uudet paikat, Joihin kir- näjän kanssa Ja että Venäjä vielä
jotta ja tuntuu perehtyneen yhtä
tunnollsesti kuin itse historialli­seen
tosiasiaankin, tekevät sen;
että teoksella on harvinaisen suu­ressa
määrässä omintakeisuuden
ja nutuuden virkistävää viehätys­tä.
Erkki Mulikan ja'Stina Dahl-bon
rakkaus ja sen kehitys vas­tusten
k au 11 a voit t oon a ntaa h i s-,
torialliseen ainekseen seri iJOjjnant-tiseu
värityksen, joka ylfajpitää
tarpe,ellista jännitystä ja runtoUis-ta
tuoksua tosiasiain lomassa.
Eräät painovirheet eivät häirit­se
kokonaisuuden antaman hyvän
vaikutuksen eheyttä.
Tämä hiiomattava Ja varsinkin
meille s i ir ti) 1 a i ss u o m a 1 a i si 11 e t er-vetullut
romaani on saatavana
-Canada n Uutisten kirJa kaupasta.
Sen hinta nidottuna on.-tl.75. Vaa-tekansi.
s.sa .^2.00.
virkoisk Samalla on Saksan toi­vomus,
että Amerika Ja EJnglanti
Nykyinen kurssimme rahalähe
tyksilte SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
olisi vat hyvässä rso v.ussa keske­nänsä
ja Ranska Jäisi yksin. Sil­loin
olisi mahdollisuus vielä hyö­kätä
Ranskan kimppuun. Mutta
ne ovat tulevaisuuden tap;auksia,
joita on vielä liian aikais'ta aja-,
telia. Europan dplomaatisct inie-lipiteet
; ovat kuitenkin sellaiset,
että kuu Saksa 25—^30 ..vuoden ku­luttua
on maksanut nykyis'cn suu­ren
velkansa. Jonka sola sille
tuo11i, se Va 1 miste 1 ee taas i uviteen
sotaan.—^Pdehti. i
MIKÄ ON SAKSAN SOTAKOR-VAUS
VERRATTUNA RANS-KAN
SOTAKORVAUKSEEN
1871?
''Uuteen Maailmaan/'
luokkaisen
ta aliseksi [)
^leikein ka
korkeakoulun rakcu-irinsä
pääkaupunkiin,
kki Canadan .'kiinalai­na
ssa ja tu
siin antaa
set ovat avustaneet varojen lähel­tä
mi.sc.s.sä kotimaansa naläuhä-täisten
hyväksi.
( anadan j 'presbyieerikirkon e-dustaja
Rev. \Y. D, Nloyes. Joka
on useita vuosia oleskellut K i i -
iistunut sen asukkai-heistä
seuraavan far-vostelun:
Niille, Jotka ovat hei­dän
ystäviään, he näyttävät jia-;
remmat puolensa: vihollisiaan
kohtaan ho ylläpitävät .salattua
vihaa tai ludättäväisyyttä. Pääs-ä
tuntemaan, on koe­tettava
tuli ci heidän .Ystävyyteen­sä
ja kunnioitettava heitä.
Venäjän bolshevikien vaalita­voista,
joiden ansioksi kommunis­tit
saavat
Moskovan
punkien ja
laskea voittonsa niin
kuin muidenkin kau-
„ maaseudun vaaleissa,
annetaan seuraavia, hyvin .valai­sevia
ja bolshevikien. omiin sano­malehtiin
per-ustuvia tietoja.
Vähää ennen vaaleja ryhdytään
tavallisesti sellaisten työläisjoh-tajien
vangitsemisiin, joiden tie­detään
kuulivan vastustusjpuolu-eeseen.
Viime | vaalit alotettiin tä­män
'bolshev|kiperintätavau, nxu-kaan
vangitsemalla heti enem-äänestj^
ksiä, Ituin jös niitä jollain, ^lan kuin sata jäsentä. Venäjän
Puheenjohtaja Popov. Sihteeri
N'Ogtev."'
' * t «t Mc
Sanomalehdissä näkyneet tiedot
kymmenien tuhansien siirtolais­ten
saapumisesta Ganadaan Britt.
Saarilta aivan muutamien viikko­jen
aikana on herättänyt laajois­sa
piireissä huolestuneisuutta ny­kyään
muutenkin epävarmana
työaikana. Canadan /halituksen
taholta kuitenkin ilmoitetaan, et­tä
syytä huolestumiseen ei ole.
Siirtolaisuudelle Yihdistet. Ku­ningaskunnasta
Ganadaan on ase-tettu
niin tiukkoja rajoituksia,
että sellaisia el tunneta 25 vuo­teen,
i Siii^olaisasiam. kaikkialla
Suur-Britanniassa on annettu oh-
;ieet; i ett^ Msityöläisten.ja työ-:
Merkkiteos Amenlcan mantereella;
asuvalle siirtokansallcnunc.
Äskettäiiron Suomessa Verner
Söderström Osakeyhtiiin kustan­nuksella
ii mesi y nyt historiallinen
romaani " Uuteen .maailmaan"*
Se on sisällykseltään mitä arvok-,
kaiu ja luiomattavin teos. Joka
kohoaa Suomessa tämänköväisen
kirjallisuuden paflfaimpien tuot­teiden
Joukkoon.
Tätä romaania ei ole suuiiniteltu
pelkän mielikuvituksen avulla,
vaan on se .Jykevää työtä, jossa
tatniammc hyvin tutkitun Ja tun-n
o 1 li s e st i ^' a 1 m i !ft e t u n hi s t () j'i ai l i -
sen aiheeii käsiteltynä taita vasti
som lui t el lun ja Jännittävästi yi lii -
])i d e ty n r oin a n t i se n t a r i n a n y h t e -
ydessä niin, että on syntynyt var-
.sin ehyesti vaikuttava Ja yhtenäi­nen,
kokonaan uutta alaa kasitterj
le \- ä rom aa n i, J oi le sen 1 ue t tu a an'
aika a lie t i k ai vat a J a tkoa t e k i Jä 1 -
tä, Jolla siihen on edellytyksiä.
Itse aiheesta mainittakoon seu­raavaa
:
Tul k i 1 n u s o n ä sk et t ä in tod enu u t
suo m a la iste n osu ud en A me ri k a n
vanhimpaan uudisasutukseen.Suo­mala
i^set olivat ensimäiset vai ko-i
ho iset .jotka pani vat a lu 11 c v i 1J e -
l.vstyöu l*ennsylvanian valtiossa,
Niäitä • tutkimuksia (.»n osaltaan
suorittanut maist. Akseli- .lärne-t'el
t- Raua n h e i m o. Tu t u s t u 11 ua a 11
asiakirjoista n ä i d e n suomalaisten
vaiheisiin, on hän kirjoittanut tä­män
romaanin, joka ensi kertaa
k äsi tt e 1 e e- suo m ai ais ten m aa i l ma n-historiallis-
tehtävää. Teoksen san­kareina
o vat historia Hisesti; tod e l-liset
suomalaiset korvenraatajat
Ma/'tti Marttinen, Erkki ]\Iulikkai
Pietari Kokkinen, Olli Räsänen;
Matti Tossavainen y. m. Romaa­nin
alkuosa kertoo suomalaisten
Täi)iän:}v<k0'säkuun päivä oii
merkkipäi vä Sa ksan h istoriassa;
sillä silloin Saksa maksoi ensimäi-sen
maksunsa sotakorvauksestan­sa,
jonka sen tulee suorittaa vuo­simaksuina
25 vuotta.
On liiaksi paljon luulla, että
Saksa nyt tästä lähtien olisi täy­dellisesti
Iiii toutuneiden määrä­yksen
alainen. Mitään .sellaista
ei o 1 e o d o t e 11 a y i s s a. S i t ii t o d i s t a -
vat parhaillaan rettelöt ja taiste­lut
Ylä-Slesiassa. Kyllä niitävvie-lä
ilmestyy sisäisiä. :inielon[Mirka-uksia
Saksassa,mutta voimme
ku i te ukin odo tl a a o 11 ii tul e v at 25
H'-yx)>tta Saksan läytyy |>ysyiima-f(
fira. Joskin se sitte taas voi yrit-täii
saadakseen"paikan auriniros-sa."
Saksan yl[)eä kansallishenki
tuskin vielä on.inasentunut. Nyt
sen t ä yt y\ ni y (i n t >' ä \- aa t i m u k s i i n
eli olisi Saksalle tapahtunut .sa-
1 ua Hailien sä r k y m i n e n kuin siellä
oli 30 vuotisen .sodan jälkeen Ja
iVapoleonin sotien lopulla.
Nyt varsinainen Saksa tulee
kuitenkin elämään. Sen tappiot
viime sodassa olivat suuret. Sen
viimeinen keisari taistelee oman-t
t o i o i i tuskissa sen sodan Johdos­ta,*
jonka hän ylpeydessään alotti.
•mutta Joka kuitenkin päättyiniin
onnettomasti Saksalle Ja keisariin
le itselle.
Silloin kun keisari hyiikkäsl
Belgiaan, oli Saksan keisarikunta
209,000 neliömailia suuri. Vuo-d
en 1910 väkiluku 11 ä y t ti s<^ n .asu­kasluvun
olleen 05 inilJoonaa, Jo­ka
vuoteen 1914 oli lisääntynyt
68 miljoonaksi.
Tämän lisäksi Saksan siirtomaat
lek-ivät yij^'^miljoonan neliömailia
ja miiden ItÄikasluku oli vl2 mil­joonaa.
-^^liS^killesin f|uhänso|)i-m
tlk se n•'liiuk ää Ji ;Sa'Rsa rifie ne 11 i
kaikki siirtoniaansä ja' npih 25.^
000 neliöniailin; alan Europa
Virallisten;, laskujen mukaan oli
jaksan väkiid^^^ vii iW \'UOuna:
60 .mi 1 Joon a a j a sen • j) in ta -ala 184. -
000 n e l i ö m a i l i a . :
;: P a i t s k s i t ä Tiiitä se menietti; inais-sa.
ja asukkaissa,. se menet ti ka i-ken
SQtalaivastphsa.; Sen kaiipp^
laivasto: on' melkein kokonaan
liittpittiiueiden; käsissä; Nyt Ion
Baksa;jo.tnaksanut 2 ja puoli bil-jopnaa
. dollaria, ja sen t ä y t yy
miespolven " ajan ma k saa vu osi t -
tain 2 ja puoli biljoonaa dollaria,
sekä koron, joka tekee 750 mil­joonaa
vuodessa. >Scu 011 täyty­nyt
vielä antaa Jonkunlainen kiin.
nitys eli bondeja 33 biljoonal­le
d ollar i lie J ok a $il le j ää Viiösi-niäksuiUä
suorit^ttav^y,, ^I-^^^^'!^
Vertaamme tätä siihen korvauk­seen,
jonka Ranska tuomittiin
maksamaan sotako rva usta Saksa l-le
A^uonna 1871. Silloin Ranska
uudistasukasteu vaikeudesta Ruot' tuli maksamaan iSaksalle 1 biljoo-sin
Vermlannissa, josta ankarat
ottelut sekä kateellisten naapuri­en
että viranomaisten kanssa pa-j
kottivat heidät lähtemään valta­meren
taa. Teoksen toisessa o-sassa
nämä henkilöt ovat siirty­neet
Pelavarejoelle. <He perustaT
vat Suomen Ylämaan ja Taka-inaan
siirtokuntia ja suomalaisil­la
ominais, itsenäisyydenkaipuun
ajamina he raivaavat viljelystä
yhä syviemmälle Amerikan aarnio,
metsiin/iögsft fee föPuy*t:;iä^^
nan ja sai luopua Elsas-Lothrin-gista,
joiden yhteinen pinta-ala
on 5,600 neliömailia ja 1,500,000
asukasta. Tuon alueen menettä­minen
vähensi Ranskan 212,500
neliöpenikuiman alasta 207,100
neliöpenikulmaksi.
Oikeastaan Saksan asukasmen^-;
tys ei ole 5 miljoonaa siitä kun
sota alkoi, vaan 8 miljoonaa, sillä
Saksan väikiluku sodan alussa öli
68 miljoonaa ia nyt on yainjeo.
miljc^onaa. ' Nliiii'^^•av^ojn-'Ö^^^
Dollarilta.
Myös myömme pankki-osoituk­sia
(shekkejä) markoissa yilä-malnit.
kurssin jälkeen Ja erikoi
sia,, kolmen prosentin korkoa ve-täviä
matkustajien shekkejä dol-lar|
eissa, Jotka Suomes.sa lunaste­taan
siellä voimassa-olevan dolla­rin
kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksille
postin kautta on 15c, summille
alle $20.00-; sitä suuremmilta sum­milta
mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse on
$3.56 Ijaikilta summilta.
Kpkki lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vas­taanottajan
Ja lähettäjän osoit­teella
varustettuna osoitteella:
Foreign Department
First National Bank
HANCOCK :: MICH.
—iVrustcttu V. 1874.—
Varat ^ li $3,000,000.00.-
lvirjoiltakaa suomeksi; -meillä,
on kuusi suomalaista liikkeossäm-me.
Keltaisen rodun pelko Canadan
länneUä.
liontoo, Enjr. — Briiisiv Colum­bian
.i)ääasiamies AVade on täkä-läisille
lehdille antanut tietoja
siitä vaarasta, joka Läiisi-Gana-dalle
voi koitua jaii»auilaisten. ja
kiinalaisten maahan siirtymisestä.
El lei Ja pa nil a ist e ii: t uloa i iva in i t -
tuuij maakuntaan .suuresti rajoi­teta
tai kielletä on tarjolla se
vaara, etä valkoiset miehet joutu­va
t- sy r j ii y t ety ik .si kai k i 1 la ni 11 i Ila
aloilla paitsi ka'lastuksessa. Ky­kyisen
siirtohrissoi)iiiiu'kseii nojal­la
on .(Janadaan sa?i.|)uuui. T.4(itj
Japanilaista ja vuo.tleu 191,1 ..jäl­keen
2(),600 kiina kiista. Tästä siir­tolaisuudesta
saa British Coluin-bia;
viisi kuudettaosaa. l^llei (.'a-nada
.su(»jele itseään aasialaisia
vastaan, saattaa tulexaisnu> ke- 1^'^'i^Haossa pidättää muutamia u^-
hittyä hyiikkäykseksi. ei tosin yh- •l<(>'dalikon johtajia, jotka eivät
tä ankaraksi kuin sota, mutta Nai- ^^^^'^'t antan-et väenlaskun toimit-kutuksiltaan
yhtä tuliaisaksi. ^«i^^^c niiden haluamia lieloja.
Poliisien 'koettaessa panna yhta
miestä .käsirautoihin hvökkäsi
Metsäpalo hävittänyt kauppalan loinen takaapäin hänen päällensä
Quebecin maakunnassa. yrittäen heittää Järjestvksenval-
(^lebee. Quc.- Yillerayn kaup-1 ..^^j.^j^ -^^^^^^^^ Lisäjoukkojen .saa-pala
Lothinieren kauniissa. j"l<a, /p^^iii,,;^^^ ^^.,,1-^; vangittiin
joutui edellisenä päivänä hilkunsa' rotevaa, alastonta lah-
.sadiieen meisäpaloii tielle. ])aloi j,,,iaista Ja kuljetettiin tuomarin^
maan tasalle viime iierjantaina. JI|„K-J,^., J^/I,-., sakotti kutakin $20
.\ s n k' k a a t p a k en I \- a t Dc 1. o t h 11 i n i >
reen.
mutta hävitetyn omaisuuden arvo
on 'liuomattava. 'Kaikki kauppa­la
n ra k e n n u kse t l uh out ui \ a l. sa -
moin Canadian National rautati-;
en asema., Seitsemän nuviliii pi­tuinen
osa rautatietä kärsi. suur-ta
vahinkoa.
j Ja kulut Ja suositteli samallav ct-
Ihmishcnkiä ei tuhoutunut, i fij „is^k,dittelijat karkoitcttaisiiii
maasta.
Esiintyivät Aatameina ja
Eevoina.
Nelson, B. C. — Alastomien
Doukliobor-lalikolaisten Ja t;'ana-'
Alfalfan ja apilaan mehu keiihko-taudim
parannusaine.
^Vashiiifiton. — American Ins­titute
of Homeopath yhdistyksen
kokouksessa piti tri llyman Lis-ehner
'San Diegosta, Cal., esitel­män.
Jossa 'hän lausui kokeilujen
osoittaneen, että alt'alfau ja api­dan
ratsupolisien välillä sattui, t. laan mehu oli hyvin tehoisaa ai-^
k. 22 p :nä pieni kahakka poliisien netta kauhkotautia vastaan.
lähettäessänne ottakaa, huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN MARKKAA GANADAN DOLLARISTA:
Kaikki lähetykset osoitetaan postin 'kautta, jos säh-kösanomAlähetystä
ei erikoisesti vaadita. SäUsötys-maksu
-ön $4;30;. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c siuftnulle $40.00 asti, öOc summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar.
kasti. , ^.^isiljg^
-1,-.
SiiiiiiiB